{"id":467,"date":"2013-12-05T09:42:45","date_gmt":"2013-12-05T07:42:45","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=467"},"modified":"2023-09-10T18:03:57","modified_gmt":"2023-09-10T15:03:57","slug":"saveltajien-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/12\/saveltajien-maailmassa\/","title":{"rendered":"S\u00e4velt\u00e4jien maailmassa – Tutustuminen s\u00e4velt\u00e4jiin lasten maailman kautta"},"content":{"rendered":"

Muistatko, milloin olit oppinut tuntemaan hyvin tunnetuimmat s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ja sijoittamaan heid\u00e4t musiikin historiassa oikeille vuosisadoille? Tapahtuiko se kenties vasta korkeakouluopintojen aikana? Onko se tapahtunut viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4? Ja mik\u00e4 merkitys sill\u00e4 oikeastaan on? T\u00e4t\u00e4 aloimme pohtia, kun mietimme lasten soitonopetukseen liittyvi\u00e4 osatekij\u00f6it\u00e4 ja haasteita. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4tuntemuksen oletetaan kasvavan musiikin perusopetuksessa sit\u00e4 mukaa, kun oppilas soittaa uusia kappaleita ja opettaja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa oppituntien aikana. Mutta kuinka paljon aloitteleva oppilas voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sanasta barokki tai wienil\u00e4isklassismi? \u00a0Kiinnostuuko 8-vuotias oikop\u00e4\u00e4t\u00e4 sinfonioista ja voiko h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin ajan olot vaikuttivat s\u00e4velt\u00e4jiin ja heid\u00e4n tuotoksiinsa?\u00a0 Vastaus on tietenkin sen mukainen, miten toimimme opettajina! \u00a0Miten s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t el\u00e4v\u00e4t opetuksessamme ja mink\u00e4laiset mahdollisuudet oppilaalla on sen pohjalta op<\/p>\n

Palasimme omiin kokemuksiimme ja huomasimme, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jien tunteminen oli omien soitonopiskeluiden alussa hyvin v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 roolissa. Musiikkipedagogiset opinnot ovat kuitenkin vahvasti korostaneet oppilaan musiikkisuhteen tukemisen ja kehitt\u00e4misen t\u00e4rkeytt\u00e4. Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, miten voisimme tutustuttaa lapset s\u00e4velt\u00e4jiin jo soitonopiskelun alkuvaiheessa niin, ett\u00e4 musiikkisuhde rakentuisi kokonaisena. Kuinka lapsi oppisi alusta alkaen hahmottamaan sen, miten s\u00e4vellykset ovat syntyneet ja yh\u00e4 syntyv\u00e4t ihmisten henkil\u00f6kohtaisten kokemusten, tunteiden, taitojen sek\u00e4 kunkin ajan olosuhteiden, kulttuurin ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevien ihmisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksen alaisina ja inspiroimina.<\/p>\n

Tavoitteena on se, ett\u00e4 oppilas pikkuhiljaa kartuttaisi tietotaitoaan s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 sen my\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 niiden opiskelu olisi soitonopiskelun alkumetreilt\u00e4 saakka jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4.\u00a0 Kun lapsi pikkuhiljaa oppii asioita s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s mahdollisuus sijoittaa tietoaan jo opittujen asioiden joukkoon.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 lapsi osaa heti kronologisesti yhdist\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n ja aikakauden, vaan ehk\u00e4 esimerkiksi Beethoveniin kuurouden, Mozartiin tanssivat koirat ja Bachiin kirkkourut.\u00a0 Kun lapsi saa sanojen lis\u00e4ksi (Mozart, klassismi) mielikuvia (tanssivat koirat) tiedon sis\u00e4ist\u00e4minen on ehk\u00e4 helpompaa ja nopeampaa.<\/p>\n

Lapsen maailma<\/h2>\n

Leikiss\u00e4 lapsi tekee samaa kuin aikuiset jutellessaan: j\u00e4sent\u00e4\u00e4 maailmaansa. Lapsi on luonnostaan utelias ja t\u00e4m\u00e4 uteliaisuus motivoi h\u00e4nen oppimistaan (Kansanen\/Uusikyl\u00e42001,29.) Uteliaisuuden ja mielikuvituksen avulla lapsi rakentaa maailmankuvaansa ja liitt\u00e4\u00e4 siihen uusia asioita ja kokemuksia.<\/p>\n

Aikuisina k\u00e4sittelemme s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 suuria kokonaisuuksia: vuosilukuja, el\u00e4m\u00e4nkertoja ja lukuisia teoksia. Lapsen kokemusmaailmasta k\u00e4sin t\u00e4llaisten asioiden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Samanlaiset asiat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnu h\u00e4nest\u00e4 merkitt\u00e4vilt\u00e4. \u00a0Lapsen maailmankuva on paljon suppeampi kuin aikuisella ja siksi s\u00e4velt\u00e4jiin tutustuminen kannattaisi aloittaa lapsen maailmasta k\u00e4sin. Jotta oppilaalla olisi motivaatiota itsekin kiinnostua s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, opettajan olisi huomioitava oppilasta yksil\u00f6llisesti ja rakennettava opetussuunnitelma t\u00e4m\u00e4n aihepiirin osalta kullekin oppilaalle erikseen. Siin\u00e4 olisi huomioitava oppilaan ik\u00e4, kiinnostuksen kohteet sek\u00e4 musiikintuntemus yleens\u00e4. Jos oppilas saadaan n\u00e4in motivoitumaan ja h\u00e4nelle annetaan siit\u00e4 positiivista palautetta, motivaatio lis\u00e4\u00e4ntyy. (Kansanen\/Uusikyl\u00e4 2001,31.)<\/p>\n

