Kuulemme usein puhuttavan baletinopettajista, hip-hop-opettajista ja \u201dnyk\u00e4riopettajista\u201d. Vallalla tuntuu olevan ajatus, ett\u00e4 tanssinopettaja ei voisi osata montaa tanssilajia. Stereotypioiden ja ennakkoluulojen syntyminen on helppoa ja niist\u00e4 on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Onko usean tanssilajin opettaja siis yht\u00e4 uskottava jokaisessa opettamassaan lajissa? Mink\u00e4 tanssinopettajat mielt\u00e4v\u00e4t uskottavuuden avaintekij\u00f6iksi? T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hdimme tutkimaan tutkivan opettajuuden opintojaksolla p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoittelumme ja opetusty\u00f6mme ohessa ja haastattelimme kolmea pitk\u00e4n uran tehnytt\u00e4 tanssinopettajaa.<\/p>\n
Mielenkiintomme aihetta kohtaan l\u00e4hti liikkeelle omakohtaisista pohdinnoista. Virva opiskelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kahta p\u00e4\u00e4ainetta, jazztanssia ja klassista balettia. H\u00e4n on lis\u00e4ksi opettanut lastentanssia, voimistelijoita ja nykytanssia. Virva on kiinnostunut tasapuolisesti kaikista kolmesta koulutuksessamme opiskeltavasta taidetanssilajista. Lauran treeni- ja opiskeluhistoria painottuu l\u00e4hinn\u00e4 jazztanssiin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 monipuolisesti kokemusta klassisesta baletista, katutanssilajeista, showtanssista ja nykytanssista, joita kaikkia h\u00e4n on my\u00f6s opettanut. Laura on opettanut my\u00f6s lastentanssia, dancemixi\u00e4 ja ryhm\u00e4liikuntatunteja. Aihe on meille ajankohtainen, sill\u00e4 pohdimme olemmeko riitt\u00e4v\u00e4n uskottavia jokaisessa opettamassamme tanssilajissa.<\/p>\n
Haastattelimme artikkeliamme varten kolmea tanssinopettajaa aiheesta. Heill\u00e4 kaikilla on kokemusta usean lajin opettamisesta. Tanssinopettaja A:n vahvin laji on klassinen baletti ja sen lis\u00e4ksi h\u00e4n opettaa lastentanssia, luovaa tanssia, jazztanssia, street tanssia sek\u00e4 dancemixi\u00e4. Tanssinopettaja B:n vahvin laji on my\u00f6s klassinen baletti, jota h\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti opettaa sek\u00e4 sen lis\u00e4ksi produktioiden yhteydess\u00e4 muitakin lajeja koreografin roolissa. H\u00e4nelt\u00e4 l\u00f6ytyy kokemusta my\u00f6s jazztanssin, nykytanssin ja lastentanssin opettamisesta. Tanssinopettaja C mielt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 nykytanssijaksi ja opettaa sen ohessa jazztanssia, hip-hoppia, kehonhuoltoa, voimistelijoiden peruskuntovalmennusta sek\u00e4 vet\u00e4\u00e4 selk\u00e4yhdistyksen tanssikerhoa. H\u00e4nelt\u00e4 l\u00f6ytyy kokemusta my\u00f6s lastentanssin ja showtanssin opettamisesta.<\/p>\n
Tanssin historia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tanssilajin kulttuuria t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Klassinen baletti on syntynyt Ranskassa 1500-luvun lopussa (Minden 2005, 14). Hierarkian olemassa olo on osa lajin kulttuuria. Baletin opetus on perinteisesti ollut ja on edelleen hyvin opettajal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Oppilaan ei esimerkiksi tule keskeytt\u00e4\u00e4 opettajaa (Minden 2005, 10). Foster kuvailee kirjassaan Ballet Pedagogy<\/i>, kuinka baletinopettajalta odotetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista otetta opetukseen. Opettajan tulisi pysty\u00e4 ottamaan ryhm\u00e4 haltuunsa siit\u00e4 hetkest\u00e4, jona h\u00e4n astuu ensi kertaa ryhm\u00e4n eteen. Oppilaiden tulee kyet\u00e4 luottamaan opettajan ammattitaitoon ja opetukseen. (Foster 2010, 97) Baletin opettajan tulee siis niin sanotusti lunastaa paikkansa \u201cmestarina\u201d.<\/p>\n
Moderni tanssi sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Se oli vastaliikkeen\u00e4 klassiselle baletille ja viktoriaaniselle yhteiskunnalle. Modernin tanssin sukupuu on balettia monimuotoisempi. Lajin perinteisiin kuuluu se, ett\u00e4 ensin oppilas oppii opettajaltaan, jonka j\u00e4lkeen oppilas alkaa kapinoida opettajaansa vastaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppilas aloittaa oman liikekielen, tekniikan ja koreografisen tyylin tutkimisen ja luomisen. T\u00e4ll\u00e4 tavalla nykytanssi on muotoutunut hyvin monipuoliseksi lajiksi. (Minden 2005, 151) Voimme siis olettaa, ett\u00e4 nykytanssin opettajalta odotetaan persoonallista otetta opetukseen.<\/p>\n
