{"id":453,"date":"2013-06-05T01:15:26","date_gmt":"2013-06-04T22:15:26","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=453"},"modified":"2023-09-10T18:06:54","modified_gmt":"2023-09-10T15:06:54","slug":"rumpujensoitto-vaikeaako","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/06\/rumpujensoitto-vaikeaako\/","title":{"rendered":"Rumpujensoitto vaikeaako?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Rumpujensoitto saattaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ajateltuna tuntua kohtuullisen helppolta, ainakin verrattuna muihin soittimiin. Usein kuuleekin b\u00e4ndikavereiden toteavan rumpaleiden p\u00e4\u00e4sev\u00e4n paljon helpommalla, sill\u00e4 eih\u00e4n rumpalin tarvitse edes osata lukea nuotteja. Sen kuin vain paukuttelee menem\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin totta, sill\u00e4 rumpujen soittossa on paljon haastavia osa-alueita vaikkakin tietyiss\u00e4 asiossa rumpali p\u00e4\u00e4see muita helpommalla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen oman ty\u00f6ni ja opiskeluni my\u00f6t\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4miini haasteisiin rumpujensoitossa.<\/p>\n

Hei, miks mun jalat ei tottele?<\/strong><\/p>\n

Yhden suurimmista haasteista rumpujensoittoon asettaa motoriikka eli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t liikeradat ja raajayhdistelm\u00e4t. K\u00e4det ja jalat eiv\u00e4t tahdo totella ajatusta. Ihmisen keho ja sen liikeradat ovat tottumattomia rumpujensoitossa k\u00e4ytett\u00e4viin liikesarjoihin, mink\u00e4 takia rumpujensoiton opettelu on aluksi hyvin hankalaa. On vaikeaa hallinnoida molempia k\u00e4si\u00e4 ja molempia jalkoja samaan aikaan niin, ett\u00e4 jokaisella pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n eri asioita. Motorinen laaja-alaisuus asettaa rumpujen soittoon selke\u00e4sti erilaisen haasteen verrattuna muihin soittimiin. Motoristen haasteiden sel\u00e4tt\u00e4minen on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 rumpaleille.<\/p>\n

Miten se sitten tehd\u00e4\u00e4n? Jotta rumpujen soitossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t liikeradat saataisiin lihasmuistiin, vaati se lukemattomia toistoja. Rumpujensoitossa t\u00e4h\u00e4n \u201dpakko opettamiseen\u201d on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 monia erilaisia harjoituksia, joissa yksinkertaisesti liikeratoja suoritetaan niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne rupeavat sujumaan. Motoriikkaharjoituksissa on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ajatus kulkee aina liikkeen edell\u00e4. (Litmanen 2005.)\u00a0Nuottikuvan harjoituksessa on esimerkki motorisesta harjoituksesta. Siin\u00e4 kummallakin k\u00e4dell\u00e4 ja kummalakin jalalla soitetaan omaa rytmi\u00e4. (Reed,\u00a010.)<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Esimerkki motoriikkaharjoituksesta<\/em><\/p>\n

\u00a0Selk\u00e4\u00e4n sattuu!<\/strong><\/p>\n

Usein kuulee rumpaleiden valittelevan selk\u00e4- tai niskakipuja. Rumpali joutuu ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n\/harrastuksessaan istumaan pitki\u00e4 aikoja paikoillaan. Sen takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 soittoasento on oikeanlainen ja liikeet suoritetaan oikein. (Eskelinen, Kokko \u00a02009.)<\/p>\n

Rumpalin tulisi istua sellaisella korkeudella, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ren ja reiden v\u00e4linen kulma olisi noin 90 astetta kun jalat ovat pedaaleilla. Alempana istuminen voi aiheuttaa soittoasentoon takanojaa ja korkeammalla istuminen taas p\u00e4inv\u00e4stoin; etunojaa. Sel\u00e4n tulisi olla soittaessa hyv\u00e4ss\u00e4 ryhdiss\u00e4 ja hartioiden rentoina. (Lepp\u00e4nen 1990, 6.) Venyttelyst\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole haittaa ennen ja j\u00e4lkeen soiton.<\/p>\n

Valitettavan usein nuorten soittajien kohdalla t\u00e4ydellisen soittoasennon l\u00f6yt\u00e4minen on miltei mahdotonta johtuen rumpujen koosta. Pienelle soittajalla pit\u00e4isi luonnollisesti olla pienet rummut. Se on asia, joka valitettavan usein j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomioimatta musiikkikouluissa. Metri kolmekymment\u00e4viisi senttinen ei voi saavuttaa hyv\u00e4\u00e4 soittoasentoa sellaisella rumpusetill\u00e4, joka on mitoitettu aikuisen kokoiselle soittajalle. Toisaalta, nuoret soittajat eiv\u00e4t viel\u00e4 k\u00e4rsi niin pahasti selk\u00e4- tai muista vaitoista kuin vanhemmat, mutta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 oikeanlainen soittoasento l\u00f6ytyisi jo harrastuksen alkumetreill\u00e4. Usein jo aluksi v\u00e4\u00e4rinopitut asiat kummittelevat l\u00e4pi koko soittajan uran, ja niist\u00e4 poisoppimiseen joutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon energiaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 m\u00e4 soittaisin?<\/strong><\/p>\n

Mik\u00e4 on rumpalin teht\u00e4v\u00e4 b\u00e4ndiss\u00e4? Mink\u00e4laisia asioita pit\u00e4isi soittaa? N\u00e4m\u00e4 ovat hyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joiden vastausten l\u00f6yt\u00e4miseen joutuu usein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon aikaa. Ne ovat toki my\u00f6s subjektiivisia n\u00e4kemyksi\u00e4 musiikista, mutta jonkinlaiset kehykset niihin on olemassa.<\/p>\n

