Kirjoittaja: Laura V\u00e4lim\u00e4ki 2012, Savonia ammattikorkeakoulu.<\/p>\n
Kiinnostuin jo varhain opettamisesta ja erityisesti siit\u00e4, kuinka merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus lasten kasvatuksella on. Aloittaessani tanssinopettamisen ensin juuri pienten lasten opettajana, ryhdyin miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s harrastusopettajan merkityst\u00e4 lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kirjallisuuteen tutustuessani olen alkanut pohtia lasten opetuksen todellista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Monessa lukemassani kirjassa on korostettu ajatusta siit\u00e4, kuinka opitut taidot saattavat unohtua, mutta omaa itse\u00e4\u00e4n ihminen kantaa mukanaan koko lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 (mm. Laine 2005, 11). Siit\u00e4 syyst\u00e4 kasvattajan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on mielest\u00e4ni auttaa oman itsen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja positiivisen itsetunnon rakentamisessa. T\u00e4m\u00e4 tilanne korostuu juuri pienten lasten opetuksessa muun muassa siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 sen ik\u00e4iset ovat hyvin herk\u00e4ss\u00e4 vaiheessa itsetunnon kehityksen kanssa, ja tuolloin itsetunto muodostuukin joka p\u00e4iv\u00e4 ja joka hetki. Se tuo my\u00f6s tanssinopettajalle suurta vastuuta.<\/p>\n
Minua kiinnostaa lasten tanssinopetuksessa itsetunnon kehityksen tukeminen. Tarkoituksenani on tutkia miten itsetunnon tukeminen n\u00e4kyy jokap\u00e4iv\u00e4isill\u00e4 ja tavallisilla tanssitunneilla. Lasten itsetuntoon vaikuttavat hyvin monet asiat, joten yksin tanssitunnilla ei pysty kenenk\u00e4\u00e4n itsetuntoa t\u00e4ysin korjaamaan. Mielest\u00e4ni itsetunnon tukeminen on kuitenkin hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja kasvattajilla on suuri valta oppilaisiinsa (Kristeri 2004, 94).<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa olen keskittynyt erityisesti 4-7-vuotiaiden lasten ryhmiin. Suuren osan asioista voi kuitenkin yleist\u00e4\u00e4 koskevaksi my\u00f6s vanhempia lapsia ja jopa aikuisia. T\u00e4m\u00e4 tutkielmani pohjaa kirjallisuuteen ja lasten tanssituntien havainnointiin. Suurin osa havainnoimistani tunneista on tapahtunut syksyll\u00e4 2011, mutta mukana on toki aikaisemmiltakin tunneilta tulleita ajatuksia. Omaa kokemustani tanssinopettajana k\u00e4yt\u00e4n jonkin verran, mutta suurin osa tiedoistani on tullut joko kirjallisuudesta tai muiden opettajien tunneista. Syksyll\u00e4 2011 tein my\u00f6s kyselyn 4-6-vuotiaiden lasten tanssinopettajille. Kyselyn avulla rajasin aihetta ja sain ty\u00f6h\u00f6ni uusia n\u00e4k\u00f6kulmia. Kysely my\u00f6s mahdollisti tanssinopettajien omien n\u00e4k\u00f6kulmien ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisemm\u00e4n tarkastelun tuomisen mukaan t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Itsetunto ei ole n\u00e4kyv\u00e4 ominaisuus ja siksi sen mittaaminen on vaikeaa. T\u00e4m\u00e4n ilmaisivat my\u00f6s kyselyyni vastanneet tanssinopettajat. Useimmat heist\u00e4 eiv\u00e4t kertomansa mukaan osaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oppilaidensa itsetuntojen tasoa, tai ainakaan he eiv\u00e4t voi t\u00e4h\u00e4n omaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ysin luottaa. Mielest\u00e4ni opettajan kannattaakin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 itsetunnon tasoa on hyvin vaikea arvioida, varsinkin silloin kun on kyse pienist\u00e4 lapsista (Laine 2005, 45).<\/p>\n
