{"id":450,"date":"2013-06-05T00:49:59","date_gmt":"2013-06-04T21:49:59","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=450"},"modified":"2023-09-10T18:08:54","modified_gmt":"2023-09-10T15:08:54","slug":"musiikkileikkikoulu-lapsen-kokonaisvaltaisen-kehityksen-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/06\/musiikkileikkikoulu-lapsen-kokonaisvaltaisen-kehityksen-tukena\/","title":{"rendered":"Musiikkileikkikoulu lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena"},"content":{"rendered":"

Musiikin harrastamisesta on monenlaista hy\u00f6ty\u00e4. Paitsi ett\u00e4 se on usealle mukava harrastus ja erinomainen v\u00e4line esimerkiksi itsens\u00e4 ilmaisemiseen, on musiikilla tutkittu olevan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Musiikin vaikutukset alkavat jo siki\u00f6ajasta ja jatkuvat l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, mutta tutkimusten mukaan erityisesti lapsena harrastaminen kehitt\u00e4\u00e4 parhaiten. On tutkittu, ett\u00e4 musiikki on aivojen rakenteen ja toiminnan kehityksen kannalta lapselle aivan erityinen harrastus ja voi parantaa huomattavasti lapsen kyky\u00e4 oppia eri asioita. Miten musiikkileikkikouluharrastus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehityst\u00e4?<\/p>\n

Musiikkipedagogi-opinnot ovat monipuolisuudellaan tarjonneet minulle mahdollisuuden tutustua my\u00f6s musiikkileikkikoulutoimintaan. Kiinnostuin asiasta niin paljon, ett\u00e4 suoritin viimeisen opetusharjoitteluni pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muskaria p\u00e4iv\u00e4kodissa. Harjoittelun avulla sain paitsi arvokasta ty\u00f6kokemusta, my\u00f6s kipin\u00e4n tutkia muskarin vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimiseni tulokset ovat ik\u00e4\u00e4n kuin yhteenveto tutkijoiden saamista tuloksista. Yhteenvedon tarkoitus on oman tietoperustan kasvattamisen lis\u00e4ksi parantaa yleisesti ihmisten tietoisuutta musiikkileikkikoulutoiminnan kehitt\u00e4vist\u00e4 vaikutuksista.<\/p>\n

Musiikkileikkikoulu on ilmeisen suosittu harrastus. Siit\u00e4 kertovat muun muassa usein pitk\u00e4tkin jonot eri oppilaitosten j\u00e4rjest\u00e4miin muskareihin. L\u00e4hes kaikissa Suomen musiikkioppilaitoksissa toimii musiikkileikkikoulu. Vaikka opetusj\u00e4rjestelyt poikkeavat jonkin verran eri oppilaitoksien kesken, p\u00e4\u00e4periaatteet ovat kuitenkin samat. Musiikkileikkikoululla on my\u00f6s selke\u00e4t musiikkikasvatukselliset tavoitteet, jotka kulkevat rinnan yleisten kasvatustavoitteiden kanssa. (Musiikkileikkikoulut – varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus 2007.) Tavoitteet selvi\u00e4v\u00e4t Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteista <\/a>(2002), jossa sanotaan ett\u00e4 lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia harjaannutetaan erilaisten el\u00e4mysten avulla, leikin keinoin. Samalla tuetaan lapsen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehityst\u00e4.<\/p>\n

Kognitiivinen kehitys<\/strong><\/p>\n

Kognitiotieteen professori Minna Huotilainen on tutkinut laajasti musiikin vaikutuksia ihmisen aivo-toimintaan. H\u00e4nen tutkimustensa tuloksista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 musiikin harrastaminen vaikuttaa hyvin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ihmisen kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja oppimiskykyyn. Musiikin on tutkittu muokkaavan aivokuorta ja tehostavan aivotoimintaa.\u00a0 (Huotilainen. 2010).<\/p>\n

