![\"RAUTION](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2014\/05\/Annukan_kuva.jpg\")
<\/a><\/p>\nLapsen laulu\u00e4\u00e4nen kehitys<\/b><\/p>\n
Pienen lapsen musiikillisessa kehityksess\u00e4 on kolme vaihetta, spontaanin laulun vaihe, j\u00e4ljittelyvaihe, tonaalisuuden omaksumisen vaihe. \u00a0Spontaanilla laulamisella tarkoitetaan lapsen oma-aloitteisesti tuottamaa laulua 1\u20131,5 vuoden i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Laulut ovat aluksi sanattomia ja luonteeltaan hyr\u00e4ilyj\u00e4, ilman tavuja. V\u00e4hitellen tavut lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t lauluihin ja lapsi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimiaan sanoja lauluissa. Melodiat ovat yksinkertaisia, intervalli alueet suppeita, yleens\u00e4 laskevia, eik\u00e4 s\u00e4velj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ole kuultavissa. 2,5\u20133 vuoden i\u00e4ss\u00e4 lapsi j\u00e4ljittelee kuulemiaan lauluja spontaanisti ja tuottaa pidempi\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 opitusta laulusta. Melodia, rytmi ja sanat ovat vapaamuotoisia yhdistelmi\u00e4. (Ahonen 2002, 49 \u2013 63.)<\/p>\n
Laulun s\u00e4velpuhtaus paranee ja tonaaliset horjahdukset laulun s\u00e4keiden v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4henev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 tonaalisuuden omaksumisen kehitysvaihe ajoittuu suunnilleen esikoulu ja alakoulu vaiheeseen. Tonaalisuudella tarkoitetaan s\u00e4velten ja sointujen v\u00e4list\u00e4 suhdej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tonaalisuuden hallinta alkaa n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kouluik\u00e4isell\u00e4 lapsella siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pyrkii p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n laulun peruss\u00e4veleen, eli toonikaan. \u00a0Lapsen laulamista arvioidaan yleens\u00e4 s\u00e4velpuhtauden perusteella, sek\u00e4 sen perusteella, kuinka hyvin h\u00e4n pysyy s\u00e4vellajissa. (Ahonen 2002, 49 \u2013 63.) Lasten ik\u00e4 ja laulamisen s\u00e4velpuhtaus kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Seitsem\u00e4nvuotiaista lapsista 35 prosenttia laulaa ep\u00e4puhtaasti, kun taas yksitoistavuotiaana s\u00e4velpuhtaus on kehittynyt niin, ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n prosenttia laulaa ep\u00e4puhtaasti. (Multasuo 2008, 5.)<\/p>\n
Multasuon tutkielmassa Ahonen (2004) on todennut lasten laulu\u00e4\u00e4nialan kehittyv\u00e4n ik\u00e4vuosien my\u00f6t\u00e4. Kolmivuotiaan \u00e4\u00e4niala on noin kvintti, nelivuotiaalla noin pieni seksti, viisivuotiaalla noin suuri seksti. Kuusi ja seitsem\u00e4nvuotias lapsi voi laulaa jo oktaavin. Lapsen vanhetessa \u00e4\u00e4niala laajenee vuodessa noin s\u00e4velaskeleen. (Multasuo 2008, 7.) Laulu\u00e4\u00e4nen kehityksess\u00e4 on huomattavaa erot saman ik\u00e4isten lasten v\u00e4lill\u00e4, t\u00e4h\u00e4n vaikuttavat musiikin merkitys perheiss\u00e4. Kuinka paljon kotona soitetaan, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia.<\/p>\n
