Opettajan ja oppilaan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen toimivuus on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa kun tarkastellaan oppilaan edistymist\u00e4 soittoharrastuksensa parissa. Instrumenttiopettajan ja oppilaan v\u00e4linen opetussuhde voi kest\u00e4\u00e4 muutamasta kuukaudesta moniin vuosiin. Oppilaan ja opettajan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen toimiminen olisi ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta oppilas saa opetuksesta t\u00e4yden hy\u00f6dyn irti. Johtuen kuitenkin ihmisten eroista esimerkiksi luonteen, i\u00e4n tai kulttuuritaustojen suhteen, kohtaamme vuorovaikutukseen liittyvi\u00e4 erilaisia haasteita.<\/p>\n
Vuorovaikutussuhteesta puhuttaessa tarkoitetaan tilannetta, jossa puhuja ja kuuntelija vaikuttavat toisiinsa. He tuottavat ja tulkitsevat merkkej\u00e4 samanaikaisesti. Vuorovaikutus on yleens\u00e4 intentionaalista eli tavoitteellista. T\u00e4ll\u00f6in se perustuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jommankumman osapuolensa tarkoitukselliseen haluun v\u00e4litt\u00e4\u00e4 jokin viesti. Kuuntelemisen taito on my\u00f6s keskeinen puheviestint\u00e4taitojen osa-alue \u2013 onnistunut vuorovaikutus kun ei edellyt\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 puhumista, vaan poikkeuksetta my\u00f6s kyky\u00e4 kuunnella. (Vuorovaikutus – puhumista ja kuuntelemista 2010.)<\/p>\n
Vasta ty\u00f6kokemus on opettanut minulle, kuinka erilaisia oppilaita onkaan olemassa.\u00a0 Kaikki oppilaat tuntuvat oppivan v\u00e4h\u00e4n eri tavalla ja eri vauhtia. Lapsen tai nuoren kehitysvaiheesta riippuen opettajan on oltava joskus hieman tiukkakin, koska toiset oppilaat vaativat opettajan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n auktoriteettiaan. Liian kaverilliset v\u00e4lit oppilaaseen taas saattavat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opettajan arvostusta oppilaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. My\u00f6s oppilaissa on sen suhteen paljon eroa, mit\u00e4 heille voi sanoa ja mit\u00e4 ei. Esimerkiksi jotkut oppilaat ovat huonompia ottamaan vastaan palautetta ja jopa positiivinenkin palaute onnistutaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n negatiiviseksi.<\/p>\n
Yleens\u00e4 kaikki oppilaat kuitenkin edistyv\u00e4t nopeammin ja oppiminen on tehokkaampaa, kun soittotunnilla on hyv\u00e4 olla ja on mukavaa. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 oppilas kokee itsens\u00e4 hyv\u00e4ksytyksi. Joistain oppilaista on esimerkiksi aistittavissa ett\u00e4 heit\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 soittotunnilla. T\u00e4ll\u00f6in minusta opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 osoittamaan oppilaalle, ett\u00e4 heti ei tarvitse osata kaikkea ja soittotunnilla my\u00f6s virheiden tekeminen on sallittua. Oppilas pit\u00e4\u00e4 saada tuntemaan itsens\u00e4 hyv\u00e4ksytyksi.<\/p>\n
L\u00e4mmin ja avoin kommunikaatiosuhde opettajaan edist\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita ja asenteita opiskelua kohtaan parantaen sit\u00e4 kautta suorituksia. Vuorovaikutus opettajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 on parhaimillaan vastavuoroista, s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n my\u00f6nteist\u00e4 ja keskin\u00e4iseen arvostukseen perustuvaa. (Anttila&Juvonen 2002, 130-131.)<\/p>\n
Varsinkin pienten oppilaiden kanssa t\u00e4rkeint\u00e4 mielest\u00e4ni on saada heid\u00e4t innostumaan soittamisesta ja musiikkiharrastuksesta.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4n pohjoiskarjalaisen sanonnan mukaan musiikinopettajan ensimm\u00e4iseksi, toiseksi ja kolmanneksi t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on innostuksen her\u00e4tt\u00e4minen, vasta nelj\u00e4nnell\u00e4 sijalla tulee jotain muuta (Anttila&Juvonen 2002, 99).<\/p>\n
