{"id":620,"date":"2014-05-30T13:09:45","date_gmt":"2014-05-30T10:09:45","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=620"},"modified":"2023-09-10T21:11:26","modified_gmt":"2023-09-10T18:11:26","slug":"motivoivampaa-pianonsoittoa-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/motivoivampaa-pianonsoittoa-etsimassa\/","title":{"rendered":"Motivoivampaa pianonsoittoa etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"elizan_kuva_artikkeliin\"<\/a><\/strong>Miten voi saada toisen ihmisen innostumaan musiikista? Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Voisiko soitonopettaja kuitenkin edesauttaa oppilaitaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikista jotain enemm\u00e4n kuin palloja paperilla: sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, merkityst\u00e4 tai leikillisyytt\u00e4? Pohdin artikkelissani soitonopettajan keinoja auttaa oppilaitaan motivoitumaan musiikista omien kokemusteni pohjalta sek\u00e4 pianonsoittajana ett\u00e4 soitonopettajana.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 lumoa, v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4<\/b><\/p>\n

Pianonsoittaja on usein melko yksin\u00e4inen instrumentalisti. Etenkin klassisen musiikin harrastaja. Soittoharrastus saattaa pahimmillaan olla pelkk\u00e4\u00e4 nuottiviidakon p\u00e4ntt\u00e4\u00e4mist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 pakkosonatiinit innosta. Soittamisesta tulee teknist\u00e4 suorittamista ilman mit\u00e4\u00e4n suurempia \u201dkiksej\u00e4\u201d ja ainoa esiintyminen saattaa olla kerran vuodessa yksin kev\u00e4tkonsertissa. Olen itse kokenut t\u00e4m\u00e4n skenarion, ja uskon ett\u00e4 moni muukin soitonharrastaja\u00a0 voi samaistua edell\u00e4 mainittuun tilanteeseen.<\/p>\n

\u201dSoittamisen pit\u00e4isi saada olla leikinomaista\u201d (Kosonen 2001,135). \u201dMusiikki on min\u00e4n leikki\u00e4\u201d (Lehtonen 2004,19). T\u00e4llainen suhde musisointiin kuulostaa kuitenkin keve\u00e4lt\u00e4 ja innostavalta. Erja Kososen v\u00e4it\u00f6stutkimus \u201dMit\u00e4 mielt\u00e4 on pianonsoitossa?\u201d osoittaa, ett\u00e4 nuoria pianonsoittajia motivoi eniten soitettu musiikki itsess\u00e4\u00e4n; sen omakohtainen kokeminen soittaessa on niin lumoavaa, ett\u00e4 haluaa harrastaa soittamista jatkossakin. (Kosonen 2001, 113).<\/p>\n

Soiton oppimisen kannalta on oleellista, ett\u00e4 motivaatiota l\u00f6ytyy ja soitto innostaa. Motivoitunut oppilas t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaan opiskelun tuntomerkit, kuten Kari Ahonen (2004, 154) toteaa. Oppilas tekee t\u00e4ll\u00f6in valintoja toiminta-alueen hyv\u00e4ksi, suuntaa tarkkaavaisuuttaan intensiivisesti kohteeseen ja toimii pitk\u00e4j\u00e4nteisesti, sinnikk\u00e4\u00e4sti ja laadukkaasti (Ahonen 2004, 154). Mit\u00e4 soitonopettaja voi tehd\u00e4 her\u00e4tell\u00e4kseen oppilaissaan motivaatiota musisointiin?<\/p>\n

El\u00e4myksellisyys ja tulkinta<\/b><\/p>\n

Soittointo ja motivaatio ovat asioita, jotka liittyv\u00e4t vahvasti tunteisiimme, ja mik\u00e4li musiikki jollain lailla liikauttaa sisint\u00e4mme, on soittaminen erityisen mielek\u00e4st\u00e4 ja antoisaa. Soitonopettaja ei luonnollisestikaan voi pakottaa oppilastaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n jostain tietyst\u00e4 kappaleesta, mutta voi yritt\u00e4\u00e4 kuitenkin \u201davata\u201d soitettavaa musiikkia ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 jotain kiinnostavaa. Soitonopettajan olisikin hyv\u00e4 auttaa oppilaitaan havaitsemaan musiikkiin liittyvi\u00e4 merkityksi\u00e4, kannustaa oppilaitaan musiikin kuunteluun sek\u00e4 her\u00e4tell\u00e4 oppilaan mielikuvitusta ja musiikillista ajattelua.<\/p>\n

