Soittotunneilla kaikki l\u00e4htee vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksen perusta taas on viestinn\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 jokaisen soitonopettajan on syyt\u00e4 tarkkailla omaa viestint\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja pohtia, miten voisin omalla kohdallaan kehitty\u00e4.<\/p>\n
Soittotunneilla, kuten yleens\u00e4kin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kaikki l\u00e4htee vuorovaikutuksesta. Hyv\u00e4 vuorovaikutus soittotunneilla auttaa luomaan positiivisia kokemuksia, jotka sitten taas omalta osaltaan edesauttavat motivaation muodostumisessa. Soitonopettaja on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa pienten soitto-oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehityksess\u00e4. Soitonopettajahan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omalta osaltaan oppilailleen mallia toimivasta vuorovaikutuksesta. N\u00e4in ollen jokaisen opettajan on syyt\u00e4 pohtia, miten voisi omalla kohdallaan kehitty\u00e4.<\/p>\n
Vuorovaikutus on tulkintaa<\/b><\/p>\n
Vuorovaikutus on ihmisten v\u00e4list\u00e4 toimintaa erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, ja sen kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa (Kauppila 2005, 19). Vuorovaikutukseen tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi ihmist\u00e4, joiden yhteiset kokemukset luovat perustaa yhteisymm\u00e4rrykselle. N\u00e4in ollen vuorovaikutus muodostuu luontevammaksi, mit\u00e4 enemm\u00e4n yhdess\u00e4 toimitaan. T\u00e4ydellist\u00e4 yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ei kuitenkaan voi saavuttaa. Se, mit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme kuulemastamme, on tulkintaa, ja siihen vaikuttavat muun muassa kehon kieli, tilanne, puhekulttuuri, el\u00e4m\u00e4nkokemukset, tunteet ja aistit. Vuorovaikutuksen perusta on viestinn\u00e4ss\u00e4. Se rakentuu sanallisesta ja sanattomasta viestinn\u00e4st\u00e4. Sanallinen eli verbaalinen viestint\u00e4 perustuu kieleen, sanaton eli nonverbaalinen kehon kieleen. (Toivakka & Maasola 2012, 29-32.)<\/p>\n
Selkeys ja konkretisointi sanallisessa viestinn\u00e4ss\u00e4 <\/b><\/p>\n
Sanallisen eli verbaalisen viestinn\u00e4n perusta on kieli, sanoista rakentuva merkkij\u00e4rjestelm\u00e4. Kieli mahdollistaa oppimisen, sill\u00e4 sen avulla voimme tehd\u00e4 omista sis\u00e4isist\u00e4 maailmoistamme yhteisi\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s abstrakteja asioita. Sanallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 on jokin p\u00e4\u00e4tarkoitus, itse sanoma. Valitsemme sanoja, jotka kuvaavat parhaiten k\u00e4sittelemi\u00e4mme asioita. N\u00e4m\u00e4 sanat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t meiss\u00e4 monenlaisia assosiaatioita, lis\u00e4merkityksi\u00e4. Niinp\u00e4 viestien tulkinnassa voi aina tulla v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Viestin tarkentaminen ja konkretisoiminen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kuitenkin virhetulkintoja. (Kauppila 2005, 25-29; Toivakka & Maasola 2012, 30-32.)<\/p>\n
Selkeys on t\u00e4rke\u00e4 asia soittotuntien viestinn\u00e4ss\u00e4. Useimmiten yksi asia kerrallaan lis\u00e4\u00e4 selkeytt\u00e4. Turhat t\u00e4ytesanat, kuten esimerkiksi \u201dtota\u201d ja \u201dniinku\u201d, eiv\u00e4t ainakaan selkeyt\u00e4 sanomaa. Lis\u00e4ksi opettajan kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 liian vaikeita sanoja, tai jos on pakko, sitten ainakin selitt\u00e4\u00e4 ne ensin auki. Joskus opettajat saattavat unohtaa, ett\u00e4 heille p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4t asiat tai sanat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 todellakaan ole sit\u00e4 nuorille oppilaille, joiden kielen kehitys on viel\u00e4 vaiheessa. Asioita kannattaa my\u00f6s toistaa, sill\u00e4 kaikki informaatio ei useimmiten mene heti kerralla perille.<\/p>\n
