Korvatulppia melko aktiivisestikin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 soittajana olen t\u00f6rm\u00e4nnyt monenlaisiin asenteisiin koskien kuulonsuojelua. Rytmimusiikin puolella kuulonsuojelu alkaa olla jo melko hyvin tiedostettu asia, mutta klassisen musiikin puolella asia tuntuu olevan viel\u00e4 osittain murrosvaiheessa. T\u00e4st\u00e4 virisikin motivaatio t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamiseen. Haluan artikkelillani her\u00e4tell\u00e4 sek\u00e4 musiikin opettajia ett\u00e4 opiskelijoita keskustelemaan muusikon kuulonsuojelusta ja sen tarpeellisuudesta.<\/p>\n
Musiikkia pidet\u00e4\u00e4n hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Sit\u00e4 se pitk\u00e4lti onkin. Kolikossa on kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa johon ei aina muisteta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Musiikki voi olla my\u00f6s hyvinvointia heikent\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Ty\u00f6terveyslaitoksen (2011) mukaan melu on kuulolle haitallista tai h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kun \u00e4\u00e4ni tai melu ylitt\u00e4\u00e4 80dB, se voi olla vahingollista kuulolle. N\u00e4in ollen musiikkikin voidaan laskea meluksi ja riskitekij\u00e4ksi kuulovaurioille. Soittimien \u00e4\u00e4nenvoimakkuuksista esimerkiksi sellon dB lukemat liikkuvat 84-92dB:ssa ja trumpetin 80-124dB:ssa (Musiikkiharrastukset 2014).<\/p>\n
Muistellessani musiikkiopistoaikojani, tulee mieleeni muutamia orkesteriprodukteja, joissa desibelilukemat ovat kivunneet korkealle. Useat n\u00e4ist\u00e4 produktioista ovat olleet klassisen- ja rytmimusiikin soittajien yhteisty\u00f6produktioita. Ly\u00f6m\u00e4soittajille korvatulpat tuntuivat olevan itsest\u00e4\u00e4nselvyys, mutta kiinnittiv\u00e4tk\u00f6 opettajat huomiota siihen, ett\u00e4 heid\u00e4n edess\u00e4\u00e4n istuvien puhallinsoittajien korviin tuli l\u00e4hes sama desibelim\u00e4\u00e4r\u00e4?<\/p>\n
Melun haitalliset vaikutukset kasvavat sen mukaan, mit\u00e4 pidemm\u00e4n ajan melussa viett\u00e4\u00e4. Esimerkiksi 85dB:n melussa voi olla 8h, kun taas 100dB:n melussa voidaan katsoa turvalliseksi vain 15 minuutin melussaoloaika. Liiallinen melu saattaa aiheuttaa kuulovaurioita. N\u00e4ist\u00e4 tyypillisimpi\u00e4 ovat kuulon alentuma ja tinnitus. Kuulon alenema voi olla pysyv\u00e4 tai tilap\u00e4inen. Pysyv\u00e4 kuulon alenema syntyy yleens\u00e4 pitk\u00e4aikaisessa altistuksessa. Kuulon aleneman voi aiheuttaa my\u00f6s \u00e4killinen impulssimelu. (Meluvamman synty 2014.)<\/p>\n
Muistan opiskeluajaltani er\u00e4\u00e4n orkesteriharjoituksen, jossa sellistit oli sijoitettu trumpetistien eteen. Trumpetistien soolon kohdalla k\u00e4det meinasivat vaistomaisesti vet\u00e4yty\u00e4 korvien suojaksi. \u00c4\u00e4ni tuli niin kovaa korviini, ett\u00e4 se sattui. Konserttiin menness\u00e4 trumpetistien paikkaa vaihdettiin siten, etteiv\u00e4t he olleet aivan meid\u00e4n takanamme, vaan hiukan korkeammalla ja sivummalla. Vastuukysymykset her\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 vuosientakaista kokemusta pohtiessani. Kenell\u00e4 on vastuu, jos tuollaisessa tilanteessa jonkun sellistin kuulo olisi vaurioitunut pysyv\u00e4sti ja kuulovauriona olisi ollut esimerkiksi tinnitus? Asia ei varmasti ole yksiselitteinen, mutta tulevana opettajana ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4llaiset riskitilanteet tulisi kartoittaa etuk\u00e4teen. Usein ei tarvita mullistavia rakennemuutoksia, vaan pienill\u00e4 yksityiskohtien muuttamisella lopputulos voi olla huomattavasti kuuloyst\u00e4v\u00e4llisempi. Riitt\u00e4v\u00e4n aikaisin asioihin puuttumalla voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 vakavia kuulonvaurioita. Vaikka kertomassani esimerkiss\u00e4 ei kuulovaurioita tiett\u00e4v\u00e4sti syntynyt, orkesterin lopullinen kattaus olisi voitu tehd\u00e4 jo alusta l\u00e4htien. Orkesteriharjoituksissa syntynyt tinnitus saattaa pilata soittajan musiikkiuran tai ainakin huonontaa el\u00e4m\u00e4nlaatua.<\/p>\n
