Tutkin artikkelissani b\u00e4nditoiminnan vaikutusta\u00a0 10\u201313-vuotiaiden nuorten luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Valitsin t\u00e4m\u00e4n aiheen, koska suoritan parhaillaan ty\u00f6harjoittelujaksoani nuorten b\u00e4ndiohjauksen parissa. Olen kiinnostunut ryhm\u00e4n opettamisesta ja\u00a0 sen tarjoamista haasteista sek\u00e4 mahdollisuuksista. Esittelen artikkelissani keinoja,\u00a0 joilla nuoria voidaan kannustaa b\u00e4ndisoiton pariin ja miten toiminen ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 sosiaalisten taitojen kehittymist\u00e4.<\/p>\n
Musiikki luovuuden kehittymisess\u00e4<\/b><\/p>\n
Tutkimusten mukaan musiikki toimii yksil\u00f6n kokonaisvaltaisen kehityksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4\u00a0 ja on t\u00e4rke\u00e4 osa lapsen tasapainoista kasvua (Pietarin Suomalainen musiikki-instituutti). Musiikki on kuitenkin siin\u00e4 mieless\u00e4 haasteellinen taiteenlaji, ett\u00e4 siin\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n usein opettelemaan muiden s\u00e4velt\u00e4mi\u00e4 kappaleita. Jos vertaamme sit\u00e4 vaikkapa kuvataiteeseen, jossa yleens\u00e4 annetaan aihe ja kukin saa melko vapaasti tehd\u00e4 omanlaisensa taideteoksen. Lasten luovuutta voidaan tukea monin eri tavoin musiikin avulla ja mielest\u00e4ni musiikin opetuksessa voitaisiinkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n samanlaista l\u00e4hestymistapaa, jossa taiteen tekeminen aloitettaisiin omaan luovuuteen ja tuotoksiin pohjautuen.<\/p>\n
Mieleeni tulee\u00a0 esimerkki, jossa jokainen saa valita yhden s\u00e4velen kappaleeseen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen keksit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 rytmi ja aihe, jonka pohjalta tehd\u00e4\u00e4n sanat.\u00a0 N\u00e4in saadaan hauskalla tavalla yhdess\u00e4 luotua oma kappale, jonka tekemisest\u00e4 lapset itse p\u00e4\u00e4osin vastaavat.\u00a0 Kun soitonalkeet on opittu hauskalla tavalla, oppilaita voidaan oman kiinnostuksensa perusteella ohjata eri tyylilajien\u00a0 hy\u00f6dyllisen ohjelmiston opettelemiseen. Tavoitteellisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi oppilaita voidaan ohjata muun muassa musiikkiopisto-opintojen pariin.<\/p>\n
Ohjaan itse t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kolmea 10\u201313-vuotiaan lapsen b\u00e4ndiryhm\u00e4\u00e4. Olen havainnut omien kappaleiden tekemisen hyv\u00e4ksi motivointikeinoksi b\u00e4ndiohjauksessa. T\u00e4ll\u00f6in kynnys soittamiseen aloittamiseen madaltuu ja lausahdukset kuten \u201dEn osaa tai \u201dEn pysty\u201d v\u00e4henev\u00e4t huomattavasti. Keksimme yhdess\u00e4 oppilaiden kanssa omia kappaleita, joihin jokainen saa lis\u00e4t\u00e4 oman k\u00e4den j\u00e4lkens\u00e4. Usein uusi kappale syntyy juuri oppilasl\u00e4ht\u00f6isesti, kun joku keksii vaikkapa sanoituksen, aiheen tai vaikkapa pienen melodian, jonka ymp\u00e4rille luodaan musiikkia.<\/p>\n
Muutamia kappaleita, joita olemme lasten kanssa keksineet, ovat olleet esimerkiksi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 haista kertova Shark Attack ja Chicken Chicken, jonka idea tuli kosketinsoittimesta l\u00f6ytyneest\u00e4 kukonkiekaisu\u00e4\u00e4nest\u00e4. Lapset keksiv\u00e4t yleens\u00e4 kappaleen nimen ja tunnelman, mink\u00e4 kautta\u00a0 l\u00e4hdemme hakemaan musiikillisia s\u00e4vyj\u00e4. Esimerkiksi Shark Attack\u00a0 -kappaleessa esiintyi Tappajahai-elokuvan tunnusmusiikista tuttu pienen sekuntin intervalli alkaen hitaasti ja nopeutuen \u201dhain\u201d l\u00e4hestyess\u00e4. Lasten kanssa tehdyt kappaleet voivat olla lyhyit\u00e4 ja\u00a0 yksinkertaisia, mutta jo 10\u201313-vuotiaat kykenev\u00e4t hahmottamaan jo hyvinkin laajasti musiikillisia muotorakenteita (Ruokonen, Gr\u00f6nholm 2005, 85\u201386).<\/p>\n
