{"id":636,"date":"2014-05-30T13:49:14","date_gmt":"2014-05-30T10:49:14","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=636"},"modified":"2023-09-10T21:08:19","modified_gmt":"2023-09-10T18:08:19","slug":"tanssioppilaista-taitaviksi-esiintyjiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/tanssioppilaista-taitaviksi-esiintyjiksi\/","title":{"rendered":"Tanssioppilaista taitaviksi esiintyjiksi"},"content":{"rendered":"<p>Tanssi kuuluu esitt\u00e4viin taiteisiin. Tanssitaiteen esitt\u00e4v\u00e4 puoli otetaan huomioon tanssinopetuksessa tarjoamalla mahdollisuuksia esiintymiseen esimerkiksi kev\u00e4tn\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 ja pienemmiss\u00e4 esityksiss\u00e4. Tanssiharrastuksessa lukuvuotta rytmitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4yt\u00f6kset. Edetess\u00e4\u00e4n harrastajasta ammattimaisempiin tanssinopintoihin oppilas saa kehitt\u00e4\u00e4 omaa luovuuttaan my\u00f6s koreografioimalla esityksi\u00e4 itse. My\u00f6s lastentanssissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaat saavat tehd\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 omia tanssejaan. (Viitala 1998, 56.) Esiintyminen on olennainen osa tanssia, ja sen harjoittelun tulisi sis\u00e4lty\u00e4 tanssin opetukseen. Kiinnitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 esiintymiseen riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota tuntitilanteessa?<\/p>\n<p><b>N\u00e4yt\u00f6s tulossa, ope pulassa?<\/b><b><\/b><\/p>\n<p>Olemme huomanneet, ett\u00e4 monilla tanssinopettajilla on vaikeuksia esiintymistaitoja kehitt\u00e4vien harjoitteiden sis\u00e4llytt\u00e4misess\u00e4 opetustilanteeseen. T\u00e4m\u00e4 johtuu usein k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan ajan rajallisuudesta, ja nousee ongelmaksi tanssin\u00e4yt\u00f6ksen l\u00e4hestyess\u00e4: Usein oppilaat osaavat esitett\u00e4v\u00e4n liikemateriaalin jo hyvin, mutta ilmaisu on arkaa, ja opettajasta saattaa tuntua mahdottomalta saada oppilaista irti rentoa heitt\u00e4ytymist\u00e4. Pahimmassa tapauksessa j\u00e4nnitys lamaannuttaa oppilaita, ja ep\u00e4varmuus peitt\u00e4\u00e4 ilmeikkyyden, jota oppilaissa on normaalisti tuntitilanteessa. Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 keinoin saisimme oppilaat vapautumaan, ilmaisemaan ja nauttimaan esiintymisest\u00e4. My\u00f6s Pajunen (2011, 16-17) keskustelee esiintymistaitojen harjoittamisen merkityksest\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ja on huomannut ilmaisuharjoitteiden puutteen tanssitunneilta. Esiintymisj\u00e4nnityksen v\u00e4hent\u00e4minen oli my\u00f6s yksi tavoitteemme, mutta p\u00e4\u00e4timme rajata tutkimuksesta pois ep\u00e4tavallisen voimakkaasta esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t, jotka tarvitsisivat mahdollisesti muutakin kuin tanssinopettajan apua.<\/p>\n<p><b>Esiintymisen harjoittelu osaksi tanssituntia<\/b><b><\/b><\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoittelussa saimme tilaisuuden tutkia aihetta omien oppilasryhmiemme kanssa. Opetimme tanssia erilaisille ryhmille, jotka vaihtelivat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja taitotasoltaan lastentanssista tanssin ammattiopintoihin suuntaaviin nuoriin aikuisiin. Pyrimme l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n helposti toteutettavissa ja sovellettavissa olevia konkreettisia harjoitteita, joiden avulla esiintymistilanteita saisi sis\u00e4llytetty\u00e4 tanssituntiin. Niist\u00e4 olisi apua my\u00f6s muille tanssinopettajille. Harjoitteita l\u00e4hdettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omien kokemusten pohjalta, hy\u00f6dynt\u00e4en erilaisia julkaisuja joiden aiheet hipovat tutkimusaluetta. T\u00e4m\u00e4n artikkelin lopussa on esimerkkej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4mme harjoitteista.