Parhaan kosketuksen itsetunnosta ihminen saa tutkailemalla omaa itsetuntoaan. Itsetunto on sis\u00e4inen ominaisuus, tavallaan pelkk\u00e4 ajatus, mutta sill\u00e4 on silti suuri merkitys. (Cacciatore ym. 2008, 12.) Itsetunnon kanssa l\u00e4heisi\u00e4 m\u00e4\u00e4reit\u00e4 ovat muun muassa min\u00e4k\u00e4sitys, itsevarmuus ja itseluottamus. Termien m\u00e4\u00e4rittely ei ole yksiselitteist\u00e4 ja alan tutkijatkaan eiv\u00e4t ole niist\u00e4 aina yksimielisi\u00e4 (Koivisto 2007, 31). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa termeist\u00e4 oleellisin on itsetunto. Itsetunto on kuitenkin sanana niin monimutkainen ja laaja, ett\u00e4 monena hetken\u00e4 havainnoidessani tanssitunteja huomasinkin tarkkailevani itsetunnon sijaan esimerkiksi itseluottamuksen tasoa. Itsetunto imee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuitenkin useita muita m\u00e4\u00e4reit\u00e4, joten siihen kuuluu my\u00f6s muita osa-alueita kuin vain luottamus itseens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 itsetunnolla tarkoitan seuraavia asioita:<\/p>\n
\u2022 oman itsens\u00e4 tuntemista ja heikkouksien ja vahvuuksien havaitsemista<\/p>\n
\u2022 itseens\u00e4 liitett\u00e4ville m\u00e4\u00e4reille ihmisen itsens\u00e4 antamaa positiivisen arvon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/p>\n
\u2022 itsens\u00e4 hyv\u00e4ksymist\u00e4 kaikkine ominaisuuksineen ja uskallusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 se my\u00f6s ulosp\u00e4in.<\/p>\n
Opettaessani lasten ryhmi\u00e4 ja seuratessani tanssitunteja olen alkanut pohtia lasten kasvatuksen arvoj\u00e4rjestyst\u00e4. Mik\u00e4 todella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lasten opetuksessa? Onko pienten lasten tanssitunneilla opittava esimerkiksi tiettyj\u00e4 liikkeit\u00e4? Mit\u00e4 jos joku ei opikaan? Jos tanssitunnilla on vaarana ep\u00e4onnistuminen ja huonommuuden tunteminen, voi t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s harrastustoiminta asettaa joidenkin lasten itsetunnoille kohtuuttoman haasteen (Keltikangas-J\u00e4rvinen 1994, 123).<\/p>\n
Itse olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 lasten tanssitunneilla itse tanssimaan oppiminen taitona ajateltuna ei ole t\u00e4rkein asia. Tanssitunneilla tietenkin yleens\u00e4 opetellaan my\u00f6s muun muassa motorisia taitoja, mutta mielest\u00e4ni lasten tanssituntien ainoa tavoite ei voi olla taitojen oppiminen. Itsetunnon tukeminen ei siis mielest\u00e4ni poista tanssitaitojen opettamisen mahdollisuutta. Tanssinopettajien vastauksista n\u00e4kyi ajatus lasten tanssituntien mielt\u00e4misest\u00e4 osaksi lasten normaalia p\u00e4iv\u00e4\u00e4, joilla harjoitellaan kaikenlaisia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja. Lasten kanssa korostuu ajatus oppimisesta tanssin avulla. Tanssi antaa raamit ja mahdollisuuden kokea muun muassa liikkumisen iloa ja ryhm\u00e4\u00e4n kuulumista, sek\u00e4 oppia samalla jotain itsest\u00e4\u00e4n ja omasta arvostaan. Lasten tanssitunneilla luodaan pohja tulevaisuuden tanssiharrastukselle, ja opettajalla on mahdollisuus sytytt\u00e4\u00e4 lapsille kiinnostus tanssiin ja ilon liikkua yksin ja ryhm\u00e4ss\u00e4. Tulevaisuuden tanssitunneilla on mahdollista oppia uusia liikkeit\u00e4 ja tanssillisia taitoja, mutta omaa itsetuntoaan lapsi kantaa joka p\u00e4iv\u00e4 mukanaan, ja se muuttaminen my\u00f6hemmin on vaikeaa. T\u00e4rkein taito, mink\u00e4 lapsi tanssitunneilla voi oppia on oman itsens\u00e4 arvostaminen.<\/p>\n
