\u201dM\u00e4 nyv\u2019vaan oon t\u00e4ll\u00e4\u00e4nen.\u201d S. Kujala<\/i><\/p>\n
Opettajan ty\u00f6 on luonteeltaan sosiaalista ja siksi vuorovaikutustaidot ovat hyvin oleellinen osa opettajan ammattitaitoa. Opetustilanteessa ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 toimitaan enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n oman persoonan kautta. Eri ihmisill\u00e4 on luonnostaan erilainen tapa reagoida yksil\u00f6n ulkopuolelta tai h\u00e4nen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuleviin \u00e4rsykkeisiin. Kun tapahtuu jotakin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, tapahtuu temperamenttireaktio. Esimerkiksi ty\u00f6yhteis\u00f6n kovalla ty\u00f6ll\u00e4 ansaitsema voitto saa toisen huutamaan ilosta, toinen tyytyy hymyilem\u00e4\u00e4n, kolmas halaa ty\u00f6tovereitaan ja nelj\u00e4s pakertaa naama peruslukemilla kiireist\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Jokainen reagoi h\u00e4nen temperamentilleen sopivalla tavalla. (Dunderfelt 1998, 19.) Opettajan arjessa temperamentit kohtaavat p\u00e4ivitt\u00e4in, eik\u00e4 opettajan roolikaan aina est\u00e4 syv\u00e4lt\u00e4 kumpuavia temperamenttireaktioita.<\/p>\n
Keltikangas-J\u00e4rvinen (2009, 49) kuvaa artikkelissaan temperamenttia joukoksi yksil\u00f6llisi\u00e4, synnynn\u00e4isi\u00e4, kohtalaisen pysyvi\u00e4 taipumuksia reagoida ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan ja tapoja ilmaista tunteita. Temperamentti on synnynn\u00e4inen, osittain perinn\u00f6llinen. Temperamentti on nimenomaan ihmisen luonnollinen ja spontaani tyyli reagoida erilaisiin asioihin ja tilanteisiin. Eri asia on, kuinka ihminen lopulta harkinnan j\u00e4lkeen toimii ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 reagoi tilanteeseen. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 2009, 53-54.) Temperamentti muokkautuu ihmisen kasvamisen my\u00f6t\u00e4. Dunderfelt kuvailee kirjassaan, kuinka vuorovaikutus kasvuymp\u00e4rist\u00f6n kanssa vaikuttaa temperamentin kehitykseen. Lapsen temperamentti vaikuttaa siihen, kuinka vanhemmat toimivat lapsen kanssa. Vanhempien toiminta taas puolestaan muokkaa lapsen temperamenttia. My\u00f6hemmin ihminen ottaa vaikutteita luonteeseensa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja kulttuurista, mik\u00e4 luonnollisesti muokkaa alkuper\u00e4ist\u00e4 temperamenttia. (Dunderfelt 1998, 20-21.) Keltikangas-J\u00e4rvisen mukaan kasvatus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lopulta sen, miten temperamentti ilmenee. Ihmisen perustemperamentissa saattaa olla piirteit\u00e4, joita yksil\u00f6n t\u00e4ytyy oppia hillitsem\u00e4\u00e4n tai muokkaamaan muulla tavoin. Jollain tasolla perustemperamentti on aina olemassa opittujen toimintatapojen alla. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 2009, 51.)<\/p>\n
Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, miten persoonallisuustyypit vaikuttavat instrumenttiopettajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen opetustilanteessa. Haastattelimme taidealan opettajia ja pohdimme omia opetuskokemuksiamme, joiden avulla pyrimme kartoittamaan luonnetyypin vaikutusta opettamiseen, etsim\u00e4\u00e4n eroja oman persoonaan ja opettajapersoonan v\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 pohtimaan syit\u00e4 erilaisiin opettaja-oppilasvuorovaikutussuhteisiin. K\u00e4ytimme suuntaa antavaa testi\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4ksemme haastateltavan luonnetyypin. Teoriaksi valitsimme