<\/p>\n<p>Kouluik\u00e4isten, vasta v\u00e4h\u00e4n aikaa tanssineiden parissa huomattiin, ett\u00e4 oli syyt\u00e4 viel\u00e4 pysy\u00e4 suhteellisen konkreettisissa teht\u00e4viss\u00e4 ja ohjeissa. Kehotietoisuuden kehitys oli monilla siin\u00e4 vaiheessa, kun hahmotetaan enimm\u00e4kseen vain se kehonosa, jota parhaillaan liikutetaan. Oppilaat saattoivat my\u00f6s, huomaamatta itsek\u00e4\u00e4n, toistuvasti korjata hiuksiaan ja vaatteitaan. Vanhemmilla oppilailla n\u00e4it\u00e4 ongelmia ei en\u00e4\u00e4 ilmennyt, sill\u00e4 heid\u00e4n kehotietoisuutensa ja tanssitekniset valmiutensa olivat jo pidemm\u00e4ll\u00e4. Opetuksessa voitiin k\u00e4sitell\u00e4 konkreettisten teht\u00e4vien lis\u00e4ksi reflektiota ja sanallistamista.<\/p>\n<p>\u201cTulkinta voi joka tapauksessa olla hieno, vaikka esitys teknisesti v\u00e4h\u00e4n onnahtelisikin, ja hyv\u00e4\u00e4 tulkintaa yleis\u00f6 seuraa kiinnostuneena kerta toisensa j\u00e4lkeen\u201d (Ojala &amp;<b> <\/b>Sarje 1995, 41). Tanssitaiteessa ilmaisu ja tekniikka kulkevat rinnakkain. Molempia taitoja pit\u00e4\u00e4 harjoitella, eik\u00e4 toisella voi korvata toista t\u00e4ysin. L\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme toimivia keinoja ensimm\u00e4isten esiintymistilanteiden helpottamiseksi ja esiintymistaidon kehittelyksi jatkumona, purimme esiintymistaidon pienimmiksi osa-alueiksi omien ja oppilaiden kokemusten pohjalta. N\u00e4in taitojen kehitykseen olisi helpompi tarttua konkretian kautta. \u00a0Esiintyminen vaatii prosessin, erilaisine vaiheineen.<\/p>\n<p><b>Valmistautuminen esiintymiseen<\/b><b><\/b><\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esiintymiseen valmistaudutaan pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 harjoittelulla. N\u00e4in oppilaista kehittyy taitavia esiintyji\u00e4. Taitoja on hyv\u00e4 harjoitella jokaisella oppitunnilla, silloinkin, kun n\u00e4yt\u00f6s ei ole viel\u00e4 tiedossa. Jotta esiintyj\u00e4t voisivat pysy\u00e4 avoimina toisilleen ja hetkess\u00e4 tapahtuville asioille esityksen aikana, on esiintymisen osa-alueiden; kehotietoisuuden, tanssitekniikan ja kommunikaation, oltava k\u00e4siteltyj\u00e4.<\/p>\n<p>Tanssitaiteessa kaikki alkaa kehotietoisuudesta. Tekniikkaharjoitus on kehotietoisuusharjoitus, miss\u00e4 harjoitellaan kehollisia taitoja ja muokataan kehoa kest\u00e4m\u00e4\u00e4n esitt\u00e4v\u00e4n taidelajin vaatimuksia voimasta, kehonhallinnasta ja venyvyydest\u00e4. Kun tekniikkaa harjoittelee useat vuodet, voi ajatus h\u00e4m\u00e4rty\u00e4 liikkeen kirkastuessa. Silloin on hyv\u00e4 korostaa muita l\u00e4hestymistapoja kehotietoisuuteen, keho- ja tilakuunteluun pohjautuvilla harjoituksilla ja improvisaatiolla.<\/p>\n<p>Tekniikka on tanssijan ty\u00f6v\u00e4line, jonka avulla h\u00e4n voi turvallisesti toteuttaa koreografin pyynt\u00f6j\u00e4. Riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 toistoja vie liikkeen turvalliset reitit lihasmuistiin, ja ne automatisoituvat. Tanssijan kehosta tulee vahva ja luotettava, jolloin ilmaisuun ja kommunikaatioon j\u00e4\u00e4 resursseja. Tekniikkaharjoitusten mukaan tulee my\u00f6s tietoa lajikulttuurista, joka syvent\u00e4\u00e4 tanssijan ymm\u00e4rryst\u00e4 taiteenmuodosta. Useilla tanssitunneilla tekniikka korostuu, joskus jopa muiden oppimisalueiden kustannuksella. Esiintymistilanne vaatii tanssitekniikan yhdist\u00e4mist\u00e4 ilmaisuun, heitt\u00e4ytymiseen ja reagoimiseen. N\u00e4it\u00e4 on sen takia syyt\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 samoihin harjoituksiin: Tekniikkasarjan aikana voi joskus keskitty\u00e4 n\u00e4kemiseen, liikkeen samanaikaisen sanallistamiseen, ryhm\u00e4kuunteluun tai tilatietoisuuteen.