S\u00e4velpuhtaudessa on selvi\u00e4 eroja verrattaessa esikouluik\u00e4isi\u00e4 lapsia kouluik\u00e4isiin lapsiin. Olen harjoituttanut lapsia erilaisilla glissando <\/i>harjoituksilla (vuoristorataharjoitus), joilla etsimme ns. yhteist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4. Kuorossa olen havainnut \u00e4\u00e4niharjoituksia tehdess\u00e4mme, ett\u00e4 eskarilaisella \u00e4\u00e4niharjoitukset tulisi olla yksinkertaisia noin kvintin alueella liikkuvia, jotta eskarilainen pystyy hahmottamaan harjoituksen, sek\u00e4 pysyy s\u00e4velpuhtaudessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi harjoitellemme uusia lauluja k\u00e4ytt\u00e4en apuna kaikulaulua, lapsi toistaa per\u00e4ss\u00e4 saman melodian mink\u00e4 johtaja h\u00e4nelle antaa. T\u00e4ll\u00e4 tavalla pienimm\u00e4tkin lapset oppivat uusia lauluja nopeastikin. Kaikulaulu on tehokasta, koska lukeminen on osalle kuorossa olevalle lapselle haastavaa. Kaikulaulun avulla voi my\u00f6s opettaa lapsille sanojen painoja, fraseerausta<\/i> sek\u00e4 musiikillista ilmaisua. K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kaikulaulua, johtajan t\u00e4ytyy olla tarkka esimerkeiss\u00e4\u00e4n, jotta ei johdata lasta harhaan.<\/p>\n
Miten \u00e4\u00e4ni syntyy kehossa ja kuinka sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laulaessa?<\/b><\/p>\n
Lasten \u00e4\u00e4nt\u00e4 verrataan yleens\u00e4 nais\u00e4\u00e4neen, kuitenkin lasten \u00e4\u00e4nialueet liikkuvat kvartin korkeammalla. Lasten \u00e4\u00e4net ovat kapeampia ja hele\u00e4mpi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 lasten rintaresonanssi ja rinta\u00e4\u00e4ni eiv\u00e4t ole viel\u00e4 kehittyneet samalla tavalla kuin aikuisella. \u00c4\u00e4niharjoituksissa t\u00e4ytyy ottaa huomioon lasten \u00e4\u00e4nen kehitys, luonnollinen terve \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 niin puheessa kuin laulamisessa on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta opettamiseen. (Koistinen 2003, 95.) Laulaminen on jatkettua puhetta joten terve puhe\u00e4\u00e4ni ja luonnollinen \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 ovat hyv\u00e4 perusta laulamiselle. Lasten \u00e4\u00e4nen kehitys tapahtuu koko kehossa, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nihuulissa. (Multasuo 2008, 13.)<\/p>\n
Laulaessa \u00e4\u00e4nen tulisi soida vapaasti, vapaata soivaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 on kuvattu seuraavin termein; kantava, laaja, py\u00f6re\u00e4, t\u00e4ytel\u00e4inen ja soiva. Terveen, hyv\u00e4n ja vapaan \u00e4\u00e4nen edellytyksen\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko instrumenttia ja oppia tuntemaan se sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin.(Koistinen 2003, 13.) Eerolan mukaan terve \u00e4\u00e4ni on soinniltaan ilmaisurikasta, siin\u00e4 voi kuulla hele\u00e4n ja tumman soinnin. Terve \u00e4\u00e4ni ei aiheuta rasitusoireita, kuten k\u00e4heytymist\u00e4, \u00e4\u00e4nen painumista taikka kiristyst\u00e4 (Eerola 2008). Vapaan soinnin perustana ovat j\u00e4nnityksest\u00e4 vapaat lihakset ja tasapainoinen ryhti, joka luo edellytykset terveelle \u00e4\u00e4nentuotolle. Yleens\u00e4 pieni lapsi hallitsee kehonsa t\u00e4ydellisesti, h\u00e4nell\u00e4 on hyv\u00e4 ryhti, samalla hyv\u00e4 tasapaino ja rentous. (Koistinen 2003, 13.)<\/p>\n
