Musiikki on enemm\u00e4n kuin osiensa summa, mutta musiikin opetuksessa eri osien hallinta riippuu niin opettajasta itsest\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4nen k\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n omista kyvyist\u00e4\u00e4n. Yksi osa laulun opetusta on vieraiden kielten \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opetus. Kuinka klassisen laulun opettajaopiskelijat itse kokevat taitonsa t\u00e4ll\u00e4 saralla? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa asiaa selvitet\u00e4\u00e4n kyselyn keinoin.<\/p>\n
Laulun opettamiseen, oli kyse sitten klassisesta tai pop\/jazz-laulusta, liittyy monien osa-alueiden hallintaa: \u00e4\u00e4nifysiologian tuntemusta, audiokinesteettisen kyvyn kehitt\u00e4mist\u00e4, ilmaisun keinojen omaksumista ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 opetuksessa, erinomaisia sosiaalisia taitoja eri-ik\u00e4isten ja tasoisten oppijoiden kanssa toimimisessa ja niin edelleen. Useimpia laulun opetukseen vaadittavia taitoja opitaan ja opetellaan ensin lauluharrastuksen parissa ja kenties my\u00f6hemmin my\u00f6s oman instrumentin opettajalta ammattiopinnoissa. N\u00e4iden taitojen syvent\u00e4minen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi omassa opetuksessa jatkuu niin opetusharjoittelussa kuin muiden pedagogien ty\u00f6t\u00e4 observoimalla, omaa tiedonhankintaa ja opiskelua v\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4. Kuten Vesioja (2006, 90) toteaa tutkiessaan luokanopettajien k\u00e4sityksi\u00e4 omasta pystyvyydest\u00e4\u00e4n musiikin opiskeluun, musiikilliset valmiudet ovat vain yksi tekij\u00e4 siit\u00e4 palapelist\u00e4, josta musiikkikasvattajan identiteetti koostuu.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kohdistan katseeni yhteen n\u00e4ist\u00e4 opettajan ty\u00f6n palasista, eli vieraiden kielten \u00e4\u00e4nt\u00e4misen ohjaamiseen ja opettamiseen. Vierailla kielill\u00e4 lauletaan tyylilajista riippumatta, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa keskityn vain yhteen n\u00e4ist\u00e4. Olen itse klassisen laulun pedagogiopiskelija, ja opetusharjoittelussani olen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt ett\u00e4 joutunut opettamaan niin saksan kuin italiankin \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 eritaustaisille ja -taitoisille oppilaille. Aiheesta on kirvonnut keskustelua my\u00f6s viimeaikaisten lakimuutosten johdosta: syksyst\u00e4 2014 alkaen musiikin koulutusohjelma ammattikorkeakouluissa on laajuudeltaan 240 opintopistett\u00e4 entisen 270 opintopisteen sijaan, jolloin opetussuunnitelmia t\u00e4ytyy muokata n\u00e4ihin resursseihin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi saksan ja italian fonetiikkaa opetetaan Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa laulunopettajaopiskelijoille 1,5 opintopisteen verran kumpaakin, mik\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin kahdeksan 90 min opetuskertaa opetettavaa kielt\u00e4 kohden sek\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 opiskelua (Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun opinto-oppaat 2013-2014). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 fonetiikan opiskelu on siis vain pintaraapaisua aiheeseen, mik\u00e4 resurssit huomioon ottaen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on kuluneen talven ja kev\u00e4\u00e4n aikana tehty jonkinlaisia liikkeit\u00e4 koskien tutkintojen opintopistem\u00e4\u00e4ri\u00e4, mik\u00e4 on voinut vaikuttaa my\u00f6s kurssitarjontaan.<\/p>\n
Kuinka \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opetusta kannattaisi sitten l\u00e4hesty\u00e4? Usein \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettaminen omille harjoitusoppilaille pohjautuu ennemmin omiin kokemuksiin aiheesta kuin kielitieteelliseen tietoon. Koska laulun opetuksessa on monta, kenties t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi koettua osa-aluetta, \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opetus voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kovin pinnalliseksi, vaikkakin selke\u00e4 artikulaatio on yksi avain viestint\u00e4\u00e4n ja tulkintaan laulun keinoin. Varsinainen k\u00e4sitys omista taidoista fonetiikan saralla tuleekin ilmi vasta silloin, kun oma oppilas kysyy neuvoja \u00e4\u00e4nt\u00e4miseen.<\/p>\n
Klassisen laulun opetukseen liittyy olennaisesti my\u00f6s vieraat kielet: jo alkuvaiheessa voidaan oppilaan taustasta ja omaksumiskyvyist\u00e4 riippuen tuoda mukaan niin italian- kuin saksankielist\u00e4 materiaalia. My\u00f6s englannin kieli puolustaa paikkaansa laulun opetuksessa sen kirist\u00e4ess\u00e4 otettaan niin kutsuttuna lingua francana<\/i>, ja suuri osa kevyen puolen laulunopetuksen materiaalista on toki englanninkielist\u00e4. Esitelless\u00e4ni t\u00e4m\u00e4n artikkelin tutkimuskohdetta kollegoilleni, pop\/jazz \u2013laulun opiskelijat jakoivat huolensa nimenomaan englannin kielen \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4, tuoden esiin my\u00f6s muiden muassa portugalin ja ranskan.<\/p>\n
