Tavoitteellisen musiikkiharrastuksen aloittaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pienten lasten juttu. My\u00f6s varttuneemmat kansalaiset hakeutuvat kansalais- ja musiikkiopistoihin opiskelemaan, ja nykyaikaisen musiikkipedagogin t\u00e4ytyy olla perill\u00e4 niin pienen lapsen kuin el\u00e4keik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4n aikuisen oppimisesta. Mitk\u00e4 asiat oppimiseen vaikuttavat? Miten soittotekniikkaa ja musiikillista ilmaisua l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
L\u00e4htisik\u00f6 sit\u00e4 soittotunnille?<\/b><\/p>\n
Useimmiten lapsi saa innostuksen soittoharrastukseen seuratessaan vanhempiensa tai sisarustensa soittoa (Kosonen 2001, 108). Voisi melkein sanoa, ett\u00e4 lapsi \u201daltistuu\u201d musiikille tietyn aikaa ja lopulta \u201ds\u00e4teilyannos\u201d kasvaa niin suureksi, ett\u00e4 lapselle syntyy halu ja tarve oppia lis\u00e4\u00e4. Niinp\u00e4 aloittelevaa lapsioppilasta motivoi uuden ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n oppimisen halu. Aikuisen vaikuttimena saattaa toimia kollegio, kaveripiiri tai koko el\u00e4m\u00e4n ajan kytenyt haave. Esimerkiksi laulunopiskeluun aikuisia saattaa ajaa kuorolauluharrastus.<\/b><\/p>\n
L\u00e4ht\u00f6kohtana eri-ik\u00e4inen oppija<\/b><\/p>\n
Pienen lapsen oppiminen perustuu pitk\u00e4lti kokemuksellisuuteen, matkimiseen ja jatkuvaan kertaamiseen. Lapsi ei jaksa kuunnella pitki\u00e4 valmistelevia ohjeita vaan rynt\u00e4\u00e4 empim\u00e4tt\u00e4 kohti haastetta ja miettii ep\u00e4onnisen yrityksens\u00e4 j\u00e4lkeen, miten se oikeastaan kannattaisi tehd\u00e4; t\u00e4m\u00e4n perusteella h\u00e4n muodostaa k\u00e4ytt\u00e4ytymismallin, joka seuraavalla kerralla auttaa h\u00e4net haasteen yli (NLP, natural learning process<\/i>). Aikuisella on kannettavanaan uskottavuuden ja onnistumisen paineet, joten h\u00e4n on useimmiten huomattavasti varovaisempi. Aikuinen suunnittelee oman tekemisens\u00e4 etuk\u00e4teen, arvioi omat onnistumismahdollisuutensa ja kokeilee varovasti. H\u00e4n kyll\u00e4styy lasta nopeammin tekemisen toistamiseen, mutta kuuntelee mielell\u00e4\u00e4n lis\u00e4ohjeita. (Kohut 1992, 4-5, 15-16.)<\/b><\/p>\n
Motivaatio on alkusys\u00e4ys<\/b><\/p>\n
Instrumenttiopetuksessa opetussuunnitelman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t tavoitteet ovat samat kaikille i\u00e4st\u00e4 riippumatta. Oppilaan henkil\u00f6kohtainen tavoite kiinnostaa kuitenkin opettajaa eniten. Lapsella alkukantaiset selviytymisvaistot ovat aktiiviset, joten soittoharrastusta saattaa hauskanpidon lis\u00e4ksi leimata halu olla edistyneempi kuin muut tai miellytt\u00e4\u00e4 vanhempia. Motivoitunut lapsi on usein kunnianhimoinen ja tavoittelee mahdollisimman korkeaa menestyst\u00e4. Aikuinen alkeisoppija haluaa usein oppia omaksi ilokseen ja saada vaihtelua arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jotkut aikuiset my\u00f6s arastelevat uuden oppimista, v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t omia kykyj\u00e4\u00e4n ja luovuttavat helposti, jos tarvitaan useita yrityskertoja.<\/p>\n
Instrumentin soittoa opitaan yleens\u00e4 matkimalla: katsomalla ja kuuntelemalla esimerkki\u00e4 ja tekem\u00e4ll\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. Instrumenttioppilas saa yht\u00e4 aikaa tietoa soittamisen tai laulamisen useista eri osa-alueista: musiikin teoriasta, musikaalisuuden kieliopista sek\u00e4 kulttuurihistoriasta (matemaattista, \u201dp\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u201d opittavaa tietoa); soittotekniikasta ja ty\u00f6ergonomiasta (fysiologista); ilmaisukeinoista (tunteet ja kokemukset); instrumentista (soitin tai ihmiskeho). Niinp\u00e4 tuntien rytmitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksi havaitussa rakenteessa teoreettiset asiat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekeminen vuorottelevat sopivassa suhteessa. Oppimismotivaation kannalta lapsen oma halu oppia musiikin kielt\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 (Kosonen et al. 2010, 297).<\/b><\/p>\n
