{"id":587,"date":"2014-05-30T09:30:43","date_gmt":"2014-05-30T06:30:43","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=587"},"modified":"2023-09-10T20:49:12","modified_gmt":"2023-09-10T17:49:12","slug":"tuhatjalkaisesta-skaalojen-taitajaksi-nakokulmia-ja-apuvalineita-pianonsoiton-mielekkaampaan-tekniikan-opetukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/tuhatjalkaisesta-skaalojen-taitajaksi-nakokulmia-ja-apuvalineita-pianonsoiton-mielekkaampaan-tekniikan-opetukseen\/","title":{"rendered":"Tuhatjalkaisesta skaalojen taitajaksi – n\u00e4k\u00f6kulmia ja apuv\u00e4lineit\u00e4 pianonsoiton mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4n tekniikan opetukseen"},"content":{"rendered":"

Tekniikka on tapa soittaa pianoa, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulkinnan osatekij\u00f6it\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla niin ett\u00e4 soitto kuulostaa tietynlaiselta. Yksi osa tekniikkaa on virtuoositekniikkaa, tai motoriikkaa, miten vain. Toinen osa tekniikkaa on vivahteet, erot, kosketuksen herkkyys. Mutta tulkinta on tekniikkaa.
\nMervi Kianto<\/p><\/blockquote>\n

Asteikot ja erilaiset tekniikkaharjoitukset ovat pianotuntien arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Usein oppilaat kuitenkin mielt\u00e4v\u00e4t ne tylsiksi ja aikaa vieviksi, ja tuntuu, ett\u00e4 heid\u00e4n on hankala hahmottaa harjoitusten tarkoitusta ja hy\u00f6tyj\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. Syit\u00e4 on varmasti monia, kuten monien harjoitusten irrallisuus varsinaisesta musiikista, monotonisuus sek\u00e4 toistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaatima k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyys.\u00a0 Monesti halutaan mieluummin keskitty\u00e4 itse musiikkiin, eli kappaleiden tulkitsemiseen ja ty\u00f6st\u00e4miseen. Olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 alusta asti, ett\u00e4 halutun tulkinnan mahdollistamiseksi on pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja monipuolistaa my\u00f6s motorisia valmiuksia. Etenkin siksi, ett\u00e4 menestys soittoharrastuksessa riippuu suuresti ensimm\u00e4isist\u00e4 vuosista, jolloin hyv\u00e4t tai huonot tottumukset kehittyv\u00e4t (Last 1972, 3). Yll\u00e4 mainittua sitaattia tarkentaen, tekniikkaa ja tulkintaa ei tulisi erottaa toisistaan niin jyrk\u00e4sti, vaan tekniikkaa tulisi ajatella kokonaisvaltaisena tapana soittaa pianoa, johon sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s valmiudet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vivahteita ja kosketustapoja tyylin ja tarkoituksen mukaisella tavalla (Kianto 1994, 32-33).<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 ajatusmallia tukeaksemme olemme koonneet t\u00e4h\u00e4n artikkeliin pianonsoiton perustekniikan keskeisi\u00e4 osa-alueita sek\u00e4 niit\u00e4 tukevia harjoituksia lapsille ja nuorille. Pianokirjallisuuden harjoitusvalikoima on valtava, ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monentasoisia ja monenlaisia teht\u00e4vi\u00e4. Olemme poimineet niist\u00e4 ne mielest\u00e4mme parhaiten soitossaan viel\u00e4 alkuvaiheessa olevien lasten ja nuorten ajatusmaailmaan sopivat vihkot sek\u00e4 yksitt\u00e4iset harjoitukset. Testasimme my\u00f6s valikoituja harjoituksia omassa opetuksessamme muutaman kuukauden ajan ja raportoimme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa my\u00f6s kokeiluiden tuloksista.\u00a0 Toivomme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 artikkeli palvelisi muita pianonsoiton opettajiksi opiskelevia ja jo opettajana toimivia ik\u00e4\u00e4n kuin ty\u00f6kalulaatikkona, josta olisi helppo valita mielekk\u00e4\u00e4t ja tarkoituksenmukaiset harjoitukset sek\u00e4 ihan pienille ett\u00e4 teini-ik\u00e4isille aloittelijoille. Tavoitteenamme on, ett\u00e4 tekniikkaharjoituksia ei en\u00e4\u00e4 miellett\u00e4isi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n motorisena toistona, vaan niiden takaa l\u00f6ydett\u00e4isiin merkityksi\u00e4 ja musiikkia ja niist\u00e4 tulisi itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 osa soittoharrastusta. Pianistille tekniikka merkitsee kuitenkin vapautta, ja pienikin edistys siin\u00e4 antaa suuremman mahdollisuuden el\u00e4yty\u00e4 musiikkiin ja nauttia siit\u00e4 (Kianto 1994, 60).<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme p\u00e4\u00e4l\u00e4hteet Joan Lastin (1972) Nuori pianonsoittaja ja Mervi Kiannon (1994) Matka pianon soittamiseen kuuluvat ehdottomasti pianopedagogisen kirjallisuuden perusteoksiin, jotka jokaisen pianonsoittoa opettavan tai opiskelevan tulisi tuntea. Vaikka teokset eiv\u00e4t ole aivan uunituoreita, ovat ne sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n edelleen p\u00e4tevi\u00e4, ajankohtaisia ja usein lainattuja. Pianonsoiton opetuksen historia on kokonaisuudeltaan kuitenkin satoja vuosia vanhaa, joten t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ne ovat hyvinkin uusia. Kolmas keskeinen l\u00e4hteemme Kristiina Juntun (2010) Vauhdin hurmaa ja liikkeen hiljaisuutta koskettimilla edustaa uudempaa pedagogista kirjallisuutta. Teos pyrkii rikastuttamaan perustekniikan- ja alkeisopetusta uudenlaisten mielikuvitusta stimuloivien leikkien kautta.<\/p>\n

