{"id":511,"date":"2014-04-08T14:13:07","date_gmt":"2014-04-08T11:13:07","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=511"},"modified":"2023-09-10T17:59:47","modified_gmt":"2023-09-10T14:59:47","slug":"nuotinluvun-opettamisesta-aloittelevalle-pianistille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/04\/nuotinluvun-opettamisesta-aloittelevalle-pianistille\/","title":{"rendered":"Nuotinluvun opettamisesta aloittelevalle pianistille"},"content":{"rendered":"<p>Hyvin moni opettaja tai opettajaksi opiskeleva joutuu joskus pohtimaan, onko t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata lukea hyvin nuottiteksti\u00e4 ja miten nuotinlukua voi opettaa vasta-alkajalle. Mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaaditaan hyv\u00e4\u00e4n nuotinlukutaitoon? Oppilaan motivaatio nuottien oppimiseen voi olla v\u00e4hiss\u00e4, sill\u00e4 onhan mukavampaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 suoraan soittamaan. Erityisesti vaaditaan opettajalta luovuutta silloin, kun oppilaalla on syyst\u00e4 tai toisesta vaikeuksia oppia lukemaan nuottiteksti\u00e4.<\/p>\n<p><b>Nuotinluvun periaatteita<\/b><\/p>\n<p>Manninen esitt\u00e4\u00e4 tutkielmassaan ajatuksen, ett\u00e4 lapsen valmius symbolien oppimiseen m\u00e4\u00e4rittelee valmiuden oppia soittamaan nuoteista. H\u00e4n lis\u00e4\u00e4 muiksi vaikuttaviksi tekij\u00f6iksi mm. kuuntelun kehitt\u00e4misen ja materiaalin loogisen etenemisen yksinkertaisesta monimutkaisempaan ja toteaa lis\u00e4ksi, ett\u00e4 nuotinlukutaitoa harjoittavan materiaalin tulisi olla mahdollisimman selke\u00e4\u00e4 ja johdonmukaista. (Manninen 1991, 15-24.) Manninen pit\u00e4\u00e4 ihanteellisena tilannetta, jossa lasten musiikillisia taitoja harjoitettaisiin leikkikoului\u00e4ss\u00e4 leikin ja liikkeen avulla jo ennen soitonopiskelun aloittamista. H\u00e4n pohjaa ajatuksensa er\u00e4iden amerikkalaisten pedagogien n\u00e4kemykseen, jonka mukaan nuoteista soittamisen opiskelussa pit\u00e4isi opettaa ns. suorat symbolit (esim. voimistuen) ennen ep\u00e4suoria (rytmin merkitsemistavat) sek\u00e4 rytmin ja notaation periaatteet ennen yksityiskohtia. (Mt. 88.) Mielest\u00e4ni Manninen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 leikkikouluissa opeteltaisiin musiikin peruselementtej\u00e4 liikkuen ja leikkien, jotta varsinaisen musiikin opiskelun alkaessa lapsilla olisi jo paljon musiikillisia taitoja.<\/p>\n<p>\u2019Prima vista\u2019 tulee italian kielest\u00e4 ja tarkoittaa <i>ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4<\/i>. Musiikissa sill\u00e4 tarkoitetaan soittamista tai laulamista suoraan nuoteista etuk\u00e4teen harjoittelematta (Otavan musiikkitieto 1997, 328). Perustason soittotutkintoihin kuuluu hyvin usein prima vista -teht\u00e4v\u00e4 ja esimerkiksi musiikin teorian tunneilla harjoitellaan melodian laulamista ja rytmin lukemista prima vista.<\/p>\n<p>Mielest\u00e4ni prima vista -soittoteht\u00e4v\u00e4n toteuttamiseen liittyy sek\u00e4 nuottitekstin sis\u00e4ist\u00e4minen ilman soittamista ett\u00e4 rytmiss\u00e4 pysyminen ja oikeiden s\u00e4velien soittaminen. Koen, ett\u00e4 kappaleen musiikillisen rakenteen (mm. fraasit ja muoto) ymm\u00e4rt\u00e4minen ennen soittamista helpottaa teht\u00e4v\u00e4n toteutusta, sill\u00e4 usein kappaleen sis\u00e4ll\u00e4 toistuu samoja teemoja ja melko kaavamaisia kadensseja. Kahden rivin lukeminen yht\u00e4 aikaa tuo pianonsoittoon lis\u00e4\u00e4 vaikeuksia verrattuna muihin soittimiin, sill\u00e4 esimerkiksi puhallin- ja jousisoittajien tarvitsee lukea vain yht\u00e4 rivi\u00e4 kerrallaan. Hyv\u00e4n ja huonon prima vista -soiton tarkka m\u00e4\u00e4rittely on vaikeaa, ja usein soittosuorituksen ansiokkuus riippuu tilanteestakin. Mielest\u00e4ni hyv\u00e4t prima vista -soittajat pystyv\u00e4t kaiken edell\u00e4 mainitun lis\u00e4ksi tekem\u00e4\u00e4n voimakkuudenvaihteluita ja ottamaan oikeissa paikoissa musiikillisia vapauksia. N\u00e4in pelkk\u00e4 soittosuoritus muuttuu vivahteikkaaksi musiikiksi, mit\u00e4 on ilo kuunnella. Jotta pystyisi siihen prima vista -soittotilanteessa, on nuotinlukutaidon oltava kunnossa.