Konkreettisesti lapsuuden musiikkiharrastuksesta koituvat hy\u00f6dyt n\u00e4kyv\u00e4t muun muassa koulussa. Musiikinopettaja Leena Pantsu kertoo, ett\u00e4 taidekasvatus ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikuttaa muun muassa \u00e4idinkielen oppimiseen, kehitt\u00e4\u00e4 kuulomuistia ja vaikuttaa tunne-el\u00e4m\u00e4n kehitykseen. (Vau.fi tutustuu muskariin 2010.) Tehostunut kuuloalueiden toiminta auttaa lasta kuulemaan tarkasti \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n ja havainnoimaan tarkemmin esimerkiksi lyhyit\u00e4 ja pitki\u00e4 vokaaleja ja konsonantteja. T\u00e4m\u00e4 auttaa my\u00f6s kuulemaan pieni\u00e4 eroja vieraiden kielien \u00e4\u00e4nteist\u00e4. Musiikkileikkikoulussa k\u00e4ytetyt monet toimintamuodot, kuten tavutaputukset ja musiikin tahtiin liikkuminen, auttavat lasta k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. N\u00e4ill\u00e4 asioilla voi olla ratkaiseva merkitys lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta. (Huotilainen 2010.)<\/p>\n

Kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 lapset joutuvat ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n meluisassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa saattaa olla vaikea keskitty\u00e4. Musiikkiharrastus kehitt\u00e4\u00e4 voimakkaasti keskittymiskyky\u00e4, jolloin lapsen on helpompi kuunnella ohjeita melusta huolimatta ja my\u00f6s toimia sellaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Koska kuulomuistin kesto ja tarkkuus ovat musiikkia harrastavalla lapsella hyv\u00e4t, vaikuttaa harrastus kokonaisvaltaisesti lapsen parempaan oppimiskykyyn. Niiden avulla lapsen on helpompi seurata ohjeita ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaativampiakin teht\u00e4vi\u00e4. (Huotilainen 2010).<\/p>\n

Musiikkiharrastus auttaa lasta my\u00f6s matemaattisissa taidoissa. Erityisesti murtolukujen oppiminen on helpompaa. Musiikin muotorakenteiden hahmottamisen harjoittelu edist\u00e4\u00e4 monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa. (Huotilainen 2012.).<\/p>\n

Emotionaalinen kehitys<\/strong><\/p>\n

Musiikin kuuntelu vaikuttaa tutkitusti aivojen tunnealueisiin. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 muun muassa fysiologisina reaktioina, kuten pulssin, verenpaineen ja hormonitasojen vaihteluna. Musiikkileikkikoulussa itseilmaisun taito kehittyy ja lapsi voi musiikin avulla tunnistaa ja ilmaista suuriakin tunteita, kuten pelkoa, vihaa tai vaikkapa iloa, turvallisella ja sosiaalisesti hyv\u00e4ksytyll\u00e4 tavalla. (Musiikin mahtava voima 2012; Huotilainen 2012.)<\/p>\n

Motorinen kehitys<\/strong><\/p>\n

Musiikkileikkikoulussa yhten\u00e4 toimintamuotona on liikkuminen. Erilaiset liikuntaleikit ja tanssi kehitt\u00e4v\u00e4t lapsen motoriikkaa. Hienomotorisia taitoja opitaan soittamalla. Esimerkiksi kanteleen soittamisessa t\u00e4ytyy yhdist\u00e4\u00e4 oikea ajoitus ja oikea \u00e4\u00e4nt\u00e4 vastaava kieli. N\u00e4in lapsi oppii k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n molempia k\u00e4si\u00e4\u00e4n tarkasti ja taitavasti. T\u00e4m\u00e4 edesauttaa esimerkiksi kauniin k\u00e4sialan oppimisessa, tai vaikkapa k\u00e4sit\u00f6iden tekemisess\u00e4. (Huotilainen 2012.)<\/p>\n

Sosiaalinen kehitys<\/strong><\/p>\n

Musiikkileikkikouluissa toimitaan useimmiten noin 5-8 lapsen ryhmiss\u00e4. Sen ansiosta lapsi oppii muun muassa ryhm\u00e4ty\u00f6taitoja, sosiaalisuutta, vuoron odottamista sek\u00e4 vastuullisuutta yhteissoitossa. Muskarissa opitaan my\u00f6s toisten kunnioittamista, sek\u00e4 omien vahvuuksien ja heikkouksien hyv\u00e4ksymist\u00e4. (Musiikin mahtava voima 2013.) Sosiaalisista taidoista on hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, mutta ne voivat erityisesti auttaa lasta sopeutumaan esimerkiksi koulun aloittamiseen, mik\u00e4 on suuri muutos lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Musiikkileikkikoulussa lapsi saa onnistumisen, osaamisen ja osallistumisen kokemuksia, jotka auttavat itsetunnon ja -luottamuksen sek\u00e4 min\u00e4kuvan kehittymisess\u00e4. (Liikunnan ja musiikin merkitys kouluik\u00e4isen lapsen kehityksess\u00e4.) Musiikkiharrastus tarjoaa lapselle itsens\u00e4 ylitt\u00e4misen ja onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4, joista ep\u00e4varmat ja vet\u00e4ytyv\u00e4tkin lapset saavat luottamusta itseens\u00e4 ja kohotusta itsetuntoonsa. (Miten musiikki meihin vaikuttaa.)<\/p>\n