Musiikin opettaminen ja instrumenttiopettajana ty\u00f6skentely pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n paljon muutakin, kuin esimerkiksi nuottien tai erilaisten musiikin tyylilajien opettamista oppilaille.<\/p>\n
Soittoharrastuksen kautta opimme taitoja, jotka ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 my\u00f6s muilla el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla. T\u00e4llaisia asioita ovat mm pitk\u00e4j\u00e4nteisyys. Opettaessani olen huomannut, ett\u00e4 monille lapsille tuntuu olevan vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 joku asia ei heti onnistu. Soittol\u00e4ksy\u00e4 opetellessaan he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 joskus asioille on hyv\u00e4 antaa hieman aikaa ja ett\u00e4 tavoitteet saavutetaan kun niiden eteen jaksetaan ty\u00f6skennell\u00e4. Jotkut lapset taas ovat haluttomia ottamaan neuvoja vastaan, mik\u00e4 vaikeuttaa opettajan ty\u00f6t\u00e4 hyvin paljon. T\u00e4ll\u00f6in vuorovaikutustaidot ovat todella koetuksella. Neuvot ja ohjaus tuollaisissa tapauksissa on jotenkin muotoiltava siten ett\u00e4 oppilas ei koe niit\u00e4 liian m\u00e4\u00e4r\u00e4ileviksi. Aina on hyv\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 positiivisen ja my\u00f6nteisin ilmapiirin kautta saadaan parempia tuloksia aikaan.<\/p>\n
Taiteen perusopetuksen teht\u00e4vi\u00e4 on mm. kehitt\u00e4\u00e4 sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee eri aloilla ja jotka antavat h\u00e4nelle valmiuksia hakeutua my\u00f6hempiin opintoihin. Tavoitteena on my\u00f6s tukea oppilaan min\u00e4n kasvua ja kehittymist\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4nen kyky\u00e4\u00e4n j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 todellisuutta. (Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005, 1.)<\/p>\n
Musiikinharjoittamisen ja musiikkikasvatuksen tulisi tapahtua pakottomassa ja omaehtoisessa ilmapiiriss\u00e4, joka on riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sopusoinnussa ihmisen henkil\u00f6kohtaisen kasvun ja kehityksen kanssa (Lehtonen 2004, 26).<\/p>\n
Motivaatio on k\u00e4site, joka viittaa yksil\u00f6n tavoitteelliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen syihin, niihin psyykkisiin prosesseihin, joiden vaikutuksesta tavoitteeseen suuntautuva k\u00e4ytt\u00e4ytyminen muodostuu. Yleisess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 motivoituneeksi sanotaan sellaista opiskelijaa, joka on aktiivisesti sitoutunut opiskeluunsa ja oppimisprosessiinsa. (Anttila&Juvonen 2002, 100.)<\/p>\n
Jos oppilas on itse vahvasti motivoitunut soittamisesta ja musiikista, ei opettajan tarvitse muuta kuin ruokkia innostusta lis\u00e4\u00e4. Opettajan on hyv\u00e4 my\u00f6s kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 ei ala vaatimaan innostuneelta oppilaalta aina vain enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n. T\u00e4llainen saattaa helposti sammuttaa kiinnostuksen jos oppilas alkaa tuntemaan itsens\u00e4 tai taitonsa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n
Suurinta osaa oppilaista on opettajan itse kuitenkin tietoisesti kannustettava ja motivoitava. \u201dSopivien oppimiskokemusten my\u00f6t\u00e4 melkein mik\u00e4 tahansa toiminta voi muodostua yksil\u00f6lle henkil\u00f6kohtaisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi ja h\u00e4nelle saattaa kehitty\u00e4 palava into, voimakas motivaatio.(Anttila&Juvonen 2002, 99.)<\/p>\n