Laulajan asennon tulisi olla joustava ja vapaa liikkumaan. Laulajan asento rakennetaan jalkapohjista p\u00e4\u00e4lakeen, toisella nimell\u00e4 juurista latvaan. Juuret maassa tarkoittaa jalkapohjia, joiden tulisi olla leve\u00e4sti alustassaan. Polvien pit\u00e4\u00e4 joustaa, kehon tukisilta eli lantio muodostaa maljan, jonka kautta aistimme keskivartalon lihakset. Se antaa tuen keski- ja yl\u00e4vartalolle.\u00a0 Lihastasapaino pit\u00e4\u00e4 lauluasennon hallinnassa ja selk\u00e4ranka antaa laulamiseen tarvittavan tuen. Kun lauluasento on oikea, tuntuu selk\u00e4ranka pitk\u00e4n\u00e4 ja kehon keskilinja pysyy suorassa. Rintakeh\u00e4n tulisi olla avara ja hieman koholla ja hartioiden rentoina. P\u00e4\u00e4 on suorassa, kaula ja niska t\u00e4ytyy tuntea pitk\u00e4n\u00e4 ja vapaana. Kasvolihasten t\u00e4ytyisi pysy\u00e4 rentoina laulettaessa, jotta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isilt\u00e4 j\u00e4nnitystiloilta v\u00e4ltytt\u00e4isiin.(Koistinen 2003, 18 \u2013 25.)<\/p>\n
Mielikuvaoppiminen ja kuoroharjoitukset<\/b><\/p>\n
Mielikuvitus on oppimisen valtav\u00e4yl\u00e4 ja mielikuvia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 oppiminen on kokonaisvaltaisempaa. Mielikuvaoppimisessa on kolme vaihetta, hyv\u00e4 tila; oppimisymp\u00e4rist\u00f6n ilmapiiri, avoin ja rento ilmapiiri oppijan mieless\u00e4. Se auttaa oppijaa havainto ja muisti-impulssien kokoamisessa. Toinen vaihe mielikuvaoppimisessa on vapaa kuvittelu, jolloin pystyy mieless\u00e4\u00e4n vaeltamaan minne vain. Mielikuva voi olla visuaalinen, auditiivinen taikka kinesteettinen, useimmilla ihmisill\u00e4 ensisijainen mielikuva on n\u00e4k\u00f6hahmoon perustuva. Kolmannessa vaiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n mielikuvia oman el\u00e4myksen, kokemuksen ja ymm\u00e4rryksen kautta, n\u00e4in mielikuvat kiteytyv\u00e4t muistiin, ajatteluun ja toimintaan.(Isola 2009, 6 \u2013 8.)<\/p>\n
Kuoroharjoitukset on j\u00e4rkev\u00e4 aloittaa liikkeell\u00e4 ja leikill\u00e4, kuten kaiku-vastaus lauluilla, rytmiharjoituksilla, piirileikein, niiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t rytmi, liike ja \u00e4\u00e4ni. T\u00e4ll\u00e4 tavalla lapsen keho aktivoituu, h\u00e4n oppii aistimaan \u00e4\u00e4nens\u00e4 kehossa ja huomaa kehon merkityksen \u00e4\u00e4nen tuottamisessa.(Koistinen 2003, 93.) \u00c4\u00e4nentuoton kannalta kehon rentous on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, lihaksiston rentouttaminen ja erilaiset harjoitukset ovat luonnollisen, vapaan \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n perusta. Laulamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on rentouttaa artikulaatioelinten toimintaa, jotta laulun sanoista saa selv\u00e4\u00e4. Kuoronjohtajan t\u00e4ytyy l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikeita harjoituksia lapsille, jotta lapsi tuntee olonsa vapautuneeksi ja miellytt\u00e4v\u00e4ksi.(Multasuo 2008, 13 \u2013 14.)<\/p>\n