Olen huomannut, ett\u00e4 nuorten ennakkoluulottomasta suhtautumisesta musiikkia kohtaan syntyy usein mielenkiintoisia ja jopa haasteellisia\u00a0 ideoita kappaleisiin muun muassa tahtilajivaihdoksien muodossa.\u00a0 Lapset alkavat\u00a0 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omien kappaleiden kautta musiikkikappaleen muodostuvan eri paloista, joita yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syntyy musiikillinen kokonaisuus\u00a0 Soittotaito kehittyy omien taitojen ja tiet\u00e4myksen tasolla ja parhaimmillaan oppilaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t luovaan flow-tilaan. B\u00e4ndiohjaaja voi ohjata oman musiikkikappaleen tekemist\u00e4 muun muassa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niihin yleisimpi\u00e4 musiikillisia sointurakenteita, jolloin musiikin teoreettinenkin puoli saadaan mukaan ohjaukseen. Lasten kyky hahmottaa musiikkia kehittyy ja pian he jo tunnistavat sointukiertoja esimerkiksi radiossa soivista kappaleista ja kykenev\u00e4t yh\u00e4 omatoimisempaan b\u00e4ndity\u00f6skentelyyn yhdess\u00e4.<\/p>\n
B\u00e4nditoiminta murrosi\u00e4n kynnyksell\u00e4 <\/b><\/p>\n
Ohjaamani oppilaat ovat ik\u00e4ns\u00e4 puolesta murrosi\u00e4n kynnyksell\u00e4. Murrosi\u00e4ss\u00e4 nuori k\u00e4y l\u00e4pi suuria muutoksia niin fyysisesti kuin henkisestikin. Murrosi\u00e4n alkaminen pojilla alkaa tilastollisesti noin 10\u201314 vuoden i\u00e4ss\u00e4, mutta se on kuitenkin\u00a0 yksil\u00f6llist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kehitysvaiheessa lapsen kognitiivinen kehitys on vaiheessa, jolloin oma ajattelu ja p\u00e4\u00e4ttelykyky kehittyy merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta ajattelu on usein mustavalkoista. Soittamaan oppimisessa\u00a0 lapset kuin aikuisetkin kehittyv\u00e4t omien yksil\u00f6llisten edellytystens\u00e4 mukaisesti esimerkiksi motoriikan osalta. Murrosik\u00e4isen kehitykseen kuuluu my\u00f6s aiemmin opitun kyseenalaistamista ja kriittisyytt\u00e4 asioita kohtaan. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014.)<\/p>\n
On mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia persoonia ja oppimistapoja samanik\u00e4isten oppilaiden ryhm\u00e4\u00e4n mahtuu. Esimerkkitapauksena erilaisista rooleista ryhm\u00e4ss\u00e4 valitsin havainnoin kohteeksi 12\u2013vuotiaan kitaraa soittavan pojan.\u00a0\u00a0 Havainnoimani oppilas on melko rauhallinen luonteeltaan ja haluaa oppia uusia musiikillisia asioita ja kykenee omaksumaan niit\u00e4 melko nopeasti. Joskus h\u00e4n kyseenalaistaa antamiani neuvoja, mutta ottaa tiedon usein vastaan helposti ja innokkaasti. H\u00e4n on aktiivinen toimija ryhm\u00e4ss\u00e4 ja tavallaan oman porukkansa johtaja tiedostamattaan. H\u00e4n opettaa omalla toiminnallaan ja esimerkill\u00e4\u00e4n my\u00f6s ryhm\u00e4n muita j\u00e4seni\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 oppilaan keskittymiskyky vaihtelee ryhm\u00e4n vaikutuksessa, mutta keskittyminen palautuu kun otan opettajana tilanteen haltuun.<\/p>\n
Sosiaalinen ilmapiiri on ryhm\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4 ja\u00a0 oppilaat voivat halutessaan tuoda esille omia mielipiteit\u00e4\u00e4n ja luovuuttaan. Ryhm\u00e4ss\u00e4 tapahtuva sosiaalinen vertailu opettaa varhaisnuorelle paljon itsest\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 avulla k\u00e4sitys omasta min\u00e4kuvasta alkaa muodostua (Salmivalli 2005, 32\u201333). Havainnoimastani oppilaasta huomaa erityisesti, ett\u00e4 h\u00e4n on muita ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 hieman motivoituneempi b\u00e4ndi\u00e4 ja harjoittelua kohtaan. H\u00e4n osoittaa musiikillista lahjakkuutta muun muassa\u00a0 keksim\u00e4ll\u00e4 omia riffej\u00e4 ja melodioita. Oppilas haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaa soittamiseen kuin vaikkapa k\u00e4nnykk\u00e4peleihin tai yleiseen riehumiseen. H\u00e4nen motivaationsa on sis\u00e4ist\u00e4. Muihin b\u00e4ndikerhon j\u00e4seniin verrattaessa tarkkailemallani oppilaalla k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on jo selke\u00e4sti kypsemp\u00e4\u00e4 ja ajattelu on\u00a0 abstraktimpaa. My\u00f6s n\u00e4m\u00e4 erot henkisen kypsymisen suhteen vaikuttavat todella paljon kasvavien varhaisnuorten ryhm\u00e4dynamiikassa, mutta en ole havainnut suurempia ongelmia t\u00e4m\u00e4n b\u00e4ndikerhon toiminnassa (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014).<\/p>\n
Ohjaamissani ryhmiss\u00e4 on selke\u00e4sti aktiivia oppilaita, joilla on omiakin ideoita ja aloitteellisuutta, sek\u00e4\u00a0 passiivisia oppilaita, jotka eiv\u00e4t omaa juurikaan aloitteellisuutta k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 aihetta kohtaan. Ohjattaville nuorille onkin\u00a0 selke\u00e4sti t\u00e4rkeint\u00e4 yhdess\u00e4 oleminen ja tekeminen soittamisen j\u00e4\u00e4dess\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 taka-alallekin. Sosiaalinen ilmapiiri on niin hyv\u00e4, ett\u00e4 oppilaat uskaltavat tuoda omaa luovuuttaan ja mielipiteit\u00e4\u00e4n esille melko vapautuneesti.<\/p>\n
Murrosi\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s sosiaaliset taidot kehittyv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n, jolloin ryhm\u00e4ll\u00e4 on suuri vaikutus. Kaverit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen ja hyv\u00e4ksytyksi olonsa tunteminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 nuoren terveen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta. Sosiaalisella ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on suuri vaikutus opiskelu ja oppimismotivaatioon ja koko opiskelun muotoutumiselle. Ymp\u00e4rist\u00f6n ihmisilt\u00e4 opitaan tarkoituksella tai huomaamatta monenlaisia tietoja, taitoja, k\u00e4sityksi\u00e4 ja asenteita. B\u00e4nditoiminnassa juuri ryhm\u00e4n toimivuus on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Huonosti toimiva ryhm\u00e4 tai sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 voi my\u00f6s haitata oppimista. Oppilaan tuntiessa asemansa esimerkiksi jollain lailla uhatuksi ryhm\u00e4ss\u00e4, on vaikea keskitty\u00e4 yhteisen tavoitteen t\u00e4yttymiseen. Ohjaamani b\u00e4ndiryhm\u00e4t ovat muodostuneet kuitenkin jo valmiista kaveriryhmist\u00e4, jolloin lasten v\u00e4lill\u00e4 on hyv\u00e4 vuorovaikutussuhde jo luonnostaan.\u00a0 Hyv\u00e4n ryhm\u00e4n syntyminen vaatii aikaa ja halua avoimeen vuorovaikutukseen, ja edellytt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea jokaisen ryhm\u00e4n j\u00e4senen sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. (Anttila 2004, 94\u201395.) On mukavaa n\u00e4hd\u00e4, kun oppilaat kokeilevat\u00a0 uusia soittoasioita innolla ja rohkeasti. Yrit\u00e4n tuoda oppilaiden soitosta aina esille positiivisia asioita, kun\u00a0 vaikka joku soittaa jotain satunnaista omaa riffi\u00e4\u00e4n niin ehdotan ett\u00e4 voisimme tehd\u00e4 siit\u00e4 yhdess\u00e4 uuden kappaleen. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 oppilaiden kiinnostus kumpuaa sis\u00e4isest\u00e4 mielenkiinnosta ja yritt\u00e4misest\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n ulkoisesta painostuksesta. Parhaassa tapauksessa oppilas ja opettaja tuottavat molemmat omia oivalluksiaan, jotka saavat toisistaan voimaa. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014.)<\/p>\n