yleisemmin k\u00e4ytetyn nelijaon, jota mm. Tony Dunderfelt avaa kirjoissaan. Erilaisia temperamenttiteorioita on vuosien saatossa kehitetty lukuisia. Kuitenkin yhteist\u00e4 kaikille tyyppiteorioille on perusjako ulosp\u00e4in suuntautunut ekstrovertti sek\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautunut introvertti. Seuraavaksi eniten k\u00e4sitelty luokitustapa on jako nelj\u00e4\u00e4n. (Dunderfelt 1998, 30.) \u00a0Nelijaossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4rijakoa: sininen, vihre\u00e4, punainen ja keltainen. Jokaisessa ihmisess\u00e4 on kaikkia v\u00e4rej\u00e4, mutta ne ovat erilaisessa suhteessa kesken\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti suurin osa ihmisist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksi tai kaksi hallitsevaa tyyli\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Sinisen luonnetyypin edustaja on monipuolinen persoona. H\u00e4n on luonnostaan sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautunut, joskin tunteiden viedess\u00e4, h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 hyvin eri tavoin. (Lahaye 1984, 20.) H\u00e4n on pohdiskeleva, uhrautuvainen ja lahjakas perfektionisti, jolla on hyvin herkk\u00e4 tunne-el\u00e4m\u00e4. Sinisen hyv\u00e4t puolet ovat harkinta, perusteellisuus, suunnitelmallisuus, kyky analysoida ja ajatella rationaalisesti, ottaa huomioon monta tekij\u00e4\u00e4, pit\u00e4\u00e4 kiinni periaatteistaan ja suunnata kohti ihanteitaan ja suuria tavoitteitaan. Sinisen heikot puolet ovat ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys, pessimismi ja negatiivisuus sek\u00e4 liian kriittinen suhtautuminen ihmisiin ja asioihin. Vuorovaikutuksessa h\u00e4net voidaan kokea muita kontrolloivaksi ja muiden virheit\u00e4 kytt\u00e4\u00e4v\u00e4ksi. (Dunderfelt 1998, 51.)<\/p>\n
Punaisen v\u00e4rin edustaja taas on ulosp\u00e4in suuntautunut ja voimakastahtoinen. H\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 puhu paljon, mutta h\u00e4nen puheessaan on suoruutta, pontevuutta ja j\u00e4mptiytt\u00e4. Puhe on kuuluvaa, eik\u00e4 h\u00e4n vauhtiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n kaihda ronskeja ilmaisuja. H\u00e4nen hyv\u00e4t puolensa ovat energia, antautuminen teht\u00e4v\u00e4lle, rehellisyys, rohkeus ja voimakastahtoisuus. Negatiivisia puolia taas ovat herkkyys loukkaantua, itsekeskeisyys ja itses\u00e4\u00e4li, toisista piittaamattomuus ja aggressiivisuus. Parhaimmat roolit punaisella ovat johtaja, innoittaja ja vetojuhta, kun taas hankalina rooleina n\u00e4kyv\u00e4t jyr\u00e4\u00e4j\u00e4, pomottaja, \u00e4kkiv\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tyranni. (Dunderfelt 1998, 53.)<\/p>\n
Keltaisen v\u00e4rin olemukseen kuuluu punaisen lailla ulosp\u00e4in suuntautuneisuus, mutta eri tavalla. Tyypillisesti keltainen kanavoi energiansa puheilmaisuun ja yhteyden rakentamiseen toisten ihmisten kanssa enemm\u00e4n kuin punainen. Keltaista kuvaa my\u00f6s hyv\u00e4ntahtoisuus. Keltaisen hyvi\u00e4 puolia ovat sosiaalisuus, yhteyden luominen, optimistisuus, el\u00e4ytymiskyky, spontaanisuus, vaivattomuus toiminnassa, idearikkaus ja mielikuvituksellisuus. Huonoja puolia taas ovat vaikeuksien ja el\u00e4m\u00e4n tylsien asioiden kielt\u00e4minen, energian hajoaminen liian moniin projekteihin, tunteiden heittelehtiminen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4st\u00e4 toiseen, alttius kaikille vaikutteille, ajan hallinta, vaikeus sanoa ei sek\u00e4 vaikeus vied\u00e4 asiat loppuun asti. (Dunderfelt 1998, 55-56.)<\/p>\n