Tinnitus on korvien soimista, joka ei johdu ulkoisesta \u00e4\u00e4niaistimuksesta. Useimmilla ihmisill\u00e4 sit\u00e4 esiintyy satunnaisesti, mutta useimmiten tinnitus on vaaratonta ja ohimenev\u00e4\u00e4. V\u00e4est\u00f6st\u00e4 n. 10%:lla tinnitus on jatkuvaa. Tinnituksen syit\u00e4 ovat useimmiten melusta johtuva sis\u00e4korvan vaurioituminen tai raju, \u00e4killinen altistuminen kovalle melulle. (esim. r\u00e4j\u00e4hdys). My\u00f6s korvaan osuneet iskut voivat olla osallisina tinnituksen syntyyn. Tinnitukseen liittyy usein my\u00f6s kuulonalenema. Tinnitusta ei voida parantaa nykyl\u00e4\u00e4ketieteen avulla. Hoidossa pyrit\u00e4\u00e4nkin keskittym\u00e4\u00e4n tinnituksen h\u00e4iritsevyyden h\u00e4lvent\u00e4miseen. Tinnituksen kuntoutus- ja hoitomuodot ovat yksil\u00f6llisi\u00e4. Mik\u00e4li tinnitukseen liittyy kuulonalentuma, sit\u00e4 hoidetaan useimmiten kuulokojeen avulla. Hoitomuodon tehokkuus perustuu kuuloj\u00e4rjestelm\u00e4n rentoutumiseen ja sit\u00e4 my\u00f6ten tinnitusoireiden h\u00e4iritsevyyden v\u00e4hentymiseen. Tinnitusta voidaan my\u00f6s yritt\u00e4\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 erilaisilla ulkoisilla \u00e4\u00e4nill\u00e4. T\u00e4rkein hoitomenetelm\u00e4 tinnitukseen on uudelleenoppimishoito. Sen tavoitteena on saada elimist\u00f6n h\u00e4lytysreaktio katoamaan siten, ettei alitajunta en\u00e4\u00e4 rekister\u00f6i sit\u00e4 uhkaavaksi, vaan normaaliin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvaksi \u00e4\u00e4neksi. (Tinnitus 2014.)<\/p>\n
Tilanne ei ole kuitenkaan niin toivoton, milt\u00e4 kuulostaa. Nyky\u00e4\u00e4n on olemassa paljon tietoa siit\u00e4, kuinka kuuloa voidaan suojella. Mainitsin jo aiemmin siit\u00e4, ett\u00e4 melussaoloaika vaikuttaa melun haitallisuuteen. T\u00e4m\u00e4 on yksi keskeisimmist\u00e4 asioista kuulonsuojelussa. Jos tauot ovat tarpeen esimerkiksi rasitusvammojen ehk\u00e4isyss\u00e4, ovat ne yht\u00e4lailla hy\u00f6dyllisi\u00e4 kuulonsuojelussa. Liian pitki\u00e4 soittorupeamia on syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Harjoittelussa on hyv\u00e4 nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6 se, ett\u00e4 mieluummin soitetaan useampana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa lyhyempi aika, kuin p\u00e4invastoin. N\u00e4in korvien p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 kuormitusta voidaan pienent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Toinen asia, mihin soittajalla itsell\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4t mahdollisuudet vaikuttaa, on kuulosuojainten k\u00e4ytt\u00f6. Kuulosuojaimet ovat tarpeellisia tilanteissa, joissa melu nousee turvallisuusrajan yl\u00e4puolelle. Tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja aina kertak\u00e4ytt\u00f6tulpista yksil\u00f6llisesti korvak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n mukaan valettuihin korvatulppiin. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 vaihtoehdossa on se hyv\u00e4 puoli, ett\u00e4 ne vaimentavat \u00e4\u00e4nt\u00e4 tasaisesti kaikilta \u00e4\u00e4nialoilta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monet muusikot suosivat t\u00e4llaisia tulppia. T\u00e4rkeint\u00e4 ei kuitenkaan ole se, millaiset tulpat korvissa on, t\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omille korvilleen soveltuvia tulppia etenkin silloin, kun desibelilukemat uhkaavat nousta riskirajoille. (Kuulosuojaimet 2014.)<\/p>\n
