\u201dTunteet vaan ovat. Ne eiv\u00e4t ole perusteltuja tai perusteettomia \u2013 ihminen vaan sattuu kokemaan niit\u00e4 ja voi yleens\u00e4 hyvin, mik\u00e4li pystyy ilmaisemaan ne.\u201d <\/i>(Kerola, Kujanp\u00e4\u00e4 & Kallio 2013.)<\/p>\n
Tunteita on v\u00e4heksytty jo antiikin ajoista l\u00e4htien. Usein tunteita pidet\u00e4\u00e4n heppoisena haihatteluna ja niinp\u00e4 tieteen tekij\u00e4tkin ovat v\u00e4heksyneet niiden merkityst\u00e4 ja sulkeneet niit\u00e4 ulos tutkimuksen piirist\u00e4. (Rantala 2006, 13.) Mutta kuinka tunteet vaikuttavat meihin ja miten meid\u00e4n musiikkipedagogeina tulisi ottaa ne huomioon?<\/p>\n
Tunteiden kokemisella on kuitenkin suuri rooli ihmisen jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u00a0 Ne ohjaavat ihmisen toimintaa ja ovat jatkuvasti mukana kaikessa, mit\u00e4 ihminen tekee. Tunteet tuovat ihmiselle energiaa, mutta tukahdutettuina ne voivat vied\u00e4 sit\u00e4. Ihminen kohtaa p\u00e4ivitt\u00e4in paljon erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Niit\u00e4 voi olla vaikeaa tunnistaa, nimet\u00e4 ja erotella, koska joskus ihminen voi kokea yht\u00e4aikaisesti kesken\u00e4\u00e4n ristiriidassa olevia tunteita, kuten rakkautta ja surua. (Kerola, Kujanp\u00e4\u00e4 & Kallio 2013.)<\/p>\n
Tunteet ovat selviytymist\u00e4 varten \u2013 eiv\u00e4t vain tunneh\u00f6mp\u00f6ttely\u00e4 varten.\u00a0 Ne viritt\u00e4v\u00e4t elimist\u00f6\u00e4 ja ohjaavat toimimaan tilanteet mukaan. Kasvatuksellisissa tilanteissa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja siksi tunteilla on aivan erityinen merkitys kasvatusty\u00f6ss\u00e4. (Kerola, Kujanp\u00e4\u00e4 & Kallio 2013.)<\/p>\n
Tunteet oppimisen v\u00e4lineen\u00e4 musiikissa<\/b><\/p>\n
Oppimista motivoivina tekij\u00f6in\u00e4 tunnekokemukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 – joidenkin tutkijoiden mukaan jopa siihen pisteeseen asti, ett\u00e4 ilman niit\u00e4 oppimisprosessi ei k\u00e4ynnistyisi lainkaan. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 oppijan arvomaailma perustuu henkil\u00f6kohtaiseen tunnemaailmaan. Oppija arvottaa opittavan asian tunteiden avulla ja suuntaa mielenkiinnon siihen opittavaan asiaan, jonka kokee arvokkaimmaksi. Arvottomia asioita ei kukaan viitsi opiskella. <\/i>(Rantala 2006, 13\u201314.)<\/p>\n
Musiikillista toimintaa tunnekokemuksien her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on ryhdytty tutkimaan syv\u00e4llisemmin vasta viime vuosikymmenill\u00e4. Musiikilla on todettu olevan t\u00e4rke\u00e4 vaikutus ihmisen tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja joidenkin tutkijoiden mukaan musiikin aikaansaamat tunnekokemukset ovat jopa t\u00e4rkein motivaattori musiikilliselle toiminnalle (Persson 2001, 276\u2013277; Saarikallio 2012, 37).<\/p>\n
Musiikki – tunteiden tulkki<\/b><\/p>\n
Miten musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunnekokemuksia? Suvi Saarikallion (2012, 39) mukaan musiikin huomattava vaikutus tunteisiin johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 se vaikuttaa ihmiseen yht\u00e4aikaisesti erityisen monella tavalla. Esimerkkein\u00e4 Saarikallio mainitsee Jaakko Erkkil\u00e4n (1996) m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t musiikin psykologiset vaikutustavat fysiologian, mielikuvien ja kognitiivisten prosessien tasoilla ja Patrik Juslinin ja Daniel V\u00e4stfj\u00e4llin (2008) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t, joiden mukaan musiikki vaikuttaa erilaisten mekanismien kautta kuten esimerkiksi refleksien, ehdollistumisen tai muistojen kautta.<\/p>\n
Nuorten musiikin kuuntelun syit\u00e4 tarkastelevissa tutkimuksissa on huomattu erilaisten tunteisiin liittyvien kokemusten merkitys. Nuoret ilmeisesti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t musiikkia tunnes\u00e4\u00e4telyn keinona esimerkiksi huolien ja murheiden unohtamiseksi, ilmapiirin synnytt\u00e4miseksi tai rentoutumiskeinona. Yksil\u00f6n ei pid\u00e4 vain osata s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tunteita vaan my\u00f6s tunnistaa, ilmaista ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden syit\u00e4 sek\u00e4 merkityksi\u00e4. N\u00e4iden taitojen kehitt\u00e4miseen musiikki on tehokas apuv\u00e4line. (Eerola & Saarikallio 2010, 280 – 282.)<\/p>\n