<\/p>\n<p>Tanssi taiteena kommunikoi. Kommunikaatiota tapahtuu esiintymistilanteessa sek\u00e4 tekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00f6iden ja katsojan v\u00e4lill\u00e4. Oppilaiden kommunikaatiotaitoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi antamalla heille ryhm\u00e4ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia keskusteluja tanssitunneilla. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s toimivia keinoja ryhm\u00e4dynamiikan kehitt\u00e4miseksi ja ryhm\u00e4hengen parantamiseksi. Tuntitilanteessa voidaan my\u00f6s jakaa oppilaat vuorotellen tanssijoihin ja katsojiin, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n harjoittelemaan yleis\u00f6n ja esiintyj\u00e4n v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaat saavat sek\u00e4 toisiltaan ett\u00e4 opettajalta rehellist\u00e4 ja kannustavaa palautetta. Tanssitaiteessa ilmaisu koostuu kehotietoisuuden ja kommunikaation yhdistetyist\u00e4 taidoista.<\/p>\n<p><b>Esiintymisen hetki<\/b><b><\/b><\/p>\n<p>Kun esiintymist\u00e4 on ensin harjoiteltu riitt\u00e4v\u00e4sti tanssisalin sis\u00e4puolella, varsinaisen esiintymisp\u00e4iv\u00e4n koittaessa oppilaiden on helpompi vapautua nauttimaan esill\u00e4olosta. Kysytt\u00e4ess\u00e4 oppilailta, mit\u00e4 ajatuksia esiintyminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4, vahvimmin esille nousivat j\u00e4nnitys, rohkeus, ilmaisu, harjoittelu ja halu esiinty\u00e4. Jonkin verran keskustelua syntyi ep\u00e4onnistumisen pelosta. Esitysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koetaan monenlaisia tunteita ahdistuksesta riemuun, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettaja pysyy oppilaidensa tukena ja osaa k\u00e4sitell\u00e4 omia tunteitaan kyps\u00e4sti. My\u00f6s ryhm\u00e4hengen merkitys korostuu, kun oppilaat kannustavat toisiaan, ja monesti esiintymiset lujittavat ryhm\u00e4henke\u00e4. Ryhm\u00e4n dynamiikka voi heijastua n\u00e4kyv\u00e4ksi teokseen ja t\u00e4m\u00e4n takia kommunikoiva yhteisty\u00f6 prosessin aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Esitys on oppimistilaisuus, miss\u00e4 tanssija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 harjoiteltuja taitoja ja oppii tietoisemmaksi omista valinnoistaan. Sujui esitys miten tahansa, ensimm\u00e4isess\u00e4 palautteessa tulisi painottaa asioita, mitk\u00e4 meniv\u00e4t hyvin. My\u00f6hemmin voidaan purkaa tarkemmin my\u00f6s ep\u00e4onnistumisia.<\/p>\n<p><b>Esiintymistilanteen purku<\/b><b><\/b><\/p>\n<p>Esiintymisen j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokoonnutaan yhdess\u00e4 pohtimaan, mit\u00e4 esityksess\u00e4 tapahtui. Jokainen saa kertoa, mit\u00e4 koki esiintyess\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 kokemuksista muodostuu ryhm\u00e4n yhteinen kokemus, josta tulee osa ryhm\u00e4n yhteist\u00e4 historiaa, vahvistaen j\u00e4lleen yhteenkuuluvuutta. Purkamisen apuna voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi valokuvia ja videoita esityksest\u00e4. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on seurata keskustelua ja varmistaa, ett\u00e4 se pysyy rakentavana ja kannustavana, eik\u00e4 esimerkiksi negatiivisia tapahtumia liioitella. Opettaja kertoo my\u00f6s oman n\u00e4kemyksens\u00e4 todenmukaisesti, painottaen positiivista palautetta. N\u00e4in rakennetaan pohjaa seuraaville esiintymisille.<\/p>\n<p>Varsinkin edistyneiden oppilaiden ryhmiss\u00e4 olisi hyv\u00e4, jos opettajalla olisi aikaa my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisiin keskusteluihin oppilaiden kanssa. L\u00e4ht\u00f6kohtana voisi olla itsearviointi, jonka avulla opettaja auttaa oppilasta yksil\u00f6n\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n oman potentiaalinsa ja asettamaan seuraavat tavoitteet. T\u00e4ll\u00f6in esityksen purku voisi olla osa laajempaa palautekeskustelua esimerkiksi kauden p\u00e4\u00e4tteeksi. Purkutilanteet ja palautekeskustelut toimivat my\u00f6s oppilaan reflektoinnin aktivoimisena. Oppilas oppii j\u00e4sentelem\u00e4\u00e4n ja sanallistamaan ajatuksiaan ja tunteitaan, mik\u00e4 vaatii syvemp\u00e4\u00e4 tiedostamista (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 1999, 225). Samalla oppilaita kasvatetaan ajatteleviksi tanssijoiksi, jotka kykenev\u00e4t tarkastelemaan tanssiteoksia sek\u00e4 kriittisesti ett\u00e4 armollisesti.<\/p>\n<p><b>Kirjoittajat: Laura Moisanen ja Anna Stenberg 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\n<p><b>L\u00e4hteet: <\/b><b><\/b><\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, S. 1999. Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista &#8211; kaksi opetusmallia oman tanssiliikkeen l\u00f6yt\u00e4miseksi ja tanssin muotoamiseksi. V\u00e4it\u00f6skirja. Teatterikorkeakoulun tanssi ja teatteripedagogiikan laitos. Vantaa: Teatterikorkeakoulu.<\/p>\n<p>Ojala, R. &amp; Sarje, A. 1995. Esiintyj\u00e4 &#8211; taiteen tulkki ja tekij\u00e4. Porvoo: WSOY.<\/p>\n<p>Pajunen, A. 2011. Tanssija, esiintyv\u00e4 taiteilija: tanssijalle keskeisten esiintymisen kysymysten tarkastelua. Teatterikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2014 \u00a0http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/29509<\/p>\n<p>Viitala, M. 1998. Tanssia el\u00e4myksen ehdoilla &#8211; lasten ja nuorten tanssin luovia prosesseja. Helsinki: Svoli-Palvelu.<\/p>\n<p><b>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitteita:<\/b><\/p>\n<p>Kokeilimme ja ker\u00e4simme toimivia harjoituksia esiintymistaidon kehitt\u00e4miseksi ja esiintymistilanteen arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4miseksi. Useat niist\u00e4 ovat muunnelmia tai lainauksia harjoitteista, joihin olemme tutustuneet oppilaan roolissa.<\/p>\n<p>Harjoitukset eiv\u00e4t siis ole t\u00e4ysin meid\u00e4n keksim\u00e4mme, vaan olemme tuttujen harjoitteiden pohjalta muokanneet ja yhdist\u00e4neet ne kokonaisuuteen, miss\u00e4 vaikeustaso nousee asteittain.<\/p>\n<p><i>Kyseisi\u00e4 harjoitteita ovat inspiroineet Jarkko Mandelin, Therese \u00d8vsteb\u00f8 Markhus, Jasmiina Sipil\u00e4, Jussi Nousiainen, Eeri Pihlajakari sek\u00e4 moni muu. <\/i><\/p>\n<p><strong>NIMI JA LIIKE -PIIRI<\/strong><\/p>\n<p>Lastentanssitunnille: Muodostetaan piiri. Esimerkiksi nimenhuudon yhteydess\u00e4 kuultuaan oman nimens\u00e4 jokainen lapsi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jonkin liikkeen. Seuraavaksi muut voivat toistaa liikkeen. Harjoitusta voi helpotttaa siten, ett\u00e4 valitaan jokin kehonosa liikutettavaksi, tai sovitaan, ett\u00e4 kaikki n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi hypyn.