Hengitysharjoituksia voi lapsille ohjata erilaisien leikkien avulla. Koistisen mukaan lapsia tulee ohjata pitk\u00e4j\u00e4nteisesti oikeaan hengitykseen sek\u00e4 heille tulee kertoa mit\u00e4 hengityksess\u00e4 tapahtuu kun hengitet\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n ja ulos. Samalla tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, etteiv\u00e4t lapset ylikorosta hengityst\u00e4\u00e4n esimerkiksi nostamalla olkap\u00e4it\u00e4 ja vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti ilmaa sis\u00e4\u00e4n.(Koistinen 2003, 94.) Kuorolaulun ja yksinlaulun tavoitteena on saada ilmoille ilmaisurikas \u00e4\u00e4ni. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n laulaja yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4, sit\u00e4 vapaammin se soi. Laulamisessa \u00e4\u00e4nenmuodostus ja ilmaisu kulkevat k\u00e4sikk\u00e4in. Tasapainoinen \u00e4\u00e4ni auttaa ilmaisemaan teksti\u00e4 ja sen tunnetiloja paremmin. Laulajan t\u00e4ytyy tuntea ilmaisu koko kehossaan, syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 vain suulla ja p\u00e4\u00e4ll\u00e4.( Eerola 2008.)<\/p>\n
Lapsikuorossa harjoittelemme hyv\u00e4n ryhdin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja \u00e4\u00e4nen tuottamista erilaisten \u00e4\u00e4niharjoitusten, leikkien ja mielikuvien avulla, sek\u00e4 erilaisilla liikuntaharjoituksilla ja tasapainoleikeill\u00e4. Lapsia voi ohjata vapaaseen kokonaisvaltaiseen \u00e4\u00e4nentuottoon, mutta yksinlaulu \u00e4\u00e4nenmuodostusta ohjataan vasta murrosi\u00e4n ohittaneelle lapselle, koska lasten kehot eiv\u00e4t ole kehittyneet viel\u00e4 tarpeeksi, kuten rintakeh\u00e4, keuhkot ja \u00e4\u00e4nihuulet.<\/p>\n
Harjoitellessamme lasten kanssa erilaisia \u00e4\u00e4niharjoituksia ja lauluja olen kiinnitt\u00e4nyt huomiota kokonaisvaltaiseen \u00e4\u00e4nentuottoon. \u201dLaulaminen on jatkettua puhetta\u201d kuvastaa sit\u00e4, mit\u00e4 lapsilta tulisi laulaessa vaatia. Terve, tuettu puhe\u00e4\u00e4ni on hyv\u00e4 perusta laulamiselle.<\/p>\n
Kiinnitt\u00e4ess\u00e4ni huomiota kuorossa edell\u00e4 mainittuihin asioihin olen huomannut kehityst\u00e4, lasten \u00e4\u00e4nialat ovat nousseet ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on tullut lis\u00e4\u00e4 volyymia, s\u00e4velpuhtaus on parantunut laulamisen my\u00f6t\u00e4. Tutkiessani l\u00e4hteit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 artikkelia varten olen saanut uusia ideoita ja lis\u00e4\u00e4 tietoa lasten \u00e4\u00e4nenmuodostuksesta. N\u00e4m\u00e4 tiedot ja taidot ovat auttaneet minua ty\u00f6ss\u00e4ni lapsikuoron ohjaajana.<\/p>\n
\u00a0Kirjoittaja: Annukka Palola, Centria ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n Ahonen, Kari 2002. Kuinka esikouluik\u00e4iset valloittavat s\u00e4velavaruutta? Viitattu 30.1.2014. (viitattu 30.1.2014)\u00a0\/sokl.uef.fi\/verkkojulkaisut\/esiopetus\/KariA.htm <\/span><\/p>\n Eerola, Ritva 2008. \u00c4\u00e4ni-instrumentin toimintabalanssi. Viitattu 30.1.2014. http:\/\/www.provoce.suntuubi.com\/<\/p>\n Isola, Laura 2009. Mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 pianonsoitonopetuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajankoulutus. Viitattu 30.1.2014. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/19780\/jamk_1264059113_2.pdf?sequence=2<\/p>\n Koistinen, Mari 2003. Tunne kehosi- vapauta \u00e4\u00e4nesi. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy.<\/p>\n