{"id":616,"date":"2014-05-30T12:54:52","date_gmt":"2014-05-30T09:54:52","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=616"},"modified":"2023-09-10T21:12:56","modified_gmt":"2023-09-10T18:12:56","slug":"musiikki-ja-maku-miksi-on-tarkeaa-tietaa-mita-soitto-oppilas-kuuntelee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/musiikki-ja-maku-miksi-on-tarkeaa-tietaa-mita-soitto-oppilas-kuuntelee\/","title":{"rendered":"Musiikki ja maku – Miksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 soitto-oppilas kuuntelee?"},"content":{"rendered":"

Suurin osa nuorisosta kuuntelee jonkinlaista musiikkia. Miksi musiikki on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nuorisolle? Ent\u00e4 miksi erikoislukion instrumenttiopettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 opiskelijat kuuntelevat?\"Kuva_Juha-Matin_artikkeliin\"<\/a><\/i><\/strong><\/b><\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

Instrumenttiopettajana minulta kesti nelj\u00e4 vuotta tajuta, ettei minulla ole aavistustakaan, mit\u00e4 <\/i>musiikki merkitsee oppilailleni. Mik\u00e4 sai heid\u00e4t innostumaan musiikista? Mit\u00e4 on se musiikki, jota he vapaa-ajallaan kuuntelevat? Opetan teini-ik\u00e4isi\u00e4 nuoria musiikkilukiossa, soitan opiskelijoiden\u00a0 kanssa p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t, mutta silti olen aivan pihalla heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisesta musiikkimaailmastaan.<\/p>\n

Ajattelin omaa nuoruuttani musiikkilukiolaisena ja totesin, ett\u00e4 juuri oma n\u00e4kemykseni ja musiikkimakuni m\u00e4\u00e4ritti pitk\u00e4lti omaa paikkaani ja omia intressej\u00e4ni musiikin parissa. Lukioajoilta t\u00e4rkeimm\u00e4ksi muistoiksi soittotunneilta nousevat keskustelut instrumenttiopettajan kanssa hyvist\u00e4 biiseist\u00e4, artisteista ja hienosta soitannosta. Varsinkin, jos innostuminen oli molemminpuolista. Nyt itsekin opettajana ajattelin, ett\u00e4 ehk\u00e4 ajatusmaailmamme musiikista voisi saada hiukan laajempaa kosketuspintaa, jos k\u00e4visin opiskelijoiden kanssa syvemmin keskustelua heid\u00e4n musiikkimaustaan sek\u00e4 heid\u00e4n ajatuksistaan musiikista.<\/p>\n

Kartoitin ensimm\u00e4isen vuosikurssin oppilaitteni musiikillista ajatusmaailmaa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aiheesta kahdenkeskisen keskustelun. Ajatuksenani ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut muuttaa opetusmateriaalejani opiskelijan musiikkimakua vastaavaksi, vaan yksinkertaisesti syvent\u00e4\u00e4 opiskelijoiden ja itseni v\u00e4list\u00e4 suhdetta olemalla aidosti kiinnostunut heid\u00e4n musiikillisesta maailmastaan. Haluaisin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n, jos en puhua, niin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n omaa musiikillista kielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Musiikilla on merkityst\u00e4\u00a0<\/b><\/p>\n

Musiikin kuuntelemisella, musiikkimaulla ja omalla musiikkiharrastuksella tiedet\u00e4\u00e4n olevan hyvin voimakas vaikutus nuoreen. Asia ei liene yll\u00e4tys kenellek\u00e4\u00e4n musiikin parissa ty\u00f6skentelev\u00e4lle, mutta oman kokemukseni mukaan monia opettajia ei kiinnosta se, mik\u00e4 musiikki todella on oppilaan syd\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n

Erilaiset musiikin genret puhuttelevat persoonallisuudeltaan erilaisia ihmisi\u00e4. Tutkimuksissa on pystytty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhtym\u00e4kohtia tiettyjen persoonallisuustyyppien musiikkimauille. Lis\u00e4ksi musiikkimaku voi heijastaa yksil\u00f6n maailmankuvaa, yhteiskunnallista suuntautuneisuutta ja jopa taloudellista statusta. (Juvonen 2010, 61-62.)<\/p>\n