Jazztanssin luonne on energinen: \u201cJazz dance is energy in motion, vital and vibrant\u201d. Sen elementteihin kuuluu olennaisesti my\u00f6s hauskuus ja luovuus. (Kraines ja Pryor 2005, 1, 29). Jazztanssille ominaista on musiikin rytmin ilment\u00e4minen keholla. Mielest\u00e4mme jazztanssiin liittyy persoonallisuus ja jatkuva uuden etsiminen. Jazztanssin opettajalta voidaan siis olettaa energisyytt\u00e4 ja persoonallisuutta.<\/p>\n
Haastateltavien tanssinopettajien vahvin tanssilaji on muotoutunut heille harrastuneisuuden, opiskelujen ja oman kiinnostuksen kautta. Yksi tanssinopettajan uskottavuuden avaintekij\u00f6ist\u00e4 on kiinnostus opetettavaa tanssilajia kohtaan. Tietotaito ja lajikohtaiset didaktiset opit ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 uskottavuuden kannalta. Opettajan tulee kyet\u00e4 perustelemaan opetusmateriaalinsa. T\u00e4m\u00e4 ei onnistu ilman perusteellista tietopohjaa opetettavasta lajista.<\/p>\n
Haastatteluista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 tanssinopettajan uskottavuuteen vaikuttavat opettajan kiinnostus opettamastaan lajista, kiinnostus oppilaan kehittymisest\u00e4 ja sen seurauksena kyky innostaa oppilaita. Kun opettaja on kiinnostunut oppilaan kehittymisest\u00e4, oppilas alkaa my\u00f6s itse kiinnostua omasta oppimisestaan. Tanssinopettaja A puhuu my\u00f6s siit\u00e4, kuinka jokainen oppilas tulee ottaa huomioon. Jos joku oppilaista j\u00e4\u00e4 huomioimatta, tulee asialle tehd\u00e4 jotain. Tanssinopettaja B puhuu tasapuolisuuden ja vastavuoroisuuden puolesta. H\u00e4n mainitsee my\u00f6s sen, ett\u00e4 opettajalle oppilaiden tulee yht\u00e4 arvokkaita.<\/p>\n
Haastateltavat kokevat, ett\u00e4 opettajan tulee kyet\u00e4 jonkin asteiseen fyysiseen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tanssinopettaja B mainitsi nykytanssin haastavaksi lajiksi opettaa, jos opettajan oma fyysinen tila ei salli n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Liikemateriaali on kiemuraista ja persoonallista, joten sit\u00e4 on hankala sanallistaa eik\u00e4 sille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydy omaa terminologiaansa. Baletissa heikentyneen fyysisen kunnon voi kompensoida helpommin esimerkiksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jalan liikkeen k\u00e4dell\u00e4 ja baletin terminologialla. Tanssinopettaja B esitti kysymyksen, kuinka nykytanssia voi opettaa fyysisten ominaisuuksien heikentyess\u00e4. Olisikin mielenkiintoista p\u00e4\u00e4st\u00e4 haastattelemaan aiheesta jotakuta ik\u00e4\u00e4ntyneemp\u00e4\u00e4 nykytanssinopettajaa kyseisest\u00e4 aiheesta.<\/p>\n
Tanssinopettaja C mainitsi, kuinka h\u00e4nell\u00e4 oli alkuun ep\u00e4varma olo opettaessaan itselleen hieman vierasta lajia, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hip-hoppia. H\u00e4n koki my\u00f6s olevansa ep\u00e4ammattimainen kyseiss\u00e4 lajissa. H\u00e4n kuitenkin kertoi varmuuden opettamiseen tulleen tekemisen kautta. Opettamalla h\u00e4n on p\u00e4\u00e4ssyt lajiin enemm\u00e4n sis\u00e4lle. Nyt h\u00e4nen kokemuksensa lajin opettamisesta ovat positiiviset. Tulkitsemme asiaa siis niin, ett\u00e4 lajikohtainen opetuskokemus on yksi uskottavuuden osatekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Varusteet ilment\u00e4v\u00e4t tanssilajien kulttuuria. Olemme tottuneet esimerkiksi balettitunneille pukeutumaan luokkapukuun, trikoisiin, tossuihin ja hiukset laitetaan nutturalle jo sen vahvojen perinteiden puolesta. Joillakin tanssikouluilla on m\u00e4\u00e4ritelty omat tanssivarusteet jokaiselle tanssilajille erikseen. Katutanssilajit ovat my\u00f6s tehneet omat pukeutumisperinteens\u00e4 ja luoneet tietty\u00e4 katu-uskottavuutta rentoihin vaatteisiin ja tennareihin pukeutumisella, mik\u00e4 tulee New Yorkin kaduilta. Muissakin tanssilajeissa on omat tanssivaruste-etikettins\u00e4.<\/p>\n