Asioiden konkretisointi on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pienille oppilaille. Joitakin asioita soittamisessa on vain hankala pukea sanoiksi. Esimerkiksi monen soittimen, kuten ainakin pianon ja viulun tekniikassa vaaditaan tietynlaista k\u00e4denpainoa, jotta saadaan t\u00e4ytel\u00e4inen soiva \u00e4\u00e4ni. T\u00e4t\u00e4 ei pysty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanallisesti konkretisoimaan, vaan sit\u00e4 on pakko kokeilla, ja sitten vasta selitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4, esimerkiksi maan vetovoiman hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Toisaalta t\u00e4llaisissa asioissa saattavat auttaa my\u00f6s vertaukset ja mielikuvat. Esimerkiksi k\u00e4denpainon l\u00f6ytymist\u00e4 voi helpottaa ajatus, ett\u00e4 k\u00e4si on rento mutta raskas tai ett\u00e4 sormet putoavat kuin pienet vasarat.<\/p>\n
Mielikuvat auttavat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n etenkin abstrakteja asioita. Varsinkin pienempi\u00e4 oppilaita tarinat soitettavista kappaleista voivat motivoida soittamaan ja auttamaan tunteiden ja nyanssien ilmaisussa. Toisaalta opettajan pit\u00e4\u00e4 kuitenkin huomioida, mink\u00e4 ik\u00e4isen tai tyyppisen oppilaan kanssa on tekemisiss\u00e4, sill\u00e4 joillekin konkreettiset esimerkit uppoavat paremmin kuin mielikuvat. Opettajan kannattaa siis mukautua viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n lapsen mukaan.<\/p>\n
Tavoitteena sanallisten ja sanattomien viestien yhdenmukaisuus<\/b><\/p>\n
Jopa 60 prosenttia itseilmaisustamme on muuta kuin kielellist\u00e4. Sanaton eli nonverbaalinen viestint\u00e4 saattaa paljastaa ihmisest\u00e4 enemm\u00e4n kuin h\u00e4nen sanansa, sill\u00e4 se on usein spontaania ja tiedostamatonta. Se antaa n\u00e4in my\u00f6s vihjeit\u00e4 siit\u00e4, kuinka tulkita sanallista viestint\u00e4\u00e4. Sanattoman viestinn\u00e4n muotoja ovat muun muassa ilmeet, eleet, asento, olemus, ulkoasu, ajank\u00e4ytt\u00f6, tilank\u00e4ytt\u00f6, \u00e4\u00e4net ja tempo. (Kauppila 2005, 33-34; Toivakka & Maasola 2012, 32; V\u00e4is\u00e4nen, Niemel\u00e4 & Suua 2009, 28.)<\/p>\n
Kasvojen ilmeiden tulkinta tuottaa v\u00e4hiten ongelmia. Hymy viestii hyv\u00e4ntuulisuudesta, ja silmiin katsominen on avoimuuden ja rehellisyyden merkki. Monet kehon osat my\u00f6s kietoutuvat viestint\u00e4\u00e4n. Ihmiset esimerkiksi puhuvat paljon k\u00e4sill\u00e4\u00e4n. (Kauppila 2005, 35-37.) Soitonopettajan kannattaakin mietti\u00e4 omia eleit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 esimerkiksi puuskassa olevat k\u00e4det antavat kuvan sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, kun taas avoimet k\u00e4det viestiv\u00e4t selv\u00e4sti enemm\u00e4n avoimuudesta ja vilpitt\u00f6myydest\u00e4 toista kohtaan. Kaiken kaikkiaan jos havaittavissa on paljon erilaisia ilmeit\u00e4 ja eleit\u00e4, tulkintaa helpottaa, ett\u00e4 ne viestiv\u00e4t yhdenmukaista sanomaa (Kauppila 2005, 37).<\/p>\n
