{"id":443,"date":"2013-06-05T00:23:03","date_gmt":"2013-06-04T21:23:03","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=443"},"modified":"2023-09-10T18:12:18","modified_gmt":"2023-09-10T15:12:18","slug":"havettaako-laulaa-laulunopettajien-kokemuksia-oppilaan-laulullisesta-hapeasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/06\/havettaako-laulaa-laulunopettajien-kokemuksia-oppilaan-laulullisesta-hapeasta\/","title":{"rendered":"H\u00e4vett\u00e4\u00e4k\u00f6 laulaa? Laulunopettajien kokemuksia oppilaan laulullisesta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>\u201dKuulostaa kamalalta!<\/em>\u201d \u201dMun \u00e4\u00e4ni on tosi ruma!<\/em>\u201d \u201dH\u00e4vett\u00e4\u00e4 oma \u00e4\u00e4ni!<\/em>\u201d T\u00e4llaista voi kuvitella kuulevansa ihmisilt\u00e4, jotka ovat kokeneet traumoja kouluajan laulukokeista tai joiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 on muuten arvosteltu. Kun t\u00e4llaista tulee laulun ammattiopiskelijan tai harrastajan suusta, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se enemm\u00e4n ihmetyst\u00e4. Onko oletus se, ett\u00e4 jokainen laulua opiskelemaan p\u00e4\u00e4ssyt olisi suhteellisen tyytyv\u00e4inen omaan \u00e4\u00e4neens\u00e4, eik\u00e4 ainakaan kokisi sit\u00e4 rumana tai h\u00e4pe\u00e4llisen\u00e4?<\/p>\n

Musiikin alalla on viimeisten kymmenen viidentoista vuoden aikana k\u00e4sitelty kasvavassa m\u00e4\u00e4rin mentaalista ja psyykkist\u00e4 puolta (mm. Arjas 1997). Olen omien h\u00e4pe\u00e4\u00e4n liittyvien kokemusten my\u00f6t\u00e4 alkanut mietti\u00e4 erityisesti h\u00e4pe\u00e4n vaikutusta laululliseen ilmaisuun ja laulussa kehittymiseen. Olen kokenut h\u00e4pe\u00e4n omalla kohdallani kahlitsevana sek\u00e4 ilmaisua est\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja siten laulussa edistymisen hidastajana. Aloitettuani laulunopettamisen, huomasin ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsi moni oppilas aina silloin t\u00e4ll\u00f6in \u2013 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n. Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni tutkin h\u00e4pe\u00e4n vaikutusta laululliseen ilmaisuun laulunopiskelijoilla. Kiinnostavaa on kuitenkin tutustua my\u00f6s laulunopettajien n\u00e4k\u00f6kulmaan asiasta. Miten opettaa tai auttaa oppilasta, jonka edistymiseen laulussa vaikuttaa h\u00e4pe\u00e4n kokemukset tai huono itsetunto? Voiko t\u00e4llaista oppilasta auttaa? Tarkoituksena on kartoittaa my\u00f6s opettajien kokemuspohjaa asiaan. Ilmeneek\u00f6 h\u00e4pe\u00e4-problematiikkaa oppilailla tai onko sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista havaita? Saadakseni vastauksia n\u00e4ihin kysymyksiin tein s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn laulunopettajille. Vastauksia\u00a0 kyselyyn sain kuusi kappaletta. Opettajien joukossa oli klassisia, pop-jazz ja kansanmusiikkilaulunopettajia. Kyselyss\u00e4 oli 12 kysymyst\u00e4 liittyen sek\u00e4 oppilaan h\u00e4pe\u00e4\u00e4n ett\u00e4 opettajan omaan suhteeseen h\u00e4pe\u00e4\u00e4 koskien.<\/p>\n

H\u00e4pe\u00e4 tunteena<\/strong><\/p>\n

H\u00e4pe\u00e4 on tuttu tunne jokaiselle ihmiselle. Kaikille h\u00e4pe\u00e4 ei ole kuitenkaan niin suuri ongelma, mutta jollekin h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsiminen voi olla suurta, jopa p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 tunteena, joka kahlitsee ja rajoittaa. (Malinen 2010, 7.) Ihminen kokee silloin h\u00e4pe\u00e4\u00e4 kun h\u00e4nest\u00e4 tuntuu ettei h\u00e4n t\u00e4yt\u00e4 vaatimuksia. Tunne voi olla sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oikeasti tiet\u00e4\u00e4 n\u00e4in k\u00e4yv\u00e4n, mutta my\u00f6s se voi olla kuvittelua tai arvelua. (Turunen 2004, 57.) Ihmiselle voi siis esimerkiksi tulla tunne, ett\u00e4 h\u00e4nen osaamisensa ei riit\u00e4 vaikka n\u00e4in ei todellisuudessa olisikaan. H\u00e4pe\u00e4n tunne voi siis laueta laulussa silloin kun laulaja ei koe t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 omia tai oletettuja muiden vaatimuksia.<\/p>\n

