{"id":626,"date":"2014-05-30T13:44:53","date_gmt":"2014-05-30T10:44:53","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=626"},"modified":"2023-09-10T21:09:54","modified_gmt":"2023-09-10T18:09:54","slug":"kuva-soikoon-visuaalinen-oppiminen-ja-mielikuvituksen-ruokkiminen-musiikin-opetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/kuva-soikoon-visuaalinen-oppiminen-ja-mielikuvituksen-ruokkiminen-musiikin-opetuksessa\/","title":{"rendered":"Kuva soikoon! Visuaalinen oppiminen ja mielikuvituksen ruokkiminen musiikin opetuksessa"},"content":{"rendered":"

\"Kuva<\/a><\/strong>Pienten oppilaiden opetuksessa on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ruokkia heid\u00e4n mielikuvitustaan, koska nuoresta i\u00e4st\u00e4 johtuen keskittymiskyky voi olla ajoittain heikko. T\u00e4ll\u00f6in opettajalla t\u00e4ytyy olla erilaisia apukeinoja. Artikkelissamme olemme k\u00e4sitelleet visuaalisia keinoja opettaa lasta musiikin saralla.<\/p>\n

Mit\u00e4 visuaalinen oppiminen on?<\/h2>\n

Ihminen oppii p\u00e4\u00e4osan hankkimastaan tiedosta n\u00e4k\u00f6aistin v\u00e4lityksell\u00e4 ja seuraavina tulevat kuulo- ja tuntoaisti. Oppimisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita aisteja samanaikaisesti. (Vuorinen 1993, 47.)<\/p>\n

Visuaalisesti oppivalle ihmiselle informaatio n\u00e4ytt\u00e4ytyy kuvina ja filmin p\u00e4tkin\u00e4. V\u00e4rit, muodot ja esteettisyys kokonaisuudessaan merkitsev\u00e4t t\u00e4llaiselle oppijalle hyvin paljon. N\u00e4k\u00f6mielikuvien luominen opittavista asioista on oppijalle eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in n\u00e4k\u00f6mielikuvia uuden oppimansa tueksi. (Koivusalo, Salenius 2012, 9.)<\/p>\n

Visuaalisessa oppimisessa oppiminen tapahtuu n\u00e4k\u00f6havaintojen kautta. T\u00e4llaisella oppijalla korostuu n\u00e4k\u00f6aisti ja n\u00e4kemisen merkitys. Opetustilanteessa visuaalisen oppijan huomio keskittyy selkeisiin nuotteihin ja muihin harjoitusmateriaaleihin musiikin teoriassa. H\u00e4n toivoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 opetustilanteessa opetettavat asiat kuvina tai kuvailtuina ja havainnollistettuina asioina. T\u00e4llaisella oppijalla on usein hyv\u00e4 keskittymiskyky ja vilkas mielikuvitus. (Opiskelutekniikat 2010.)\"Kuva2\"<\/a><\/p>\n

Visuaalinen havainnollistaminen<\/strong><\/h2>\n

Visuaalisia keinoja tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oleellisen havainnollistamiseen eik\u00e4 mielenkiinnottoman esityksen v\u00e4ritt\u00e4miseksi. \u00a0Opetustilanteessa on hyv\u00e4 rytmitt\u00e4\u00e4 erilaisia havainnollistamisv\u00e4lineit\u00e4, kuten PowerPoint, fl\u00e4ppitaulua ja kopioita musiikin teoriassa (Koivusalo, Salenius 2012, 14.)<\/p>\n

Ryhm\u00e4mme j\u00e4sen Anna Muinonen on k\u00e4ytt\u00e4nyt opetuksessaan esimerkiksi elefantteja ja lepp\u00e4kerttuja havainnollistamaan nyanssimerkint\u00f6j\u00e4 pienille lapsille. Elefantti symboloi forte-<\/i>merkint\u00e4\u00e4 ja lepp\u00e4kerttu puolestaan pianoa<\/i>.\u00a0 Esimerkiksi forte<\/i>-lapun elefantissa f-kirjain on v\u00e4ritetty eri v\u00e4rill\u00e4, jotta se auttaisi lasta tunnistamaan nyanssimerkinn\u00e4n soitettavasta kappaleestaan.<\/p>\n