Musiikkimaku alkaa muotoutua lapsena, kun jokin musiikillinen hetki saa aivoissa aikaan siihen liittyv\u00e4n tunnereaktion tai kokemuksen. T\u00e4st\u00e4 kokemuksesta alkaa jatkuvasti muuttuva prosessi, jota muokkaavat uudet musiikilliset tapahtumat, jotka aiheuttavat positiivisia tai negatiivisia mielleyhtymi\u00e4. Varsinainen musiikkimaku kehittyy kuitenkin teini-i\u00e4ss\u00e4, vaikka se voikin viel\u00e4 sen j\u00e4lkeenkin muuttua tai laajentua. (Anttila, Juvonen 2002, 47-48.)<\/p>\n

Nuoret kuluttavat musiikkia kovalla k\u00e4dell\u00e4 ja musiikilla on suuri rooli nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Musiikki koskettaa nuoren tunteita ja se auttaa j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n nuoruuden v\u00e4lill\u00e4 voimakkaitakin tunnekuohuja. (Saarikallio 2009, 222.) Kasvatustieteen professori Antti Juvonen viittaa kulttuurintutkija Pierre Bourdieuhin, jonka mukaan musiikkimaku on niin t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisen persoonallisuutta, ett\u00e4 sen arvostelu loukkaa ihmisen syvimpi\u00e4 tuntemuksia. T\u00e4m\u00e4 taas voi olla yksil\u00f6n kokemuksen mukaan rinnastettavissa henkil\u00f6n oman persoonan arvosteluun. (Juvonen 2010, 61.) Lempiartisti, lempikappale, tai oma musiikkiharrastus tuo nuorelle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, vaikka ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 maailmassa tapahtuukin jatkuvia mullistuksia (Saarikallio 2009, 222-223).<\/p>\n

Nuorten musiikin kuunteleminen liittyy vahvasti nuoren identiteetin rakentumiseen, sek\u00e4 tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn. On esitetty, ett\u00e4 musiikilla on merkityst\u00e4 sosialisaatiokehityksess\u00e4 viidell\u00e4 eri osa-alueella:<\/p>\n

– viihdykkeen\u00e4<\/p>\n

– voimakkaiden kokemusten tarjoajana<\/p>\n

– selviytymisk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4<\/p>\n

– identiteetin muodostamisessa<\/p>\n

– nuorisokulttuuriin indentifioitumisessa<\/p>\n

(Saarikallio 2009, 222-223.)<\/p>\n

Musiikin opetustilanteessa opettajan ja oppilaan v\u00e4liset erimielisyydet musiikkimausta aiheuttavat\u00a0 ristiriitatilanteita. N\u00e4m\u00e4 tilanteet ovat kuitenkin olennaisia tilanteita oppilaan musiikillisen maailmankuvan muovautumisprosessin kannalta. T\u00e4m\u00e4n prosessin my\u00f6t\u00e4 oppilas tutustuu uusiin tyyleihin ja h\u00e4nen musiikillinen n\u00e4kemyksens\u00e4 laajentuu opetussuhteen jatkuessa. Opettajan valitsemalla materiaalilla saattaa siis olla suuri merkitys oppilaan kehityksen kannalta; opettajan pit\u00e4isi haastaa oppilasta uudenlaisella musiikilla, mutta toisaalta tiedostaa my\u00f6s oppilaan musiikkimaku ja valita materiaalia my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n maun perusteella. (Anttila, Juvonen 2002, 49.)<\/p>\n

Uskon, ett\u00e4 opettajan tieto nuoren musiikkimaailmasta voi syvent\u00e4\u00e4 opettajan ja opiskelijan v\u00e4list\u00e4 pedagogista suhdetta ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kysy\u00e4 asiasta opiskelijoilta itselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ovet auki kaikenlaiselle musiikille\u00a0<\/b><\/p>\n