Perustekniikan kulmakivi\u00e4<\/h2>\n

Pianonsoittoa voidaan ajatella joukkona tapoja, joista osa on n\u00e4enn\u00e4isesti ilmiselvi\u00e4 asioita. Ensimm\u00e4iselle tunnille tuleva oppilas tuskin valitsee istumapaikakseen koskettimiston yl\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00e4, pyrkii soittamaan koskettimia kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n tai siirt\u00e4\u00e4 tuolia pysty\u00e4kseen soittamaan matalalta. K\u00e4si on se, joka liikkuu koskettimistolla, ja n\u00e4iden perushavaintojen j\u00e4lkeen alkaakin tarkka ty\u00f6 k\u00e4den, k\u00e4sivarren ja yl\u00e4vartalon kouluttamiseksi koskettimiston vaivattomaan ja tarkoituksenmukaiseen hallintaan.<\/p>\n

Legato, non-legato ja k\u00e4den paino<\/p>\n

Suunnan k\u00e4sitys, eli soitetaanko vaakasuoraan legato <\/i>vai pystysuoraan non-legato, <\/i>kuuluu ensimm\u00e4isiin opittaviin asioihin. N\u00e4ihin liittyy my\u00f6s kaksi perustekniikan k\u00e4ytt\u00f6voimaa, lihasvoima ja painovoima, joiden yhdist\u00e4minen pysty- ja vaakasuoriin liikkeisiin muodostaa fyysisen avaimen pianonsoittoon. (Kianto 1994, 56-57.) Helpoin ja yleisin tapa opettaa edell\u00e4 mainittuja ovat mielikuvaharjoitukset. Non-legaton avulla opetellaan tuntemaan k\u00e4sivarren paino<\/i> ja ranteen jousto<\/i> yhdell\u00e4 s\u00e4velell\u00e4. K\u00e4den painoa voi harjoittaa pudotuksilla ensin syliin, sitten pianon kannelle ja my\u00f6hemmin koskettimistolle yhden tai useamman sormen varaan. (Junttu 2010, 144-145.)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen on luontevaa edet\u00e4 usean s\u00e4velen per\u00e4kk\u00e4in soittamiseen yhdell\u00e4 k\u00e4sivarren liikkeell\u00e4, eli legatosoittoon. Legatoon liittyy mielikuvia sileist\u00e4 liikkumistavoista, kuten matelu, luistelu ja k\u00e4vely. Sit\u00e4 voi my\u00f6s verrata erilaisten el\u00e4inten liikkumiseen, kuten k\u00e4\u00e4rme, tuhatjalkainen ja kissa. On my\u00f6s hyv\u00e4 tehd\u00e4 oppilaalle selv\u00e4ksi, ett\u00e4 legato on ik\u00e4\u00e4n kuin illuusio, sill\u00e4 sen mahdollistaa vain soittajan sormen liikkeen nopeus ja kontrolli, eik\u00e4 sit\u00e4 ole mill\u00e4\u00e4n lailla valmiina soittimessa. Ensimm\u00e4inen vaakasuoran ja pystysuoran liikkeen sek\u00e4 sormity\u00f6n ja ranteiden yhdistelm\u00e4 on kaaren soittaminen, eli yksinkertaistettuna alas-yl\u00f6s \u2013liikkeen<\/i> hallinta kahta tai useampaa s\u00e4velt\u00e4 per\u00e4kk\u00e4in soitettaessa. Edell\u00e4 mainitussa on kyse artikulaatiokaaresta<\/i>, ja useita artikulaatiokaaria taas voidaan nivoa fraseerauskaaren<\/i> alle, joka taas toteutetaan isommilla yksik\u00f6ill\u00e4; k\u00e4sivarrella ja yl\u00e4vartalolla.<\/p>\n