Lastentanssitunneilla oppilailta tulee helposti ideoita tunnin kulkuun. Paljon riippuu opettajan arvomaailmasta ja tunnin tavoitteista, tarttuuko h\u00e4n n\u00e4ihin mahdollisuuksiin. Uskon, ett\u00e4 n\u00e4ihin ideoihin tarttumisella voi olla lasten itsetuntoon positiivinen vaikutus. He kokevat olevansa t\u00e4rkeit\u00e4 silloin kun opettaja todella kuuntelee heid\u00e4n ajatuksiaan.<\/p>\n
Esimerkki: Lastentanssitunnilla harjoitellaan porolaukkaa (laukka-askelta) ja samalla pidet\u00e4\u00e4n k\u00e4si\u00e4 sarvina p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Opettaja antaa ohjeeksi, ett\u00e4 kaikilla saa olla omanlaisensa poro. Oppilas: \u201dMun poron sarvet hyppii kun se juoksee\u201d. Opettaja: \u201dEikun nyt sarvien t\u00e4ytyy pysy\u00e4 paikalla\u201d. Oppilas selv\u00e4sti pahoittaa mielens\u00e4 opettajan sit\u00e4 huomaamatta.<\/em><\/p>\n Opettajan on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n harjoituksen tavoite ja ohjeistaa siihen selke\u00e4sti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tietysti k\u00e4sien asennolla voi harjoituksen kannalta olla merkityst\u00e4, mutta aina olisi mielest\u00e4ni hyv\u00e4 mietti\u00e4 mit\u00e4 kannattaa rajoittaa ja mit\u00e4 voi viel\u00e4 sallia niin, ett\u00e4 harjoituksen idea toteutuu. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa oppilas on innostunut miettiess\u00e4\u00e4n omaa poroaan, mutta h\u00e4mmentyy, kun opettaja viestitt\u00e4\u00e4kin h\u00e4nen poronsa liikkeiden olevan v\u00e4\u00e4rin. Uskon, ett\u00e4 opettajan on hyv\u00e4 tarkastella tavoitteiden toteutumista tarpeeksi usein ja olla my\u00f6s valmis muuttamaan niit\u00e4. Joustamisen taito on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tanssinopettajalle, koska ikin\u00e4 ei voi tiet\u00e4\u00e4 ennalta mit\u00e4 tunneilla tulee tapahtumaan. Usein oppilailta saadut inspiraatiot tuovat lis\u00e4\u00e4 motivaatiota harjoitteluun, ja saavat oppilaat tuntemaan itsens\u00e4 t\u00e4rkeiksi ja kuuntelemisen arvoiseksi.<\/p>\n El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 arvostetaan usein eniten n\u00e4kyvi\u00e4 suorituksia ja aikaansaannoksia. Valintojaan voi olla vaikea perustella, jos niiden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Itsetunnon kehityksen tukemisen vaikutuksia on erityisen vaikea todistella, koska niiden toteaminen on vaikeaa. Opettaja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa ikin\u00e4 selville, oliko h\u00e4nen valinnoillaan vaikutusta oppilaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kasvattajat tarvitsevat vahvan uskon ja itseluottamuksen. T\u00e4ytyy olla valmis perustelemaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n ja luottamaan omaan kantaansa. Itsetunnon tasolla on niin suuri vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos opettajalla on pienikin mahdollisuus vaikuttaa sen kehitykseen positiivisesti, kannattaa se mielest\u00e4ni aina k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Opettaja tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n oman persoonansa kautta (Keltikangas-J\u00e4rvinen 1995, 186). Erilaiset opettajat tekev\u00e4t tanssitunneista aitoja, erilaisia ja monipuolisia. T\u00e4m\u00e4 tekee opettajasta my\u00f6s haavoittuvan, koska arvostelu saattaa koskea my\u00f6s opettajan persoonaa, jolloin sit\u00e4 on vaikea pit\u00e4\u00e4 erossa omasta yksityisel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lapset ovat hyvin taitavia kaivamaan aikuisista esiin luonteenpiirteit\u00e4 ja aikaisempia kehitystasoja, joiden olisimme halunneet pysyv\u00e4n piilossa (Sinkkonen, 2008, 132).