Artikkelimme k\u00e4sittelee dialogista ja vuorovaikutuksellista pedagogiikkaa. Artikkelissa esitett\u00e4v\u00e4t havainnot ja esimerkit pohjautuvat l\u00e4hdemateriaaliin sek\u00e4 omakohtaisiin opetuskokemuksiin p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoittelumme ajalta syksylt\u00e4 2013.<\/p>\n
Olimme opetusharjoittelussa ilmaisutaitopainotteisissa kouluissa. Oona Leinonen opetti Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalla ja Tuija Touhunen Minna Canthin lukion ilmaisutaidonluokkaa. Halusimme tanssinopetuksessamme tarkastella dialogisen ja vuorovaikutteisen pedagogiikan vaikutusta oppimiseen, oppimisilmapiiriin sek\u00e4 opiskelija\u2013opettaja \u2013suhteeseen.<\/p>\n
Keskeisimp\u00e4n\u00e4 l\u00e4hdemateriaalina olemme k\u00e4ytt\u00e4neet Reijo A. Kauppilan kirjaa ”Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot”, ( 2004). Dialogiseen pedagogiikkaan liitet\u00e4\u00e4n keskeisimp\u00e4n\u00e4 osana vuorovaikutustaidot ja vuorovaikutus itsess\u00e4\u00e4n on dialogisen pedagogiikan perusta. Kauppilan mukaan t\u00e4rkeimpi\u00e4 vuorovaikutustaitoa ovat keskustelutaito, neuvottelutaito, esiintymistaito, yhteisty\u00f6- ja yhteistoimintataidot, viestint\u00e4taidot, ryhm\u00e4ty\u00f6taidot sek\u00e4 empatiataidot (Kauppila, 2005, 24). N\u00e4it\u00e4 seikkoja tarkastelimme my\u00f6s omissa opetusharjoitteluissamme koskien pedagogisia menetelmi\u00e4mme sek\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4mme tunneilla.<\/p>\n
Havaitsimme jo heti opetusharjoittelun alussa, ett\u00e4 vuorovaikutteinen ty\u00f6skentely ja ryhm\u00e4n sis\u00e4inen ryhm\u00e4ytt\u00e4minen tulee aloittaa jo heti ensimm\u00e4isest\u00e4 tunnista l\u00e4htien. Kaiken pohjalla on vuorovaikutus ja mik\u00e4li se ei toimi, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ty\u00f6skentely ja tanssilliset tavoitteet etene odotetulla tavalla. Ryhm\u00e4mme olivat ryhm\u00e4ytyneet jo ennen tanssinopetuksemme alkua, mik\u00e4 teki ryhm\u00e4ytt\u00e4misen meille molemmille helpommaksi. Ryhm\u00e4n oli helppo alkaa ty\u00f6skennell\u00e4, kun vuorovaikutus ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 toimi jo valmiiksi toivotulla tavalla.<\/p>\n
Touhunen teetti harjoittelunsa alussa erilaisia improvisaatioteht\u00e4vi\u00e4, joiden pohjalta alettiin keskustella ja heitell\u00e4 ideoita tulevasta kurssilla tuotetusta koreografisesta materiaalista. Materiaali syntyi oppilaiden kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja siit\u00e4 tuli pitk\u00e4lti heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6ist\u00e4\u00e4n liikemateriaalia. Koska Minna Canthin lukiossa ryhm\u00e4n sis\u00e4inen ryhm\u00e4ytyminen oli jo pitk\u00e4lti tapahtunut ennen opetuksen alkua, nopeutti se oppimisprosessin etenemist\u00e4. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 asia Touhuselle itselleen opettaessa on huumori, mik\u00e4 osui oppilaiden kanssa yksiin ja sit\u00e4kin kautta pystyttiin antamaan palautetta puolin ja toisin.<\/p>\n
Leinosella oli harjoittelun tiimoilta samankaltaisia kokemuksia. Lahden ammattikorkeakoulussa ryhmi\u00e4 oli nelj\u00e4, joista kaikissa ryhm\u00e4ytyminen oli tapahtunut jo ennen harjoittelun alkua. Harjoittelun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutustua ryhm\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa keskustelemiseen, mik\u00e4 antoi tilaa tutustumiselle sek\u00e4 kysymyksille ja pohdinnoille tulevasta harjoittelusta. T\u00e4m\u00e4 taas edisti hyv\u00e4n ryhm\u00e4hengen vaatimaa rehellisyytt\u00e4 ja avoimuutta opiskelijoiden ja opettajan v\u00e4lill\u00e4 oppitunneilla.<\/p>\n