Muinonen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksessaan keksimi\u00e4\u00e4n hiirinuotteja. H\u00e4n on perehtynyt kuvio- ja muihin vastaaviin nuotteihin ja kehitteli omat nuottinsa sen takia, ett\u00e4 pystyisi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n omien pienten oppilaidensa mielenkiinnon yll\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n samalla nuoteista hauskoja ja helppoja soittaa. Muinonen on k\u00e4ytt\u00e4nyt osin oikeilta nuoteilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 hiirinuotteja niin ryhm\u00e4 kuin yksityisopetuksessakin. Ryhm\u00e4opetuksessa hiirinuotit ovat toimineet erinomaisesti, sill\u00e4 ne ovat riitt\u00e4v\u00e4n suuria ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 eik\u00e4 alussa tarvita nuottiviivastoa ollenkaan. Nuottiviivaston puuttuminen on auttanut oppilaita silt\u00e4 osin, ett\u00e4 nuotit eiv\u00e4t ”hypi” oppilaan silmiss\u00e4 viivastolla. Normaalien ”tylsien” taukojen tilalla hiiret pys\u00e4htyv\u00e4t juustotauolle sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja esimerkiksi kahdeksasosa-hiirien h\u00e4nn\u00e4t ovat sidottu kiinni toisiinsa niin kuin ”aidoissa” nuoteissa.<\/p>\n

Hiirinuottien kaltaisista ”apureista” voi olla yh\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 kasvavana trendin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s musiikkiopistoissa olevan eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ryhm\u00e4opetusta my\u00f6s soitonopetuksessa. Kansanmusiikin puolella ryhm\u00e4opetus on ollut yleist\u00e4 hyvin kauan sen kuuluessa hyvin olennaisena osana kansanmusiikkiin. Kuitenkin nyt selatessa musiikkiopiston sivuja, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 useampi opisto tarjoavan ryhm\u00e4opetuksen mahdollisuutta tyylilajista riippumatta eritoten alkeisopetuksessa.<\/p>\n

Visuaaliseen havainnollistamiseen kuuluu my\u00f6s mielikuvaoppiminen (Koivusalo, Salenius 2012, 16). Mielikuvaoppimisen avulla oppimisesta tulee kokonaisvaltaisempaa (Isola 2009, 6). T\u00e4llainen oppiminen vaatii mielek\u00e4st\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Hyv\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on sellainen, jossa on otettu huomioon ymp\u00e4rist\u00f6-, emotionaaliset -, sosiologiset -, fyysiset – ja psykologiset tekij\u00e4t (Marckwort 1992, 54). Jos edell\u00e4 mainitut asiat ovat kunnossa, on saavutettu rento oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Rentoutuneena oppilaiden huomio kiinnittyy helpommin opittavaan ja h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t poistuvat mielest\u00e4. (Isola 2009, 6-7.)<\/p>\n

Suoraan kuvasta improvisoinnilla on tarkoitus tunnelman vapauttamisen lis\u00e4ksi her\u00e4tell\u00e4 luovia musiikillisia aisteja kehossa. Soittaja n\u00e4kee tutun tai oudon kuvan ja h\u00e4nelle tulee mieleen ehk\u00e4 jokin tuttu paikka, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muistoja. T\u00e4h\u00e4n tilanteeseen on mukava l\u00e4hte\u00e4 luomaan musiikillista maisemaa. Joskus t\u00e4llaisessa improvisaatiossa k\u00e4y niinkin, ett\u00e4 mieleen tulee tarina, jota alkaa v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 musiikilla. Yhdess\u00e4 jonkun kanssa improvisointi on rikkaampaa, kun toinen ruokkii toisen improvisaatiota ja t\u00e4ytyy osata samaistua kanssasoittajan elementteihin.<\/p>\n

Ryhm\u00e4mme j\u00e4sen Eveliina Uitto on k\u00e4ytt\u00e4nyt useasti opetuksessaan kuvasta improvisoimista. Jokainen oppilas on reagoinut omalla tavallaan t\u00e4h\u00e4n, osalle se ei ole lainkaan mielek\u00e4st\u00e4, osalle t\u00e4llainen improvisointi on luontevaa. Kuvasta improvisointi toimii loistavasti sormien l\u00e4mmittelyn\u00e4, loppusoitteluna tai \u201dv\u00e4lipalana\u201d soittotunnilla, jos keskittyminen ei ole parhaimmillaan. Uitto suositteleekin laittamaan kuvan soimaan!\"Kuva3\"<\/a><\/p>\n

Aistit tukevat toisiaan<\/h2>\n

Jotta oppiminen olisi tehokkaampaa, on suotavaa tai l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita aisteja rinnakkain. N\u00e4it\u00e4 oppimista auttavia aisteja ovat auditiivinen eli kuuloaisti ja kinesteettinen tekemiseen perustuva tuntoaisti.<\/p>\n

