Kielten opiskelussa lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Miksi musiikkia opiskeltaessa kirjoittaminen j\u00e4\u00e4 usein taka-alalle? Musiikkia opitaan lukemaan varhain, mutta harva kirjoittaa sit\u00e4 sujuvasti viel\u00e4 aikuisenakaan. Miksi n\u00e4in?<\/p>\n
Kun seitsem\u00e4nvuotiaina aloitamme peruskoulun ensimm\u00e4isen luokan, ryhdymme ensit\u00f6iksemme harjoittamaan lukemista ja kirjoittamista opettajamme johdolla. T\u00e4m\u00e4 johtuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi toimintoa ovat vahvasti linkittynein\u00e4 toisiinsa ja tukevat toinen toisiaan sek\u00e4 teoriassa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kun harjoittelet kirjoittamista harjoitat samalla my\u00f6s lukutaitoasi ja vice versa. Luku- ja kirjoitustaidon yht\u00e4aikaisen harjoittamisen hy\u00f6dyt ovat itsest\u00e4\u00e4nselvi\u00e4 jokaiselle \u00e4idinkielen ja filologian pedagogille, mutta onko n\u00e4in, kun suuntaamme katseemme musiikinopetukseen?<\/p>\n
Lukuisien tutkimusten pohjalta rakennettu vallitseva tieteellinen konsensus osoittaa, ett\u00e4 kielet ja musiikki ovat usealla tapaa samankaltaisia. Sek\u00e4 kieli, ett\u00e4 musiikki perustuu kuullun ymm\u00e4rt\u00e4miseen, sek\u00e4 luku- ja kirjoitustaitoon. Musiikissa yksikk\u00f6in\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nuotteja, siin\u00e4 miss\u00e4 kieliss\u00e4 fraasit rakentuvat kirjaimista.<\/p>\n
Kielten ja musiikin samankaltaisuutta oppiaineina tukee my\u00f6s se, ett\u00e4 ihmiset joilla on musiikillisia kykyj\u00e4, tapaavat tutkimusten mukaan olla usein lahjakkaita my\u00f6s kielten opiskelussa. T\u00e4m\u00e4 johtuu osin siit\u00e4, ett\u00e4 musiikin ja kielten hallintokeskukset sijoittauvat ihmisen aivoissa samalle aivopuoliskolle. Musiikki ja kieli ovat itseasiassa niin samankaltaisia, ett\u00e4 Oxfordin edesmennyt musiikinlehtori Leonard Bernstein pyrki luomaan musiikille t\u00e4ydellist\u00e4 filologista syntaksia vuoden 1973 luentosarjassaan, \u201dThe Unanswered question\u201d. Bernstein tutki muun muassa, voiko rytmill\u00e4, harmonialla ja melodialla rakentaa lauseopin, jonka keinoin tarkkojenkin viestien kommunikoiminen olisi mahdollista. Bernstein toteaakin luentosarjassaan seuraavasti:<\/p>\n
All musical thinkers agree that there is such a thing as a musical syntax comprable to a descriptive grammar of speech (Bernstein 1973).<\/p><\/blockquote>\n
Bernsteinin mukaan musiikki on siis er\u00e4\u00e4nlainen kieli. Se toki eroaa paikoin filologisista kielist\u00e4, mutta on monessa suhteessa t\u00e4ysin rinnastettavissa niihin.<\/p>\n
Me tied\u00e4mme kaiken t\u00e4m\u00e4n ja enemm\u00e4n, mutta silti opetamme musiikkia aivan eri tavalla, kuin kieli\u00e4 yleens\u00e4 opetetaan. Meid\u00e4n musiikkipedagogien tulisi ehdottomasti ottaa opetuksessamme huomioon musiikin kielellinen ulottuvuus huomattavasti nykyist\u00e4 paremmin. Yksi yleinen ja mielest\u00e4ni jopa haitallinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 musiikin opetusmetodeissa liittyy juuri musiikin kirjoitustaidon opettamiseen. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s oheinen selvitykseni.<\/p>\n