Oppimisen kannalta on hyv\u00e4 tarkastella opettajan ja oppilaan suhdetta opetustilanteessa. Opettajina haluamme olla tietoisia omasta toiminnastamme oppitunneilla ja sen vaikutuksista opiskelijoihin, oppituntien ilmapiiriin, sek\u00e4 opiskelijoiden kehitykseen. Kauppilan mukaan keskin\u00e4inen luottamus kuuluu hyv\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen. Molempien osapuolten tulee olla aktiivisia, jotta vuorovaikutus olisi tehokasta. Kun vuorovaikutus on toisen ihmisen kanssa palkitsevaa, saa se aikaan my\u00f6nteisi\u00e4 seurauksia ja erilaiset kitkatekij\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t ihmisten v\u00e4lilt\u00e4. (Kauppila, 2005, 79.)<\/p>\n
Tanssinopettajalla pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s kyky\u00e4 joustaa omista n\u00e4k\u00f6kulmistaan ja olla avoin mahdollisille muutoksille. Ennen kaikkea tilanteessa ollaan yhdess\u00e4 rooleista (opettaja, oppilas) huolimatta. Helena Aarnion (dialogipaikka 2009) mukaan selke\u00e4 dialogisuus syntyy silloin, kun ryhm\u00e4ll\u00e4 on yhteinen tavoite. Kokemamme mukaan yksi keskeinen tekij\u00e4 hyv\u00e4n vuorovaikutussuhteen syntyyn l\u00f6ytyy ryhm\u00e4n ja opettajan v\u00e4lisest\u00e4 rehellisyydest\u00e4 ja avoimuudesta. Ilman n\u00e4it\u00e4 vuorovaikutus j\u00e4isi hyvin vajavaiseksi tai jopa toispuoleiseksi. Havaitsimme, ett\u00e4 rehellisyys ja avoimuus kanssak\u00e4ymisess\u00e4 eiv\u00e4t tule itsest\u00e4\u00e4n, vaan vastavuoroisen luottamuksen kautta.<\/p>\n
Vuorovaikutuksellisessa pedagogiikassa oppituntien yleisell\u00e4 ilmapiirill\u00e4 on suuri vaikutus opimistuloksiin sek\u00e4 opiskelijoiden motivaatioon. Kokemamme mukaan kaikki perustuu mahdollisimman hyv\u00e4\u00e4n oppimisilmapiiriin, miss\u00e4 jokainen kokee olonsa turvalliseksi kyet\u00e4kseen rehelliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen toisen kanssa. N\u00e4m\u00e4 seikat vahvistavat positiivisia oppimiskokemuksia, jotka taas saattavat vaikuttaa opiskelijoiden motivaatioon parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n
Opetustilanteessa keskustelu sek\u00e4 asioiden jakaminen ja pohtiminen yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n ja opettajan kesken, on t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line dialogisessa pedagogiikassa. Opettajalla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n erilaisia keinoja tuoda opetettava asia oppilaiden keskuuteen vuorovaikutusta k\u00e4ytt\u00e4en. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ero muun muassa muihin pedagogisiin n\u00e4kemyksiin verrattuna on oppilaiden asema opetuksessa. Vuorovaikutuksellisessa pedagogiikassa oppilailla on hyvin keskeinen osa itse oppimistilanteissa. Opettajaa voidaan pit\u00e4\u00e4 muun muassa osallistavassa asemassa suhteessa oppilaisiin.<\/p>\n
Opetustilanteissa nojaudutaan hyvin usein keskusteluihin ja korostetaan opiskelijan omaa pohdintaa ja n\u00e4kemyksi\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aiheesta. Touhunen antoi oppilaille pienryhm\u00e4teht\u00e4vi\u00e4, yksil\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 pariteht\u00e4vi\u00e4 joista uusia ideoita jalostettiin yhdess\u00e4 pidemm\u00e4lle pohtien ja keskustellen. N\u00e4in vuorovaikutusta tapahtui useissa eri konteksteissa. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s mahdollisti sen, jos oppilas ei halunnut heti tuoda omaa ideaansa kaikille julki. Pariteht\u00e4viss\u00e4 tai pienryhmien kanssa oppilailla tuntui selke\u00e4sti syntyv\u00e4n enemm\u00e4n toisiaan ruokkiva ideariihi, joista parhaimmat tuotiin koko ryhm\u00e4n tietoisuuteen. Opiskelijan omille ajatuksille, pohdinnalle ja osallistumiselle annettiin siis tilaa ja sijaa opetuksessa, opetuksen konteksti huomioiden.<\/p>\n