Erona nolostumisen ja h\u00e4pe\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on se, ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 on paljon voimakkaampi tunne eik\u00e4 noloutta kokiessa itsetunto heikkene samalla tavalla kuin h\u00e4pe\u00e4\u00e4 kokiessa (Malinen 2010, 9). Malisen mukaan (2010, 16)\u00a0 h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 puhuminen lis\u00e4\u00e4 hetkellisesti h\u00e4pe\u00e4\u00e4 jonka takia itse h\u00e4pe\u00e4-sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harvoin. Niinp\u00e4 h\u00e4pe\u00e4-sanan sijaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muita sanoja \u201dkuten riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, kelpaamattomuus, huonommuus, alemmuus, voimattomuus ja pienuus.\u201d Syyllisyyden ja h\u00e4pe\u00e4n v\u00e4linen ero on se, ett\u00e4 syyllisyytt\u00e4 ihminen kokee tehdess\u00e4\u00e4n jotain v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta h\u00e4pe\u00e4n tunne kohdistuu koko persoonaan ihmisen tuntiessa itsens\u00e4 ep\u00e4onnistuneeksi ja kelpaamattomaksi (emt. 13\u201314). Koska h\u00e4pe\u00e4 on tunteena hyvin voimakas, ja h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 puhuminen hetkellisesti lis\u00e4\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n tunnetta, lauluoppilas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sanallisesti ilmaise h\u00e4pe\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja sen vuoksi h\u00e4pe\u00e4n tunnistaminen voi olla opettajalle haastavaa.<\/p>\n

Opettajien kokemuksia oppilaan kokemasta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 ja ep\u00e4varmuudesta<\/strong><\/p>\n

Kaikki kyselyyn vastanneet olivat huomanneet oppilaissa ep\u00e4varmuutta tai h\u00e4pe\u00e4n tunteita. Tilanteita, joissa oppilas h\u00e4pe\u00e4\u00e4 tai kokee, ettei h\u00e4nen osaamisensa riit\u00e4 ovat yleens\u00e4 tunti, tutkinto- tai esiintymistilanne. On hyvin oppilaskohtaista, miss\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ilmenee. Er\u00e4s opettaja vastasi, ett\u00e4 esimerkiksi uusissa oppilaissa on selv\u00e4sti havaittavissa h\u00e4pe\u00e4\u00e4 laulutunneilla, mutta pidemp\u00e4\u00e4n tunneilla k\u00e4yneet ovat v\u00e4hemm\u00e4n kriittisi\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Toinen vastasi, ett\u00e4 jos oppilas kokee olevansa huonompi kuin oikeasti on, tunne tulee jos joku toinen kuuntelee tai katselee h\u00e4nt\u00e4. Joskus oppilas selvi\u00e4\u00e4 tunnilla hyvin, mutta esiintyess\u00e4 j\u00e4nnitys vaikeuttaa siit\u00e4 selviytymist\u00e4. Yhdell\u00e4 vastaajista on ollut my\u00f6s sellainen oppilas, jonka on vaikea vapautua tunneilla mutta onnistuu keikalla paremmin.\u00a0 Yksi opettaja vastasi, ett\u00e4 oppilas, jolla on tavoitteet korkealla ja on perfektionistinen, pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n virheit\u00e4 kaikissa tilanteissa. N\u00e4in paineet suorituksen onnistumiseen vaikkapa esiintyess\u00e4 ovat huomattavan paljon korkeammalla. My\u00f6s yleis\u00f6 vaikuttaa: jos yleis\u00f6ss\u00e4 on paljon hyvi\u00e4 muusikoita ja opiskelukavereita, h\u00e4pe\u00e4n ja ep\u00e4varmuuden tunteet ovat selv\u00e4sti suurempia.<\/p>\n

H\u00e4pe\u00e4 ja ep\u00e4varmuus vaikuttaa hyvin moniin erilaisiin laulullisiin asioihin. N\u00e4in vastaajat kuvasivat itse asiaa:<\/p>\n

\u201dHengityksest\u00e4 tulee pinnallista ja ”hankalan” kuuloista, \u00e4\u00e4ni v\u00e4risee ja on ep\u00e4varma, keho on j\u00e4ykk\u00e4 ja ”lukkoinen”.\u201d\u00a0 <\/em><\/p>\n