Tunteet musiikinopetuksessa<\/b><\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n instrumenttiopetuksessa ei aina oteta huomioon tunteita k\u00e4sittelevien tutkimuksien tuottamaa tietoa. Soittotunneilla tunteista ei juuri puhuta – ainakaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti. Usein kuulee opettajien v\u00e4heksyv\u00e4n henkil\u00f6kohtaisten tunnekokemusten merkityst\u00e4 olettamalla, ett\u00e4 ne kyll\u00e4 syntyv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n, kun opettajan henkil\u00f6kohtaiset k\u00e4sitykset soittotekniikasta, opettajan tulkintaratkaisut tai opettajan mielest\u00e4 hy\u00f6dyllinen musiikin teoria on hallussa. T\u00e4m\u00e4 johtaa pahimmillaan siihen, ett\u00e4 oppilas ei saa musiikista tai opettaja-oppilassuhteesta positiivisia tunnekokemuksia ja sen vuoksi opiskelumotivaatiotakaan ei her\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Saarikallio (2012, 38) kirjoittaa, ett\u00e4 useiden tutkijoiden mukaan musiikki on perimm\u00e4iselt\u00e4 psykologiselta merkitykselt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia el\u00e4myksi\u00e4<\/i> ett\u00e4 vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa<\/i>. Musiikki vahvistaa min\u00e4kuvaa ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisten sek\u00e4 ihmisryhmien v\u00e4lille yhteenkuuluvuuden tunnetta. T\u00e4m\u00e4n takia hyv\u00e4lt\u00e4 musiikkipedagogilta vaaditaan l\u00e4hes poikkeuksellista empatiakyky\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4ivi Jordan-Kilkki ja Lassi Pruuki (2012, 18\u201327) kirjoittavat dialogisesta ty\u00f6skentelyotteesta opettajan ty\u00f6ss\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas omaksuisi tasavertaisen ja aktiivisen tiedon etsij\u00e4n roolin. Opettaja-oppilassuhteessa kenties merkitt\u00e4vint\u00e4 on oppilaan kokemus osallisuudesta ja joukkoon kuulumisesta.<\/b><\/p>\n
Kuinka musiikkipedagogi voi ottaa tunteet huomioon?<\/b><\/p>\n
Ihan tavallista ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4<\/b><\/p>\n
Kuinka opettaja voi parantaa Jordan-Kilkin ja Pruukin (2012, 18\u201327) mainitsemaa dialogia oppitunnilla? Kappaleita ja musiikkia voisi tutkia instrumenttitunnilla yhdess\u00e4 ja vaihtaa ajatuksia esimerkiksi niiden harmoniasta tai rytmist\u00e4. Laulujen lyriikoita pohtiessa oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus tehd\u00e4 tekstist\u00e4 oma tulkinta. Soittotunnin ilmapiiri tulisi pit\u00e4\u00e4 sellaisena, ett\u00e4 suoranaisia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja oikeita vastauksia ei ole vaan opettaja ja oppilas pyrkiv\u00e4t saavuttamaan yhteisen ymm\u00e4rryksen ja luomaan uusia tapoja ajatella. Kuuntelemalla ja arvostamalla oppilaan n\u00e4kemyksi\u00e4, opettaja luo luottamuksellisen suhteen oppilaaseen, eik\u00e4 pelkoa pahanlaatuisesta kritiikist\u00e4 ja arvostelusta ole.<\/p>\n
Musiikkipedagogin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 musiikin merkityksellisyys liittyy voimakkaasti oman minuuden kokemiseen. Usein ongelmana tunnilla on, ett\u00e4 opettaja yritt\u00e4\u00e4 opettaa omaa tulkintaansa k\u00e4sill\u00e4 olevasta kappaleesta, jolloin oppilaan omat tunteet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomiotta. Pahimmillaan opettaja voi musertaa oppilaan itsetunnon tyrm\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppilaan keksim\u00e4n tulkintaratkaisun.<\/p>\n
Oppilas ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n usein saa itse vaikuttaa soitettavan musiikin valintaan vaan opettaja tasosuoritusten kiilto silmiss\u00e4\u00e4n valitsee kappaleet. T\u00e4llainen tasosuoritusten tavoittelu voi aiheuttaa esimerkiksi vakavaa ahdistuneisuutta tai muita negatiivisia tunteita (Steptoe 2001, 291\u2013304). Onnistumisen paineet voivat est\u00e4\u00e4 musiikillista toimintaa tuottamasta positiivisia tunnekokemuksia.<\/p>\n