Oppilaat tekiv\u00e4t harjoituksia my\u00f6s paljon toisilleen siten, ett\u00e4 puolet tekiv\u00e4t harjoitusta ja puolet katsoivat. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keskusteltiin mit\u00e4 materiaali toi mieleen, mik\u00e4 oli mielenkiintoista katsoa ja miten sit\u00e4 voisi kehitt\u00e4\u00e4 koreografiseen suuntaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 kaikilla oli yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 jota kohti pyrki\u00e4.<\/p>\n
Opiskelijoiden omaa aktiivisuutta opetustilanteissa korostettiin my\u00f6s Leinosen opetuksessa. Opettajana h\u00e4n ennemminkin ohjasi harjoituksia ja tuntia eteenp\u00e4in, jolloin oppimistilanteissa oppilaiden aktiivisuus korostui. T\u00e4h\u00e4n vaikuttivat tietenkin harjoitteet, mitk\u00e4 mahdollistivat t\u00e4m\u00e4n. Muun muassa avoimet kysymykset antoivat opiskelijoille tilaa omaan pohdintaan ja ratkaisuihin. Leinonen koki my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi kysy\u00e4 opiskelijoilta aika ajoin kuinka he kokevat oppimisen ja milt\u00e4 tietynlainen ty\u00f6skentelytapa heist\u00e4 tuntuu. My\u00f6s erin\u00e4iset ryhm\u00e4teht\u00e4v\u00e4t, joissa tuli samaan tyyliin kuin Touhusenkin harjoituksissa vied\u00e4 ajatusta ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 eteenp\u00e4in ja hakea erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ulottuvuuksia, vaikuttivat suurelta osin dialogisen pedagogiikan toteutumiseen konkreettisesti tuntitilanteissa.<\/p>\n
Tanssinopettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna vuorovaikutuksellinen pedagogiikka perustuu muun muassa hyviin sosiaalisiin taitoihin sek\u00e4 tilannetajuun. Tanssinopettajan tulee olla tietoinen tunneilla vallitsevasta ryhm\u00e4dynamiikasta, oppilaiden suhtautumisesta toisiinsa sek\u00e4 opetettavaan asiaan. Hyv\u00e4 ihmistuntemus, tilannetaju sek\u00e4 kyky havainnoida ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuvat asiat oppituntien aikana ovat avaimia vuorovaikutukselliseen pedagogiikkaan.<\/p>\n
Seuraava askel havainnoinnista ovat toimintamallit ja ratkaisut erilaisiin oppimistilanteisiin dialogisen pedagogiikan keinoin. Kuinka l\u00e4hte\u00e4 purkamaan esimerkiksi tunnilla esiintyv\u00e4\u00e4 motivaation puutetta tai opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4 vallitsevia ristiriitatilanteita vuorovaikutuksellisen pedagogiikan keinoin? T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa opettajan ja oppilaiden rehellisyys ja avoimuus ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa. Opettajan tulee ottaa rohkeasti esille ja avata keskustelu tunnilla vallitsevasta tilanteesta. Luukkainen ja Valli kuvailevat yhteis\u00f6n toimintaa seuraavasti: \u201dEr\u00e4s keskeinen yhteis\u00f6n toimintaa kuvaava piirre liittyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseihin. Kaikkien tulisi osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoihin. Osallisuutta tukee se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 valmistellaan yhdess\u00e4 ja saadaan olla mukana prosessissa\u201d.(Luukkainen, 2005, 94.) T\u00e4ll\u00f6in kokemus yhteisest\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asiasta v\u00e4littyy kaikille osapuolille. Opettaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyviin seikkoihin, p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4nk\u00f6 ne ryhm\u00e4n\u00e4, vai onko opettaja se, joka oppilaiden puolesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteihin liittyvist\u00e4 asioista.<\/p>\n