\u201dKurkku kuroutuu, hartiat\/yl\u00e4vartalon kannatus lys\u00e4ht\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys ja vaadittava kehollinen intensiteetti ilmaisun takana latistuu.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201dse on niin kokonaisvaltaista, ett\u00e4 vaikea eritell\u00e4. ehk\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 oppilaan oma \u00e4\u00e4ni ja se mit\u00e4 h\u00e4n haluaa sanoa, ei tule ulos. h\u00e4n ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ulos. h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 muokata\/tehd\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n jotain tiettya ja sulkea taas jotakin pois. jos ihminen on ep\u00e4varma jostakin osasta itse\u00e4\u00e4n, on \u00e4\u00e4ness\u00e4 ja laulamisessakin alueita, jotka ovat ei-toivottuja.\u201d <\/em><\/p>\n

\u201dEp\u00e4varmuus vaikutta koko ihmiseen ja sit\u00e4 kautta kaikkiin osa-alueisiin. Kun pelko tai ep\u00e4varmuus valtaa mielen, ajatuksia ei riit\u00e4 teknisiin taikka musiikillisiin asioihin. Nekin asiat, jotka osaa, unohtuvat tai niihin ei en\u00e4\u00e4 luota.\u201d <\/em><\/p>\n

\u201d<\/em>Mielest\u00e4ni <\/em>ep\u00e4varmuuden tunteet ja mahdollinen h\u00e4pe\u00e4 vaikuttaa laajasti kaikkeen tekemiseemme. Ja laulussa olemme ns. alastomina yleis\u00f6n edess\u00e4, joten jokainen osa-alue ”k\u00e4rsii” riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteista. Emme uskalla antaa itsest\u00e4mme parasta, heitt\u00e4yty\u00e4 musiikin viet\u00e4v\u00e4ksi rennosti koko keholla ja mielell\u00e4 vaan pid\u00e4ttelemme. \u201d<\/em><\/p>\n

\u201d<\/em>Vaikuttaa <\/em>kokonais olemukseen, ryhtiin, hengitykseen,\u00e4\u00e4nen tuottamiseen. T\u00e4t\u00e4 kautta vaikeuttaa luonnollisesti vapaata \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 samoja teemoja tuli esille opinn\u00e4ytety\u00f6nikin kyselyss\u00e4. My\u00f6s Malinen (2010, 17\u201318) on kuvannut h\u00e4pe\u00e4n fyysisi\u00e4 vaikutuksia. H\u00e4nen mukaansa h\u00e4pe\u00e4 n\u00e4kyykin eniten ulkoisesti. Ihminen saattaa punastua, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 katsekontaktia tai painaa katseen alas, keho voi j\u00e4ykisty\u00e4 tai j\u00e4hmetty\u00e4. Joskus h\u00e4pe\u00e4 tuo fyysist\u00e4 kipua, puristusta rinnassa tai kurkussa. Erityisesti kehon j\u00e4ykistyminen ja kurkun puristuminen vaikeuttaa laulamista huomattavasti. J\u00e4yk\u00e4ss\u00e4 kehossa hengitys ei voi virrata vapaana, joka on kuitenkin yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita laulaessa.<\/p>\n

Harva oppilas k\u00e4ytti sanaa h\u00e4pe\u00e4 tunnilla, mutta on tuonut sit\u00e4 muulla tavalla esille, esimerkiksi sanomalla ettei kest\u00e4 \u201drumaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u201d.\u00a0 My\u00f6s muulla lailla sit\u00e4 oli ilmaistu, kuten sanottu ettei osaa jotain tai eiv\u00e4t pid\u00e4 omasta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n. Yksi opettaja vastasi, ett\u00e4 \u201dsuurin osa pystyy kertomaan n\u00e4ist\u00e4 asioista. Siihen tarvitaan turvallinen opettaja-oppilassuhde ja sen saavuttamiseen koitan aina opetuksessani pyrki\u00e4. Luottamus t\u00e4ytyy olla, jotta noista tunteista pystyy kertomaan.\u201d<\/p>\n

Kaikki vastaajat kokivat, ett\u00e4 huonommuuden, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja h\u00e4pe\u00e4n tunteet ovat oppilaiden keskuudessa aika tai hyvin yleisi\u00e4. Yksi tosin lis\u00e4si, ett\u00e4 tunteet eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole kovin voimakkaita. He kokivat my\u00f6s, ett\u00e4 itsetunnon merkitys laulussa on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 opettaja pystyy lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itsetuntoa oppilasta kannustamalla. Yksi vastaaja lis\u00e4si, ett\u00e4 onnistumisen kokemukset kasvattavat itsetuntoa kuten my\u00f6s keskustelu opettajan kanssa.<\/p>\n