K\u00e4den ja yl\u00e4vartalon liikeradat<\/h2>\n

Sormien ja ranteen hallinnan lis\u00e4ksi oppilas tarvitsee hyv\u00e4n k\u00e4sityksen k\u00e4den, k\u00e4sivarsien ja hartioiden yhteisty\u00f6st\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia liikkeiden ketjuttamista, joilla soittaja muodostaa erilaisia liikeratoja, operoi koskettimistolla ja siirtyy paikasta toiseen. Oikeat liikeradat mahdollistavat sormien mahdollisimman vapaan toiminnan. (Junttu 2012, 146.) Usein pyrkimyst\u00e4 uuden oppimiseen seuraa kuitenkin my\u00f6s fyysinen ponnistelu eli lihasten erilaiset j\u00e4nnitystilat. J\u00e4ykkyys on yleens\u00e4 my\u00f6nteinen osoitus innostuksesta, mutta sit\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 muuntamaan luontevasti koko k\u00e4sivarren ja yl\u00e4vartalon yhteistoiminnaksi eli koordinaatioksi heti ensimm\u00e4iselt\u00e4 tunnilta l\u00e4htien.<\/p>\n

Lapsilla on kyky muovautua halutun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaisesti, mik\u00e4li soiva lopputulos on koko ajan mieless\u00e4. Soivan mielikuvan tulee ohjata soittoa ja asennon hakemista, sill\u00e4 usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asentoon keskittyminen pitk\u00e4\u00e4n pianon \u00e4\u00e4ress\u00e4 ei tuota tuloksia. Esimerkiksi Kiannon (1994, 74.) mukaan yl\u00e4vartalon vapauttamista ja j\u00e4ntev\u00f6itt\u00e4mist\u00e4 voi harjoitella mielikuvaharjoituksilla. H\u00e4n mainitsee teht\u00e4v\u00e4n, jossa k\u00e4sivarsi leijuu vapaana, ja ranne my\u00f6t\u00e4illen piirret\u00e4\u00e4n ilmassa erilaisia sulavia muotoja. Olkap\u00e4ille voi ajatella istumaan lintuja, joita ei saa s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lentoon hartioita nostamalla.<\/p>\n

Omassa opetuksessa olemme k\u00e4ytt\u00e4neet sel\u00e4n asennon kohentamiseksi ajatusta prinsessamekosta, joka ei saa rypisty\u00e4, sel\u00e4st\u00e4 joka on suorana kuin kenraalilla sek\u00e4 vartalosta puun runkona. N\u00e4iss\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ettei soittoasento muutu liian j\u00e4nnitteiseksi ja n\u00e4in est\u00e4 vapaata liikett\u00e4. Puun runkokin huojuu tuulessa, mutta suurin liike on oksissa ja lehdiss\u00e4. K\u00e4sivarsien asentoon voikin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvaa tukevasta rungosta jatkuvilla oksilla, jotka heiluvat tuulessa.<\/p>\n