Keskustelin seitsem\u00e4n ensimm\u00e4isen vuosikurssin instrumenttiopiskelijan kanssa musiikkimausta ja musiikin merkityksest\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Kyselin opiskelijoilta heid\u00e4n musiikillisista mieltymyksist\u00e4\u00e4n sek\u00e4 musiikin kuuntelutottumuksista. Esitin my\u00f6s kysymyksi\u00e4 musiikin merkityksest\u00e4 ja vaikutuksesta nuoren maailmaan. Selvittelin my\u00f6s musiikin kuuntelemisen vaikutusta soittoharrastuksen aloittamiseen sek\u00e4 omaan soittamiseen. Keskustelutilanne sujui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n luontevasti ja opiskelijat vastailivat laajempiinkin kysymyksiin avoimesti.<\/p>\n

Oli eritt\u00e4in positiivista todeta, ett\u00e4 opiskelijat suhtautuivat eri musiikin genreihin jopa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n avoimesti. Jokaisen haastateltavan musiikkimaku oli omaa oletustani laajempi ja suhtautuminen uudenlaiseen musiikkiin oli varsin avomielinen. Kaiken kaikkiaan voi todeta, ett\u00e4 opiskelijat kuuntelevat musiikkia p\u00e4ivitt\u00e4in melko paljon. Arviot vaihtelivat noin yhdest\u00e4 tunnista 8-12 tuntiin. Vaikka yleisin musiikin l\u00e4hde on internet, yll\u00e4tyksekseni moni mainitsi kuitenkin mieluummin kuuntelevansa musiikkia levylt\u00e4.<\/p>\n

Jokainen haastateltava mainitsi musiikin kuuntelemisen olevan kovin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 ajatus olla kuuntelematta on mahdoton. Musiikki merkitsi haastateltaville isoa osaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4, koska kuuntelun lis\u00e4ksi jokainen opiskelee musiikkia erikoislukiossa. Yll\u00e4tyksekseni sit\u00e4 vastoin johonkin ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen musiikkityylin kautta tuntui olevan jokaiselle haastateltavalle vieras asia. Er\u00e4s haastateltava totesi, ett\u00e4 aikaisemmin yl\u00e4asteik\u00e4isen\u00e4 musiikilla oli merkityst\u00e4 my\u00f6s kaveriporukassa, mutta ett\u00e4 lukiossa t\u00e4m\u00e4 kaikki on menett\u00e4nyt merkityksens\u00e4; jokainen kuuntelee sit\u00e4 musiikkia, mist\u00e4 pit\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n lokeroida sen takia mihink\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n. Yritt\u00e4ess\u00e4ni tiedustella, onko heid\u00e4n lukiossaan joitain tiettyj\u00e4 artisteja tai genrej\u00e4, joista ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dt\u00e4ytyisi\u201d pit\u00e4\u00e4, jokainen vastasi kielt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Kysytt\u00e4ess\u00e4 musiikin kuuntelemisen ja harrastamisen vaikutuksesta mielipiteisiin sain my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 vastauksia. Suurin osa haastateltavista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 musiikilla ei ole ainakaan kovin suurta vaikutusta haastateltavan mielipiteisiin maailman menosta. Jotkut tosin totesivat joidenkin omien mielipiteiden saavan vahvistusta sanoituksista. Er\u00e4s haastateltava taas totesi musiikin kuuntelemisen kasvattaneen h\u00e4nt\u00e4 ihmisen\u00e4. Kaikki olivat samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 musiikki harrastuksena on vaikuttanut positiivisesti heid\u00e4n itsetuntoonsa. Musiikkiin on turvallista ja helppoa tukeutua vaikeina hetkin\u00e4.<\/p>\n

Osalla haastateltavista musiikin kuuntelu on vaikuttanut soittoharrastuksen aloittamiseen. Osa taas kertoi, ett\u00e4 harrastus alkoi jostain muusta vaikuttimesta, kuten vanhempien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 hyvin nuorella i\u00e4ll\u00e4. Voisi todeta, ett\u00e4 ne haastateltavat, joilla on p\u00e4\u00e4soittimenaan jokin klassinen instrumentti, ovat aloittaneet soittamisen jostain muusta syyst\u00e4, kun taas kevyen musiikin soittajat musiikin kuuntelemisen innoittamana.<\/p>\n