Miten tukea h\u00e4pe\u00e4v\u00e4\u00e4 oppilasta?<\/strong><\/p>\n

Suurin osa vastaajista koki ett\u00e4 on pystynyt helpottamaan oppilaan h\u00e4pe\u00e4n ja ep\u00e4varmuuden tunteita. Yksi vastasi ettei tied\u00e4.\u00a0 Keinoja on ollut puhuminen, tsemppaaminen, rohkaisu ja kannustaminen. Oppilaalle tulisi antaa my\u00f6s mahdollisuus tunnistaa tunteet itsess\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 kautta asioiden ty\u00f6st\u00e4minen. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on opettajan hyv\u00e4ksyv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oleminen tunneilla ja rohkaisu my\u00f6s \u201dmokien\u201d tekoon. Yksi opettaja vastasi, ett\u00e4 \u201dennen t\u00e4ydellist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 miljoona rumaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u201d. Toinenkin opettaja rohkaisi oppilaitaan \u201drumien\u201d \u00e4\u00e4nten p\u00e4\u00e4stelyyn. T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma. Tekninen osaaminen ei synny heti ja keskener\u00e4isyytt\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 oppia kest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kun keskener\u00e4isyyden hyv\u00e4ksyy, pystyy vapautumaan \u00e4\u00e4nellisestikin helpommin, jolloin my\u00f6s kehittymiselle tulee mahdollisuus. Itsekin olen k\u00e4ytt\u00e4nyt opetuskeinoina harjoituksia, joissa lauletaan oikein rumasti ja joskus jopa nuotin vierest\u00e4 varsinkin sellaisen oppilaan kohdalla, joka pelk\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin laulamista yli kaiken. N\u00e4m\u00e4 harjoitukset ovat poikkeuksetta vapauttaneet oppilaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 omilla tunneillani.<\/p>\n

Opettajat korostivat sit\u00e4, ett\u00e4 tuntien ilmapiiri on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4 luoda oppilaalle hyv\u00e4 ja turvallinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa my\u00f6s virheille ja ep\u00e4onnistumisille on tilaa. My\u00f6s luottamus on t\u00e4rke\u00e4 asia. Yksi vastaajista painotti sit\u00e4 nimenomaan sen takia, ett\u00e4 laulaminen on psykofyysinen kokonaisuus ja se sen vuoksi vaatii keskustelua my\u00f6s muista asioista kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lauluun liittyen. My\u00f6s molemminpuolinen kunnioitus ja rehellisyys on opettaja-oppilassuhteessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Yksi vastaaja my\u00f6s toi esille, ett\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiinnitt\u00e4isi paljoa negatiivisiin tunteisiin, vaan pyrkisi ohjaamaan keskittymisen muihin asioihin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi kielt\u00e4\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita vaan hyv\u00e4ksy\u00e4 ja antaa niiden olla. Muutama toinenkin opettaja toi esille t\u00e4llaista hyv\u00e4ksyv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo -ajatusta. Koen itse, ett\u00e4 jos oppilas kokee voivansa olla oma itsens\u00e4 tunnilla, ilman ett\u00e4 tarvitsee miellytt\u00e4\u00e4 opettajaa, h\u00e4n voi vapautua my\u00f6s \u00e4\u00e4nellisesti helpommin. T\u00e4t\u00e4 toi esille my\u00f6s kaksi vastaajista.<\/p>\n

My\u00f6s haasteet\u00a0 tuovat oppilaalle onnistumisen kokemuksia ja lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta luottamusta omaan osaamiseensa. Kaksi opettajaa puhui t\u00e4st\u00e4. Toinen lis\u00e4si, ett\u00e4 on hyv\u00e4 antaa oppilaalle haastetta, vaikkapa vaativamman kappaleen tai keikan, josta oppilas ei ensin usko onnistuvansa. My\u00f6s kaksi muuta opettajaa painotti oppilaan vastuuta oppimisessa. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 oppilaan uskoa itseens\u00e4, sill\u00e4 opettaja n\u00e4in osoittaa luottavansa oppilaaseen ja h\u00e4nen osaamiseensa. My\u00f6s oppilaan itsetunto kasvaa, ett\u00e4 h\u00e4n osaa \u201ditsekin\u201d, ilman ett\u00e4 opettaja on koko ajan neuvomassa. Kuten meill\u00e4 on pedagogisissa opinnoissa pitkin matkaa muistutettu, on opettajan tarkoitus lopulta tehd\u00e4 itsens\u00e4 tarpeettomaksi.<\/p>\n