Staccato <\/b><\/h3>\n

Staccatosoitto on luonteelta aivan erilaista edell\u00e4 mainittuihin soittotapoihin verrattuna. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 staccato\u00e4\u00e4nen tuottamiseksi ei tarvitse tehd\u00e4 muuta kuin lopettaa koskettimen painaminen juuri \u00e4\u00e4nen sytytty\u00e4. Vaikka periaate vaikuttaa n\u00e4enn\u00e4isesti yksinkertaiselta, on silti parempi turvautua opetuksessa mahdollisimman konkreettisiin kuvailuihin ja mielikuviin teorioiden sijasta. (Last 1972, 41-42.) Yleens\u00e4 alkuvaiheessa opetellaan k\u00e4sivarsistaccato<\/i>, jota voi kuvailla kimmoisaksi ja pomppivaksi isommalla liikkeell\u00e4. Osumatarkkuutta voi harjoitella aluksi koskettimiston pinnalla tekem\u00e4ll\u00e4 nopeita ja mykki\u00e4 nostoja koskettimilta. (Suomalainen Pianokoulu Alkusoitto 1985, 78.) Soittotavasta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvia trampoliinilla pomppimisesta tai koskettimistoa verrata kuumaan hellaan, jolta sormi on nopeasti nostettava pois.<\/p>\n

Asteikot<\/h3>\n

Asteikkosoitto on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa pianonsoiton opetuksessa. Asteikoiden soittaminen auttaa hyv\u00e4n perustekniikan saavuttamisessa ja se auttaa my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4vellajeja, jolle kaikki musiikki perustuu. (Last 1972, 53-54.) My\u00f6s noin puolet kaikesta pianokirjallisuudesta perustuu suoraan asteikoille muodossa tai toisessa (Dumm 1988, 3).<\/p>\n

Asteikkoja soitettaessa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena olisi saada s\u00e4velten kulku mahdollisimman tasaiseksi. K\u00e4sivarsi ei saisi \u201dpompotella\u201d jokaisen s\u00e4velen kohdalla, vaan energiaa liikkeeseen tulisi hakea k\u00e4mmenist\u00e4 ja sormista. (Last 1972, 49.) Keskeisin tekij\u00e4 tasaisuudessa ja lopulta my\u00f6s nopeudessa on peukalon vienti k\u00e4mmenen ali, joka tulee tehd\u00e4 liukuvasti heti peukalon vapauduttua edelliselt\u00e4 koskettimeltaan. Last (1972, 49) esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n Kurkistelija-nimisen harjoituksen, jossa soitettaessa peukalo vied\u00e4\u00e4n kolmos- tai nelossormen ali ja palataan heti samaa tiet\u00e4 takaisin. My\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 peukalo on koko ajan matkalla, voi olla hy\u00f6dyllinen. Mielikuvat suunnasta (ajatellaan m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 koskettimiston yl\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja alap\u00e4\u00e4h\u00e4n) sek\u00e4 diminuendo-crescendo \u2013harjoitukset alhaalta yl\u00f6s ja p\u00e4invastoin voivat my\u00f6s auttaa asteikon tasaisuuden saavuttamisessa. On hyv\u00e4 my\u00f6s totuttaa oppilas soittamaan asteikot tarpeeksi l\u00e4helt\u00e4 mustia koskettimia, jotta ylennettyjen ja alennettujen s\u00e4velten soittamisesta ei tulisi ongelmaa (Last 1972, 51).<\/p>\n

Asteikkoihin kuuluvia asioita tulisi opettaa jo alusta asti, mutta ilman tarvittavia motorisia valmiuksia varsinainen asteikkosoitto voi olla liian haastavaa. T\u00e4t\u00e4 varten on olemassa valmistavia harjoituksia, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t muun muassa sormien itsen\u00e4isyytt\u00e4, peukalon sulavaa liikett\u00e4, k\u00e4den rotaatiota sek\u00e4 oktaavin s\u00e4velten hahmottamista. (Dumm 1988, 3.) Useat pianokoulut tarjoavat t\u00e4llaisia yksitt\u00e4isi\u00e4 harjoituksia, mutta suuremman ja systemaattisesti etenev\u00e4n kokonaisuuden tarjoaa Robert Dummin (1988) vihko Instead of Scales, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksitoistavaiheisen metodin asteikoihin tarvittavien asioiden oppimiseksi.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilut<\/h2>\n