Erityisen omituista soitonopetuksessa on, ett\u00e4 tunnit ovat usein yksityistunteja ja kappaleet ovat sooloteoksia. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin on iso riski, ett\u00e4 musiikin psykologisista merkityksist\u00e4 vuorovaikutuksellisuus j\u00e4\u00e4 huomiotta. Yhteismusisointi innostaa oppilaita kommunikoimaan taiteen keinoin. Ryhm\u00e4ss\u00e4 opiskeleminen taas valmentaa oppilaita ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n erilaisten ihmisten parissa ja kannustaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia, yhteisi\u00e4 tapoja ajatella.\u00a0 Esimerkiksi konsertteihin voitaisiin yritt\u00e4\u00e4 keksi\u00e4 yhteinen teema, joka yhdist\u00e4isi toisistaan irrallaan olevia sooloteoksia ja n\u00e4in esiintyj\u00e4t p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 projektia.<\/p>\n
Usein k\u00e4y niin, ett\u00e4 s\u00e4vellettyj\u00e4 kappaleita soitettaessa ei varsinaisesti pohdita muuta kuin mit\u00e4 nuottipaperissa n\u00e4kyy ja miten nuotit voitaisiin toteuttaa soittimella. Kuitenkin s\u00e4velletyll\u00e4 musiikilla on jokin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lle henkil\u00f6kohtainen tarkoitus. Tunneilla pit\u00e4isikin muistaa pohtia s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen musisoinnin motiiveja \u2013 pohtia mink\u00e4laisessa vuorovaikutuksessa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 haluaa olla meihin. Kaikki musiikki on tehty tiettyn\u00e4 aikana, tietyss\u00e4 sosiokulttuurisessa milj\u00f6\u00f6ss\u00e4, tiettyjen aatteiden alaisuudessa, ehk\u00e4 tiettyyn tilanteeseen, tietyill\u00e4 s\u00e4vellystekniikoilla, ja niin edelleen. N\u00e4iden taustojen tutkiminen auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 ja siten voi l\u00f6yty\u00e4 lis\u00e4arvoa s\u00e4vellyksen esitt\u00e4misen oppimiselle.<\/p>\n
Tunnelukkojen ylitt\u00e4minen<\/b><\/p>\n
Jos oppilas on usein hyvin henkil\u00f6kohtaisista tunteista puhuttaessa lukossa niin, ett\u00e4 normaali keskustelukin tuntuu vaikealta, voi oppilaalle antaa muita mahdollisuuksia tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n esille. Soittotunnilla voitaisiin vaikkapa k\u00e4sill\u00e4 olevan musiikin soidessa taustalla piirt\u00e4\u00e4 nuottiin v\u00e4rej\u00e4, jotka kuvastavat sen hetkist\u00e4 tunnetilaa kappaleessa. Opettaja voi my\u00f6s piirt\u00e4\u00e4 oman versionsa. V\u00e4rivalinnoista ja niiden eroavaisuuksista opettajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 voitaisiin yritt\u00e4\u00e4 puhua jollain tapaa, mutta my\u00f6s puhumattomuus k\u00e4y; Lopputuloksena oppilas kuitenkin pohtii omia ajatuksiaan kappaleesta.<\/p>\n
Lauluissa on teksti, jonka k\u00e4ytt\u00e4minen tunteiden k\u00e4sittelemisess\u00e4 on eritt\u00e4in tehokasta, jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Olisiko lyriikattomien kappaleiden opiskelussa hyv\u00e4 ratkaisu esimerkiksi keksi\u00e4 kappaleisiin jokin koko kappaletta kuvaava tarina tai tiettyj\u00e4 melodiateemoja tai harmoniarytmej\u00e4 kuvaavia adjektiiveja, esimerkiksi \u201dhaikea\u201d, \u201dvekkuli\u201d tai \u201dsininen\u201d?<\/p>\n
\u201dKonstit ovat monet!\u201d sanoi musiikinopettaja, kun soittotuntia suunnitteli. Mik\u00e4 olisi sinun konstisi, hyv\u00e4 opettajakollega, oppilaan tunteiden her\u00e4ttelemiseen ja esille tuomiseen?<\/b><\/p>\n
Kirjoittajat: Essi Asikainen, Jenny Haapalainen ja Tommi Tuikka 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/span><\/b><\/p>\n Eerola, T. & Saarikallio, S. 2010. Musiikki ja tunteet. Teoksessa Musiikkipsykologia. Toim. J. Louhivuori & S. Saarikallio. Jyv\u00e4skyl\u00e4: WS Bookwell Oy.<\/p>\n Jordan-Kilkki, P. & Pruuki, L. 2012. Miten tehd\u00e4 tilaa kohtaamiselle? – Dialoginen ty\u00f6skentelyote opettajan ty\u00f6ss\u00e4x. Teoksessa Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja. Toim. Jordan-Kilkki, P. Kauppinen, E. & Korolainen-Viitasalo, E. Opetushallitus.<\/p>\n