Erityisesti laulunopetuksessa on kehollisuudella suuri merkitys. Opettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhde tulee olla luottamuksellinen t\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4. Kuten Kotila (2008, 156) toteaa, instrumenttiopinnoissa opettaja voi korjata vaikkapa jousen asentoa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Laulussa t\u00e4m\u00e4 ei onnistu kehon ollessa itse instrumentti. Laulunopettaja joutuu kokeilemaan oppilaan hengityst\u00e4 k\u00e4sill\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tuokin opetustilanteeseen omanlaisensa \u201dintimiteettiyden\u201d, jonka vuoksi luottamuksen rakentaminen opettajan ja oppilaan v\u00e4lille on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ben Malinen on puhunut tutkimuksissaan eri keinoista vapautua kahlitsevasta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4. H\u00e4n korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 itsetuntemus on avain h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 irtip\u00e4\u00e4semiseen. My\u00f6s huumori on t\u00e4rke\u00e4 apukeino, samoin puhuminen ja kirjoittaminen. Ennen kaikkea on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia my\u00f6nt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 h\u00e4pe\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Huumori vie h\u00e4pe\u00e4n tunteesta pahimman ter\u00e4n. (Saarinen 2007.) Omassa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4nikin osa kyselyyn vastanneista toi esille, ett\u00e4 kun on oppinut nauramaan itselleen \u2013 toki hyv\u00e4ntahtoisesti eik\u00e4 pilkallisesti \u2013 on oppinut siihen, ett\u00e4 ei tarvitse ottaa kaikkea ihan niin vakavasti. Virheit\u00e4 saa tehd\u00e4 ja niist\u00e4 opitaan. Jos aikoo laittaa itsens\u00e4 jossain t\u00e4ysill\u00e4 likoon, on vaarana aina ep\u00e4onnistuminen ja sit\u00e4 kautta mahdolliset h\u00e4pe\u00e4ntunteet. Jos ei pelk\u00e4\u00e4 valmiiksi ep\u00e4onnistumista, luo se jo itsess\u00e4\u00e4n vapauden toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. Jos joskus ep\u00e4onnistuu, ei maailma siihen kaadu.<\/p>\n

Opettajan kokemus h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 <\/strong><\/p>\n

Osalle opettajista oli tullut lauluun liittyvi\u00e4 h\u00e4pe\u00e4nkokemuksia paljonkin ja osalle taas v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n

\u201don, paljonkin. on edelleen. joskus riitt\u00e4\u00e4 vain se, ett\u00e4 joku kuulee ja n\u00e4kee minut, vaikka \u00e4\u00e4ness\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n vikaa. joskus taas opettaa jotain laulua oppilaille ja \u00e4\u00e4ni ei toimikaan ”niin kuin pit\u00e4isi” ja h\u00e4vett\u00e4\u00e4, koska opettajan pit\u00e4isi olla tosi hyv\u00e4… mutta yrit\u00e4n suhtautua asiaan rauhallisesti ja huumorilla.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201dTietyntyylinen opetus (liian teknispainotteinen ja vaativa) on nostanut itsess\u00e4ni runsaasti riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteita. Musiikkikoulutuksessa yleinen kilpaileva ilmapiiri jo lapsuuden musiikkiopistoajoilta on tehnyt hallaa omalle laulu-uralleni. Olen k\u00e4ynyt 5 ja puoli vuotta psykoterapiassa ja toivonut ett\u00e4 terapeuttisesta viitekehyksest\u00e4 tuttu hyv\u00e4ksyv\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olon ilmapiiri voisi vallita my\u00f6s laulun ammattiopintojen parissa. N\u00e4in toki onkin, mutta t\u00e4llaiset opettajat ovat liian harvassa.\u201d <\/em><\/p>\n

\u201d\u00c4\u00e4neeni liittyen minulla ei ole ollut h\u00e4pe\u00e4nkokemuksia. H\u00e4pe\u00e4ntuntemukseni ovat ennemminkin olleet satunnaisia ”mokia” -unohduksia tai v\u00e4liaikaisia ongelmia \u00e4\u00e4nen kanssa.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201d…Mutta nyky\u00e4\u00e4n mokasta selviytyminen on vaivatonta eik\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4\u00e4 vatvomaan kauaksi aikaa. Tajuaa my\u00f6s sen paremmin, ett\u00e4 omat p\u00e4\u00e4nsis\u00e4iset ajatukset ovat eri asia, kun mit\u00e4 yleis\u00f6 ajattelee. Joskus h\u00e4vett\u00e4\u00e4 olla niin sanotusti v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa v\u00e4\u00e4r\u00e4ntyylisen musiikin kanssa. Mutta olen jo aika hyvin oppinut menem\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysill\u00e4 ja positiivisell\u00e4 mielell\u00e4 oman osuuteni ja yritt\u00e4nyt unohtaa sen mit\u00e4 muut ajattelevat tai odottavat musiikilta. Ei siihenk\u00e4\u00e4n ole kukaan koskaan kuollut. Ja p\u00e4invastoin, nuokin tilanteet ovat l\u00e4hes aina p\u00e4\u00e4ttynyt siihen ett\u00e4 esiintyminen on ollut oikea menestys.”<\/em><\/p>\n