Omassa opetusty\u00f6ss\u00e4mme olemme p\u00e4\u00e4sseet kokeilemaan jo aiemmin esiteltyj\u00e4 harjoituksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Niiden inspiroimana on syntynyt my\u00f6s joitakin omia harjoituksia, jotka olemme kokeneet hy\u00f6dyllisiksi ja onnistuneiksi. Seuraavat harjoitukset ovat sovelluksia perinteisist\u00e4 tekniikkaharjoituksista v\u00e4ritettyn\u00e4 erilaisilla mielikuvilla, jotka auttavat oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean soittotavan.<\/p>\n

Tuhatjalkainen<\/h3>\n

T\u00e4m\u00e4 harjoitus toimii ensimm\u00e4isen\u00e4 siirtym\u00e4vaiheena asteikkosoittoon. Oppilas asettaa k\u00e4tens\u00e4 vierekk\u00e4in koskettimistolle siten, ett\u00e4 jokaisen sormen alla on yksi kosketin (esim. v\u00e4lill\u00e4 c1-e2). N\u00e4in sormet muodostavat tuhatjalkaisen, joka kipittelee koskettimistolla yl\u00f6s ja alas. Soittamisessa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s erilaisia kosketustapoja (legato, staccato) ja vaihtaa k\u00e4sien asemaa (esim. v\u00e4lill\u00e4 a-c2 tuhatjalkainen kuulostaa surulliselta).<\/p>\n

\"Yl\u00e4puolella<\/a><\/p>\n

KUVA 1: Tuhatjalkainen<\/p>\n

Mittarimato<\/h3>\n

Mittarimato on pohjustava harjoitus kolmisointujen soitolle ja auttaa my\u00f6s vapauttamaan k\u00e4den liikeratoja. Oppilaan peukalo ja pikkusormi kulkevat mittarimadon tavoin oktaavin v\u00e4lej\u00e4 koskettimistolla siten, ett\u00e4 peukalo oman osuutensa soitettuaan saapuu samalle koskettimelle pikkusormen kanssa (esim. c-c1-c1-c2-c2 jne.). K\u00e4den liike muistuttaa puuta kiipe\u00e4v\u00e4\u00e4 mittarimatoa.<\/p>\n

Seuraavaksi voidaan samaan tapaan harjoitella siirtyminen esim. c-g \u2013 s\u00e4velten v\u00e4lill\u00e4. Viimeinen vaihe on lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 soinnun terssi mittarimadon reitille, jolloin kokonainen kolmisointu on jo kasassa. Toisella rivill\u00e4 oleva harjoitus voidaan soittaa my\u00f6s sormilla 1-3.<\/p>\n

\"Raidallisen<\/p>\n

KUVA 2: Mittarimato<\/p>\n

Puro\/Harppu<\/h3>\n

T\u00e4m\u00e4 harjoitus on tarkoitettu jo hieman edistyneemmille oppilaille, joille kolmisoinnun k\u00e4site on tuttu. Tarkoituksena on soittaa tietty\u00e4 kolmisointua oktaavialasta toiseen jatkuvana virtana vuorok\u00e4sin. Vasen k\u00e4si aloittaa soittamalla s\u00e4velet yksitellen (esim. c-e-g). Oikea k\u00e4si jatkaa seuraavasta oktaavista ja vasen seuraavasta ylitt\u00e4en oikean k\u00e4den. Arpeggioita voidaan soittaa muutaman oktaavin alalta edestakaisin ja eri s\u00e4vellajeissa. Soiva lopputulos on kuin kauniina soljuvan puron tai harpun \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n

\"Maalattu<\/a>
Kuva 3: Puro\/Harppu<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6kalupakkiin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4<\/h2>\n

Artikkelin kirjoitus- ja tiedonhakuprosessin my\u00f6t\u00e4 omat tietomme tekniikan osa-alueista ja niiden opettamisesta j\u00e4sentyiv\u00e4t uudella tavalla. Monet k\u00e4sittelemist\u00e4mme asioista ovat jo niin pitk\u00e4\u00e4n olleet meille itsellemme itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4, ett\u00e4 niiden tiedostaminen ja jakaminen selke\u00e4sti osiin on helpottanut my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6t\u00e4. Tiedonhakuvaiheessa l\u00f6ysimme monia itsellemme ennest\u00e4\u00e4n tuntemattomia harjoitusvihkoja, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t hyvin kattavasti eritasoisia tekniikkaharjoituksia.<\/p>\n