Kuten mainitsin, koulussa \u00e4idinkielt\u00e4 opiskeltaessa harjoitamme sek\u00e4 luku-, ett\u00e4 kirjoitustaitoa samanaikaisesti. Miksi siis musiikkia opiskeltaessa opetamme lapset lukemaan heti ensimm\u00e4isist\u00e4 oppitunneista l\u00e4htien, mutta heid\u00e4n kirjoitustaitoaan emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ala harjoittamaan viel\u00e4 moneen vuoteen? Toki yksitt\u00e4isi\u00e4 s\u00e4vellysteht\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4see v\u00e4h\u00e4n kokeilemaan musiikin perusteiden tunneilla, mutta siell\u00e4kin s\u00e4vellyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein l\u00e4hinn\u00e4 kevennyksen\u00e4, tai niin sanottuna \u201djos ehdit\u201d-teht\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Nykyisiss\u00e4 opetusmetodeissa on parannettavaa<\/h2>\n
Musiikin perusteiden tunneilla ei niink\u00e4\u00e4n opetella kirjoittamaan, vaan j\u00e4ljent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Intervalleja, melodioita ja sointuja kirjoitetaan opettajan johdolla vailla varsinaista k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 miksi niin tehd\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on toki musiikillisen k\u00e4sityskyvyn kehitt\u00e4misen kannalta ehdottoman hy\u00f6dyllist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mutta sen voisi toteuttaa viel\u00e4 huomattavasti hedelm\u00e4llisemmin. T\u00e4m\u00e4 puhtaasti tekninen harjoittelu voitaisiin siirt\u00e4\u00e4 edelleen s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4n muodossa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. S\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4n tuotoksen soittaminen omalla instrumentilla lis\u00e4isi entisest\u00e4\u00e4n oppilaan holistista musiikillista ymm\u00e4rryskyky\u00e4 ja parantaisi n\u00e4in my\u00f6s oppilaan henkil\u00f6kohtaista musiikkisuhdetta.<\/p>\n
Monelle nuorelle oppilaalle teoria- ja soittotunti ovat kuin kaksi toisiinsa liittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 harrastusta, joista toinen on tyls\u00e4\u00e4 ja toinen hieman v\u00e4hemm\u00e4n tyls\u00e4\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kahta harrastusta tulisi edell\u00e4 mainitsemallani tavalla tuoda l\u00e4hemm\u00e4s toisiaan, jotta oppilas n\u00e4kisi musiikkiharrastuksensa yhten\u00e4 kokonaisuutena, oppisi tehokkaammin, voisi rakentaa omaa musiikillista identiteetti\u00e4\u00e4n vapaammin ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman ty\u00f6skentelyns\u00e4 motiiveja paremmin ja kokonaisvaltaisemmin.<\/p>\n
Pienimuotoinen selvitys<\/h2>\n
Halusinkin siis selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttaako s\u00e4velt\u00e4misen pienest\u00e4 pit\u00e4en harjoittaminen lapsioppilaan s\u00e4veltapailu- ja nuotinlukutaidon kehitykseen?<\/p>\n
Selvitt\u00e4\u00e4kseni t\u00e4t\u00e4 aihetta, joskin vain pintaa raapaisten, rakensin monisteen, joka sis\u00e4lsi yhteens\u00e4 kuusi lyhytt\u00e4 nelj\u00e4n tahdin s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4\u00e4. Pienimuotoisen selvitykseni otos koostui nelj\u00e4st\u00e4 7\u201311-vuotiaasta trumpetinsoiton perusopetuksen oppilaasta. Oppilaat, joita itse opetin, tekiv\u00e4t viikottain yhden s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4n kotiteht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n. Koko selvitys kesti n\u00e4in yhteens\u00e4 kuusi viikkoa.<\/p>\n
Joka viikko edellisen viikon teht\u00e4v\u00e4 tarkastettiin ja soitettiin yhdess\u00e4 trumpeteilla tunnin aluksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tulkitsin viel\u00e4 oppilaan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n melodian h\u00e4nelle pianolla, lis\u00e4ten siihen harmoniat. T\u00e4ll\u00e4 pyrin demonstroimaan oppilaalle melodian ja harmonian v\u00e4list\u00e4 suhdetta ja stimuloimaan h\u00e4nen ajatuksiaan seuraavan viikon s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten. Kari Ahonen toteaa harmonian ja melodian suhteesta kirjassaan seuraavasti:<\/p>\n
Monissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 melodian hahmottaminen on sidoksissa taustalla olevaan sointurakenteeseen. Sointurakenteen tunnistaminen voikin auttaa melodian hahmottamista ja vastaavasti melodian hahmottaminen sointujen kuulemista, koska tonaalisessa musiikissa melodia ja harmonia ovat tiiviiss\u00e4 vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. (Ahonen 2004.)<\/p>\n
Koska oppilaani olivat eritt\u00e4in nuoria, oli minun teht\u00e4v\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 hyvin yksinkertaisia ja selkeit\u00e4. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 kolmessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oppilaiden tuli rakentaa melodia C-duurissa, k\u00e4ytt\u00e4en vain nelj\u00e4sosanuotteja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen lopuissa kolmessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin my\u00f6s kahdeksasosanuotit. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si oppilaiden s\u00e4vellysty\u00f6h\u00f6n rytmist\u00e4 valinnanvaraa ja vaikeusastetta. Molemmista teht\u00e4v\u00e4tyypeist\u00e4 oli monisteessa esimerkkitoteutukset, jotka tarjosivat oppilaille tukea teht\u00e4v\u00e4nannon oikein ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n
Tarkkailin oppilaitteni nuotinluku- sek\u00e4 kirjoitustaidon kehityst\u00e4 holistisesti l\u00e4pi koko prosessin. Tavoitteena ei ollut varsinaisesti opettaa oppilaille s\u00e4velt\u00e4misen lainalaisuuksia, vaan antaa heid\u00e4n itse oivaltaa rytmisten ja melodisten elementtien suhteet nuottiviivastolla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi puutuin mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n oppilaitteni taiteelliseen tulkintaan ja rohkaisin heit\u00e4 kokeilemaan, tutkimaan ja n\u00e4in ollen my\u00f6s harjoittamaan melodian hahmottamista, sen kirjoitetun muodon ja kuulokuvan avulla.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 tutkimuksia kaivataan<\/h2>\n
Loppupeliss\u00e4 selvitys onnistui vaihtelevalla menestyksell\u00e4. Alunperin nelj\u00e4st\u00e4 oppilaasta yksi kielt\u00e4ytyi kokonaan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja vain yksi oppilas sai tehty\u00e4 monisteen kaikki teht\u00e4v\u00e4t. Kaksi muuta oppilasta teki kyll\u00e4 annettuja s\u00e4vellysteht\u00e4vi\u00e4, mutta toistuvasta unohtelusta johtuen he eiv\u00e4t ehtineet, edes joustavalla aikataululla, valmistaa monistetta selvityksen loppuun menness\u00e4.<\/p>\n
Oppilaiden musiikin lukutaito ei koejakson aikana parantunut merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta nuotinkirjoitustaito, ainakin fyysisess\u00e4 mieless\u00e4, kehittyi huomattavasti. Ensimm\u00e4isten teht\u00e4vien suuret ja k\u00f6mpel\u00f6t harakanvarpaita muistuttavat nuotit muuttuivat kuuden opetusviikon aikana teht\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4 hallitummiksi ja selke\u00e4mmiksi.<\/p>\n
Melodian ja harmonian hahmottaminen ei vaikuttanut kuudessa viikossa kehittyv\u00e4n. Oppilaat tapasivat harkitun melodian rakentamisen sijaan sijoittaa nuotit viivastolle aleatoriseen tyyliin. Osasyyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lienee oppilaiden l\u00f6yh\u00e4 suhtautuminen s\u00e4velt\u00e4miseen. Heille s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4 oli l\u00e4ksy, joka hoidettiin pois alta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin leikkim\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on toki ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kun on kyse kouluik\u00e4isist\u00e4 lapsista.<\/p>\n
