{"id":613,"date":"2014-05-30T12:34:37","date_gmt":"2014-05-30T09:34:37","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=613"},"modified":"2023-09-10T21:14:15","modified_gmt":"2023-09-10T18:14:15","slug":"miten-ohjata-harjoittelemaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/miten-ohjata-harjoittelemaan\/","title":{"rendered":"Miten ohjata harjoittelemaan?"},"content":{"rendered":"

Soitinopintoihin kuuluu soittotuntien lis\u00e4ksi oppilaan itsen\u00e4inen harjoittelu. Oikein ohjattu harjoittelu mahdollistaa taitojen kehittymisen ja motivaation s\u00e4ilymisen. Harjoitteleminen ei vain aina ole hauskaa tai helppoa. Miten siis ohjata harjoittelemaan niin ett\u00e4 oppilas harjoittelisi ja kokisi treenaamisen mielekk\u00e4\u00e4ksi?<\/p>\n

Erja Joukamo-Ampuja ja Jouko Heiskanen (2007) listaavat Sibelius-akatemian harjoittelua koskevassa verkkoartikkelissa tyypillisi\u00e4 harjoittelua koskevia virhek\u00e4sityksi\u00e4: Huono omatunto harjoittelun suhteen, liian paljon suunnittelematonta harjoittelua ja harjoittelu pelk\u00e4n fiiliksen mukaan. Minusta t\u00e4m\u00e4 kuulostaa tutulta. Harjoittelun tulisi heid\u00e4n mukaansa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 taukoja ja palautumista eik\u00e4 vain treeni\u00e4 treenin vuoksi. \u201dTauko on tehokkain, jos sen malttaa pit\u00e4\u00e4 vaikkapa kahvitaukona tai venytellen.\u201d(Skrikberg 2002, 13.)<\/p>\n

Tavoitteet tulisi asettaa yhdess\u00e4 oppilaan kanssa ja niin, ett\u00e4 kehittymist\u00e4 on mahdollista havainnoida v\u00e4litavoitteiden avulla. V\u00e4litavoitteiden tulee olla konkreettisia ja sopivan pieni\u00e4. Harjoittelua tehostaa se, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 asiaa kullakin harjoittelukerralla ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ja keskittyy siihen asiaan kunnolla. (Joukamo-Ampuja&Heiskanen 2007.) Ymm\u00e4rr\u00e4n keskittymisen harjoittelun suhteen niin, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sovittuja harjoituksia eik\u00e4 vain soitella mit\u00e4 mieleen tulee.<\/p>\n

Harjoittelun ohjauksessa tulisi huomioida oppilaan fyysinen hyvinvointi niin ettei virheasentoja ja kipuja p\u00e4\u00e4sisi syntym\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4 ja rento soittoergonomia on t\u00e4rkein keino turvata pitk\u00e4 ura soittimen parissa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 fyysisi\u00e4 tavoitteita ovatkin hyv\u00e4n ja rennon soittoasennon l\u00f6yt\u00e4minen sek\u00e4 oikeiden liikeratojen l\u00f6yt\u00e4minen. (Joukamo-Ampuja&Heiskanen 2007.)<\/p>\n

Harjoittelu on l\u00e4ksyjentekoa<\/h2>\n

Haastattelin er\u00e4\u00e4n opetusryhm\u00e4ni oppilaita heid\u00e4n harjoittelutottumuksistaan, oppilaat ovat kansalaisopiston oppilaita ja i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 9 – 14 vuotiaita poikia ja tytt\u00f6j\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 on ennakkok\u00e4sitykseni mukaan kaksi aktiivisesti treenaavaa oppilasta ja pari sellaista joiden harjoittelu ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4. Muut ryhm\u00e4ss\u00e4 harjoittelevat tasaisesti ja mielest\u00e4ni riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Kartoittaakseni tilannetta pyysin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n