Fysiologian rajoitukset ja vapaudet<\/b><\/p>\n
Soittotekniikan hallinnalla ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n fyysisi\u00e4 vammoja, joista yleisimpi\u00e4 ovat rasitusvammat. Virheellisell\u00e4, ep\u00e4ergonomisella tekniikalla soitosta syntyv\u00e4 vamma voi olla esimerkiksi lihaksen ven\u00e4hdys- tai tulehdustila ja laulusta esimerkiksi \u00e4\u00e4nihuulten tai muun \u00e4\u00e4nentuottoelimist\u00f6n vaurioituminen. Soittotekniikka on olennainen osa instrumenttiopetusta alkumetreist\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n
Motivoituneelle aikuiselle on helppo perustella tekniikan harjoittelun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. H\u00e4n on useimmiten hyvin tietoinen omasta kropastaan: isojen lihasten toiminta, vartalon mahdolliset rajoitukset ja pystyvyydet sek\u00e4 j\u00e4ykkyys, tasapaino tai kiputilat ovat asioita, jotka aikuinen aistii herk\u00e4sti. H\u00e4nen kanssaan pystyy puhumaan lihaksista ja kropan osista niiden oikeilla nimill\u00e4, mik\u00e4 on esimerkiksi laulunopetuksessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Aikuisella on my\u00f6s sanavarastossaan runsaasti adjektiiveja ja kulttuuritietoa, joihin voi pohjata opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 mielikuvia. H\u00e4n pystyy ongelmitta istumaan pianon \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja hakeutumaan hienomotoriikkaa vaativiin asentoihin. Toisinaan aikuisilla on vaikeuksia tunnistaa kehonsa pieni\u00e4 tapahtumia esimerkiksi vuosikausia kertyneen lihasj\u00e4ykkyyden takaa \u2013 toisaalta musiikkiharrastuksen aloittaminen voi olla sys\u00e4ys kohti ryhdikk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Soittimista esimerkiksi piano on suunniteltu aikuisen soitettavaksi. Lapsi voi joutua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jalkatukea ja ohjelmisto on valikoitava tarkkaan, koska lapsen k\u00e4si ei yll\u00e4 laajoihin sointuihin. Toisaalta lapselle ei ole ehtinyt kehitty\u00e4 aikuiselle tyypillisi\u00e4 maneereja tai muita ergonomiaa haittaavia tekij\u00f6it\u00e4, joten h\u00e4n voi omaksua kehonhallintaan liittyvi\u00e4 asioita nopeasti. Lapsen keho kuitenkin muuttuu jatkuvasti nopealla tahdilla, ja h\u00e4n voi turhautua joutuessaan muutosten my\u00f6t\u00e4 opettelemaan samoja asioita useampaan kertaan. K\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 esiintyy kaikilla oppilailla: useimmilla tekninen taito kehittyy musikaalista ymm\u00e4rryst\u00e4 hitaammin, ja keho ei viel\u00e4 osaa toteuttaa sit\u00e4 taiteellista kuulokuvaa, joka on jo syntynyt.<\/b><\/p>\n
Puhutaanko suomea vai musiikkia?<\/b><\/p>\n
Ihannetapauksessa oppilaan ja opettajan v\u00e4linen toiminta perustuu keskin\u00e4iselle kunnioitukselle ja luottamukselle (Kurkela 1994, 343). Lapselle ei pit\u00e4isi yksinkertaistaa opetettavia asioita, sill\u00e4 ovathan perustason kurssitutkintojen sis\u00e4ll\u00f6t samoja. Sen sijaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 asiat lapsen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla esim. mielikuvia ja leikkej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Yhteisen toimintakielen l\u00f6ytyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: ihmisen on luontaisesti helpompi luottaa toiseen ihmiseen, jos h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n puheen sis\u00e4ll\u00f6n.<\/p>\n