Haluamme t\u00e4m\u00e4n artikkelin yhteydess\u00e4 tuoda esille muutamia mieleen j\u00e4\u00e4neit\u00e4 oppaita. Erityisesti asteikoiden ja s\u00e4vellajien harjoittamiseen keskittyvist\u00e4 vihkoista voisimme mainita Robert Dummin Instead of scales \u2013oppaan, joka keskittyy nimenomaan asteikoihin valmistaviin harjoituksiin. Eeva Sarmanto-Neuvosen ja Leena Miikkulaisen Taikasoinnut \u2013vihko opettaa sointujen soittoa hauskojen ja melodisten kappaleiden kautta. Molemmat vihkot etenev\u00e4t hyvin helposta keskivaikealle tasolle, joten ne soveltuvat niin lapsille kuin nuorillekin. Etenkin pienille suunnattuja monipuolisia tekniikkaharjoitusvihkoja ovat Eeva Sarmanto-Neuvosen ja Leena Miikkulaisen Iloisia el\u00e4inkuvia pianolle, Meri Louhoksen Ensimm\u00e4iset etydit sek\u00e4 Edna-Mae Burnamin A dozen a day \u2013kirjasarjan alkeisvihko (Mini book). A dozen a day \u2013sarjasta l\u00f6ytyy vihkoja yhteens\u00e4 kuusi alkeistasolta perustaso 3:en saakka. Kirjan metodi on yhdist\u00e4\u00e4 kuvalla esitetty fyysinen liike tai tekeminen soittamiseen. Monen tasoisia etydikappaleita sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 vihkosarjoja ovat mm. David Hirschbergin Technic is fun sek\u00e4 Meri Louhoksen ja Katarina Nyblomin Pianoetydej\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat: <\/strong><\/p>\n

Sonja Hendunen ja Reetta Nieminen 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Burnam, E-M. 1974. A dozen a day. Mini book. Woodford Green: The Willis Music Co..<\/p>\n

Dumm, R. 1988. Instead of Scales. Katonah: Ekay Music, Inc.<\/p>\n

Hirschberg, D. 1969. Techinc is fun. Book one. Miami: CPP\/BELWIN, INC..<\/p>\n

Junttu, K. 2010. Vauhdin hurmaa ja liikkeen hiljaisuutta koskettimilla. Gy\u00f6rgy Kurt\u00e1gin J\u00e1t\u00e9kok-kokoelman inspiroima pedagoginen n\u00e4k\u00f6kulma pianonsoiton alkuopetukseen. Raportti. Sibelius-Akatemia, DocMus, Kehitt\u00e4j\u00e4koulutus.<\/p>\n

Kianto, M. 1994. Matka pianon soittamiseen. Keuruu: Otava.<\/p>\n

Last, J. 1972. Nuori pianonsoittaja. Keuruu: Otava.<\/p>\n

Louhos, M. 2006. Ensimm\u00e4iset etydit. Soitto- ja kirjoitusteht\u00e4vi\u00e4 pikkupianisteille. Helsinki: F-kustannus Oy.<\/p>\n

Louhos, M. & Nyblom, K. 1992. Pianoetydej\u00e4 2. Espoo: Fazer Music Inc..<\/p>\n

Sarmanto, E., Saari, A., Lehtel\u00e4, R. 2002. Suomalainen pianokoulu. Alkusoitto. Helsinki: WSOY.<\/p>\n

Sarmanto-Neuvonen, E. & Miikkulainen, L. 2004. Iloisia el\u00e4inkuvia pianolle. Helsinki: WSOY.<\/p>\n

Sarmanto-Neuvonen, E. & Miikkulainen, L. 1995. Taikasoinnut. Porvoo: WSOY.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tekniikka on tapa soittaa pianoa, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulkinnan osatekij\u00f6it\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla niin ett\u00e4 soitto kuulostaa tietynlaiselta. Yksi osa tekniikkaa on virtuoositekniikkaa, tai motoriikkaa, miten vain. Toinen osa tekniikkaa on vivahteet, erot, kosketuksen herkkyys. Mutta tulkinta on tekniikkaa. Mervi Kianto Asteikot ja erilaiset tekniikkaharjoitukset ovat pianotuntien arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Usein oppilaat kuitenkin mielt\u00e4v\u00e4t ne tylsiksi ja aikaa vieviksi, ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[124,47],"class_list":["post-587","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-pianonsoiton-alkuopetus","tag-pianonsoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/587","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=587"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2312,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/587\/revisions\/2312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}