Avoin asenne musiikkiin\u00a0<\/b><\/p>\n

Olin jokseenkin yll\u00e4ttynyt haastattelun tuloksista. Oli etuk\u00e4teen arvattavissa, ett\u00e4 haastattelemani musiikkia harrastavat erikoislukion oppilaat poikkeavat jokseenkin \u201dtavallisesta\u201d nuorisosta musiikin kuunteluun liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. En kuitenkaan arvannut, ett\u00e4 oppilaillani olisi ollut niin voimakas ja avoin suhtautuminen kaikkeen musiikkiin.<\/p>\n

Haastattelun tulokset antavat positiivisen kuvan lukion hyv\u00e4st\u00e4 ja avoimesta musiikillisesta ilmapiirist\u00e4, joka antaa nuorelle mahdollisuuden olla omanlaisensa persoona. Avomielinen suhtautuminen erilaisiin musiikin genreihin on mielest\u00e4ni ollut aina hyvinkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 musiikillisen kehittymisen kannalta. On\u00a0 hienoa, ett\u00e4 oppilaitteni musiikillinen identiteetti on varsin kyps\u00e4 jo lukioi\u00e4ss\u00e4, eik\u00e4 erilaisten musiikkityylien ennakko-odotukset liittyen pukeutumiseen, tyyliin, tai mielipiteisiin vaikuta heid\u00e4n kykyyns\u00e4 nauttia koko musiikin spektrist\u00e4. My\u00f6s kyky kuunnella musiikkia vain musiikin takia kielii mielest\u00e4ni terveen itsetunnon kehittymisest\u00e4; ei tarvita toista sanomaan, mik\u00e4 on oikein, ja mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Keskustelujen j\u00e4lkeen olen kokenut, ett\u00e4 opiskelijoiden musiikkimaun kartoittaminen on ollut hyvinkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppilastuntemuksen kannalta. Voin toimia opettajana entist\u00e4 uskaliaammin erilaisten genrejen parissa, koska ennakko-odotukseni opiskelijoiden kapeasta musiikkimausta romuttuivat t\u00e4ysin. Keskustelujen j\u00e4lkeen uskallan luottaa enemm\u00e4n opiskelijan nuoreen ja avoimeen asenteeseen. Jos opettaja ja opiskelija pit\u00e4v\u00e4t ovet avoinna erilaisille musiikkityyleille ja ajatuksille, ehk\u00e4 tulevaisuudessa v\u00e4ltymme eri genrejen v\u00e4lisist\u00e4 taisteluista ja voimme keskitty\u00e4 olennaiseen: musiikkiin.<\/p>\n

Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n

Juha-Matti Rautiainen, Centria ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00c4HTEET<\/b><\/p>\n

\u00a0<\/b>Anttila M., Juvonen A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Joensuu: Joensuu University Press.<\/p>\n

Juvonen A. 2010. Musiikkimaku heijastaa identiteetti\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntapaa. Ydin-lehti 3, 60-62.<\/p>\n

Saarikallio S. 2009. Musiikki ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Louhivuori J., Paananen P. & V\u00e4kev\u00e4 L. Musiikkikasvatus – N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen, 221-231. Vaasa: Ykk\u00f6s-offset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suurin osa nuorisosta kuuntelee jonkinlaista musiikkia. Miksi musiikki on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nuorisolle? Ent\u00e4 miksi erikoislukion instrumenttiopettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 opiskelijat kuuntelevat? \u00a0 Instrumenttiopettajana minulta kesti nelj\u00e4 vuotta tajuta, ettei minulla ole aavistustakaan, mit\u00e4 musiikki merkitsee oppilailleni. Mik\u00e4 sai heid\u00e4t innostumaan musiikista? Mit\u00e4 on se musiikki, jota he vapaa-ajallaan kuuntelevat? Opetan teini-ik\u00e4isi\u00e4 nuoria musiikkilukiossa, soitan […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[131,111,119,130,509],"class_list":["post-616","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-identiteetti","tag-instrumenttiopettaja","tag-instrumenttiopetus","tag-musiikkimaku","tag-nuoret"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=616"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2329,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions\/2329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=616"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=616"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=616"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}