Vihre\u00e4n v\u00e4rin edustaja on sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynyt. Aluksi sit\u00e4 voi olla vaikea erottaa sinisest\u00e4 mielenlaadusta. Vihre\u00e4 henkil\u00f6 liikkuu hyv\u00e4ntahtoisesti \u00e4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4. H\u00e4n antaa itsest\u00e4\u00e4n tasapainoisen, yst\u00e4v\u00e4llisen ja rauhallisen kuvan, ja sit\u00e4 h\u00e4n yleens\u00e4 onkin. (Dunderfelt 1998, 56-57.) Vihre\u00e4n hyv\u00e4t puolet ovat tyyneys, rauhallisuus, huolettomuus, diplomaattisuus, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys ja luotettavuus. Huonoja puolia taas ovat, innottomuus, itsekkyys, saamattomuus, pelokkuus sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. (Lahaye
\n1984, 125.)<\/p>\n
Toiset ihmiset toimivat meille peilein\u00e4, jotka heijastavat omaa persoonaamme ja olemustamme. Erityisen vahva peili on sellainen henkil\u00f6, joka on vastakohtainen omaan persoonaan n\u00e4hden. Vahva peili k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 omaa luonnetta ja haastateltavien mielest\u00e4 saattaa aiheuttaa voimakkaan reaktion omassa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Toiset saattavat kokea lamaantuvansa voimakkaan peilin l\u00e4sn\u00e4 ollessa my\u00f6s opetustilanteessa. Esimerkiksi punaisen luonnetyypin edustaja saattaa lannistua vihre\u00e4n henkil\u00f6n passiivisuuden edess\u00e4 ja hyvin ekstrovertin keltaisen seurassa rauhallinen sininen saattaa vet\u00e4yty\u00e4. Punaista temperamenttityyppi\u00e4 edustava haastateltava kertoi oman kehonkielens\u00e4 ja motivaatiotason muuttuvan erilaisten oppilaiden kanssa. Mik\u00e4li oppilas on hyvin aktiivinen itse ja esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 oppitunnin edetess\u00e4, on opettaja itsekin hyvin innostunut ja el\u00e4v\u00e4inen. Kun taas oppilas on passiivinen, sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynyt ja negatiivinen, opettaja kokee t\u00e4m\u00e4n motivaation puutteena ja vet\u00e4ytyy itsekin opetustilanteesta passiivisemmaksi. Toisaalta taas sinist\u00e4 temperamenttityyppi\u00e4 edustava opettaja kertoi passiivisten oppilaiden kohdalla lis\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vett\u00e4 myllyyn ja muuttuu entist\u00e4kin tiukemmaksi ja vaativammaksi. Aktiivisempien oppilaiden kanssa opettaja ik\u00e4\u00e4n kuin luottaa heid\u00e4n omaan aloitekykyyns\u00e4 ja asettaa vaatimuksia v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Keskusteluissa tuli selke\u00e4sti ilmi, ett\u00e4 opettajan rooli jollain tavalla vaikuttaa siihen, miten vapaasti oma temperamentti n\u00e4ytt\u00e4ytyy opetustilanteessa. Opettaja joutuu ik\u00e4\u00e4n kuin astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Vaikka oma temperamentti on l\u00e4sn\u00e4 opettamisessa, opettajan rooli hillitsee erityisesti negatiivisia puolia ja luontaisen temperamentin hyv\u00e4t ominaisuudet nousevat esiin. Er\u00e4s haastateltavista esimerkiksi kertoi joutuneensa opetustilanteissa hillitsem\u00e4\u00e4n punaiselle temperamentilleen tyypillist\u00e4 nopeaa turhautumista ja \u00e4rsyyntymist\u00e4 paikallaan junnaaviin tilanteisiin. Omassa temperamentissaan h\u00e4n kokee kuitenkin hy\u00f6dylliseksi sis\u00e4lt\u00e4 kumpuavan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuuden ja halun jakaa tietoa eteenp\u00e4in. Taso asetetaan oppilaiden kanssa korkealle. Jossain m\u00e4\u00e4rin punainen temperamentti my\u00f6s