<\/p>\n<p>Vuori m\u00e4\u00e4rittelee lisensiaatin ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n joitakin hyvi\u00e4 ja huonoja prima vista -soittajia erottavia piirteit\u00e4. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 hyv\u00e4lle soittajalle on huonoon verrattuna ominaista edet\u00e4 pidemmiss\u00e4 jaksoissa ja olla visuaalisesti edemp\u00e4n\u00e4 soitettavasta kohdasta. Pidemmiss\u00e4 jaksoissa etenemisell\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa soitossa ilmenev\u00e4\u00e4 jatkuvuutta ja visuaalisella edell\u00e4 olemisella etenemist\u00e4 tekstiss\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s toteaa, ett\u00e4 hyv\u00e4 prima vista -soittaja soittaa vivahteikkaasti ja tekee ainoastaan v\u00e4h\u00e4n virheit\u00e4. Prima vista -soittoon liittyy h\u00e4nen mukaansa oleellisesti yksitt\u00e4isten nuottien yhdist\u00e4minen kuvioiksi ja kuvioiden yhdist\u00e4minen johonkin musiikilliseen merkitykseen, kuten \u00e4\u00e4neen tai k\u00e4den liikkeeseen. (Vuori 1991, 16-19.) Esimerkiksi sekvensseiss\u00e4 (lyhyen musiikillisen kuvion siirt\u00e4minen eri s\u00e4veltasoille [Otavan musiikkitieto 1997, 384]) hyv\u00e4 prima vista -soittaja katsoo kuvion periaatteen, jolloin seurattavaksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t en\u00e4\u00e4 vaihtuvat nuotit. N\u00e4in ollen h\u00e4nelle j\u00e4\u00e4 runsaasti aikaa valmistautua jo etuk\u00e4teen sekvenssin j\u00e4lkeisiin tapahtumiin. Nuottiesimerkiss\u00e4 sekvenssi alkaa ensimm\u00e4isen tahdin puoliv\u00e4list\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyy kolmannen tahdin lopussa.<\/p>\n<p class=\"wp-caption-dt\"><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2014\/04\/preludi_Vainio_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-514\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2014\/04\/preludi_Vainio_kuva-300x144.jpg\" alt=\"J.S.Bach: Preludi numero 15 G,( BWV 860) tahdit 16-19. Nuottiviivastot ja nuotteja. \" width=\"623\" height=\"241\" \/><\/a><\/p>\n<p>J.S.Bach: Preludi nro 15 G,( BWV 860) tahdit 16-19<\/p>\n<p><b>Uuden kappaleen harjoittelu<\/b><\/p>\n<p>Angervo on ker\u00e4nnyt <i>Pianopolku<\/i>-sivustolle vinkkej\u00e4 prima vistan harjoitteluun. H\u00e4n kehottaa aloittamaan uuden kappaleen harjoittelun katsomalla ensin nuottiavaimet, etumerkinn\u00e4t ja tahtilajin. Seuraavaksi voi tehd\u00e4 yleissilm\u00e4yksen kappaleeseen ja etsi\u00e4 kaikki poikkeamat (esim. erikoiset rytmit ja tilap\u00e4iset etumerkit), mink\u00e4 j\u00e4lkeen voi jakaa kappaleen sopivan mittaisiin osiin ja ensin lukea, sitten taputtaa tai tititoida rytmikuviot. Kun rytmi on hallussa, sanotaan s\u00e4velet ensin nimelt\u00e4, sitten lauletaan ne (esim. duu-duu), mink\u00e4 j\u00e4lkeen ne lauletaan oikeilla nimill\u00e4 oikeassa rytmiss\u00e4. Seuraavaksi soitetaan kappale k\u00e4det erikseen, lopulta soitetaan k\u00e4det yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Koska soittotutkinnon prima vista -osuudessa pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 soittamaan jo ensimm\u00e4isell\u00e4 soittokerralla k\u00e4det yhdess\u00e4, ei kaikkia Angervon ty\u00f6vaiheita pysty k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi n\u00e4in perusteellisesti. H\u00e4nen esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6vaiheet auttavatkin oppilasta harjoittelemaan kotona tarkoituksenmukaisesti, mist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s prima vista -taidon oppimiselle. H\u00e4nen listaamansa ensimm\u00e4iset ty\u00f6vaiheet pystyy kuitenkin tekem\u00e4\u00e4n ennen prima vista -soiton aloittamista. Neuvon omia oppilaitani my\u00f6s lukemaan rytmin ja melodian hiljaa mieless\u00e4, ennen kuin he aloittavat soittamisen. Jotkut oppilaat pystyv\u00e4t kuulemaan mieless\u00e4\u00e4n my\u00f6s harmoniat, mik\u00e4 voi auttaa musiikin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Sointurakenteen ja kappaleen eri tunnelmien hahmottamista prima vista -soiton yhteydess\u00e4 voisikin mielest\u00e4ni harjoitella pidemm\u00e4lle edistyneiden oppilaiden kanssa.