Pohjaa instrumentille on toki syyt\u00e4 rakentaa tutulla ja turvallisella \u00e4idinkielell\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n kuin opettaja katsoo sen olevan tarpeellista. Klassisen laulun tasosuoritusvaatimuksissa (2005) m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jo ensimm\u00e4isess\u00e4 tasosuorituksessa (ns. 1\/2 \u2013tutkinto) esitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 3-4 kappaleesta vain yksi on \u00e4idinkielell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n perusteella voikin yleist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen laulupedagogiksi opiskeleva ja sit\u00e4 ty\u00f6kseen tekev\u00e4 joutuu ja p\u00e4\u00e4see jossain vaiheessa uraansa opettamaan muun muassa n\u00e4iden kielten \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4. Siit\u00e4 tosin voidaan kiistell\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aloittelevalle laulajalle on oppia juuri oikeita \u00e4\u00e4nteiden \u00e4\u00e4nt\u00e4mispaikkoja ja -tapoja suhteessa suurempiin laulun opetuksen linjoihin, kuten hengitystekniikan tai ilmaisutaidon opetteluun. On kuitenkin perusteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jo tasosuorituslinjausten perusteella, ett\u00e4 laulupedagogin tulisi olla ammattilainen my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 osa-alueella sen ollessa jokseenkin arkisessa asemassa koko taiteen saralla.<\/p>\n
\u201dJos itsell\u00e4 on selke\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, miten tahtoisi kielt\u00e4 \u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4n, opettaminen on yleens\u00e4 helppoa, mutta jos on itse ep\u00e4varma, ei opettamisestakaan tahdo tulla mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n
Palatakseni takaisin artikkelin ytimeen: laadin siis alkutalvesta 2014 kyselyn koskien lauluopettajien k\u00e4sityksi\u00e4 vieraiden kielten \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettamisen t\u00e4rkeydest\u00e4, ja l\u00e4hetin t\u00e4m\u00e4n kyselyn kolmeen pedagogeja kouluttavaan ammattikorkeakouluun. Vastauksia sain yhdeks\u00e4n, mik\u00e4 on opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden hyvin. Vastaajien joukossa oli niin vahvoja vieraiden kielten osaajia kuin heikompiin kielitaitoisiin itsens\u00e4 luokittelevia, mik\u00e4 vertautui my\u00f6s k\u00e4sitykseen omista taidoista \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettamisesta. Luonnollisesti my\u00f6s itselle vieraan kielen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettaminen koettiin jopa mahdottomana. Yleisesti koettiin, ett\u00e4 opettaminen helppous tai vaikeus riippuu my\u00f6s oppilaasta; jos oppilaalla on ns. \u201dhyv\u00e4 kielip\u00e4\u00e4\u201d, my\u00f6s opettaminen koetaan helpompana.<\/p>\n
\u201dKielten \u00e4\u00e4nt\u00e4misen ei tulisi kuitenkaan olla itse asia vaan laulaminen, joten mielest\u00e4ni on ainakin alkuvaiheessa parempi keskitty\u00e4 kieliin jota jo jonkin verran osataan.\u201d<\/i><\/p>\n
\u201dMinun alkeisopettajani teki kielen \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 niin suuren asian, etten oppinut h\u00e4nen tunneillaan laulua ollenkaan.\u201d<\/i><\/p>\n
\u201dItse koen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettamisen itsess\u00e4\u00e4n varsin t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi laulunopiskelua ja opetusta, sill\u00e4 ns. ”v\u00e4\u00e4r\u00e4” lausumistapa ja \u00e4\u00e4nteet voivat vaikuttaa varsin olennaisesti my\u00f6s kappaleen kuulokuvaan ja \u00e4\u00e4nen sointiin.\u201d<\/i><\/p>\n
Vastaajat olivat l\u00e4hes yksimielisi\u00e4 kysytt\u00e4ess\u00e4 omaa k\u00e4sityst\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettamisen t\u00e4rkeydest\u00e4 koko laulun oppimisen viitekehyksess\u00e4. Erityisesti korostettiin ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4, jota tarkasteltiin kielen natiivik\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teksti pit\u00e4isi siis saada tuotettua siten, ett\u00e4 kyseist\u00e4 kielt\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 sen ymm\u00e4rt\u00e4isi. \u00a0Laulunopettajan roolia \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettamisessa ei vastauksissa kuitenkaan juuri k\u00e4sitelty; er\u00e4s vastaaja koki liiallisen asiaan paneutumisen johtavan mahdollisesti negatiivisen kuvan kehitt\u00e4miseen laulamisesta yleens\u00e4. Yleisen\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voi kuitenkin todeta, ett\u00e4 vastaajat suhtautuvat rooliinsa \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettajina varsin realistisesti ja rennosti; \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 voi opettaa vain omien taitojensa puitteissa, ja itse laulaminen on joka tapauksessa p\u00e4\u00e4osassa. Kysytt\u00e4ess\u00e4 kehitysehdotuksia lauluopettajan opintoihin kielten \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opettamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta vastaajat toivoisivat lis\u00e4\u00e4 opetusta, mutta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet. Opettajan tulisi olla vastaajien n\u00e4k\u00f6kulmasta mieluiten natiivi, ja mahdollisesti laulaja itsekin, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n musiikkialan ammattilainen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n opetussuunnitelmissa kielten kohdalla painotetaan etenkin oppilaan produktiivista tuottamista, varsinkin suullista kielitaitoa. Verrattuna kielen oppimiseen tilanne on klassisessa laulussa jokseenkin nurinkurinen: laulun ja fonetiikan oppitunneilla ei ole tarkoitus oppia kielt\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4, vain \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00e4misen opettamiseen sen sijaan vaadittaisiin klassisen laulun opettajalta huomattavan paljon tietoa muun muassa saksasta ja italiasta. Keskeisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 laulun opetuksessa olisikin siis tieto kielest\u00e4, sen rakenteista ja fonetiikasta, ei niink\u00e4\u00e4n kielitaidosta. Koska t\u00e4llaista oppiainetta ei ole, tai voi olla ilman kielitaitoa, niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisin tapa kehitty\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alueella onkin edelleen kielten opiskelu perinteiseen tapaan.<\/p>\n
Opetusmenetelmist\u00e4 yksi nousi ylitse muiden: imitointi. Oman esimerkin t\u00e4rkeytt\u00e4 korostettiin, ja \u00e4\u00e4nt\u00e4miseroja esimerkiksi suomen tai englantiin verrattuna k\u00e4ytettiin apukeinona havainnollistamaan k\u00e4sitellyn kielen \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4. Oppilaita my\u00f6s kehotetaan merkitsem\u00e4\u00e4n nuottiin \u00e4\u00e4nt\u00e4mistavat itselle sopivalla ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Juuri kukaan kyselyyn vastanneista opettajista ei kuitenkaan k\u00e4yt\u00e4 opetuksessaan International Phonetic Alphabet (IPA) \u2013j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, eli tunnetummin foneettisia aakkosia, vaikkakin t\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on kehitetty universaaliksi tavaksi havainnollistaa \u00e4\u00e4nteit\u00e4 symboleiden avulla. Jatkokysymyksen\u00e4 voisikin esitt\u00e4\u00e4, miksei t\u00e4t\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 opetuksessa, ja pit\u00e4isik\u00f6 sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n. Aiheesta ei ole viel\u00e4 tehty liiemmin tutkimusta, joten hedelm\u00e4llist\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 on tarjolla kaikille kielten- ja laulun opetuksesta kiinnostuneille.<\/p>\n
Paavo Nisula 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun opinto-oppaat 2013-2014. Viitattu 30.5.2014. http:\/\/opinto-oppaat.jamk.fi\/fi\/opinto-opas-amk\/Koulutusohjelmat-ja-opintotarjonta\/<\/p>\n Tasosuoritusten sis\u00e4ll\u00f6t ja arvioinnin perusteet 2005. Suomen musiikkioppilaitosten liitto. http:\/\/www.musicedu.fi\/easydata\/customers\/musop\/files\/tasosuoritukset\/suomi\/laulu2005.pdf Viitattu 19.5.2014.<\/p>\n Vesioja, T. 2006. Luokanopettaja musiikkikasvattajana. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisi\u00e4 julkaisuja 113. Joensuun yliopistopaino.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Musiikki on enemm\u00e4n kuin osiensa summa, mutta musiikin opetuksessa eri osien hallinta riippuu niin opettajasta itsest\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4nen k\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n omista kyvyist\u00e4\u00e4n. Yksi osa laulun opetusta on vieraiden kielten \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opetus. Kuinka klassisen laulun opettajaopiskelijat itse kokevat taitonsa t\u00e4ll\u00e4 saralla? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa asiaa selvitet\u00e4\u00e4n kyselyn keinoin. Laulun opetus: pedagoginen palapeli Laulun opettamiseen, oli kyse sitten klassisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[122,18,123],"class_list":["post-598","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-kielen-opetus","tag-laulunopetus","tag-opetussuunnitelmat"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=598"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2314,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions\/2314"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet<\/h3>\n