Musiikin tulkitseminen vaatii aina el\u00e4ytymist\u00e4 ja mielikuvia. Soitonopetustilanteissa ei ole siis syyt\u00e4 unohtaa n\u00e4iden asioiden opettelua. Opettajan kannattaa kysy\u00e4 oppilaalta mielipiteit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4h\u00e4n pulpahtaneita ajatuksia musiikista, sek\u00e4 itse my\u00f6s esitell\u00e4 eri kappaleiden taustoja. Yhteiset keskustelut musiikista saattavat olla jopa t\u00e4rkeimpi\u00e4 hetki\u00e4 soittotunnilla. Oppilas voi oppia my\u00f6s itse reflektoimaan omaa soittamistaan ja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tunteitaan soittamaansa musiikkiin. Kuulin er\u00e4\u00e4st\u00e4 kymmenvuotiaasta oppilaasta, joka kerran soittotunnilla k\u00e4ydyn tulkintaharjoituksen j\u00e4lkeen totesi: \u201dEn tiennytk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pianonsoiton avulla voi niinku kommunikoida\u201d.<\/p>\n

Musiikin esitt\u00e4minen on \u201dtarinoiden kertomista\u201d (Lehtonen 2004, 19: Brower 1984). Yksi keino tulkinnan harjoittamiseen on keksi\u00e4 kappaleille tarinat, joiden juoneen el\u00e4ytyy. Tylsemm\u00e4st\u00e4kin kappaleesta voi saada motivoivamman, jos keksii jonkun kantavan ajatuksen sen taustalle.<\/p>\n

Grunwald (1989) on listannut kirjassaan luovan ty\u00f6skentelyn edist\u00e4mistekniikoita, jotka voivat tuoda musiikin opetukseen lis\u00e4\u00e4 syvyytt\u00e4:<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 assosiaatiot ja analogiat<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 symbolointi<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 ruumiinkielen tarkkailu<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 itsetarkkailu<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 el\u00e4ytyminen<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 soitinsuhteen symbolointi<\/p>\n

Musiikin kuuntelu on my\u00f6s asia, johon kannattaa kannustaa oppilaitaan. Soittotunneillakin levyn kuuntelu, tai vaikka opettajan soiton kuunteleminen saattavat antaa lis\u00e4inspiraatiota omaan soittamiseen. Konserteissa k\u00e4yminen, ik\u00e4tovereiden soiton kuuntelu ja levyn kuunteleminen kotona ovat kaikki hyvi\u00e4 keinoja saada intoa musisointiin.<\/p>\n

Monipuolisempaa soitettavaa<\/b><\/p>\n

Aina soittotunneilla soitettu musiikki ei sytyt\u00e4 oppilaita erityisemmin, mutta jos kohdalle osuu mieluisa kappale, voi motivaatio kohota ratkaisevasti ja oppiminen sujua tanssillisen keve\u00e4sti. Opettajan olisi hyv\u00e4 osata tarjota oppilailleen monipuolista soitettavaa. Tunnelmaltaan ja aikakaudeltaan erilaiset kappaleet kehitt\u00e4v\u00e4t paitsi oppilaan omaa muusikkoutta, my\u00f6s pit\u00e4v\u00e4t kiinnostusta yll\u00e4 soittajalla.<\/p>\n