<\/p>\n Hyv\u00e4\u00e4 itsetuntoa pystyy parhaiten opettamaan oppilaille hyv\u00e4n itsetunnon esimerkill\u00e4 (Cacciatore ym. 2008, 225). Opettajan ja oppilaan hyv\u00e4\u00e4 kohtaamista varten olisi kasvattajan tarpeen pohtia omaa itsetuntoaan, ja hyv\u00e4n itsetunnon saavuttaakseen tulisi h\u00e4nen tuntea itsens\u00e4 syv\u00e4llisesti (Pollari ym, 2010, 197). Omia tunteita ja kokemuksia on hyv\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 ja tulla niist\u00e4 tietoiseksi. Kasvatusty\u00f6, kuten monet muutkin ty\u00f6t, vaatii my\u00f6s jatkuvaa itsearviointia. Realistiseen itsearviointiin taas tarvitaan tervett\u00e4 itsetuntoa. Vahvan itsetunnon omaava kasvattaja toimii todenn\u00e4k\u00f6isemmin oppilaidensa itsetuntoa vahvistavalla tavalla. T\u00e4llaiselle opettajalle on ominaista luoda l\u00e4mminhenkinen, vuorovaikutteinen, hyv\u00e4ksyv\u00e4 ja toista ihmist\u00e4 arvostava ilmapiiri. (Koivisto, 2007, 46) Uskon, ett\u00e4 hyv\u00e4itsetuntoinen opettaja kasvattaa my\u00f6s suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 hyv\u00e4n itsetunnon omaavia oppilaita. Hyv\u00e4itsetuntoinen kasvattaja pystyy arvioimaan toimintaansa ja ottamaan palautetta vastaan my\u00f6s oppilailtaan. T\u00e4llaista opettajaa my\u00f6s oppilaat arvostavat enemm\u00e4n. (Pollari ym, 2010, 93.)<\/p>\n Opettajan ja oppilaan v\u00e4linen kohtaaminen on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lapsen itsetunnolle (Juusola 2011, 25). Tanssinopettajakin voi olla lapselle hyvin t\u00e4rke\u00e4, joten opettajan antaman sanaton ja sanallisen viesti lapsesta on merkitt\u00e4v\u00e4. Lapsi tarvitsee iloisen kohtaamisen (Cacciatore ym, 2008, 169). H\u00e4n toivoo opettajan olevan iloinen oppilaan n\u00e4kemisest\u00e4 ja olevansa tervetullut ja odotettu. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten opettaja lasta kohtelee. Yhteiset hetket tallentuvat lapsen muistiin, ja ne luovat perustan itsetunnolle, perusluottamukselle ja hyville ihmissuhteille (Juusola, 2011, 25).<\/p>\n Esimerkki: Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 lastentanssitunnilla, jota havainnoin oli opettajana erityisen l\u00e4mminhenkinen ihminen, joka my\u00f6s panosti paljon turvallisen ilmapiirin luomiseen. N\u00e4iden tuntien alussa, oppilaiden tullessa sis\u00e4lle tanssisaliin, tervehti opettaja jokaista lasta henkil\u00f6kohtaisesti. Pienet eleet ja esimerkiksi nimip\u00e4iv\u00e4onnittelut saivat lapset hymyilem\u00e4\u00e4n heti tunnin alussa. Voin kuvitella, ett\u00e4 sinne tunnille oli arempienkin lasten helppo menn\u00e4.<\/p>\n Opettaja on t\u00e4rke\u00e4 osa oppilaidensa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ei siis ole merkitykset\u00f6nt\u00e4, millaiseksi tuo suhde muodostuu. Kyselyyni vastanneet tanssinopettajat kertoivat olevansa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tanssinopettajan ajattelematon kommentti saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapseen syv\u00e4n j\u00e4ljen. Itsetunnon tukemisen kannalta turvallisen ilmapiirin luominen on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kun se on saavutettu, voidaan keskitty\u00e4 muihin asioihin, muuten oppilaiden energia menee vain tilanteen tarkkailuun ja valmiusaseman yll\u00e4pit\u00e4miseen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tilanteen varalta. (Cacciatore ym, 2008, 213). Turvallisen ilmapiirin luominen on paljolti opettajasta kiinni. H\u00e4n tekee valinnat tunnin tavoitteista, harjoittelusta ja arvioinnista. (Laine 2005, 42.) Opettajan suhtautuminen oppilaisiinsa vaikuttaa my\u00f6s tunnin ilmapiiriin ja oppilaiden suhtautumiseen toisiinsa. Luottamuksellisten suhteiden kehittyminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kasvattaja k\u00e4ytt\u00e4ytyy aidosti, oikeudenmukaisesti ja rehellisesti lapsia kohtaan ja kertoo heihin kohdistuvista odotuksista. (Laine 2005, 50.) Kasvatusilmapiirin merkitys on oleellinen lasten itsetunnon vahvistamisessa (Koivisto 2007, 37).