Vaikka aikuinen opettaja ja oppilas ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4tkin tiettyj\u00e4 asioita samalla tavalla, erilaisten tulkinnallisten ja soittoteknisten asioiden sek\u00e4 musiikinteoreettisen k\u00e4sitteist\u00f6n sis\u00e4llytt\u00e4minen omaan kieleen voi tuntua vaikealta. Er\u00e4s aikuinen alkeispiano-oppilas ei tuntenut nuotteja tai aika-arvoja, mutta oli tehnyt s\u00e4vellyksi\u00e4 tietokoneohjelmalla. Koska ko. ohjelma oli my\u00f6s opettajalle tuttu, tahtilaji sek\u00e4 s\u00e4velkorkeudet saatiin hahmottumaan oppilaalle ohjelman eri osa-alueiden avulla. Ohjelmassa mm. kirjoitetaan rytmej\u00e4 erimittaisia iskuja kuvaavilla palikoilla tai sointuja pianon koskettimilla.<\/b><\/p>\n
Minun tulkinta, sinun tulkinta<\/b><\/p>\n
Musiikkiyhteydess\u00e4 sana tulkinta<\/i> on itseselitteinen: jokaisella on mielikuva ja k\u00e4sitys, mit\u00e4 se on, mutta sit\u00e4 on vaikea kuvata muilla sanoilla. Kukaan ei halua kuulla musiikkikappaleessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknist\u00e4 suoritusta; siihen halutaan konkreettista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, tunnelmaa ja vuorovaikutuksen ilmapiiri\u00e4.<\/p>\n
Tulkinnan apuna musiikin opetuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monesti tunteen- ja tunnelmanilmaisuja. Lapsen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t tunteisiin liittyv\u00e4t sanat ovat yleens\u00e4 yksinkertaisia (surullinen, iloinen, vihainen, h\u00e4mm\u00e4stynyt), sill\u00e4 h\u00e4nen kokemuspohjansa on aikuista v\u00e4h\u00e4isempi. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 lapsen tunteet olisivat v\u00e4hemm\u00e4n syvi\u00e4 tai ett\u00e4 h\u00e4n ei olisi kokenut yht\u00e4 paljon tunteita kuin aikuinen \u2013 h\u00e4nen verbaalinen varastonsa ei vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 pukemaan niit\u00e4 sanoiksi. Tietyt ilmaisut, jotka voivat auttaa aikuista syventym\u00e4\u00e4n kappaleen tulkintaan, eiv\u00e4t toki kuulu lapsen maailmaan. Toisaalta lapsi on innokas heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja h\u00e4n uskaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvitustaan.<\/p>\n
Aikuinen ammentaa musiikin tulkintaan voimavaroja omasta kokemusmaailmastaan. Niinp\u00e4 h\u00e4nen tulkintaansa on helppoa antaa lis\u00e4s\u00e4vyj\u00e4 esimerkiksi muistelemalla joitakin h\u00e4nelle tapahtuneita asioita. Aikuisella voi olla entuudestaan laaja tuntemus eri musiikkityyleist\u00e4 ja niiden lainalaisuuksista: jo pelkk\u00e4 sointiv\u00e4ri voi erottaa melankolisen kappaleen toiveikkaasta s\u00e4velm\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tieto voi olla implisiittisesti opittua ja tiedostamatonta. Aikuisella on resurssit oppia parhaiten niit\u00e4 asioita, jotka ovat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sovellettavissa ja kytkeytyv\u00e4t h\u00e4nen senhetkiseen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa (Rauste-von Wright et. al. 2003, 77-78).<\/b><\/p>\n
Iloa ja terveytt\u00e4 harrastamisesta<\/b><\/p>\n