<\/p>\n<p>Isommille lapsille: Piiriss\u00e4 jokainen vuorollaan sanoo nimens\u00e4, ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalla jonkin liikkeen. Muut toistavat. Harjoitusta voi muunnella esimerkiksi rajaamalla liikkeet lihaskuntoliikkeisiin tai venytyksiin.<\/p>\n<p>Vaikein versio: Edet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestyksess\u00e4 piirin keh\u00e4ll\u00e4. Jokainen vuorollaan sanoo nimens\u00e4 (tai p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 jonkin muun \u00e4\u00e4nen) tehden samalla liikkeen. Muut toistavat. Seuraavaksi tuleva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina ensin edellisten keksim\u00e4t liikkeet alkuper\u00e4isess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4, ja lis\u00e4\u00e4 loppuun omansa. N\u00e4in syntyy lopulta liikeyhdistelm\u00e4, johon jokainen on antanut yhden liikkeen.<\/p>\n<p><em>Harjoitusta voi muunnella k\u00e4ytt\u00e4en esimerkiksi \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja rytmej\u00e4. Lis\u00e4ksi harjoituksen pohjalta voi luoda yhdess\u00e4 koreografiaa.<\/em><\/p>\n<p><strong><i>POPCORN-KATTILA<\/i><\/strong><\/p>\n<p>Lapsiryhmille; kehitt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n kuuntelua ja heitt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n<p>Puolet oppilaista muodostaa \u201ckattilan\u201d: k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 piirin, ja menev\u00e4t kyykkyyn. Loput ovat \u201cmaissin jyvi\u00e4\u201d ja menev\u00e4t mahdollisimman pieniksi piirin keskelle.<\/p>\n<p>Seuraavaksi kattila alkaa kuumentua siten, ett\u00e4 piiriss\u00e4 olijat hitaasti nousevat yl\u00f6s. Kattilan kuumentuessa popcornit alkavat hyppi\u00e4, ja mahdollisesti my\u00f6s poksahdella \u00e4\u00e4neen. Kattila j\u00e4\u00e4htyy, kun piiriss\u00e4 olijat palaavat kyykkyyn, jolloin popcornit saavat rauhoittua.<\/p>\n<p><strong><i>TANSSIPELI<\/i><\/strong><\/p>\n<p>Jatkotaso, edistyneet, ammattilaiset: Kehitt\u00e4\u00e4 tilallista hahmoittamista ja ryhm\u00e4n kuuntelua.<\/p>\n<p>1- osa: Viritt\u00e4ytyminen.<\/p>\n<p>Vapaa k\u00e4vely tilassa. Ryhm\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisen k\u00e4velyrytmin, jota yhdess\u00e4 kasvatetaan maksimiin. Maksimivauhdin saavutettua, vauhtia pienennet\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n\u00e4, pys\u00e4htymiseen asti. Yhteisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kaikki l\u00e4htev\u00e4t taas k\u00e4velyyn.<\/p>\n<p>2- osa: K\u00e4vely- Pys\u00e4hdys- Kyykky.<\/p>\n<p>Vapaa k\u00e4vely tilassa. K\u00e4velyn seassa omia pys\u00e4hdyksi\u00e4. Huomaa valintasi, ja miten n\u00e4m\u00e4 kuvittavat tilan ja tilanteen: reagoitko ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6si vai j\u00e4t\u00e4tk\u00f6 reagoimatta. Reagoimatta j\u00e4tt\u00e4minenkin on tapahtuma! K\u00e4velyn ja pys\u00e4htymisen lis\u00e4ksi voi ottaa kyykyn, tai jonkun mun sovitun asennon.<\/p>\n<p>2- osa: Looppi.<\/p>\n<p>Pohjalla on vapaa k\u00e4veleminen tilassa, pys\u00e4htymisi\u00e4 ja esim. kyykky. Tilanteeseen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n oppilaille ennest\u00e4\u00e4n tuttu pidempi tilassa liikkuva tanssillinen sarja. K\u00e4vely- Pys\u00e4hdys- Kyykyst\u00e4 kuka tahansa voi aloittaa sarjan. Sarjaan saa liitty\u00e4 ja sarjasta voi l\u00e4hte\u00e4 milloin tahansa. Meneill\u00e4\u00e4n saa olla vain yksi sarja kerrallaan, eli siihen pit\u00e4\u00e4 liitty\u00e4 jatkamalla liikemateriaalia siit\u00e4 kohtaa, miss\u00e4 se on meneill\u00e4\u00e4n. Yhteist\u00e4 etusuuntaa ei ole, pyri olemaan vaihtamatta omaa etusuuntaa sarjan aikana.