{"id":557,"date":"2014-05-28T14:14:00","date_gmt":"2014-05-28T11:14:00","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=557"},"modified":"2023-09-10T18:19:12","modified_gmt":"2023-09-10T15:19:12","slug":"uusi-teknologia-musiikin-hahmotuksen-opetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/uusi-teknologia-musiikin-hahmotuksen-opetuksessa\/","title":{"rendered":"Uusi teknologia musiikin hahmotuksen opetuksessa"},"content":{"rendered":"

\"hahmotus_AK\"<\/a>El\u00e4mme aikaa, jossa tietotekniikka on l\u00e4sn\u00e4 joka paikassa. Aika sen soveltamiselle musiikin kaltaisissa taitoaineisissa on nyt. Musiikin hahmottamisen opiskeluun liittyy taitoja, joita voidaan kehitt\u00e4\u00e4 vain harjoittelun kautta. Tietokoneavusteista taitoharjoittelua on tehty vuosikymmeni\u00e4, mutta vasta 2010-luvulla yleistyneet kosketusn\u00e4yt\u00f6lliset tablettitietokoneet ja digitaalisten pelien suosio ovat antaneet lupauksen tietotekniikan potentiaalin valjastamisesta musiikin oppimisen arkeen.<\/p>\n

Olen kiinnostunut siit\u00e4, miten digitaalisen tekniikan tuomia uusia pedagogisia mahdollisuuksia voisi soveltaa musiikkioppilaitoksissa tarjottavaan opetukseen. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kysymyst\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nk. \u00a0hahmotusaineiden, eli s\u00e4veltapailun ja teorian, n\u00e4k\u00f6kulmasta. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi osaa, joista ensimm\u00e4isess\u00e4 luodaan suppea yleiskatsaus t\u00e4m\u00e4n hetken musiikin oppimissovelluksiin ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Suomessa. Toisessa osassa esitell\u00e4\u00e4n kyselytuloksia, joiden tarkoitus on selvent\u00e4\u00e4 musiikin perusopetuksen oppilaiden k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia sovelluksista.<\/p>\n

Tietotekniikan k\u00e4ytt\u00f6 suomalaisessa musiikinopetuksessa<\/h2>\n

Vuonna 1987 tehdyn tutkimuksen mukaan 59 prosenttia lukioiden musiikinopettajista oli halukkaita sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n informaatio- ja musiikkiteknologiaa opetukseensa, vaikka k\u00e4sitteet olivat tuolloin viel\u00e4 heille tuntemattomia (Kaakkurivaara 1987). Ensimm\u00e4inen musiikkiteknologiaa kouluihin tuova projekti oli MOVE-hanke vuosina 2001\u20132006. MOVE-hanke tuotti selvityksi\u00e4, artikkeleja, opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 oppimateriaaleja musiikkikasvatusteknologian alalta (Movenet 2013). Monessa koulussa tietotekniikan k\u00e4ytt\u00f6 musiikin opetuksessa on tiedonhakua internetist\u00e4. Virtuaalisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4, mutta soivan musiikin tekij\u00e4noikeuskysymykset aiheuttavat ongelmia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on mahdollista jakaa linkkej\u00e4 esimerkiksi Spotifyss\u00e4 sijaitsevaan materiaaliin.<\/p>\n

Teknologiaa kuitenkin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monella tapaa. Esimerkiksi Lapissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n videoneuvottelua tuntien pit\u00e4miseen pitkien v\u00e4limatkojen vuoksi. Er\u00e4s musiikinopettaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nuotinnusohjelmaa reaaliaikaisesti tunnilla ja jakaa n\u00e4in syntyneet tiedostot kotik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. My\u00f6s looppisekvensseriohjelmia on k\u00e4ytetty musiikillisten elementtien visualisoimiseen. N\u00e4iden avulla oppilaiden on my\u00f6s helppo tehd\u00e4 omia s\u00e4vellyksi\u00e4\u00e4n. Helsingiss\u00e4 on\u00a0 mediakeskus, joka tarjoaa kouluille musiikkikasvatusteknologiaan liittyvi\u00e4 palveluja ja laitteita sek\u00e4 studiotilan. (Myllykoski 2012, 115-124.)<\/p>\n

Suomi on maailman k\u00e4rkimaita tietotekniikan ja mobiililaitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 v\u00e4kilukuun n\u00e4hden, ja tulevaisuudessa laitteet tulevat vain lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. 83 prosenttia suomalaisista 9\u201316-vuotiaista suomalaisista lapsista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo interneti\u00e4 kotona koulut\u00f6iden tekemiseen (Kupiainen ja muut 2012). Myllykoski (2012, 115-124) ehdottaa, ett\u00e4 musiikin opetuksessa voitaisiin ehk\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Mikseri.netin kaltaisia online-yhteis\u00f6j\u00e4, joissa korostuu musiikin tekemisen sosiaalinen puoli.<\/p>\n