<\/p>\n<p><b>Miten tukea nuotinluvun kehittymist\u00e4?<\/b><\/p>\n<p>Vanhempien tuki on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lapsen musiikkiharrastuksen yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Nuottien opettelu voi olla lapsesta tyls\u00e4\u00e4 tai vaikeaa, joten vanhempien pit\u00e4\u00e4 kannustaa ja auttaa lasta oppimaan. Jos lapsen kanssa harjoitellaan nuotteja vain soittotunnilla kerran viikossa, ehtii h\u00e4n unohtaa melkein kaiken viikon aikana. Ja seuraavalla soittotunnilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n taas samat vanhat asiat l\u00e4pi. Ihanteellista olisi, jos soittotunnilla opittuja asioita kerrattaisiin v\u00e4h\u00e4n aikaa joka p\u00e4iv\u00e4. My\u00f6s lapsen innostus pysyy paremmin yll\u00e4, jos soittotunneilla p\u00e4\u00e4see soittamaan uusia kappaleita ja opettelemaan uusia asioita.<\/p>\n<p>Kun lapsi oppii lukemaan kirjoitettua teksti\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 rohkaistaan lukemaan enemm\u00e4n, jotta taito kehittyisi. Koulusta tulee l\u00e4ksyksi lukea tarinoita aapisesta ja lapselle lainataan kirjastosta kirjoja ja lehti\u00e4. Mielest\u00e4ni nuottien lukuun p\u00e4tee sama: lapselle pit\u00e4\u00e4 antaa koko ajan uusia kappaleita soitettavaksi, jotta silm\u00e4 ja k\u00e4si tottuisivat nuottikuvaan ja lukutaito vahvistuisi. Lasta olisi hyv\u00e4 kannustaa soittamaan kotona my\u00f6s muutakin kuin omia soittol\u00e4ksyj\u00e4, esimerkiksi lastenlauluja, koulun musiikintunneilla laulettuja kappaleita sek\u00e4 joululauluja, oikeastaan mit\u00e4 vaan. Kirjastoista l\u00f6ytyy kasoittain laulukirjoja ja nuotteja, joiden soittaminen edist\u00e4\u00e4 nuotinlukua. Itse kahlasin pienen\u00e4 melkein joka ikisen l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni laulukirjan l\u00e4pi. Vanhempien apua tarvitaan alkuun p\u00e4\u00e4semisess\u00e4: kun \u00e4iti tai is\u00e4 etsii nuottikirjoja, selaa niist\u00e4 kivoja kappaleita lapselle ja vaikka tulee mukaan laulamaan, niin lapsi voi viihty\u00e4 hyvinkin pitk\u00e4\u00e4n soittimen \u00e4\u00e4ress\u00e4. Pian h\u00e4n my\u00f6s alkaa itse etsi\u00e4 lis\u00e4\u00e4 soitettavaa. My\u00f6s pidemm\u00e4lle edistyneit\u00e4 oppilaita pit\u00e4isi rohkaista soittamaan vapaa-ajalla helpompia kappaleita, sill\u00e4 nuotinlukutaito heikkenee, kun soitetaan jopa kuukausia samoja, isoja teoksia ja hiotaan niiden yksityiskohtia. Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 my\u00f6s soitonopettajaa antamaan silloin t\u00e4ll\u00f6in prima vista -teht\u00e4v\u00e4\u00e4 oppilaan soitettavaksi soittotunnilla.<\/p>\n<p>Oikea soittotekniikka helpottaa nuotinlukua joiltain osin; on helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 esim. soinnun s\u00e4velet, jos k\u00e4si menee automaattisesti oikeaan asentoon silm\u00e4n havaitessa kolmisoinnun. Toisin sanoen: jos k\u00e4si hakee septimisoinnun asentoa perusmuotoisen kolmisoinnun kohdalla, oikeiden s\u00e4velten l\u00f6yt\u00e4minen vaikeutuu varmasti. My\u00f6s asteikkojuoksutukset helpottuvat, kun taloudelliset sormij\u00e4rjestykset ovat tuttuja ja tulevat automaattisesti. Viel\u00e4 yksi nuotinlukua vaikeuttava tekij\u00e4 on katseen seilaaminen nuotista k\u00e4siin ja takaisin. Silloin tulee ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen, aikaa viev\u00e4 mutka, joka vaikeuttaa kulloinkin soitettavan kohdan l\u00f6ytymist\u00e4 ja saattaa jopa katkaista musiikillisen ajatuksen. Kun oppilas on tottunut soittamaan katse l\u00e4hes koko ajan nuotissa, ei silmien my\u00f6sk\u00e4\u00e4n prima vista -teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarvitse vilkuilla nuotista k\u00e4teen ja takaisin, vaan voi jopa pysty\u00e4 vilkaisemaan soitettavasta kohdasta edelle ja valmistautumaan seuraaviin tahteihin.