Kaikki ovat k\u00e4ytt\u00e4neet omia kokemuksiaan esimerkkein\u00e4 omassa opetusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, varsinkin jos ovat kokeneet siit\u00e4 olevan oppilaalle apua. N\u00e4in oppilaalle tulee olo, ett\u00e4 kaikille sattuu ja tapahtuu. Yksi vastaaja vastasi korostavansa sit\u00e4, miten tilanteesta on selvitty.<\/p>\n

\u201dOlen jakanut <\/em>eritt\u00e4in usein kokemuksiani. Esimerkiksi omiin h\u00e4pe\u00e4tunteisiin liittyy tuntitilanteessa se, jos en vaikkapa jaksakaan laulaa jotain fraasia loppuun asti, jonka laulan oppilaalle eteen. Siin\u00e4 tilanteessa kommentoin esim. ”n\u00e4in k\u00e4y, jos ei huomioi hengityst\u00e4 ja tukea tarpeeksi aktiivisesti”! N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa olen huomannut kommentin rentouttavan my\u00f6s oppilasta, opekin on vain ihminen! Kuitenkin kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas voi ihailla opettajan taitoja.\u201d<\/em><\/p>\n

\u201dKyll\u00e4. Pyrin <\/em>kertomaan omista kokemuksistani,jos niist\u00e4 voi olla apua oppilaalle. L\u00e4hinn\u00e4 painotan kertomassani sit\u00e4,kuinka tilanteista selvittiin ja mit\u00e4 se vaati.\u201d<\/em><\/p>\n

Opettajalla on hyv\u00e4\u00e4 kokemusta monestakin asiasta ja koenkin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kokemuksia tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetuksessa.<\/p>\n

Kohti h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 vapaata laulua<\/strong><\/p>\n

Kyselyss\u00e4 tuli esille, ett\u00e4 jokainen siihen vastannut opettaja koki aiheen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Osa vastasi, ett\u00e4 asiasta olisi t\u00e4rke\u00e4 puhua enemm\u00e4n ja avoimesti, ett\u00e4 jo se sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n voi helpottaa usean h\u00e4pe\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4n tilannetta. Samoin opinn\u00e4ytety\u00f6ni opiskelijoille kohdistetussa kyselyss\u00e4 ilmeni se, ett\u00e4 miten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 aiheena my\u00f6s laulunopiskelijat aiheen ja sen esille nostamisen kokivat. Puhumisen kautta tilanne voi helpottua ja vertaistuki auttaa. Yksi opiskelijakyselyyn vastannut sanoikin, ett\u00e4 helpottaa tieto kun ei ole ilmeisesti yksin. Nyt aiheesta olisi t\u00e4rke\u00e4 oppia puhumaan avoimesti ja t\u00e4m\u00e4 onkin ollut yksi ty\u00f6ni tavoite.<\/p>\n

Yksi kyselyyn vastannut opettaja totesi, ett\u00e4 esimerkiksi lauluopintoihin tulisi kuulua sek\u00e4 henkist\u00e4 ett\u00e4 fyysist\u00e4 itsetuntemusta. Itsekin koen, ett\u00e4 varsinkin laulupedagogeiksi opiskelevilla t\u00e4m\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4 opintojen osa-alue. N\u00e4in ollen tulevilla laulupedagogeilla olisi antaa ev\u00e4it\u00e4 my\u00f6s omille oppilailleen. Laulunopettajan on my\u00f6s hyvin t\u00e4rke\u00e4 tiedostaa omia tunteitaan.\u00a0 Mik\u00e4li laulunopettaja kielt\u00e4\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4n, h\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppilaalta sen eli oppilaalla ei ole tilaa kokea t\u00e4t\u00e4 tunnilla. Tommy Hellsten (2001, 104) puhuu t\u00e4st\u00e4 kirjassaan Ihminen tavattavissa. Vanhemmat pystyv\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n lapsessaan ainoastaan sen, mink\u00e4 he voivat itsess\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4. Jos vaikka vanhempi ei tunnista itsess\u00e4\u00e4n esimerkiksi surua, ei h\u00e4n pysty surua lapsessakaan tuntemaan jonka seurauksena vanhempi \u201dohittaa sen, mit\u00e4t\u00f6i sen, v\u00e4h\u00e4ttelee sit\u00e4 tai kielt\u00e4\u00e4 sen.\u201d Vaikka Hellsten t\u00e4ss\u00e4 puhuukin vanhempien ja lasten suhteesta, ovat my\u00f6hempien aikojen ihmissuhteet meille peilej\u00e4\u00a0 kuten vanhemmat lapsuudessamme. Opettaja edustaa taitoineen kuitenkin jonkinlaista auktoriteettihahmoa. Luulen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n seikan vuoksi kaikki kyselyyni vastanneet korostivatkin vuorovaikutuksen merkityst\u00e4 tiet\u00e4en opettajan merkityksen ja vaikutuksen oppilaaseen.<\/p>\n