Huomioita omasta opetusty\u00f6st\u00e4<\/strong><\/p>\n

Olen pit\u00e4nyt muskaria opetusharjoittelun lis\u00e4ksi my\u00f6s sijaisena musiikkioppilaitoksessa. Suunnitellessani muskarituokiota, pyrin tekem\u00e4\u00e4n siit\u00e4 mahdollisimman monipuolisen, kuitenkin niin ett\u00e4 tuokiolla on tietty teema. Perusl\u00e4ht\u00f6kohtani on saada lapset tuntemaan olonsa mukavaksi ja turvalliseksi sek\u00e4 viritt\u00e4ytyv\u00e4n luovaan olotilaan heti alusta l\u00e4htien. Hyv\u00e4 keino t\u00e4h\u00e4n on aloittaa muskaritunti jollakin jokaisen lapsen erikseen huomioivalla tavalla. Aloituslaulu lauletaan jokaiselle muskarilaiselle ja vuorollaan laulun \u201dvastaanottaja\u201d saa ottaa soittimen, jolla soittaa musiikkiin sopivaa, itse keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 sooloa. N\u00e4in jokainen lapsi huomioidaan heti alussa, jolloin lapsi tuntee itsens\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi ja huomatuksi. T\u00e4ll\u00e4 tavoin musiikin avulla saadaan poistettua estoja ja vahvistettua lapsen min\u00e4kuvaa. L\u00e4hes kaikki ryhm\u00e4n kanssa tekeminen kehitt\u00e4\u00e4 lapsen sosiaalisia taitoja, sek\u00e4 parantaa itsevarmuutta ja vastuunalaisuutta. Esimerkiksi juuri aloituslaulussa laulun vastaanottajalla on vastuullinen teht\u00e4v\u00e4 soolon soittajana, mutta samoin my\u00f6s muilla ryhm\u00e4n j\u00e4senill\u00e4, sill\u00e4 he pit\u00e4v\u00e4t laulun perussykett\u00e4 yll\u00e4 laulamalla ja taputtamalla mukana.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4ni olen huomannut, miten luontaisesti jokainen lapsi kykenee musisoimaan. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4, miten mit\u00e4kin soitinta soitetaan. T\u00e4m\u00e4n tiedon puitteissa lapsi voi turvallisesti kokeilla, mit\u00e4 kaikkea soittimella voikaan tehd\u00e4. Kiinnostavaa on ollut seurata my\u00f6s oman, puolitoistavuotiaan lapseni musikaalista kehityst\u00e4. Musiikin rytmi vie helposti mukanaan, kun jostakin alkaa kuulua musiikkia. Lapsi liikuttaa itse\u00e4\u00e4n rytmisesti ja saattaa joskus my\u00f6s laulaa mukana. Lapseni ei ole k\u00e4ynyt musiikkileikkikoulussa, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ole opetettu musiikin saralla muutenkaan. On toki oletettavaa, ett\u00e4 kun on kasvanut kodissa jossa musiikkia tulvii vanhemman ammatin vuoksi joka puolelta, musiikki on lapselle tuttu elementti. Siit\u00e4 huolimatta luontaista musikaalisuutta l\u00f6ytyy kyll\u00e4 jokaisesta lapsesta.<\/p>\n

Varhaisi\u00e4ss\u00e4 tapahtuneen musiikkiharrastamisen hy\u00f6tyihin olen t\u00f6rm\u00e4nnyt my\u00f6s itse opettaessani alakouluik\u00e4isi\u00e4 lapsia. Hienomotoriikan edistyneisyys on ollut selke\u00e4sti huomattavissa esimerkiksi kitara- ja piano-oppilaiden kanssa. He ovat oppineet soittamisen alkeita keskim\u00e4\u00e4rin nopeammin kuin sellaiset lapset, jotka ovat vastik\u00e4\u00e4n aloittaneet musiikkiharrastuksen. Olen huomannut my\u00f6s liikuntaharrastuksia ohjatessani, ett\u00e4 musiikkia harrastavat lapset ovat motoriikaltaan usein huomattavasti kehittyneempi\u00e4 kuin ne, joilla ei ole musiikkiharrastuksia.<\/p>\n