Klassisille pianisteille olisi hyv\u00e4 opettaa my\u00f6s vapaas\u00e4estyst\u00e4, joka on eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen taito, etenkin itsen\u00e4isess\u00e4 musisoinnissa soittotuntien ulkopuolella. Muistan itse klassisena pianistina kokeneeni vapaan s\u00e4estyksen opettelun aikoinaan mielenkiintoisena ja vapauttavana soittomuotona, joka antoi lis\u00e4\u00e4 soittomotivaatiota. My\u00f6s improvisointi ja genrerajojen ylitys pop\/jazz-maailmaan sek\u00e4 vaikkapa musikaaleihin voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 innostusta oppilaissa.<\/p>\n

Vuorovaikutteisuutta musisointiin<\/b><\/p>\n

Piano on soitin, jolla monenlainen musiikki onnistuu yksin soittamalla. Olen itse kuitenkin kokenut, ett\u00e4 yhteismusisointi voi olla viel\u00e4 hauskempaa. Se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see soittamaan yhdess\u00e4 toisen kanssa saattaa antaa ihan uudenlaista motivaatiota omaan soittamiseen. Vuorovaikutteinen musisointi yhdess\u00e4 esimerkiksi trumpetistin, laulajan tai toisen pianistin kanssa nelik\u00e4tisesti sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 muusikkoutta yleisesti, ett\u00e4 antaa mahdollisuuden jakaa musiikin iloa toisen kanssa.<\/p>\n

Esiintyminen on my\u00f6s oma lukunsa puhuttaessa soittoharrastuksesta. Kuitenkin, se on oleellinen osa kehittyv\u00e4\u00e4 muusikkoutta. \u201dMuusikon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tehd\u00e4 tarkoittavaa toimintaa, so. v\u00e4litt\u00e4\u00e4 soitossaan erilaisia psyko-fyysisi\u00e4 merkityksi\u00e4\u201d ja n\u00e4in ollen koskettaa toista ihmist\u00e4 (Lehtonen 2004, 21). Se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n soittoaan muille, voi hyv\u00e4ss\u00e4 tapauksessa antaa lis\u00e4\u00e4 intoa soittamiseen. Esiintyminen on my\u00f6s otollinen tilanne flow-kokemuksille. Pikkukonsertit, vanhainkotikeikat sek\u00e4 vaikka omalle perheelle tai kavereille soittaminen ovat tilanteita, joihin soitonopettajan kannattaa rohkaista oppilaitaan osallistumaan.<\/p>\n

Motivoiva opettaja<\/b><\/p>\n

Uusikyl\u00e4n (2006, 59) mukaan Gilbert Highet m\u00e4\u00e4rittelee kirjassaan \u201dThe Art of Teaching\u201d (1951) hyv\u00e4n opettajan seuraavasti: opettajan pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 opettaa, pit\u00e4\u00e4 opettamastaan oppiaineesta sek\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oppilaistaan. Mitk\u00e4\u00e4n opetusmenetelm\u00e4t tai vippaskonstit eiv\u00e4t tahdo toimia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ellei opettaja itse ole motivoitunut opettamaan.<\/p>\n

Kaikki muistavat jonkun erityisen innostavan opettajan kouluajoilta, joka tuli hyvin toimeen oppilaiden kanssa ja selitti opetettavia asioita jopa naurettavan vahvasti el\u00e4ytyen. Sen opettajan tunnilla opittiin ja l\u00e4hdettiin hymyillen v\u00e4litunnille. Oppilaan motivoimisessa on siis paljolti kyse siit\u00e4, millainen opettaja on ja kuinka h\u00e4n kohtaa oppilaansa ja esitt\u00e4\u00e4 asiansa.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettaja saisi luotua soittotunnille turvallisen ja avoimen ilmapiirin, jossa on hyv\u00e4 oppia musiikista. Koska musiikin kokeminen on vahvasti henkil\u00f6kohtainen asia, oleellinen soitonopetuksen l\u00e4ht\u00f6kohta on my\u00f6s se, ett\u00e4 opettaja ottaa huomioon oppilaansa yksil\u00f6llisyyden ja ainutkertaisuuden (Kosonen 2001, 130). Jokainen ihminen on erilainen, ja oppiminen ja motivaatio ovat aina sidoksissa yksil\u00f6llisen ihmisen mieleen. T\u00e4llainen ajatus nojautuu melko lailla konstruktivistiseen oppimis- ja opetusfilosofiaan (Internetl\u00e4hde).<\/p>\n