My\u00f6s Saraste (2006, 182\u2013183) puhuu laulunopettajan merkityksest\u00e4 suhteessa oppilaan tunteisiin. Jos opettaja on vapaa suhteessa omiin tunteisiinsa eik\u00e4 suhtaudu niihin pelolla, h\u00e4n pystyy sallimaan n\u00e4m\u00e4 tunteet my\u00f6s oppilaalleen. Mutta jos opettajalla on tunteita joita h\u00e4n ei pysty kohtaamaan, h\u00e4n ei anna oppilaallekaan lupaa ilmaista n\u00e4it\u00e4 tunteita. Usein t\u00e4m\u00e4 tapahtuu tiedostamattomalla tasolla. N\u00e4in ollen voidaan sanoa, ett\u00e4 itsetuntemus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 paitsi oppilaalle, my\u00f6s opettajalle itselleen.<\/p>\n

Laulunopettaja ei voi ruveta psykoterapeutiksi, mutta jos oppilaalla on paljon h\u00e4pe\u00e4n kokemuksia ja opettaja on tietoinen niist\u00e4, h\u00e4n voi lempe\u00e4ll\u00e4 tavalla pyrki\u00e4 auttamaan oppilasta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 pois. Varsinkin alkuvaiheessa opettajan kannustus ja tuki on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nuoren laulajan identiteetin rakentamisessa. Jos tunnilla on mahdollisuus vapauteen ja monenlaistenkin \u00e4\u00e4nten tuottamiseen, kontrolli voi helpottua. Jos uskaltaa tehd\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n ruman opettajan teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201druma \u00e4\u00e4ni\u201d -harjoituksella, voi vapautua \u00e4\u00e4nellisesti paljonkin. Oppilaalle tulisi tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 alkuvaiheessa ei tarvitse eik\u00e4 voikaan kuulostaa Maria Callakselta tai Adelelta, vaan ett\u00e4 laulun tie voi olla pitk\u00e4kin. Liian korkeat odotukset ja oman \u00e4\u00e4nen vertaaminen huippulaulajiin opintojen alkuvaiheessa ei ole realistista ja aiheuttaa ainoastaan liian korkean kynnyksen \u00e4\u00e4nen p\u00e4\u00e4st\u00e4miselle. Kaksi vastaajaa toikin esille sit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4ni muuttuu koko ajan ja ett\u00e4 laulunopiskelu ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on el\u00e4m\u00e4nmittainen asia. Vertailukaan ei ole hedelm\u00e4llist\u00e4: jokaisella on oma persoonallinen \u00e4\u00e4nens\u00e4, josta tulisi olla ylpe\u00e4.<\/p>\n

On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda oppilaalle esiin se, ett\u00e4 oma \u00e4\u00e4ni kelpaa omanaan eik\u00e4 huippulaulajien matkinta ole ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mielek\u00e4st\u00e4 \u2013 silloin on nimitt\u00e4in vaarassa kadottaa oman, aidon \u00e4\u00e4nens\u00e4. Varsinkin yksi kyselyyn vastannut kansanlaulunopettaja painotti arvon antamista omalle \u00e4\u00e4nelle, koska ei ole yht\u00e4 oikeaa laulutapaa ja \u00e4\u00e4nt\u00e4. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ajatusta voikin olla helpompi toteuttaa kansanmusiikin tai kevyen musiikin saralla, koska tyylej\u00e4 on niin erilaisia. Joskus persoonallinen \u00e4\u00e4ni ja persoona esimerkiksi kevyess\u00e4 musiikissa myy, vaikka \u00e4\u00e4ni ei olisi teknisesti loistava. Klassisessa musiikissa \u00e4\u00e4nellinen ihanne on tiukemmin luokiteltu. Vaaditaan my\u00f6s tietty teknillinen taso ennen kuin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pystyy laulamaan vaikkapa vaikeampia laulua \u2013 puhumattakaan siit\u00e4 ett\u00e4 pystyisi tekem\u00e4\u00e4n laulusta ammatin ja ett\u00e4 \u00e4\u00e4ni kest\u00e4\u00e4 useamman tunnin laulamista ja oopperarooleja. Huomionarvoista onkin, ett\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ni kyselyyn vastanneista seitsem\u00e4n oli klassisen laulun ja kolme pop-jazz -laulunopiskelijoita \u2013 eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kansanmusiikin laulunopiskelijaa.<\/p>\n