Pienille lapsille intoa harjoitteluun ja lis\u00e4motivaatiota tuo palkitseminen vaikkapa tarralla kun l\u00e4ksykappale osataan hyvin, mutta esimerkiksi 13-vuotiaiden lasten kiinnostuksen her\u00e4tt\u00e4minen musiikkia kohtaa saattaa olla hyvinkin vaikeaa. Soittotunnilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vaan \u201dsoittelemassa\u201d. Ehk\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in opettajan tulisi yritt\u00e4\u00e4 olla mukaansa tempaavampi, jotta my\u00f6s ne v\u00e4hemm\u00e4n motivoituneet oppilaat innostuisivat harrastuksesta. Opettajan intohimoinen suhtautuminen saattaa tarttua oppilaaseen, mutta tilanne vaikuttaa monesti my\u00f6s p\u00e4invastoin. Jos oppilas on kovin haluton oppimaan, se latistaa my\u00f6s opettajan tunnelmia. Erilaisten oppilaiden motivoinnin olenkin kokenut yhdeksi haastavimmista asioista opettajana ty\u00f6skentelyss\u00e4.<\/p>\n
Itse pys\u00e4hdyn ajoittain miettim\u00e4\u00e4n omaa opettajuuttani hieman syvemmin ja tarkastelen sit\u00e4 joskus hyvinkin kriittisesti. Liian ankara ei kuitenkaan itsellens\u00e4k\u00e4\u00e4n saa olla, mutta joskus on hyv\u00e4 kyseeenalaistaa tekemi\u00e4\u00e4n asioita ja mietti\u00e4 kuinka olisi mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 omia vuorovaikutustaitojaan sek\u00e4 oppilaiden yksil\u00f6llisten tarpeiden huomioonottamista.<\/p>\n
Sanna Snellman-Junna 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Jordan-Kilkki P., Kauppinen E. & Viitasalo \u2013Korolainen E. 2012:12. Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja. vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Tampere: Juvenes Print \u2013 Suomen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n Anttila M. & Juvonen A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Saarij\u00e4rvi: Gummerus kirjapaino Oy.<\/p>\n Lehtonen, K. 2004. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.. Johdatus postmoderniin musiikkipedagogiikkaan. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos.<\/p>\n Vuorovaikutus – puhumista ja kuuntelemista 2010. Helsingin yliopiston Kielikeskuksen \u00e4idinkielen viestint\u00e4opetuksen palveluyksikk\u00f6. Viitattu 18.3.2014 http:\/\/sprakhjalpen.fi\/puheviestinta\/vuorovaikutus-puhumista-ja-kuuntelemista.<\/p>\n Jussila, R. 2012. Opettamisesta ja oppimisesta. Viitattu 21.1.2014. http:\/\/www.phnet.fi\/public\/pipajarane\/kirja2.html<\/p>\n Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005. Opetushallitus. Viitattu 29.4.2014. http:\/\/www.oph.fi\/download\/123012_taideyl_ops.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Opettajan ja oppilaan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen toimivuus on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa kun tarkastellaan oppilaan edistymist\u00e4 soittoharrastuksensa parissa. Instrumenttiopettajan ja oppilaan v\u00e4linen opetussuhde voi kest\u00e4\u00e4 muutamasta kuukaudesta moniin vuosiin. Oppilaan ja opettajan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen toimiminen olisi ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta oppilas saa opetuksesta t\u00e4yden hy\u00f6dyn irti. Johtuen kuitenkin ihmisten eroista esimerkiksi luonteen, i\u00e4n tai kulttuuritaustojen suhteen, kohtaamme vuorovaikutukseen liittyvi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[111,87,105],"class_list":["post-555","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-instrumenttiopettaja","tag-motivaatio","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=555"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2273,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions\/2273"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet:<\/h3>\n