<\/p>\n<p>Kun on prima vistasta kyse, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ettei virheit\u00e4 tarvitse pel\u00e4t\u00e4. Oikeiden \u00e4\u00e4nien soittamista t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on tehd\u00e4 musiikkia. Musiikin tekeminen j\u00e4\u00e4 varmasti taka-alalle, jos keskittyy liikaa soittamaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeita s\u00e4veli\u00e4. Soittotunneilla voisikin v\u00e4lill\u00e4 harjoitella n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja soittamaan nuotista suoraan suuret linjat ja menem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, tulipa miten paljon virheit\u00e4 tahansa.<\/p>\n<p><b>Ajatuksia pohdittavaksi<\/b><\/p>\n<p>Miksi t\u00e4m\u00e4 kaikki sitten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Mielest\u00e4ni hyv\u00e4 nuotinlukutaito on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 silloin pystyy omaksumaan uusia kappaleita nopeammin ja keskittym\u00e4\u00e4n jo alussa enemm\u00e4n musiikkiin. On my\u00f6s mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 harjoitella, kun tekstin opetteluun ei mene lannistavan pitk\u00e4\u00e4n. Pieni\u00e4 lapsia motivoi paljon, kun saa usein uusia kappaleita soitettavaksi ja huomaa, ett\u00e4 osaakin jo vaikka mink\u00e4laisia hienoja juttuja. Voisin my\u00f6s kuvitella, ett\u00e4 hyv\u00e4 prima vista -soittaja pystyy ilman soitintakin selaamaan nuottivihkoa ja kuulemaan kappaleet p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on ainakin itselleni hy\u00f6dyksi ja iloksi. Viel\u00e4 kirsikkana kakun p\u00e4\u00e4ll\u00e4: hyv\u00e4ll\u00e4 prima vista -taidolla varustettu opettaja pystyy helposti soittamaan oppilaalle uusia kappaleita etsiess\u00e4 malliksi, milt\u00e4 mik\u00e4kin kuulostaa, jolloin oppilaan on helppo valita itselleen mieluisin vaihtoehto. T\u00e4m\u00e4kin voi lis\u00e4t\u00e4 oppilaan motivaatiota musiikkiin. Ja sit\u00e4 kannattaa tukea, konstilla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4!<\/p>\n<p><strong>Kirjoittaja: Minna Vainio 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Angervo, R. Pianopolku. Harjoitteluohjeita. Espoon musiikkiopisto. Viitattu 15.10.2013 www.pianopolku.net.<\/p>\n<p>Manninen, K. 1991. Nuoteista soittamisen opetus suomalaisissa alkeispianokouluissa. Helsinki: Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatus.<\/p>\n<p>Otavan musiikkitieto. 1997. Toim. K. Virtamo. Helsinki: Otava.<\/p>\n<p>Vuori, M. 1991. Prima vista -soitto visuaalisena ongelmana \u2013 Lasten nuotinlukutaidon tarkastelua pianonsoiton alkeistasolla<i>. <\/i>Helsinki: Sibelius-Akatemia, Musiikin tutkimuslaitos.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyvin moni opettaja tai opettajaksi opiskeleva joutuu joskus pohtimaan, onko t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata lukea hyvin nuottiteksti\u00e4 ja miten nuotinlukua voi opettaa vasta-alkajalle. Mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaaditaan hyv\u00e4\u00e4n nuotinlukutaitoon? Oppilaan motivaatio nuottien oppimiseen voi olla v\u00e4hiss\u00e4, sill\u00e4 onhan mukavampaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 suoraan soittamaan. Erityisesti vaaditaan opettajalta luovuutta silloin, kun oppilaalla on syyst\u00e4 tai toisesta vaikeuksia oppia lukemaan nuottiteksti\u00e4. Nuotinluvun [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[101,75,100],"class_list":["post-511","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-nuotinluku","tag-pianonsoitonopetus","tag-prima-vista"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/511","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=511"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/511\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2286,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/511\/revisions\/2286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=511"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=511"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=511"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}