On keinoja, joilla opettaja voi tukea oppilaansa motivaatiota, mutta tietty pedagoginen menettelytapa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi joka oppilaalla (Anttila & Juvonen 2002, 117). Huomasin kuusivuotiaan piano-oppilaani kanssa, ett\u00e4 kun itse opettajana heitt\u00e4ytyy leikin ja mielikuvituksen viet\u00e4v\u00e4ksi, esimerkiksi keksim\u00e4ll\u00e4 joka sormelle omat nimet, niin oppilas innostuu ja pystyy leikin avulla keskittym\u00e4\u00e4n ja oppimaan uusia asioita. Toinen saman ik\u00e4inen lapsi saattaa taas motivoitua matemaattisesta nuottien aika-arvojen laskemisesta.<\/p>\n

Aina ei auta, vaikka opettaja tekisi kaikkensa innostaakseen oppilastaan. Ihmiset ovat monimutkaisia ja motivaatio h\u00e4ilyv\u00e4 k\u00e4site. Voi my\u00f6s ajatella niin, ett\u00e4 opettaja vain antaa musisointiin tarvittavat perusv\u00e4lineet, joilla sitten oppilas valitsee, miten n\u00e4it\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 (Kosonen 2001, 130). Joskus halu musisoida saattaa puhjeta vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 siit\u00e4, kun soittotunnit ovat jo loppuneet.<\/p>\n

Kirjoittaja: Eliza Forsberg 2014, Centria ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n

Ahonen, K. 2004 Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finn Lectura<\/p>\n

Anttila, M & Juvonen, A. 2002 Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta.\u00a0Joensuu: It\u00e4-Suomen yliopisto.<\/p>\n

Grunwald, D. 1989 Anna persoonallisuutesi puhua. Helsinki: Sibelius- Akatemia Kosonen, E. 2001 Mit\u00e4 mielt\u00e4 on pianonsoitossa? 13-15-vuotiaiden\u00a0pianonsoittajien kokemuksia musiikkiharrastuksestaan. Jyv\u00e4skyl\u00e4:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Jysv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n

Lehtonen, K. 2004 Maan korvessa kulkevi… Johdatus postmoderniin\u00a0musiikkipedagogiikkaan. Turku: Turun yliopiston\u00a0kasvatustieteiden laitos.<\/p>\n

Uusikyl\u00e4, K. 2006 Hyv\u00e4, paha opettaja. Helsinki; Jyv\u00e4skyl\u00e4: Minerva kustannus.<\/p>\n

Pylkk\u00e4, O. 2010 Konstruktivismi ja oppimisen ohjaaminen. Viitataan l\u00e4hteeseen Tynj\u00e4l\u00e4, P. (1999, 60-67). Ammatillisen opettajakorkeakoulun Avoin oppimateriaali -sivusto. Viitattu 17.2.2014 http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/oppimiskasitykset\/oppimiskasityksista-oppimisen-ohjaamiseen\/konstruktivismi-ja-oppimisen-ohjaaminen\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten voi saada toisen ihmisen innostumaan musiikista? Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Voisiko soitonopettaja kuitenkin edesauttaa oppilaitaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikista jotain enemm\u00e4n kuin palloja paperilla: sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, merkityst\u00e4 tai leikillisyytt\u00e4? Pohdin artikkelissani soitonopettajan keinoja auttaa oppilaitaan motivoitumaan musiikista omien kokemusteni pohjalta sek\u00e4 pianonsoittajana ett\u00e4 soitonopettajana. Lis\u00e4\u00e4 lumoa, v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 Pianonsoittaja on usein melko yksin\u00e4inen instrumentalisti. Etenkin klassisen musiikin harrastaja. […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6,5],"tags":[132,87,124,47],"class_list":["post-620","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-elamyksellisyys","tag-motivaatio","tag-pianonsoiton-alkuopetus","tag-pianonsoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/620","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=620"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/620\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2327,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/620\/revisions\/2327"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=620"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=620"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=620"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}