<\/p>\n Kasvattajan omat odotukset ja asenteet vaikuttavat aina k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla (Kristeri 2004, 113). Lapsiin positiivisesti suhtautuvat kasvattajat tukevat toiminnallaan lapsen itsetuntoa (Laine 2005, 42). T\u00e4llainen kasvattaja kannustaa, rohkaisee ja on lapsen kanssa monipuolisessa vuorovaikutuksessa. Kunnioittavassa kasvatuksessa kasvattaja kuuntelee lasta ja keskittyy ratkaisuihin syyllisen etsimisen sijaan. Kunnioittava kasvatus tukee lasten itsetuntoa ja psyykkist\u00e4 hyvinvointia. (Juusola 2011, 15.) Lapsiin positiivisesti suhtautuvat kasvattajat ohjaavat lapsia ja antavat heille vastuuta, mutta samalla asettavat toiminnalle my\u00f6s rajat. N\u00e4in toimimalla he kasvattavat itseens\u00e4 luottavia lapsia. (Laine 2005, 41.)<\/p>\n Katse kertoo oppilaalle paljon. Sen antama viesti voi olla jopa sanallista viesti\u00e4 tehokkaampi yleisen itsetunnon vahvistamisessa. (Koivisto 2007, 133.) Haluttaessa parantaa ihmisen itsetuntoa, l\u00e4htee kaikki siit\u00e4 kun ottaa kohtaamiseen mukaan iloisen ilmeen. Sill\u00e4 vaikutetaan nopeasti toisen ihmisen sis\u00e4iseen vahvuuteen.<\/p>\n Kosketus vaikuttaa suuresti kehoitsetunnon kehittymiseen. Itsetunto kasvaa sit\u00e4 paremmaksi mit\u00e4 enemm\u00e4n lapsi kokee l\u00e4heisyytt\u00e4. Kosketus antaa viestin hyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4 ja joukkoon kuulumisesta, eik\u00e4 sen antamaa viesti\u00e4 voi t\u00e4ysin korvata sanoin. (Cacciatore ym. 2008, 176.) Silittelyll\u00e4, suukottelulla ja tuudittelulla on syv\u00e4merkityksi\u00e4, joita ei koskaan saada selvitetyksi (Sinkkonen 2008, 176). Kosketuksen saa onneksi tuotua luonnollisesti mukaan osaksi lasten tanssituntia. Havainnoimillani tanssitunneilla oli yleisesti paljon kosketusta, tosin joillakin tunneilla sit\u00e4 oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n. Suurimmalla osalla kosketuksesta oli jokin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarkoitus, esimerkiksi rauhoittaminen, siirt\u00e4minen tai korjaaminen. Lasten tanssitunneilla on kuitenkin my\u00f6s paljon mukana kosketusta, jonka tarkoituksena ei ole johtaa mihink\u00e4\u00e4n. Se voi ilmaista esimerkiksi kiinnostusta tai opettajan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 iloa siit\u00e4, ett\u00e4 kyseinen oppilas on mukana tunnilla. Fyysist\u00e4 kontaktia tarvitaan, kun halutaan luoda kiinte\u00e4 suhde lapseen (Kristeri 2001, 129). Uskon, ett\u00e4 kosketus on luonnostaan osana tuntia, jonka ilmapiiri on l\u00e4mmin, hyv\u00e4ksyv\u00e4 ja arvostava. Juuri sellainen on my\u00f6s itsetuntoa tukeva ymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n Kosketuksen avulla lapsi oppii my\u00f6s huomaamaan oman kehonsa rajat ja hyv\u00e4ksyv\u00e4ll\u00e4 kosketuksella arvostamaan kehoaan. Mielest\u00e4ni kaikille oppilaille on tunneilla annettava selke\u00e4sti mahdollisuus kielt\u00e4yty\u00e4 kosketuksesta. Tanssinopettaja voi antaa oppilailleen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lineet kosketuksesta kielt\u00e4ytymiseen. Uskon t\u00e4m\u00e4n vahvistaa oppilaiden kokemusta oman kehonsa ja mielipiteidens\u00e4 t\u00e4rkeydest\u00e4 ja arvokkuudesta.