Tanssinopettaja antaa varusteillaan esimerkin oppilaille. Opettajan tulisi puvustuksellaan ilment\u00e4\u00e4 tanssilajin kulttuuria. Oppilaat saattavat kyseenalaistaa pukeutumisetiketin sek\u00e4 tanssinopettajan pukeutumisen, jos se poikkeaa siit\u00e4 mit\u00e4 oppilailta vaaditaan. T\u00e4st\u00e4 voimme tulkita, ett\u00e4 varusteet ovat iso osa tanssinopettajan uskottavuutta. Onhan muissakin ammattiryhmiss\u00e4 omat pukeutumiss\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4, eik\u00e4 tanssinopettaja tee siin\u00e4 poikkeusta.<\/p>\n
Haastatellut tanssinopettajat ovat joutuneet urallaan tilanteisiin, joissa he ovat joutuneet opettamaan lajia, jota he eiv\u00e4t ole kokeneet omakseen. T\u00e4llaisia tanssilajeja ovat olleet oman repertuaariansa ja mukavuusalueensa ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t tanssilajit. Pidemp\u00e4\u00e4n samaa tanssilajia opettaessa voi synty\u00e4 henkinen kynnys hyp\u00e4t\u00e4 toisen lajin opettajaksi. Tanssinopettaja B muistelee opetustilannetta koreografian harjoituksissa, jossa oli pieni jazzahtava osio. Oppilaat kommentoivat demonstroinnin j\u00e4lkeen: \u201dOlipa hassua n\u00e4hd\u00e4 sinun liikkuvan tuolla tavalla.\u201d Oppilaat mielt\u00e4v\u00e4t tanssinopettaja B:n klassisen baletin opettajaksi, ik\u00e4\u00e4n kuin ei ymm\u00e4rt\u00e4isi muista tanssilajeista mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa se millaisen mielikuvan oppilaat ovat opettajasta aikaisemmin saaneet. Ihmisten lokerointi on yleist\u00e4 ja saatu leima pysyy pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Haastateltavien mukaan tanssinopettajan uskottavuutta heikent\u00e4\u00e4 t\u00e4ysi osaamattomuus ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tanssilajista. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 fyysinen toimintakyky heikkenee, jolloin tanssinopettaja kohtaa haasteita harjoitteiden demonstroinnissa. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tee tanssinopettajasta ep\u00e4uskottavaa. Tanssinopettaja B:n mukaan v\u00e4henev\u00e4t fyysiset taidot korvaantuvat didaktisella tiedolla.<\/p>\n
Tanssinopettajat saattavat jokainen joutua urallaan opettamaan itselleen vierasta tanssilajia. Mielest\u00e4mme tanssinopettajan tulee mietti\u00e4, mit\u00e4 on valmis ottamaan tanssikoulun tarjoamista opetuksista. T\u00e4ll\u00f6in opetus palvelee my\u00f6s oppilaiden hyv\u00e4\u00e4 oppimista.<\/p>\n
Tanssinopettaja C kertoo, ett\u00e4 teett\u00e4\u00e4 harjoitteet opetettavaan tanssilajiin oman tyylins\u00e4 mukaisesti. T\u00e4ll\u00f6in on helpompi seist\u00e4 oman materiaalinsa takana ja perustella oppilaille, miksi tehd\u00e4\u00e4n niin kuin tehd\u00e4\u00e4n. Tanssinopettaja A mainitsee, ett\u00e4 katutanssilajeja opettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 mukana muodissa ja seurata t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n trendej\u00e4. Katutanssilajeissa tulee muistaa, ett\u00e4 oman tyylin l\u00f6yt\u00e4minen tanssiin on lajin perusta.<\/p>\n
Tanssinopettaja B kertoo kokemuksiaan tanssinopetuksestaan, jolloin opetti samalle ryhm\u00e4lle klassista balettia, jazztanssi ja nykytanssia. T\u00e4ll\u00f6in tanssinopettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja haasteena on pyrki\u00e4 erottamaan selke\u00e4sti tanssilajien ydinaineksen. Voidaan kuvitella, ett\u00e4 klassinen baletti vastustaa painovoimaa, nykytanssi antautuu sille ja jazztanssi kulkee n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 korostaen persoonallisuutta. T\u00e4m\u00e4kin on vain yksi n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n
Oman ammattitaidon kehitt\u00e4minen ja yll\u00e4pit\u00e4minen on meille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Historian ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vaikutukset tanssilajikohtaisesti kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti tukevat ydinaineksen tiedostamista. Haluamme olla lajikehityksess\u00e4 mukana. Tanssin kent\u00e4n aktiivinen seuraaminen auttaa pysym\u00e4\u00e4n mukana tanssilajien fuusioitumisessa.<\/p>\n