Musiikin hahmotusaineiden oppimisesta sovellusten avulla<\/h2>\n

Andrew R. Brown (2007) m\u00e4\u00e4rittelee hahmotustaidot kahtalaisesti. H\u00e4n toteaa sointiv\u00e4rin, melodioiden, harmonian ja rytmin muodostavan soivan musiikin hahmotustaitojen perustan. Muusikkouden perustaviksi taidoiksi h\u00e4n laskee nuottien luku- ja kirjoitustaidon, akustiikan sek\u00e4 musiikin sosiaalisen ja historiallisen kontekstin ymm\u00e4rt\u00e4misen. Lis\u00e4ksi nykyaikainen muusikkous vaatii h\u00e4nen mukaansa ymm\u00e4rryst\u00e4 tietokoneen ja musiikin sekvensseriohjelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, musiikin digitaalisista tallennusmuodoista sek\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4misest\u00e4 ja miksaamisesta. (Brown 2007.) Suurin osa musiikin hahmotussovelluksista pyrkii harjoittamaan ensin mainittuja musiikin elementtien hahmotustaitoja.<\/p>\n

Monet sovellukset toimivat antamalla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle toistuvia teht\u00e4vi\u00e4, jotka vaikeutuvat tasoittain k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n taitojen kehittyess\u00e4. Toiset taas sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jonkunlaisen tapausesimerkin, jolla pyrit\u00e4\u00e4n sijoittamaan harjoitettavia taitoja laajempaan kontekstiin. Kuvan, \u00e4\u00e4nen ja interaktiivisuuden vuoksi t\u00e4llaiset ohjelmat ovat usein painettua materiaalia tehokkaampia oppimisty\u00f6kaluja. Pelillisten elementtien avulla on my\u00f6s mahdollista tehd\u00e4 ohjelman k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 hauskempaa. T\u00e4llaisten ohjelmien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 opetustilanteissa rajoittavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat laitteiden ja lisenssien pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteessa oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, tosin mobiililaitteiden yleistymisen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ongelma on pienenem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Interaktiivisuuden taso sovelluksissa vaihtelee. Yksinkertaisimmillaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 valitsee kyll\u00e4- ja ei -vaihtoehdon v\u00e4lilt\u00e4. Pidemm\u00e4lle viedyt sovellukset osaavat kuunnella musiikillisia sy\u00f6tteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lt\u00e4, kuten laulettuja s\u00e4velkorkeuksia ja k\u00e4sien taputusta. Interaktiivisuutta lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s, jos sovellus p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tutkimaan eri vaikeustasojen aihealueita vapaasti ja palkitsee suoritetuista teht\u00e4vist\u00e4 esimerkiksi pistej\u00e4rjestelm\u00e4n avulla. Brownin (2007) mukaan interaktiivisesta sovellusta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n toimintoja voivat olla tunnistaminen, toistaminen, ennakoiminen, kuvaileminen ja analysoiminen.<\/p>\n

Sovellukset voivat toimia joko kiinte\u00e4sti omalta laitteelta tai internetin v\u00e4lityksell\u00e4. Yksi j\u00e4lkimm\u00e4isen tavan etu on siin\u00e4, ett\u00e4 oppilaat voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sovelluksia kotona oppimisen tukena.\u00a0 Verkosta l\u00f6ytyy my\u00f6s ilmaisia ty\u00f6kaluja. Nuoremmille k\u00e4ytt\u00e4jille suunnatut maksulliset The Music Ace<\/i> ja Theta Music Trainer <\/i>-ohjelmistot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 musiikin hahmottamista tukevaa toimintaa. N\u00e4iden sovellusten k\u00e4ytt\u00f6 voi oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 tukea ja tehostaa musiikin rakennuspalikoiden hahmotuksen oppimista. Niist\u00e4 voi my\u00f6s hyvin nopeasti tulla tyls\u00e4\u00e4 ja rutiininomaista toimintaa, joka pahimmillaan sy\u00f6 oppilaan luovuutta ja kiinnostusta musiikkiin. Musiikkipedagogien kannattaisi muistaa yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 ohjelmilla teht\u00e4v\u00e4t harjoitukset johonkin muusikon ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteeseen.<\/p>\n

CAI-tyyliset harjoitusohjelmat<\/strong><\/h3>\n

Musiikkia on tiett\u00e4v\u00e4sti opetettu tietokoneavusteisesti jo 1960-luvulta l\u00e4htien ns. CAI-ohjelmilla (Computer-Aided Instruction, tietokoneavusteinen opetus). CAI-ohjelma on sovellus, jonka kanssa oppilas toimii itsen\u00e4isesti vuorovaikutuksessa ja joka yleens\u00e4 antaa oppilaan toiminnasta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n palautteen. (Wikieducator 2008.) T\u00e4llaisiksi voidaan laskea monenlaiset drilli- eli harjoitusohjelmat, tutoriaalit ja simulaatiot. Behavioristisesti ajatellen t\u00e4llaiset ohjelmat ovat eritt\u00e4in tehokkaita opetusty\u00f6kaluja. Ne tekev\u00e4t kuitenkin oppimisesta helposti mekaanisen prosessin ja ovat rajattuja siihen kapeaan taidolliseen osa-alueeseen, johon ne on suunniteltu. T\u00e4llaisia harjoitussovelluksia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ryhm\u00e4opetuksessa usein tarvittava taitotason mukainen eriytt\u00e4minen on helppoa, mutta\u00a0 sill\u00e4 voidaan my\u00f6s hukata potentiaali vuorovaikutukseen ryhm\u00e4n kanssa. On hyv\u00e4 mietti\u00e4, mik\u00e4 opettajan rooli on t\u00e4llaisten harjoitussovellusten k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 CAI- tyylisist\u00e4 sovelluksista:<\/p>\n