<\/p>\n Ihminen on monella tavalla riippuvainen ymp\u00e4rist\u00f6n antamasta palautteesta (Sinkkonen 2008, 173). Me saamme tietoa itsest\u00e4mme ja muokkaamme ja suodatamme sit\u00e4 aina tapauskohtaisesti. Emme siis ota palautetta vastaan neutraalina realiteettina, vaan paljon riippuu my\u00f6s vastaanottajasta. Itsetunnosta riippuen sied\u00e4mme palautetta eri tavoin. (Sinkkonen 2008, 173.) Havainnoimistani lasten tanssitunneista jokaisella annettiin palautetta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, useimmilla my\u00f6s taidollisista suorituksista. N\u00e4in ollen palaute kuuluu jo pienten lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Lasten valmiudet ottaa vastaan palautetta ovat viel\u00e4 rajalliset, ja heid\u00e4n voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 erityisesti juuri korjaavaa ja negatiivista palautetta (Keltikangas-J\u00e4rvinen 1995, 205). Siksi uskon, ett\u00e4 pienten lasten kanssa tulisi kasvattajan panostaa enemm\u00e4nkin juuri positiiviseen palautteeseen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 lapsen vahvuuksien tukemiseen, heikkouksien kaivelemisen sijasta. My\u00f6nteinen palaute kehitt\u00e4\u00e4 lasta paremmin kuin virheiden osoittelu. Hyv\u00e4\u00e4 palautetta voi antaa kaikesta siit\u00e4 mit\u00e4 oppilas jo osaa, ilman toisiin vertaamista. (Cacciatore ym. 2008, 16-17.)<\/p>\n Esimerkki: Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 seuraamallani lastentanssitunnilla oli aivan selke\u00e4sti muista erottuva tunnelma. T\u00e4ll\u00e4 tunnilla kaikki olivat tervetulleita. Opettaja pystyi huomioimaan jokaista oppilasta, ja olen varma, ett\u00e4 kaikilla oppilailla oli arvostettu olo. Jopa sivusta katsojalle tuli l\u00e4mmin tunne. Tunneilla opettaja k\u00e4ytti ainoastaan my\u00f6nteisi\u00e4 sanoja ja oli my\u00f6s itse innostunut. H\u00e4n kehui aiheesta kun joku suoriutui taidollisesti hyvin, mutta k\u00e4ytti positiivisia sanoja my\u00f6s niin, ett\u00e4 jokainen sai tuntea olevansa arvostettu my\u00f6s ihan vaan olemalla oma itsens\u00e4.<\/em><\/p>\n Tanssinopettaja voi kehitt\u00e4\u00e4 oppilaidensa itsetuntemusta antamalla mahdollisimman realistista palautetta heti suoritusten j\u00e4lkeen (Juusola 2011, 128\u2013129). Koska hyv\u00e4\u00e4n itsetuntoon kuuluu totuudenmukainen k\u00e4sitys itsest\u00e4\u00e4n, ei opettajan kannata joka kerta kehua suoritusta, jos se ei ole onnistunut. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa opettaja voi etsi\u00e4 kehumisen aihetta esimerkiksi yritt\u00e4misest\u00e4, koska kehuminen ja positiivinen ote kuuluvat itsetuntoa kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvatukseen. Joskus lapsen kehuminen saattaa saada vastakkaisen merkityksen, jos sen taustalla ei ole mit\u00e4\u00e4n realistista syyt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in lapsi saattaa tulkita suorituksesta annetun palautteen vaatimuksena. N\u00e4in h\u00e4n tulkitsee kiitt\u00e4misen tarkoittavan sit\u00e4, ett\u00e4 vain oikealla suorituksella on v\u00e4li\u00e4. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 1995, 134.)<\/p>\n Itsetunnoltaan heikolle lapsille palaute tulisi antaa heti suoritusten j\u00e4lkeen. T\u00e4llainen lapsi saattaa pyrki\u00e4 unohtamaan min\u00e4lleen ristiriitaisen palautteen mahdollisimman pian. Itsetunnoltaan heikko ei heti ota vastaan palautetta. Kahden kesken annettu palaute voi olla muiden l\u00e4sn\u00e4 ollessa annettua parempi vaihtoehto. Tehokas palaute koskee kerralla vain muutamaan asiaa. (Laine 2005, 50.)