Palautteen antamisella tuntitilanteissa, niin kuin muillakin vuorovaikutusta koskevilla asioilla, on iso merkitys dialogisessa pedagogiikassa. Opettajan tulee olla hyvin valveutunut ja tietoinen muun muassa siit\u00e4 kuinka h\u00e4n antaa palautetta ja millaisissa tilanteissa. T\u00e4ss\u00e4 tullaan siihen, kuinka hyvin opettaja aistii ja lukee oppilaita. Jos opettaja huomaa ja kokee, ett\u00e4 oppilas ei ole niin energinen ja h\u00e4nt\u00e4 vaivaa\/harmittaa jokin asia, voi opettaja huomioida seikan palautteenannossaan tunnin aikana. Palautteen antaminen tuntitilanteessa voi joskus olla opettajan kannalta hyvinkin vaativaa ja hienovaraista toimintaa. Ihanteellisessa opetustilanteessa oppilas on orientoitunut ottamaan palautetta vastaan ja opettaja osaa muotoilla ja ajoittaa palautteen antamisen oikein. N\u00e4in ei kuitenkaan aina tapahdu. Palaute on hyvin henkil\u00f6kohtainen asia, erityisesti tanssin kannalta, jossa ilmaisuv\u00e4lineemme on oma itse. Opettajan tulisi olla hyvin hienovarainen ja valveutunut antaessaan palautetta. Hyv\u00e4 opettajan ja oppilaiden v\u00e4linen suhde ja oppilaiden tunteminen edesauttavat positiivisiin vaikutuksiin palautteen annossa.<\/p>\n
Dialogisessa pedagogiikassa opettaja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anna suoria vastauksia opiskelijalle tai kerro mik\u00e4 on oikein tai v\u00e4\u00e4rin, vaan saattaa asettaa esimerkiksi kysymyksi\u00e4 ja avoimia ja tulkinnallisia dilemmoja oppilaiden pohdittavaksi.<\/p>\n
Dialoginen pedagogiikka on parhaillaan yhdess\u00e4 pohtimista ja tekemist\u00e4, kollektiivista paneutumista opetettavaan kontekstiin.<\/p>\n
Oona Leinonen ja Tuija Touhunen 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Aarnio, H. 2009. Miten dialogia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 konkreettisessa opetustilanteessa. Viitattu 21.1.2014. Http:\/\/dialogipaikka.blogspot.fi\/2009\/08\/miten-dialogia-voidaan-hyodyntaa.html<\/p>\n Kauppila, R. A. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Otavan kirjapaino Oy: Keuruu.<\/p>\n Luukkainen, O., Valli, R. 2005. Kaksitoista teesi\u00e4 opettajalle. Otavan kirjapaino Oy: Keuruu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkelimme k\u00e4sittelee dialogista ja vuorovaikutuksellista pedagogiikkaa. Artikkelissa esitett\u00e4v\u00e4t havainnot ja esimerkit pohjautuvat l\u00e4hdemateriaaliin sek\u00e4 omakohtaisiin opetuskokemuksiin p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoittelumme ajalta syksylt\u00e4 2013. Olimme opetusharjoittelussa ilmaisutaitopainotteisissa kouluissa. Oona Leinonen opetti Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalla ja Tuija Touhunen Minna Canthin lukion ilmaisutaidonluokkaa. Halusimme tanssinopetuksessamme tarkastella dialogisen ja vuorovaikutteisen pedagogiikan vaikutusta oppimiseen, oppimisilmapiiriin sek\u00e4 opiskelija\u2013opettaja \u2013suhteeseen. Vuorovaikutustaidot t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana ryhm\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 Keskeisimp\u00e4n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,4,6],"tags":[106,12,404,11,105],"class_list":["post-542","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-dialogisuus","tag-palaute","tag-pedagogiikka","tag-tanssinopetus","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/542","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=542"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/542\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2280,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/542\/revisions\/2280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=542"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=542"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=542"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet:<\/h3>\n