Soitonopettajan \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n taas pit\u00e4\u00e4 t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 selkeyteen. Kuuluva \u00e4\u00e4ni ja sopivan rauhallinen puhetempo auttavat asiaa. Kannustava ja yst\u00e4v\u00e4llinen \u00e4\u00e4nens\u00e4vy on my\u00f6s tietenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi ajan- ja tilank\u00e4ytt\u00f6 ovat olennaisia soittotunneilla. P\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 jatkuva my\u00f6h\u00e4stely kertoo v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 asiaa kohtaa. Tilank\u00e4ytt\u00f6 taas liittyy muun muassa viestij\u00f6iden et\u00e4isyyksiin. Jotkut kaipaavat enemm\u00e4n l\u00e4heisyytt\u00e4 kuin toiset, mutta esimerkiksi ujojen lasten kohdalla kannattaa varmaan alkuun pit\u00e4\u00e4 hivenen pidemp\u00e4\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4. Esiintymistilanteissa opettajan l\u00e4heisyys viestii tuesta ja kannustuksesta ilmeiden ja eleiden ohella.<\/p>\n
Sanattomaan viestint\u00e4\u00e4n liittyy my\u00f6s peilautumisilmi\u00f6, joka tarkoittaa, ett\u00e4 ihmiset alkavat huomaamattaan kesken\u00e4\u00e4n kommunikoidessaan matkia toisiaan ilmeill\u00e4\u00e4n ja eleill\u00e4\u00e4n, esimerkiksi nostamalla polven toisen p\u00e4\u00e4lle tai puheen rytmiss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 virittyneisyytt\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietoisesti hyv\u00e4kseen. (V\u00e4is\u00e4nen ym. 2009, 31.) Peilautumisilmi\u00f6n kautta siis korostuu se, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opettajan oma esimerkki on soittotunneilla. Jos opettajan oma olemus tai jopa soittoasento on ryhdit\u00f6n, ei oppilaaltakaan voi olettaa liikaa. Opettaja voi my\u00f6s helposti rauhoittaa kiihtynytt\u00e4 oppilasta puhumalla selke\u00e4sti rauhallisemmin.<\/p>\n
Kaiken kaikkia hyv\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen kuuluu sanallisten ja sanattomien viestien yhdenmukaisuus (Kauppila 2005, 33). Sanaton viestint\u00e4 voi olla osittain tiedostamatonta, mutta siltikin on hyv\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 sill\u00e4 haluaa kertoa oppilaalle. Jos opettaja haluaa rehellisesti kehua oppilasta, pit\u00e4isi \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ja ilmeiden tukea kehua, sill\u00e4 muuten sanaton viestint\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti sanallisten kehujen merkityst\u00e4. Opettajan oman viestinn\u00e4n lis\u00e4ksi on my\u00f6s syyt\u00e4 tarkkailla oppilaan sanatonta viestint\u00e4\u00e4. Esimerkiksi oppilas saattaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4 jonkin asian, mutta kehon kieli paljastaa empimist\u00e4. Oppilas ei vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole uskaltanut my\u00f6nt\u00e4\u00e4 opettajalle, ettei ole tajunnut. Kokemus ja oppilaaseen tutustuminen auttavat opettajaa lukemaan eleit\u00e4.<\/p>\n
Positiivisia tuloksia hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4<\/b><\/p>\n
Hyv\u00e4 vuorovaikutus on tehokasta ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista, mutta mik\u00e4li vuorovaikutuksessa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota vain tulokseen, saattavat ihmissuhteet k\u00e4rsi\u00e4. Hyv\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen kuuluu siis my\u00f6s positiivinen sosiaalinen kontakti. Hyv\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutuksessa ihmisten v\u00e4lill\u00e4 s\u00e4ilyy hyv\u00e4 yhteisty\u00f6n henki, mutta samalla saavutetaan positiivisia tuloksia. Keskin\u00e4inen luottamus kuuluu my\u00f6s asiaan. Yleens\u00e4 avoimuus edist\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen syntymist\u00e4. (Kauppila 2005, 70-72.)<\/p>\n