Kolmas keskeinen asia kuulonsuojelussa on ty\u00f6skentelytilat. T\u00e4m\u00e4 on asia, joihin etenkin musiikinharrastajalla on melko v\u00e4h\u00e4iset mahdollisuudet vaikuttaa. Opettajana on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisessa luokassa opettaa. Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohjetta (2006) tutkailemalla selvi\u00e4\u00e4 melko nopeasti, millaisia soitinkohtaisia tilavaatimuksia on s\u00e4\u00e4detty ja mitk\u00e4 ovat mm. musiikkitilojen s\u00e4\u00e4detyt j\u00e4lkikaiunta-ajat yms. Meluntorjuntaohjeeseen on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 tutustua, jotta tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 ovat oikeudet ja velvollisuudet esimerkiksi musiikkioppilaitoksissa vakituisena ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skennelt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n
Nykyaikana on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hiljaista paikkaa. Vaikka muusikko soittaessaan suojelisikin kuuloa, vapaa-ajalla kuuloa kuormittaa moni muu melunl\u00e4hde. Osaan melunl\u00e4hteist\u00e4, kuten liikenteen meluun, ei voi itse paljon vaikuttaa. On kuitenkin my\u00f6s melunl\u00e4hteit\u00e4, joiden tuottaman melun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n itse kukin voi valinnoillaan vaikuttaa. Kotona voi toisinaan sammuttaa kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset melunl\u00e4hteet, radion, television yms. ja antaa kuulon lev\u00e4t\u00e4. Lis\u00e4ksi rankan soittoputken p\u00e4\u00e4tteeksi voisi joskus ravintolan sijaan ajatella menev\u00e4ns\u00e4 mets\u00e4\u00e4n rauhalliselle k\u00e4velylenkille.<\/p>\n
Ajattelen, ett\u00e4 muusikin harrastajien ja ammattilaisten kuulonsuojelusta pit\u00e4isi puhua enemm\u00e4n. Kuulo on kuitenkin yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ty\u00f6kaluista muusikolla, joten sen huoltaminen ja suojeleminen on enemm\u00e4n kuin tarpeellista. Minulle muusikon kuulonsuojelusta on puhuttu vasta ammattikorkeakoulussa. N\u00e4kisin tarpeelliseksi sen, ett\u00e4 etenkin pidemm\u00e4lle edenneiden (esim. musiikkiopistotaso) musiikinopiskelijoiden kanssa kuulonsuojelusta keskusteltaisiin. Tiedon jakaminen kun ei maksa mit\u00e4\u00e4n ja n\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sen oikeastaan opettajan velvollisuutena. Jokainen musiikinopiskelija ja ammattilainen voi sitten itse tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 siit\u00e4, miten suojelee kuuloaan vai luottaako vain siihen, ettei minun kuuloni pet\u00e4.<\/p>\n
Kuulonsuojelusta on tarpeen puhua laaja-alaisesti, ja mahdollisimman neutraalisti. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n korvatulppien varaan j\u00e4\u00e4v\u00e4 keskustelu on helposti yksiulotteinen. Siin\u00e4 on my\u00f6s se vaara, ett\u00e4 oppilaat alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korvatulppia liiankin kanssa. T\u00e4m\u00e4 taas johtaa siihen, ett\u00e4 pian soittaminen on l\u00e4hes mahdotonta ilman korvatulppia. Korvatulpat ovat hyv\u00e4 keksint\u00f6 ja tietyiss\u00e4 tilanteissa muusikolle tarpeelliset. Niihin liittyy kuitenkin my\u00f6s riskej\u00e4, kuten kuulon herkistyminen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kuulonsuojelu-keskustelun painottuminen korvatulppiin on hiukan riskialtista. Itse ainakin tulevana sellon soiton opettajana toivoisin, ett\u00e4 oppilaani pystyv\u00e4t normaaliolosuhteissa harjoittelemaan ja soittamaan ilman korvatulppia.<\/p>\n