korostuu opettajan ty\u00f6ss\u00e4, koska ohjaaminen ja vastuun ottaminen on t\u00e4llaiselle temperamenttityypille luontaista. Sininen temperamenttityyppi taas koki persoonansa heikkouksiksi oman johdonmukaisuuden puutteen uusissa tilanteissa, sek\u00e4 liian henkil\u00f6kohtaisen ja perfektionistisen luonteensa opetustilanteissa. H\u00e4n ottaa omien sanojensa mukaan liian helposti omalle tunnolleen rakentavankin palautteen. Jos oppimistulokset eiv\u00e4t ole toteutuneet suunnitelmien mukaisesti, joutuu h\u00e4n kamppailemaan omalle luonteelle tyypillisen perfektionismin kanssa. \u00a0Toisaalta h\u00e4n koki ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eduksi huomiointikyvyn, joustavuuden ja luovuuden. H\u00e4n kertoi pystyv\u00e4ns\u00e4 mukautumaan erilaisten oppilaiden kommunikointitapaan esimerkiksi muuntautumalla puheliaammaksi ja hiljaisemmaksi ryhm\u00e4n mukaan.<\/p>\n
Mit\u00e4 enemm\u00e4n opetuskokemusta karttuu, sit\u00e4 vahvempi on opettajapersoona. Opetustilanteiden tuomiin haasteisiin ei en\u00e4\u00e4 reagoida niin henkil\u00f6kohtaisesti, vaan kenties ammattimaisemmin. Er\u00e4s haastateltavista kertoi my\u00f6s opettajan roolissa joutuvansa olemaan rohkeampi ja \u201disompi\u201d, kuin itselle olisi luontaista. Oma perusluonne puskee opettajan roolin alta l\u00e4hinn\u00e4 muiden ty\u00f6kavereiden seurassa. Keltainen temperamenttityyppi taas sopii sosiaalisessa mieless\u00e4 luontevasti oppilaiden kohtaamiseen ja koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Oppilaiden on helppo kohdata seurallinen, positiivinen ja l\u00e4mmin opettaja. Joillakin opettajista oli kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4opetus tuntui hankalammalta, kuin yksil\u00f6opetus. Ryhm\u00e4tilanteessa opettaja joutuu olemaan vetovastuussa isosta joukosta, vaikka h\u00e4n mieluummin luonteelleen ominaisella tavalla vet\u00e4ytyisi osaksi ryhm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tyypillist\u00e4 vihre\u00e4lle temperamenttityypille. Opettajan rooli on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu t\u00e4llaisissa ammatillisissa haasteissa.<\/p>\n
Mullola (2013, 68) toteaa kirjoituksessaan Temperamentti \u2013 oppimisen yksil\u00f6llinen instrumentti<\/i> temperamentin olevan yhteydess\u00e4 siihen, millaisia opettajan antamat neuvot ja ohjeet ovat sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n, vaikka opettaja itse ajattelisikin oppilaan varsinaisen osaamisen ohjaavan h\u00e4nen opetustaan ja neuvojaan.<\/p>\n
Opettajan temperamentti vaikuttaa h\u00e4nen omaan opetustyyliins\u00e4, siihen, millaisia opetusmetodeja h\u00e4n suosii ja mitk\u00e4 tavat opettaa ovat h\u00e4nelle itselleen luontevimpia. Se vaikuttaa my\u00f6s siihen, millaisia reaktioita opettaja odottaa oppilaaltaan antamaansa opetukseen. Opettaja saattaa yleens\u00e4 olla varma siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nelle itselleen luontevin tapa opettaa on my\u00f6s opiskelijalle luontevin tapa opiskella ja oppia. T\u00e4st\u00e4 johtuen on opettajalle ammatillista etua, jos h\u00e4n pystyy ensin tunnistamaan oman temperamenttinsa ja sen kautta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin, miten erilaiset temperamentit toimivat vuorovaikutteisessa opetustilanteessa. Opettajan on silloin helpompaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi toisten oppilaiden kanssa vuorovaikutus on todella helppoa ja miksi joidenkin oppilaiden kanssa eiv\u00e4t \u201dkemiat\u201d mill\u00e4\u00e4n tunnu kohtaavan. (Mullola 2013, 68.)<\/p>\n