Musiikin oppimisen tulee olla my\u00f6s hauskaa. Heikommassa tapauksessa oppiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n behavioristisena mestari-kis\u00e4lli \u2013asetelmana, jossa kaikkitiet\u00e4v\u00e4 opettaja kaataa tietoa \u201dalempiarvoiselle\u201d oppilaalleen. T\u00e4m\u00e4 auttaa kyll\u00e4 tiedon v\u00e4littymisess\u00e4, muttei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luo oppilaalle erityisen hyv\u00e4\u00e4 musiikkisuhdetta. Oppilaan p\u00e4\u00e4asiallinen tunne voi olla, ett\u00e4 asioita tehd\u00e4\u00e4n, koska on pakko. Yksi t\u00e4rkeist\u00e4 menestyv\u00e4n musiikin harrastajan piirteist\u00e4 onkin oikeanlainen n\u00f6yryys, jolla opettaja voi varustaa oppilaansa parhaiten omalla esimerkill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vaikka oman instrumentin oppiminen saa olla sopivasti haasteellista ja kasvattavasti ty\u00f6l\u00e4st\u00e4kin, tulee sen my\u00f6s antaa oppilaalle onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4 ja itsens\u00e4 ylitt\u00e4misen tunteita. Hyv\u00e4\u00e4n musiikkisuhteeseen kasvava oppilas omaksuu uutta ja ihmeellist\u00e4 etsiv\u00e4n tutkimusmatkailijan roolin. Instrumenttiopetuksessa opettajan teht\u00e4v\u00e4 on tukea oppilasta t\u00e4ll\u00e4 loputtomalla matkalla ja antaa h\u00e4nelle siihen tarvittavia v\u00e4lineit\u00e4. Vaikka opettajan rooli onkin edelleen ohjata oppilaan kehittymist\u00e4, tulisi opetuksen olla silti vuorovaikutusta.<\/b><\/p>\n
Kirjoittajat: Katariina ja Mikko Yl\u00f6nen 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n E.Kosonen. 2010. Musiikkiharrastusten motivaatio. Artikkeli. Julkaistu teoksessa Louhivuori, J. & Saarikallio, S. (toim.). 2010. Musiikkipsykologia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Ws Bookwell Oy.<\/p>\n Kohut, D. L. 1992. Musical Performance. Learning Theory And Pedagogy. University of Illnois. Illnois: Stipes Publishing L.L.C.<\/p>\n Kosonen, E. 2001. Mit\u00e4 mielt\u00e4 on pianonsoitossa? 13-15-vuotiaiden pianonsoittajien kokemuksia musiikkiharrastuksestaan. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Printing house.<\/p>\n Kurkela, K. 1994. Mielen maisemat ja musiikki. Musiikin esitt\u00e4minen ja luovan asenteen psykodynamiikka. Sibelius Akatemia. Helsinki: Hakapaino Oy.<\/p>\n Rauste-von Wright, M; von-Wright J & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Juva: WS Bookwell Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tavoitteellisen musiikkiharrastuksen aloittaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pienten lasten juttu. My\u00f6s varttuneemmat kansalaiset hakeutuvat kansalais- ja musiikkiopistoihin opiskelemaan, ja nykyaikaisen musiikkipedagogin t\u00e4ytyy olla perill\u00e4 niin pienen lapsen kuin el\u00e4keik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4n aikuisen oppimisesta. Mitk\u00e4 asiat oppimiseen vaikuttavat? Miten soittotekniikkaa ja musiikillista ilmaisua l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n? L\u00e4htisik\u00f6 sit\u00e4 soittotunnille? Useimmiten lapsi saa innostuksen soittoharrastukseen seuratessaan vanhempiensa tai sisarustensa soittoa (Kosonen […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[118,119,117],"class_list":["post-573","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-aikuisen-oppiminen","tag-instrumenttiopetus","tag-lapsen-oppiminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/573","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=573"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/573\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2309,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/573\/revisions\/2309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=573"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=573"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=573"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}