\"Kuva4\"<\/a><\/p>\n

(mukaellen Vuorinen 1993, 47.)<\/p>\n

Auditiivinen oppiminen tarkoittaa kuulohavaintoon perustuvaa oppimistyyli\u00e4. T\u00e4llainen oppija usein toistaa tai puhuu asiat mieless\u00e4\u00e4n. Rytmi ja musiikki saattavat helpottaa oppimista.<\/p>\n

Kinesteettisell\u00e4 oppimistyylill\u00e4 tarkoitetaan tuntohavaintoon ja tekemiseen perustuvaa oppimista. T\u00e4ss\u00e4 tyyliss\u00e4 oppijalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuntea milt\u00e4 erilaiset esineet ja asiat tuntuvat. Opittavat asiat hahmottuvat helpoiten ilmeiden, eleiden ja liikkeiden avulla. (Opetustekniikat 2010.)<\/p>\n

\"kuva5\"<\/a>My\u00f6s ryhm\u00e4mme j\u00e4sen Jenina R\u00e4ty on omassa opetuksessaan k\u00e4ytt\u00e4nyt paljon elementtej\u00e4, jotka ruokkivat pienen lapsen mielikuvitusta. H\u00e4n on todennut oppilaan keskittymiskyvyn kasvavan ja mielenkiinnon her\u00e4\u00e4v\u00e4n, kun opetuksen rinnalle on otettu mukaan kuvia tai vaikkapa tarina. Oppilas p\u00e4\u00e4see kosketukseen pianon kanssa kuvaillessaan esimerkiksi hiirien hiippailua, karhun t\u00f6mistely\u00e4 tai laiskaa, painavaa ja hitaasti etenev\u00e4\u00e4 kilpikonnaa. N\u00e4ill\u00e4 mielikuvilla opitaan luonnollisesti soittamaan hiljaa ja kovaa, nopeasti ja hitaasti, kepe\u00e4sti ja painavasti sek\u00e4 kuulemaan pianon eri \u00e4\u00e4nialoja.<\/p>\n

Kuvat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pienen oppilaan mieleen paljon paremmin kuin kirjaimet, saati vieraskieliset musiikin termit, joita oppilas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 edes nuoresta i\u00e4st\u00e4\u00e4n johtuen osaa lukea.<\/p>\n

Kappaleen ymp\u00e4rille usein rakennetaan yhdess\u00e4 oppilaan kanssa tarina, jonka avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tulkinnallisesti syvemm\u00e4lle kappaleeseen sek\u00e4 ruokitaan j\u00e4lleen oppilaan mielikuvitusta. Lis\u00e4ksi oppilaan ja opettajan v\u00e4linen vuorovaikutus kehittyy, kun he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yhdess\u00e4 ideoimaan.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Anna Muinonen, Jenina R\u00e4ty ja Eveliina Uitto 2014, Centria ammattikorkeakoulu<\/p>\n

Piirrokset: Anna Muinonen<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Koivusalo, H. ja Salenius, H. 2012. Aistit avoinna oppimaan. Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kehitt\u00e4mishanke. Viitattu 30.5.2014.\u00a0http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/38518\/Koivusalo_Salenius.pdf?sequence=2<\/p>\n

Isola, L. 2009. Mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 pianonsoitonopetuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 30.5.2014.http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/19780\/jamk_1264059113_2.pdf?sequence=2<\/p>\n

Opetustekniikat 2010. Viitattu\u00a030.5.2014. \u00a0http:\/\/peda.net\/veraja\/ranua\/opo\/optuki\/tekniikat<\/p>\n

Vuorinen, I. 1993. Tuhat tapaa opettaa. Menetelm\u00e4opas opettajille, kouluttajille ja ryhm\u00e4n ohjaajille. Tampere: Resonaari.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pienten oppilaiden opetuksessa on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ruokkia heid\u00e4n mielikuvitustaan, koska nuoresta i\u00e4st\u00e4 johtuen keskittymiskyky voi olla ajoittain heikko. T\u00e4ll\u00f6in opettajalla t\u00e4ytyy olla erilaisia apukeinoja. Artikkelissamme olemme k\u00e4sitelleet visuaalisia keinoja opettaa lasta musiikin saralla. Mit\u00e4 visuaalinen oppiminen on? Ihminen oppii p\u00e4\u00e4osan hankkimastaan tiedosta n\u00e4k\u00f6aistin v\u00e4lityksell\u00e4 ja seuraavina tulevat kuulo- ja tuntoaisti. Oppimisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[61,60,133],"class_list":["post-626","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-musiikin-alkeisopetus","tag-oppimistyylit","tag-visuaalinen-oppiminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=626"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2325,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions\/2325"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}