Hyv\u00e4 yhteisty\u00f6nhenki vaatii opettajalta kyky\u00e4 kuunnella.\u00a0 Kuunteleminen on l\u00e4sn\u00e4oloa parhaimmillaan. Opettaja voi my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 kuulluksi tulemisen kokemusta kysym\u00e4ll\u00e4 oppilaan sanoista lis\u00e4\u00e4. Kysymisen kautta opettaja ilmaisee olevansa kiinnostunut oppilaan ajatuksista. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on siis pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 sellaista ilmapiiri\u00e4, jossa ajatuksia voidaan vaihdella ja kehitell\u00e4 yhdess\u00e4. Keskusteluissa liikutaan sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 oppilaan ajatusten v\u00e4lill\u00e4 ja haetaan uutta, yhdess\u00e4 rakennettua ymm\u00e4rryst\u00e4. (Jordan-Kilkki & Pruuki 2013, 22-24.)<\/b><\/p>\n
Perehtyminen vuorovaikutukseen ja itsetutkiskelu auttavat soitonopettajaa kehittym\u00e4\u00e4n. Samoin kuitenkin auttaa ihan vain kokemus. Nimitt\u00e4in kokemuksen perusteella voi vasta todeta, mink\u00e4lainen vuorovaikutus osoittautuu parhaaksi miss\u00e4kin yhteydess\u00e4. Mittarina onnistuneelle vuorovaikutukselle voisi ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yksinkertaisesti sit\u00e4, mik\u00e4 on yleens\u00e4kin soittotuntien tarkoitus. Eli oppilaan soittotaidossa pit\u00e4isi tapahtua kehityst\u00e4, mutta tunneilla pit\u00e4isi olla my\u00f6s mukavaa, sek\u00e4 oppilaalla ett\u00e4 opettajalla itsell\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n
Kirjoittaja: Essi Keski-Hirvi, Centria ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00c4HTEET<\/p>\n Jordan-Kilkki, P. & Pruuki, L. 2013. Miten tehd\u00e4 tilaa kohtaamiselle? Teoksessa P. Jordan-Kilkki, E. Kauppinen & E. Korolainen-Viitasalo (toim.) Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Tampere: Opetushallitus, 16-27.<\/p>\n Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n Toivakka, S. & Maasola, M. 2012. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. 2. painos. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n V\u00e4is\u00e4nen, L. & Niemel\u00e4, M. & Suua, P. 2009. Sanat ty\u00f6ss\u00e4. Vuorovaikutus ammattitaitona. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Soittotunneilla kaikki l\u00e4htee vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksen perusta taas on viestinn\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 jokaisen soitonopettajan on syyt\u00e4 tarkkailla omaa viestint\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja pohtia, miten voisin omalla kohdallaan kehitty\u00e4. Soittotunneilla, kuten yleens\u00e4kin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kaikki l\u00e4htee vuorovaikutuksesta. Hyv\u00e4 vuorovaikutus soittotunneilla auttaa luomaan positiivisia kokemuksia, jotka sitten taas omalta osaltaan edesauttavat motivaation muodostumisessa. Soitonopettaja on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa pienten soitto-oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehityksess\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[10,126,105],"class_list":["post-611","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-soitonopetus","tag-viestinta","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/611","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=611"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/611\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2332,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/611\/revisions\/2332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=611"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=611"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=611"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}