Hyv\u00e4 opettaja pohtii, j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ja tiedostaa oman k\u00e4ytt\u00f6teoriansa (Stenberg 2011, 27-29). Tanssinopettajan yksi opetuksen ty\u00f6v\u00e4line on oman k\u00e4ytt\u00f6teorian tiedostaminen. K\u00e4ytt\u00f6teoria muodostuu opettajan omista uskomuksista ja k\u00e4sityksist\u00e4 oppimisesta, opettamisesta ja opiskelusta. K\u00e4ytt\u00f6teorian pohtiminen ja j\u00e4sent\u00e4minen on opetuksen viitekehys, joka ohjaa opetusta. (Stenberg 2011, 27-34) Meid\u00e4n mielest\u00e4mme k\u00e4ytt\u00f6teorian tiedostaminen tuo selkeytt\u00e4 opetukseen. Se tukee opetusta ja opetus tukee sit\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6teorian tiedostaminen auttaa opettajaa perustelemaan oppimateriaalin ja n\u00e4in ollen tuo uskottavuutta.<\/p>\n
Haastateltavat kertovat, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6teorian p\u00e4ivitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Uskomukset ja ajatukset muuttuvat vuosien aikana (Stenberg 2011, 27-28). Aika ajoin pit\u00e4isi pysty\u00e4 perustelemaan itselleen miksi tekee niin kuin tekee ja miksi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotakin pois. Ettei vaan tee sit\u00e4, koska on aina tehnyt niin. K\u00e4ytt\u00f6teoria tuo selkeyden ja kyvyn erottaa olennaisen ja ep\u00e4olennaisen toisistaan (Stenberg 2011, 29). K\u00e4ytt\u00f6teoria ei muutu tanssinopettaja B:n opetuksessa eri tanssilajien v\u00e4lill\u00e4. Samat arvot, uskomukset ja k\u00e4sitykset s\u00e4ilyv\u00e4t tanssilajista toiseen.<\/p>\n
Tanssinopettajan tulee olla uskottava. Jokainen tanssilaji on oman historiansa ja kulttuurinsa kautta antaneet mielikuvan itsest\u00e4\u00e4n, joka tanssinopettajan tulee tiedostaa. Miksei tanssinopettaja voisi kuitenkin olla monipuolinen monen lajin taituri? Liikummehan joka tapauksessa samalla keholla eri lajeissa.<\/p>\n
Laura Haapaniemi ja Virva Torkko 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/b><\/p>\n Foster, R. 2010. Ballet Pedagogy: The Art of Teaching. USA: University Press of Florida.<\/p>\n Goodman Kraines, M. & Pryor, E. 2005. Jump into jazz: The basics and beyond for the jazz dance student. New York: McGraw-Hill.<\/p>\n Minden, E.G. 2005. The Ballet Companion. New York: Fireside.<\/p>\n Norri, K. 2013. Freelancer. Haastattelu 18.12.2013.<\/p>\n Stenberg, K. 2011. Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 opettaja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n Ukonaho, K. 2013. Tuntiopettaja. Baletti- ja liikuntakoulu Hannele Soulasmaa. Haastattelu 12.12.2013.<\/p>\n Varjos, V. 2013. Lehtori. Savonia-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 18.12.2013.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuulemme usein puhuttavan baletinopettajista, hip-hop-opettajista ja \u201dnyk\u00e4riopettajista\u201d. Vallalla tuntuu olevan ajatus, ett\u00e4 tanssinopettaja ei voisi osata montaa tanssilajia. Stereotypioiden ja ennakkoluulojen syntyminen on helppoa ja niist\u00e4 on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Onko usean tanssilajin opettaja siis yht\u00e4 uskottava jokaisessa opettamassaan lajissa? Mink\u00e4 tanssinopettajat mielt\u00e4v\u00e4t uskottavuuden avaintekij\u00f6iksi? T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hdimme tutkimaan tutkivan opettajuuden opintojaksolla p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoittelumme ja opetusty\u00f6mme ohessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[104,11],"class_list":["post-537","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","tag-kayttoteoria","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=537"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/537\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2282,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/537\/revisions\/2282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet:<\/h3>\n