Oman temperamentin tiedostaminen ja tutkiminen avaa opettajalle uuden tavan tarkastella itse\u00e4\u00e4n ja tunnilla tapahtuvaa vuorovaikutusta. Paitsi, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppilaan k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 on opettajan syyt\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s omaan toimintaan ja reaktioihin erilaisissa tilanteissa. Haastatteluissa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 opettajat olivat melko v\u00e4h\u00e4n tutustuneet temperamenttiteorioihin, mutta he kokivat kuitenkin itsens\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4 analysoinnin hy\u00f6dyllisen\u00e4 ja mielenkiintoisena oman opettajuuden kehitt\u00e4misen kannalta. Henkil\u00f6n temperamentti on yksi suurin vaikuttaja ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa, ja opettajan ammatin sosiaalinen luonne vaatii opettajalta sosiaalisia taitoja. Luonnetyyppiteoriat ovat yksi erinomainen tapa lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4it\u00e4 taitoja ja kasvaa ihmisen\u00e4 ja opettajana.<\/p>\n
Sari Kujala ja Outi Jussila 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n
Dunderfelt, T. 1998. Henkil\u00f6kemia. Yhteisty\u00f6 erilaisten ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Juva: WSOY<\/p>\n
Keltikangas-J\u00e4rvinen, L. 2009. Temperamentti – persoonallisuuden biologinen selk\u00e4ranka. Teoksessa Meit\u00e4 on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Toim. Riitta-Leena Mets\u00e4pelto ja Taru Feldt. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus, 49-69.<\/p>\n
LaHaye, T. 1993. Luonteesi ja sen mahdollisuudet. H\u00e4meenlinna: P\u00e4iv\u00e4<\/p>\n
Mullola, S. 2013. Temperamentti- oppimisen yksil\u00f6llinen instrumentti. Teoksessa Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja : vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Toim. P. Jordan-Kilkki, E. Kauppinen ja E. Korolainen-Viitasalo. Tampere:\u00a0 Juvenes Print \u2013 Suomen Yliopistopaino Oy, 58-86.<\/p>\n
Haastattelut: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattiopiston taiteen perus- ja ammatillisen opetuksen opettajia<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u201dM\u00e4 nyv\u2019vaan oon t\u00e4ll\u00e4\u00e4nen.\u201d S. Kujala Opettajan ty\u00f6 on luonteeltaan sosiaalista ja siksi vuorovaikutustaidot ovat hyvin oleellinen osa opettajan ammattitaitoa. Opetustilanteessa ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 toimitaan enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n oman persoonan kautta. Eri ihmisill\u00e4 on luonnostaan erilainen tapa reagoida yksil\u00f6n ulkopuolelta tai h\u00e4nen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuleviin \u00e4rsykkeisiin. Kun tapahtuu jotakin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, tapahtuu temperamenttireaktio. Esimerkiksi ty\u00f6yhteis\u00f6n kovalla ty\u00f6ll\u00e4 ansaitsema […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[116,115],"class_list":["post-571","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-opettaminen","tag-temperamentti"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/571","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=571"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/571\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2308,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/571\/revisions\/2308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}