<\/p>\n<p>Tanssipelin voi tehd\u00e4 muusiikilla tai ilman. Tehtyn\u00e4 musiikkiin, ryhm\u00e4n- ja itsens\u00e4- sek\u00e4 liikkeen kuuntelu priorisoidaan musiikin kuuntelun sijaan.<\/p>\n<p><strong><i>SELOSTETUT LIIKETAPAHTUMAT<\/i><\/strong><\/p>\n<p>Edistyneet, ammattilaiset: Kehitt\u00e4\u00e4 kehotietoisuutta, liikkeen sanallistamista ja anatomista tietoa. Valmistaa esill\u00e4olemiseen ja \u00e4\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>1- osa: Oppilaat tekev\u00e4t itselleen lyhyeen liikesarjan. T\u00e4h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n.15 min tanssitunnista tai teht\u00e4v\u00e4n voi antaa l\u00e4ksyksi. Oppilas asennoituu sanallistamaan jokaista liikesarjassa tapahtuvaa asiaa samalla tanssien niit\u00e4. HUOM! Etuk\u00e4teen kannattaa k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kehonosat, luut ja lihakset. Ei tarvitse olla pitk\u00e4 yhdistelm\u00e4, ei k\u00e4ytet\u00e4 musiikkia.<\/p>\n<p>2-osa: Oppilas esitt\u00e4\u00e4 liiketapahtumasarjansa yksi kerrallaan muille. Samalla h\u00e4n selostaa jokaista tapatumaa, k\u00e4ytt\u00e4en anatomisia termej\u00e4 mieluummin kuin tanssin lajikohtaisia termej\u00e4 eli liikenimi\u00e4 (esim. pli\u00e9, hyppy, pas de bourre\u00e9 jne).<\/p>\n<p>Muut kirjoittavat omille lapuilleen yl\u00f6s kehotapahtumia, joita ei selostettu. Kaikkien liiketapahtumasarjat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n putkeen, v\u00e4liss\u00e4 ei pureta \u00e4sken n\u00e4hty\u00e4.<\/p>\n<p>Kun kaikkien liiketapahtumat on esiteltyj\u00e4, aloitetaan purkukierros. Purkukierroksessa ei arvostella, eli mit\u00e4\u00e4n ei k\u00e4sitell\u00e4 akselill\u00e4 hyv\u00e4-huono, vaan pyrit\u00e4\u00e4n ilmaisemaan vain sen mit\u00e4 n\u00e4ki ja kuuli. Yhdelle tekij\u00e4lle annetaan kerrallaan huomioita, asiallisesti. \u201cSanoit rotatoivasi selk\u00e4rankaa, mutta tapahtuva k\u00e4\u00e4nn\u00f6s n\u00e4ytti johtuvan jalkaterien siirt\u00e4misest\u00e4.\u201d Opettaja pit\u00e4\u00e4 purkuringin oikeiden asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja johtaa keskustelua jos sellaista syntyy.<\/p>\n<p>Purkukierroksen j\u00e4lkeen voidaan tehd\u00e4 uusi kierros, ottaen huomioon kommentteja. Liikesarjaa voidaan my\u00f6s pident\u00e4\u00e4 ennen toista kierrosta, siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 liiketapahtumat toisiin kehonosiin: Esimerkiksi alkuper\u00e4isen sarjan j\u00e4lkeen, joka alkoi varpaan koukistamisella, sarja jatkuu koukistamalla sormea.)<\/p>\n<p><em>Harjoitus voi saada aikaan hyv\u00e4n keskustelun liikkeen l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, siit\u00e4 mik\u00e4 voi olla tanssia ja valaista kehotietoisuuden haasteita tanssiessa &#8211; kuinka paljon tapahtuu asioita, mit\u00e4 voisi tiedostaa.<\/em><\/p>\n<p><strong><i>KERRO MIT\u00c4 N\u00c4ET<\/i><\/strong><\/p>\n<p>Kaikentasoisille. Kehitt\u00e4\u00e4 katseen tietoista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tanssiessa, sanallistamista ja reagointinopeutta.<\/p>\n<p>1-osa: Pohjalla on oppilaille tuttu, pidempi, tilassa liikkuva tanssillinen sarja. Tanssiessa oppilas sanoo \u00e4\u00e4neen mahdollisimman monta asiaa, mit\u00e4 n\u00e4kee.