– Kuinka useasti harjoittelet soittotuntien v\u00e4liss\u00e4?<\/p>\n

– Mik\u00e4 on sopiva harjoitusaika kerrallaan?<\/p>\n

– Kuinka monta asiaa kannattaa antaa kerrallaan harjoiteltavaksi?
\nVastausten perusteella useimmat oppilaista harjoittelevat 2 – 4 kertaa viikon aikana. Viikonloppuisin ei juurikaan harjoitella vaan harjoittelu keskittyy arki-iltoihin kuten l\u00e4ksyjen tekokin, kuten monet asiaa vertasivat. Kokemukseni mukaan nuoremmilla oppilailla harjoittelun moottorina toimivat vanhemmat, yl\u00e4kouluik\u00e4isist\u00e4 eteenp\u00e4in oppilas on usein jo itsekin aktiivinen harjoittelija.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen harjoitusaika on noin 20-30 minuuttia, vanhemmilla oppilailla enemm\u00e4n kerrallaan. Nuoremmilla oppilailla harjoituskerrat olivat vain 5-10 minuuttia kerrallaan joka on mielest\u00e4ni melko v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Annan harjoiteltavaksi yleens\u00e4 kaksi asiaa, vanhemmille kolmekin ja t\u00e4m\u00e4 annostus vaikuttaisi palautteen mukaan olevan sopiva.<\/p>\n

Tavoitteiden ja v\u00e4litavoitteiden asettaminen vaatii oppilaalta kokemukseni mukaan jonkin verran ik\u00e4\u00e4, oma kokemukseni on ett\u00e4 edistymisen ja tavoitteiden tiedostaminen alkaa toimia vasta yl\u00e4koului\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Metronomista sanarytmeihin<\/h2>\n

Kokeilin muutamia harjoitusmetodeja opetuksessani. Harjoittelumetodeista keskeisin on kokeiluni perusteella metronomin k\u00e4ytt\u00f6, varsinkin kun aihe on rytmiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 kuten esimerkiksi rytmikuvioiden harjoittelu ja vaikkapa triolien harjoittelu. Metronomista tuleva peruspulssi antaa tukea ja kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan omaa sis\u00e4ist\u00e4 kelloa.<\/p>\n

Kokeilin my\u00f6s itse tehtyj\u00e4 rytmiikkaharjoituksia jotka muodostuvat sanarytmeist\u00e4 joita soitetaan rummuilla. Esimerkkin\u00e4 \u201dperuna\u201d, \u201dmakkara\u201d ja \u201dsalaatti\u201d.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Sanarytmiharjoituksia voi keksi\u00e4 my\u00f6s yhdess\u00e4 oppilaan kanssa. Kokemukseni mukaan sanarytmi auttaa rytmisen asian hahmottamisessa ja helpottaa asian selitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Useamman saman tyyppisen aiheen k\u00e4sittely kerralla on my\u00f6s toimiva metodi. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kolmimuunteisen kompin ja kolmimuunteisen rytmiikkaharjoittelun ajoittaminen samalle jaksolle; tavoitteena on ett\u00e4 asiat tukisivat toisiaan. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 toimii vaikkapa swing-kompin harjoittelu samanaikaisesti kolmimuunteisen pikkurumpumateriaalin kanssa.<\/p>\n

Kirjoittaja: <\/strong><\/h3>\n

Janne Torvikoski, Centria ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Joukamo-Ampuja, Erja, Heiskanen, Jouko, Arjas, P\u00e4ivi, 2007. Tied\u00e4tk\u00f6 soiton harjoittelusta riitt\u00e4v\u00e4sti? Sibelius-Akatemian artikkeli.Viitattu 17.11.2013.\u00a0Www-dokumentti. Muutettu 2008. http:\/\/www2.siba.8i\/harjoittelu\/index.php?id=1&la=8i.<\/p>\n

Skrikberg, Risto 2002. Harjoittelumetodeista. Akordi 1-2\/2002.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Soitinopintoihin kuuluu soittotuntien lis\u00e4ksi oppilaan itsen\u00e4inen harjoittelu. Oikein ohjattu harjoittelu mahdollistaa taitojen kehittymisen ja motivaation s\u00e4ilymisen. Harjoitteleminen ei vain aina ole hauskaa tai helppoa. Miten siis ohjata harjoittelemaan niin ett\u00e4 oppilas harjoittelisi ja kokisi treenaamisen mielekk\u00e4\u00e4ksi? Erja Joukamo-Ampuja ja Jouko Heiskanen (2007) listaavat Sibelius-akatemian harjoittelua koskevassa verkkoartikkelissa tyypillisi\u00e4 harjoittelua koskevia virhek\u00e4sityksi\u00e4: Huono omatunto harjoittelun suhteen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[129,128],"class_list":["post-613","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-harjoittelumetodit","tag-soitonharjoittelu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/613","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=613"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/613\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2331,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/613\/revisions\/2331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=613"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=613"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=613"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}