<\/p>\n Tunnin selke\u00e4 rakenne tuo turvallisuuden tunnetta, etenkin lapsille joilla on huono itsetunto. Tiettyjen, samojen perusasioiden toistuminen auttaa lapsia hahmottamaan kokonaisuuksia. (Kristeri 2004, 131.) Tunnin rakennetta voi selkeytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi aina samoina toistuvina alku- ja loppurituaaleina. N\u00e4in lapsi saa luottamusta siihen, ett\u00e4 on olemassa asioita, jotka ovat ennalta ennustettavissa. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hallinnan tunnetta, joka puolestaan auttaa hyv\u00e4n itsetunnon saavuttamisessa. (Cacciatore ym. 2008, 36.) Lapsi ei putoa tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, vaan oppii luottamaan siihen, ett\u00e4 jotkin asiat pysyv\u00e4t, vaikka kaikki ei aina olisikaan samalla tavalla (Kristeri 2004, 131).<\/p>\n Tanssitunteja havainnoidessani olen huomannut, ett\u00e4 tunneilla joilla on turvallinen ja l\u00e4mmin ilmapiiri, on my\u00f6s selke\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joita oikeasti noudatetaan. Niill\u00e4 tunneilla opettaja aidosti valvoo s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen toteutumista, ja t\u00e4m\u00e4 toiminta koetaan koko ryhm\u00e4n yhteiseksi hyv\u00e4ksi, ei vain \u201daikuisen haluksi kiusata\u201d. N\u00e4in my\u00f6s oppilaiden on helpompi rentoutua, koska he pystyv\u00e4t ennakoimaan tilanteita. Lapset rakastavat s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, koska ne mahdollistavat turvassa olemisen. (Kristeri 2004, 132) Lapset eiv\u00e4t toivo el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 demokraattisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, koska he tajuavat olevansa pieni\u00e4 ja avuttomia. He tarvitsevat aikuisen huolehtimaan itsest\u00e4\u00e4n. Jos aikuinen ei t\u00e4t\u00e4 tee, lapsi alkaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 provosoivasti ja testata miss\u00e4 aikuisen raja kulkee. Jos rajaa ei l\u00f6ydy, t\u00e4ytyy lapsen joko provosoida enemm\u00e4n, tai luoda itse omat turvallisuusstrategiansa. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa ep\u00e4varmuutta ja raivoa lapsessa. (Sinkkonen 2008, 142.) Joidenkin aikuisten mielest\u00e4 on pelottavaa olla iso ja ottaa aikuisen paikka lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi valtaa ja vastuuta. Kuitenkin aikuisen t\u00e4ytyy olla vastuullinen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaansa niin, ett\u00e4 lapsi voi olla lapsi luottavaisin mielin. T\u00e4ll\u00f6in aikuinen on lasta turvallisesti isompi. (Kristeri 2004, 132.)<\/p>\n Tanssitunteja havainnoidessani kiinnitin erityisesti huomiota muutamaan asiaan: tunnilla annettuun palautteeseen, tunnin rakenteeseen, opettajan ja oppilaan v\u00e4liseen vuorovaikutukseen sek\u00e4 arvostavaan katseeseen ja kosketukseen. Lis\u00e4ksi mietin tunnin tavoitteita ja niiden kautta n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 opettajan arvomaailmaa sek\u00e4 opettajan omaa persoonaa. Opettajan itsetunto on mielest\u00e4ni oleellinen osa haluttaessa tarjota oppilaille paras mahdollinen itsetunnon tuki. Lasten tanssitunteja seuratessani ja tanssinopettajien kanssa keskustellessani, olen huomannut, ettei tanssinopettajalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tietoa ja riitt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 oppilaidensa itsetuntojen tukemiseen. Uskon, ett\u00e4 opettajilla on tarvetta itsetunnon tukemisen merkityksen pohtimiseen ja muun muassa omien arvojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen. Kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa mainittuihin osa-alueisiin, on tanssinopettajalla hyv\u00e4t mahdollisuudet tehd\u00e4 tunneistaan itsetuntoa tukevia.