Musiikki matkassa mukana koko el\u00e4m\u00e4n<\/strong><\/p>\n

Musiikin my\u00f6nteiset vaikutukset ovat siis n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 monin eri tavoin. Musiikki vet\u00e4\u00e4 luontaisesti puoleensa l\u00e4hes kaikkia lapsia, joten olisi suotavaa antaa lapselle mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 toteuttamaan itse\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li lapsi ei viihdy muskarissa, pakottaminen ei kannata. T\u00e4ll\u00f6in muskarissa k\u00e4ymisest\u00e4 ei melko varmasti ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Koska lapset ovat luontaisesti musikaalisia, he voivat nauttia musiikin eri muodoista my\u00f6s kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia. Vanhempi voi my\u00f6s laulaa lapselle, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei olisi erityisi\u00e4 musiikillisia taitoja tai koulutusta musiikkiin. Ep\u00e4vireisell\u00e4kin laulamisella on todettu olevan positiivinen vaikutus lapsen havaintotaitojen kehittymiselle. (Musiikin mahtava voima 2013.) Musiikki on parhaimmillaan kuin hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4, joka kulkee rinnalla koko el\u00e4m\u00e4n ja luo hyv\u00e4t edellytykset oppimiselle kaikissa el\u00e4m\u00e4n osa-alueissa.<\/p>\n

Kirjoittaja: Noora Kallioinen 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Erkkil\u00e4, Kallio, Penttil\u00e4, Rekil\u00e4. Liikunnan ja musiikin merkitys kouluik\u00e4isen lapsen kehityksess\u00e4.\u00a0 Viitattu 13.4.2013.<\/p>\n

Huotilainen, M. 2010. Musiikin vaikutuksista lapsen aivotoimintaan. http:\/\/www.lahdenmusiikkiopisto.fi\/easydata\/customers\/lahmo\/files\/tapahtumat2010\/2010-04-28_huotilainen.pdf. Viitattu 13.4.2013.<\/p>\n

Huotilainen, M. 2012. Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan ty\u00f6h\u00f6n – n\u00e4k\u00f6kulmia aivotutkimuksesta. http:\/\/blogs.helsinki.fi\/lto-koulutus120vuotta\/files\/2012\/10\/121019-Huotilainen-LTO120.pdf. Viitattu 13.4.2013.<\/p>\n

Miten musiikki meihin vaikuttaa? Musiikin harrastaminen ja lapsen henkinen kehitys. http:\/\/www.jamkids.fi\/opetus\/musiikin+positiiviset+vaikutukset\/. Viitattu 3.5.2013.<\/p>\n

Musiikinopetus Suomessa 2007. Musiikkileikkikoulut, varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus. http:\/\/www.musiikinopetus.fi\/fi\/opiskelu\/musiikkileikkikoulut. Viitattu 20.3.2013.<\/p>\n

Musiikin mahtava voima 2013. http:\/\/pilttipiiri.fi\/jutut\/lapsen-kehitys-ja-terveys\/musiikin-mahtava-voima. Viitattu 13.4.2013.<\/p>\n

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet. 2002. \u00a0http:\/\/www.oph.fi\/download\/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf. Viitattu 20.3.2013.<\/p>\n

Vau.fi tutustuu muskariin 2010. Muskari eli musiikkileikkikoulu on pedagoginen juttu, mutta se ei est\u00e4 vanhempia ja lapsia pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 hauskaa. http:\/\/www.vau.fi\/Perhe\/Huvitukset\/Vaufi-tutustuu-muskariin\/. Viitattu 3.5.2013.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Musiikin harrastamisesta on monenlaista hy\u00f6ty\u00e4. Paitsi ett\u00e4 se on usealle mukava harrastus ja erinomainen v\u00e4line esimerkiksi itsens\u00e4 ilmaisemiseen, on musiikilla tutkittu olevan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Musiikin vaikutukset alkavat jo siki\u00f6ajasta ja jatkuvat l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, mutta tutkimusten mukaan erityisesti lapsena harrastaminen kehitt\u00e4\u00e4 parhaiten. On tutkittu, ett\u00e4 musiikki on aivojen rakenteen ja toiminnan kehityksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[92,93,91,27],"class_list":["post-450","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lapsen-kokonaisvaltainen-kehitys","tag-musiikin-harrastaminen","tag-musiikkileikkikoulu","tag-varhaisian-musiikkikasvatus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=450"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2295,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions\/2295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=450"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=450"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=450"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}