Opettajan on hyv\u00e4 tiedostaa oppilaiden yksil\u00f6llisyys my\u00f6s kuulonsuojelua koskevissa asioissa. Toisten oppilaiden kuulo kest\u00e4\u00e4 hyvin erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4. Joukossa saattaa olla my\u00f6s niit\u00e4, joille esim. korkeat \u00e4\u00e4net sattuvat korviin, huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 tilastollisesti kuulon pit\u00e4isi siet\u00e4\u00e4 helposti n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. T\u00e4llaisissa tapauksissa oppilaan kuunteleminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Soittamisen ei kuulu sattua. Oppilaan kanssa on hyv\u00e4 keskustella asiasta ja koettaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne keinot, joiden avulla soittaminen on mahdollista. Terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6ksi meid\u00e4n ei tarvitse eik\u00e4 pid\u00e4 ryhty\u00e4, mutta voimme tarvittaessa ohjata oppilaitamme esimerkiksi kuulotutkimukseen.<\/p>\n
Kuulonsuojelullisissakin asioissa voimme itse toimia esimerkkin\u00e4 oppilaillemme. Jokaisen soitonopettajan on hyv\u00e4 panostaa oman kuulonsa suojeluun. Kuulotutkimuksissa on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin silloin, kun her\u00e4\u00e4 tunne, ettei kaikki ole niin kuin pit\u00e4isi. Voimme my\u00f6s suojata kuuloamme mm. k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 korvatulppia tilanteissa, joissa desibelim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat riskirajoilla. Luokkahuoneen hyv\u00e4st\u00e4 ja turvallisesta akustiikasta on syyt\u00e4 neuvotella ty\u00f6nantajan kanssa ja tarvittaessa tehd\u00e4 toimenpiteit\u00e4, jolla ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n desibelikuormitusta voidaan pienent\u00e4\u00e4. Omasta kuulosta huolehtiminen on osa ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 ja siksi olennainen osa opettajan ty\u00f6t\u00e4. Kun itse voi hyvin, jaksaa tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4kin paremmin.<\/p>\n
Annu Piilonen 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\nL\u00e4hteet:<\/h2>\n
Kuulosuojaimet. 2014. Kuuloliitto. Viitattu 11.1.2014. http:\/\/www.kuulosuoja.fi\/kuulosuoja\/vinkkeja\/kuulosuojaimet\/<\/p>\n
Melu. 2014. TTL. Viitattu 11.1.2014. http:\/\/www.ttl.fi\/fi\/tyoymparisto\/melu\/sivut\/default.aspx<\/p>\n
Meluvamman synty. 2014. Kuuloliitto. Viitattu 11.1.2014. http:\/\/www.kuuloliitto.fi\/fin\/kuulo\/kuulonsuojelu\/meluvamman_synty\/<\/p>\n
Musiikkiharrastukset. 2014. Kuuloliitto. Viitattu 11.1.2014. http:\/\/www.kuulosuoja.fi\/kuulosuoja\/vapaaajan_melu\/musiikkiharrastukset\/<\/p>\n
Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohje. 2014. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Viitattu 11.1.2014.\u00a0 http:\/\/www2.siba.fi\/harjoittelu\/img\/meluntorjuntaohjedirsov.pdf<\/p>\n
Tinnitus. 2014. Suomen tinnitusyhdistys ry. Viitattu 11.1.2014 http:\/\/www.tinnitusyhdistys.fi\/3<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Korvatulppia melko aktiivisestikin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 soittajana olen t\u00f6rm\u00e4nnyt monenlaisiin asenteisiin koskien kuulonsuojelua. Rytmimusiikin puolella kuulonsuojelu alkaa olla jo melko hyvin tiedostettu asia, mutta klassisen musiikin puolella asia tuntuu olevan viel\u00e4 osittain murrosvaiheessa. T\u00e4st\u00e4 virisikin motivaatio t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamiseen. Haluan artikkelillani her\u00e4tell\u00e4 sek\u00e4 musiikin opettajia ett\u00e4 opiskelijoita keskustelemaan muusikon kuulonsuojelusta ja sen tarpeellisuudesta. Musiikki meluna Musiikkia pidet\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[103,33,443],"class_list":["post-530","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kuulonsuojelu","tag-tinnitus","tag-tyohyvinvointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=530"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2283,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions\/2283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}