<\/p>\n Itsetuntoa voi tukea monin tavoin. Mielest\u00e4ni t\u00e4rkeint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tukemisessa on opettajan motivaatio asiaa kohtaan. Jos tanssinopettaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itsetunnon tukemisen t\u00e4rkeyden, h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti ottaa asioista selv\u00e4\u00e4 ja pyrkii itsetuntoa tukevan ilmapiirin luomiseen. Itsetunnon tukeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaikkien ik\u00e4ryhmien opetuksessa, eik\u00e4 opettajan valtaa tulisi aliarvioida mink\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n kanssa. Toivonkin, ett\u00e4 tanssinopettajat tiedostavat itsetunnon kehityksen tukemisen osana omaa ty\u00f6nkuvaansa.<\/p>\n Cacciatore, R. & Korteniemi-Poikela, E. & Huovinen, M. 2008. Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Juusola, M. 2011. Vahvaksi rakastetut lapset. Keuruu: Otava.<\/p>\n Keltinkangas-J\u00e4rvinen, L. 1994. Hyv\u00e4 itsetunto. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Koivisto, P. 2007. \u201dYksil\u00f6llist\u00e4 huomiota arkisissa tilanteissa\u201d, P\u00e4iv\u00e4kodin toimintakulttuurin kehitt\u00e4minen lasten itsetuntoa vahvistavaksi. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopisto.<\/p>\n Kristeri, I. 2004. N\u00e4e minut, Vanhemmuus ja lapsen kohtaaminen. H\u00e4meenlinna: Karas Sana Oy.<\/p>\n Laine, K. 2005. Min\u00e4, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Keuruu: Otava.<\/p>\n Pollari, J. & Koppinen, M. 2010. Ket\u00e4 kannattaa opettaa? Helsinki: PS-Kustannus.<\/p>\n Sinkkonen, J. 2008. Mit\u00e4 lapsi tarvitsee hyv\u00e4\u00e4n kasvuun. Helsinki: WSOY.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaja: Laura V\u00e4lim\u00e4ki 2012, Savonia ammattikorkeakoulu. Lasten kasvatuksen t\u00e4rke\u00e4 merkitys Kiinnostuin jo varhain opettamisesta ja erityisesti siit\u00e4, kuinka merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus lasten kasvatuksella on. Aloittaessani tanssinopettamisen ensin juuri pienten lasten opettajana, ryhdyin miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s harrastusopettajan merkityst\u00e4 lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kirjallisuuteen tutustuessani olen alkanut pohtia lasten opetuksen todellista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Monessa lukemassani kirjassa on korostettu ajatusta siit\u00e4, kuinka opitut […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1774,1605,1274,863,1560,1916","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,5],"tags":[13,505,12,11],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-itsetunto","tag-lapset","tag-palaute","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2596,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/2596"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Opettajan oma persoona ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4<\/h2>\n
Hyv\u00e4 ja arvostava kohtaaminen<\/h2>\n
Arvostava katse ja kosketus<\/h2>\n
Palautteen antaminen<\/h2>\n
Itsetunnon tukeminen tuntirakenteen avulla<\/h2>\n
Selke\u00e4t rajat<\/h2>\n
Pohdinta<\/h2>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n