Varhaislapsuuden intuitiiviisesta ja leikkimielisest\u00e4 oppimisesta siirryt\u00e4\u00e4n noin 9\u201312-vuotiaina kohti musiikillisen ajattelun symbolista kehitysvaihetta. T\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 lapset ovat vaikutusalttiita\u00a0 elinpiirins\u00e4 ihmisten, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kulttuurin ja mediasta tulevan musiikin vaikutukselle. Muistan kun s\u00e4velsimme b\u00e4ndikerhossa\u00a0 kappaletta, joka oli tarkoitus liit\u00e4\u00e4 kerholaisten pelivideoon. Er\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n kanssa aloitimme my\u00f6s juonellisen lego-videon suunnittelun ja tekemisen, johon on tarkoituksena lis\u00e4t\u00e4 musiikiksi oppilaiden omaa soittoa. Usein oppiminen tapahtuu huomaamatta, kun oppimiseen liittyy jokin hauska ja mielek\u00e4s tavoite. Nyky\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetuksessa teknologiaa esimerkiksi lasten omien \u00e4lypuhelinten muodossa, joita he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4miseen ja s\u00e4velt\u00e4miseen erilaisten sovellusten avulla.\u00a0 (Ruokonen & Gr\u00f6nholm 2005, 85\u201386.)<\/p>\n
Koen oman roolini varhaisnuorten b\u00e4ndiohjaajana osittain muutenkin kasvatuksellisena. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarjota nuorille kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ajanvietett\u00e4, mik\u00e4 tapahtuu ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 toimien. On merkityksellist\u00e4 osoittaa nuorille kiinnostuneisuutta heid\u00e4n kuulumistensa suhteen. Toimintani on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ollessani mahdollisesti\u00a0 yksi nuoren ainoista aikuisista kavereista. Pyrin opetuksellani luomaan turvallisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n ja onnistumisen kokemuksia.<\/p>\n
Kirjoittaja: Eero Pakkanen 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Anttila M. 2004.Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Joensuu: Joensuun yliopisto.<\/p>\n Karppinen S, Ruokonen I, Uusikyl\u00e4 K.2005. Taidon ja taiteen luova voima: Kirjoituksia 9\u201312-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatuksesta. Helsinki: Finn lectura.<\/p>\n Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2014. Vanhempainnetti. Viitattu 9.3.2014 http:\/\/www.mll.fi\/vanhempainnetti\/<\/p>\n Salmivalli,C. 2005. Kaverien kanssa: Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Ps-kustannus.<\/p>\n Pietarin suomalainen musiikki-instituutti. 2013. Viitattu 9.3.2014. http:\/\/peda.net\/veraja\/piesko\/pietarin_suomalainen_musiikki-instituutti\/tutkimustietoa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tutkin artikkelissani b\u00e4nditoiminnan vaikutusta\u00a0 10\u201313-vuotiaiden nuorten luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Valitsin t\u00e4m\u00e4n aiheen, koska suoritan parhaillaan ty\u00f6harjoittelujaksoani nuorten b\u00e4ndiohjauksen parissa. Olen kiinnostunut ryhm\u00e4n opettamisesta ja\u00a0 sen tarjoamista haasteista sek\u00e4 mahdollisuuksista. Esittelen artikkelissani keinoja,\u00a0 joilla nuoria voidaan kannustaa b\u00e4ndisoiton pariin ja miten toiminen ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 sosiaalisten taitojen kehittymist\u00e4. Musiikki luovuuden kehittymisess\u00e4 Tutkimusten mukaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[72,66,137,138],"class_list":["post-627","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-bandiopetus","tag-luovuus","tag-ryhmaopetus","tag-sosiaaliset-taidot"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/627","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=627"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/627\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2326,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/627\/revisions\/2326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=627"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=627"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=627"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}