Rumpalin t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 b\u00e4ndiss\u00e4 on musiikin rytmin yll\u00e4pit\u00e4minen. Muille soittajille pit\u00e4\u00e4 luoda hyv\u00e4 pohja, jonka p\u00e4\u00e4lle rakentaa. (Louhimon metodiopas b\u00e4ndiohjaukseen\u00a02013.)Rumpalin ja basistin luomaa rytmipohjaa on usein verrattukin osuvasti talon perustuksiin. Jos perustukset ovat hyvin tehty, on niiden p\u00e4\u00e4lle hyv\u00e4 rakentaa.<\/p>\n

Harrastuksen alussa olevat rumpalit kamppailevat usein sen kanssa, mit\u00e4 heid\u00e4n tulisi soittaa. Pyrin omassa opetuksessani k\u00e4ym\u00e4\u00e4n aina l\u00e4pi harjoitteiden lis\u00e4ksi my\u00f6s musiikin mukana soittamista. Se on oikeastaan musiikin kuuntelun ohella ainoa keino rumpalin teht\u00e4vien oppimiseen b\u00e4ndisoitossa. Minusta olisikin suotavaa ja tarpeellista, ett\u00e4 jokainen rumpujensoittoa harrastava olisi mukana my\u00f6s jossakin b\u00e4ndiss\u00e4. Musiikkiopistoissa asia on j\u00e4rjestetty hyvin, sill\u00e4 opetus-suunnitelmaan kuuluu soittotuntien ja teoria-aineiden lis\u00e4ksi b\u00e4ndisoittoa ja yhteismusisointia. (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00a0 opetussuunnitelman perusteet 2002.)<\/p>\n

Olis kivaa osata soittaa nopeesti<\/strong><\/p>\n

Rumpujen soitossa soittotekniikka n\u00e4yttelee suurta osaa. Hyv\u00e4lt\u00e4 rumpalilta vaaditaa hyv\u00e4\u00e4 tekniikkaa. Tekniikan harjoittelu ei kuitenkaan aina ole niin mieluisaa ja sen t\u00e4rkeys ei valitettavasti ole harrastaja rumpaleille usein selvill\u00e4. Tekniikkaharjoituksia voi harjoitella usealla eri tavalla ja yleens\u00e4 onkin hyv\u00e4 yhdistell\u00e4 harjoituksia niin, ett\u00e4 niiss\u00e4 tulee samalla harjoiteltua tekniikkaa ja vaikkapa jotain muuta asiaa. Etenkin nuorien soittajien kanssa t\u00e4llainen \u201dnaamiointi\u201d on hyv\u00e4 tapa harjoittaa tekniikkaa. Nuottikuvan esimerkiss\u00e4 tenkiikkaharjoitus on naamioitu sellaiseen mutoon, ett\u00e4 siin\u00e4 harjoitellaan samalla my\u00f6s rumpusetin ymp\u00e4ri soittamista. Oheinen tekniikkaharjoitus on my\u00f6s mahdollista harjoitella vain yhteen rumpuun, mutta kuvan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla se on paljon mieluisampaa. Kuvassa O tarkoittaa oikeaa- ja V vasenta k\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

\"Rumpunuottiviivastolla<\/a><\/p>\n

Naamioitu tekniikkaharjoitus<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n

Jonne M\u00e4kipelto 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Litmanen, I. 2005 Pes\u00e4palloilijan mielikuvaharjoittelu. Viitattu 13.5.2013. http:\/\/www.pesis.fi\/@Bin\/265987\/Mielikuvaharjoitus_pesapallossa__Litmanen_PLVT_5_lopullinen.doc<\/a><\/p>\n

Reed, T. 1996.\u00a0Progressive steps to Syncopation for the modern drummer, Alfred Publishing Co., Inc.<\/p>\n

Eskelinen, S., Kokko, K., 2009. \u201dSellanen ergonominen setuppi tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4\u201d Tapaustutkimus rumpalin fyysisest\u00e4 kuormittumisesta, Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Fysioterapia Hyvinvointiyksikk\u00f6.<\/p>\n

Lepp\u00e4nen, L. 1990 Rokkaavat rummut 3. painos. Helsinki: Selv\u00e4t S\u00e4velet Oy<\/p>\n

Louhimon metodiopas b\u00e4ndiohjaukseen. Viitattu 13.5.2013. http:\/\/www.louhimo.com\/rockaputoimisto\/louhimo_metodiopas.pdf<\/a><\/p>\n

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00a0 opetussuunnitelman perusteet 2002. Helsinki: Opetushallitus.<\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rumpujensoitto saattaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ajateltuna tuntua kohtuullisen helppolta, ainakin verrattuna muihin soittimiin. Usein kuuleekin b\u00e4ndikavereiden toteavan rumpaleiden p\u00e4\u00e4sev\u00e4n paljon helpommalla, sill\u00e4 eih\u00e4n rumpalin tarvitse edes osata lukea nuotteja. Sen kuin vain paukuttelee menem\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin totta, sill\u00e4 rumpujen soittossa on paljon haastavia osa-alueita vaikkakin tietyiss\u00e4 asiossa rumpali p\u00e4\u00e4see muita helpommalla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[95,31,94],"class_list":["post-453","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-motorinen-oppiminen","tag-rumpujensoiton-opetus","tag-soittajan-ergonomia"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=453"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2293,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions\/2293"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}