Kokonaisuudessaan selvityksest\u00e4 ei voi juurikaan vet\u00e4\u00e4 perusteltuja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Selvitysjakso oli aivan liian lyhyt kehityksen tarkkailuun, kontrolliryhm\u00e4 puuttui kokonaan ja otos (nelj\u00e4 oppilasta) oli aivan liian pieni mink\u00e4\u00e4nlaisten yleistett\u00e4vien p\u00e4\u00e4telmien vet\u00e4miseksi. Olen siis vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 aihetta tulisi tutkia tieteellisemm\u00e4ll\u00e4 otteella. Paremmin suunniteltujen ja rahoitettujen ammattimaisten tutkimusten avulla voisimme saada selville, onko s\u00e4velt\u00e4minen seuraava suuri ilmi\u00f6 musiikin perusopetuksessa. Ainakin teknologian maailma on ajatellut n\u00e4in jo jonkin aikaa.<\/p>\n
\u201dBrittil\u00e4inen ohjelmistotalo Sibelius on julkistanut Groovy City -ohjelman, jonka tarkoituksena on opettaa 9\u201311-vuotiaille lapsille muun muassa musiikkitermej\u00e4, musiikin teoriaa, nuottikirjoitusta ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4. Groovy City on osa Groovy Music -sarjaa, josta on aikaisemmin ilmestynyt 5\u20137-vuotiaille tarkoitettu Groovy Shapes sek\u00e4 7\u20139-vuotiaille suunnattu Groovy Jungle\u201d (Stubin 2007).<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4nkaltaiset luovaan musikaalisuuteen kannustavat ohjelmat, joita sitten vuoden 2007 on tullut yllinkyllin lis\u00e4\u00e4, tulisi valjastaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s musiikinteorian tunneilla, jotka eiv\u00e4t nykyisess\u00e4 muodossaan tunnu stimuloivan oppilaita innostumaan musiikista ja sen kiehtovista ilmi\u00f6ist\u00e4. Musiikin teoria on tyls\u00e4 aine, mutta sen ei tarvitsisi olla. S\u00e4velt\u00e4minen voi luoda luovan ilmapiirin musiikin opiskelulle, joka vuorostaan auttaa rakentamaan oppilaalle vahvan ja holistisen musiikkisuhteen.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Simo Talasranta 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00c4HTEET:<\/h3>\n
Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Tampere: Finn Lectura.<\/p>\n
Bernstein, L. 1973. The Unanswered question<\/i>. Videoluento. Viitattu 15.5.2014. http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=U3HLqCHO08<\/p>\n
Stubin, T. 2007, Sibelius opettaa lapsille s\u00e4vellyst\u00e4<\/i>. Nettiartikkeli 15.5.2007. Viitattu 15.5.2014.\u00a0http:\/\/www.tietokone.fi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kielten opiskelussa lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Miksi musiikkia opiskeltaessa kirjoittaminen j\u00e4\u00e4 usein taka-alalle? Musiikkia opitaan lukemaan varhain, mutta harva kirjoittaa sit\u00e4 sujuvasti viel\u00e4 aikuisenakaan. Miksi n\u00e4in? Kun seitsem\u00e4nvuotiaina aloitamme peruskoulun ensimm\u00e4isen luokan, ryhdymme ensit\u00f6iksemme harjoittamaan lukemista ja kirjoittamista opettajamme johdolla. T\u00e4m\u00e4 johtuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi toimintoa ovat vahvasti linkittynein\u00e4 toisiinsa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[107,10],"class_list":["post-549","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-opetusmenetelmat-2","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=549"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/549\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2278,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/549\/revisions\/2278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}