Sis\u00e4isen motivaation her\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 on eduksi, jos opittava asia tulee jotenkin l\u00e4helle lapsioppilaan kokemusmaailmaa. Koska s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ovat itsekin olleet lapsia ja heid\u00e4n lapsuudestaan tiedet\u00e4\u00e4n jonkin verran, voi opettaja aloittaa s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 kertomisen heid\u00e4n lapsuudestaan k\u00e4sin. On eduksi, jos opettajalla on kyky tarinoida ja kertoa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n lapsuudesta osittain fiktiivisesti oppilaan mielikuvitusmaailmaa ruokkien ja verraten sit\u00e4 mahdollisesti oppilaan omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ajatuksena on se, ett\u00e4 alkuun vuosiluvut tai aikakausien nimet eiv\u00e4t olisikaan sit\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 tietoa. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on aloittaa se polku, jolla oppilas pikkuhiljaa tulee tietoisemmaksi s\u00e4velt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja merkityksest\u00e4 musiikinhistoriassa.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4jien lapsuus on t\u00e4ynn\u00e4 my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 yksityiskohtia alkaen siit\u00e4, miten Brahms lopetti sellonsoiton, kun h\u00e4nen opettajansa h\u00e4visi vieden soittimen mukanaan. Erikoiset, hauskat ja hassut yksityiskohdat j\u00e4\u00e4v\u00e4t lasten mieleen. N\u00e4it\u00e4 tarinoita ovat omat piano-oppilaamme kuunnelleet silm\u00e4t suurina. Niist\u00e4 on helppo jatkaa seuraavassa k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 esimerkiksi n\u00e4in: \u201d Muistatko sen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n, jonka sello varastettiin? Kuka h\u00e4n oli?\u00a0 T\u00e4m\u00e4n seuraavan kappaleen h\u00e4n s\u00e4velsi ollessaan 24-vuotias\u2026 \u201d<\/p>\n

Opettajan teht\u00e4vi\u00e4<\/h2>\n

Opettajan oma tiet\u00e4mys s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa oppilaan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4tuntemuksen kehittymisess\u00e4, mutta erityisesti silloin, jos opettaja valitsee opetustavakseen pelk\u00e4n tiedon jakamisen. T\u00e4m\u00e4 behavioristinen l\u00e4hestymistapa voi toimia joissakin tapauksissa (Anttila\/Juvonen2002, 89). Vaikka musiikinhistorian opetus on perusopetustasolla ja my\u00f6s korkeakoulussa meid\u00e4n kokemustemme perusteella pitk\u00e4lle toteutettu juuri behavioristisen oppimisk\u00e4sityksen pohjalta, voidaan sille l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mielekk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 vaihtoehtoja. Jotta oppilas voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kykyj\u00e4\u00e4n ja taitojaan, jotka h\u00e4nell\u00e4 ovat luonnostaan vahvoja kuten mielikuvitus ja uteliaisuus, h\u00e4nt\u00e4 pit\u00e4isi aktivoida oppimiseen muutenkin kuin vain tiedon passiivisena vastaanottajana (Anttila\/Juvonen2002,89).<\/p>\n

Nykylapsen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 on ty\u00f6skentely tietokoneella ja tiedon etsiminen internetist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi hyv\u00e4 muistaa my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4jien opiskelussa. Internetist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 helposti monia eri tietol\u00e4hteit\u00e4, joista opettaja voi kannustaa oppilasta etsim\u00e4\u00e4n tietoa. S\u00e4velt\u00e4jien musiikin kuunteluun liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t tai s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvien yksityiskohtien etsiminen johdattelee oppilasta etsim\u00e4\u00e4n tietoa itse. T\u00e4ll\u00f6in opettaja voi toimia sys\u00e4yksen antajana ja johdattaa oppilasta itsen\u00e4iseen ty\u00f6skentelyyn. Opettaja on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa avatessaan oppilaalle mahdollisuuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietoa ja t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n toimii enemm\u00e4nkin oppimisen ohjaajana.<\/p>\n

Teoriasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n

Pohdimme ty\u00f6mme alkuvaiheessa sit\u00e4, mink\u00e4 ik\u00e4isille lapsille haluaisimme opetusmetodeja s\u00e4velt\u00e4jien tuntemiseksi kehitt\u00e4\u00e4. Lopulta totesimme, ett\u00e4 se ei oikeastaan ollutkaan meille t\u00e4rke\u00e4 kysymys. Mietimme enemm\u00e4nkin sit\u00e4, mist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 kannattaisi opettaa lapsille.\u00a0 T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomioida oppilaan yksil\u00f6llinen taso niin oppijana, muusikkona kuin lapsenakin. On t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asiaa niin, ett\u00e4 oppilas p\u00e4\u00e4see aiheeseen heti mukaan. T\u00e4m\u00e4 vaatii opettajalta pys\u00e4htymist\u00e4 hetkeksi oppilaan asemaan.<\/p>\n