<\/p>\n<p>2- osa: Harjoitus on sovellettavissa kehokuuntelua ja kehotietoisuutta kehitt\u00e4v\u00e4ksi ty\u00f6kaluksi alkutunnin rauhalliseen l\u00e4mmittely- tai tekniikkasarjaan. Oppilas pyrkii tekem\u00e4\u00e4n liikkeet keskittyneesti ja viimeisteltyn\u00e4, samalla rekister\u00f6iden mihin oma katse osuu liikkuessa. N\u00e4kyyk\u00f6 huoneen pintoja, esineit\u00e4, muita tanssijoita omia kehonosia? Tarkentuuko katse vai vaeltaako se tarkentumatta katseenpinnasta toiseen? Pyri mahdollisimman monipuolisiin katsekokemuksiin ja- k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Harjoituksen tarkoitus on lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta ja yhdist\u00e4\u00e4 useampaa keskittymisen alueita. Ei ole parempaa tai huonompaa tapaa kohdistaa katsettaan, mutta jos katse j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n samaan pisteeseen voi kyseenalaistaa esimerkiksi omaa tapaa antaa p\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4ill\u00e4 liikett\u00e4. Oletuksena on ett\u00e4 pohjalla olevassa sarjassa esiintyy suunnanmuutoksia ja selk\u00e4rangan liikkeit\u00e4.<\/p>\n<p><strong><i>SIED\u00c4TYSHOITO<\/i><\/strong><\/p>\n<p>1. Itsen\u00e4inen ty\u00f6skentely: kaikki oppilaat tanssivat yht\u00e4 aikaa tilassa, ty\u00f6st\u00e4en annettua tai itse keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 liikemateriaalia. Ajatuksena on, ett\u00e4 uskalletaan tanssia, vaikka joku saattaa katsoa.<\/p>\n<p>2. Parity\u00f6skentely: liikkeen n\u00e4ytt\u00e4minen parille.<\/p>\n<p>3. Ryhm\u00e4ty\u00f6skentely: Jaetaan ryhm\u00e4 pienryhmiin, joissa harjoitellaan lyhyt liikeyhdistelm\u00e4. Lopuksi ryhm\u00e4t esitt\u00e4v\u00e4t tanssinsa muille.<\/p>\n<p>4. Yksin ryhm\u00e4lle: Jokainen tanssii yksin, ja muu ryhm\u00e4 on yleis\u00f6n\u00e4. Aluksi tanssit voivat olla hyvin lyhyit\u00e4, esimerkiksi pelkk\u00e4 kaikkien eteen asettuminen ja oman nimen sanominen.<\/p>\n<p>5. Koko ryhm\u00e4 ulkopuolisille: Tavallisesti koko ryhm\u00e4 esiintyy ulkopuolisille vain virallisissa n\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4. Olisi suositeltavaa, ett\u00e4 toisinaan oppilaiden vanhemmat tai toisen ryhm\u00e4n oppilaat tulisivat my\u00f6s tuntitilanteeseen harjoitusyleis\u00f6ksi.<\/p>\n<p>6.HC: Esiinnyt yksin, julkisella paikalla.<\/p>\n<p><b><i>Kirjoittajat: Laura Moisanen ja Anna Stenberg 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/i><\/b><\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tanssi kuuluu esitt\u00e4viin taiteisiin. Tanssitaiteen esitt\u00e4v\u00e4 puoli otetaan huomioon tanssinopetuksessa tarjoamalla mahdollisuuksia esiintymiseen esimerkiksi kev\u00e4tn\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 ja pienemmiss\u00e4 esityksiss\u00e4. Tanssiharrastuksessa lukuvuotta rytmitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4yt\u00f6kset. Edetess\u00e4\u00e4n harrastajasta ammattimaisempiin tanssinopintoihin oppilas saa kehitt\u00e4\u00e4 omaa luovuuttaan my\u00f6s koreografioimalla esityksi\u00e4 itse. My\u00f6s lastentanssissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaat saavat tehd\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 omia tanssejaan. (Viitala 1998, 56.) Esiintyminen on olennainen osa tanssia, [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[136,11],"class_list":["post-636","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymistaito","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=636"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2323,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636\/revisions\/2323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=636"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}