Ava Numminen (2013) puhuu laulunlukoista jotka h\u00e4n jakaa havaitsemis-, tuottamis- sek\u00e4 tunne- ja uskomuslukkoihin. Tunne- ja uskomuslukot ovat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n suurin ongelma. N\u00e4iden pohjalla ovat h\u00e4nen mukaansa huonot kokemukset esimerkiksi lapsuudesta ja nuoruudesta. T\u00e4m\u00e4 on yksi osoitus siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomioida lauluoppilas psykofyysisen\u00e4 kokonaisuutena. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan onkin tarttunut Maria Svan pro gradu -tutkielmassaan Vapauttava laulupedagogiikka (2011), jossa h\u00e4n k\u00e4sittelee laulunopetusta kokonaisvaltaisesti, my\u00f6s ihmisen psykofyysisen puolen huomioiden.\u00a0 Laulaminen ei voi olla pelkk\u00e4\u00e4 tekniikkaa ja eik\u00e4 laulunopetus tekniikan kehitt\u00e4mist\u00e4. Tietenk\u00e4\u00e4n laulunopettaja ei voi olla psykologi tai terapeutti, mutta luottamussuhde tunneilla on t\u00e4rke\u00e4. Tietty ymm\u00e4rrys, tunnetaidot ja empatia ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6kaluja opettajalle. Ihanteena pit\u00e4isin sit\u00e4, ett\u00e4 laulunopettajalla olisi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tehdess\u00e4 korvien lis\u00e4ksi syd\u00e4n auki.<\/p>\n

Kirjoittaja: Iris Seesj\u00e4rvi 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Arjas, P. 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena kustannus Oy.<\/p>\n

Hellsten, T. 2001. Ihminen tavattavissa. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n

Kotila, L. 2008. Syd\u00e4men puhetta syd\u00e4melle: Kirja laulamisesta. 2. korjattu painos. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Malinen, B. 2010. El\u00e4m\u00e4\u00e4 kahlitseva h\u00e4pe\u00e4. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n

Numminen, A. Luento Musiikki hoivaty\u00f6ss\u00e4 Keski-Pohjanmaan Konservatorio 30.1.2013.<\/p>\n

Saarinen, S. 2007. Itsetuntemus on avain h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Voi hyvin 3\/2007.\u00a0 http:\/\/www.voihyvin.fi\/artikkeli\/itsetuntemus-avain-hapeaan<\/a> Viitattu 14.2.2013<\/p>\n

Saraste, P. 2006. Suuntana vapaus: Alexander-tekniikan perusajatuksia: Laulaminen ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 Alexander-tekniikan valossa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kuopion Alexander-tekniikka.<\/p>\n

Svan, M. 2011. Vapauttava laulupedagogiikka. Kriittinen toimintatutkimus oppilasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 laulunopetusmallia luomassa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston musiikin laitos, musiikkikasvatuksen Pro gradu -tutkielma. Www-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/handle\/123456789\/37141<\/a>\u00a0 Viitattu 10.3.2013.<\/p>\n

Turunen, K. E. 2004. Tunne-el\u00e4m\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dKuulostaa kamalalta!\u201d \u201dMun \u00e4\u00e4ni on tosi ruma!\u201d \u201dH\u00e4vett\u00e4\u00e4 oma \u00e4\u00e4ni!\u201d T\u00e4llaista voi kuvitella kuulevansa ihmisilt\u00e4, jotka ovat kokeneet traumoja kouluajan laulukokeista tai joiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 on muuten arvosteltu. Kun t\u00e4llaista tulee laulun ammattiopiskelijan tai harrastajan suusta, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se enemm\u00e4n ihmetyst\u00e4. Onko oletus se, ett\u00e4 jokainen laulua opiskelemaan p\u00e4\u00e4ssyt olisi suhteellisen tyytyv\u00e4inen omaan \u00e4\u00e4neens\u00e4, eik\u00e4 ainakaan kokisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,4],"tags":[90,44,18],"class_list":["post-443","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-opettaminen-ammattina","tag-hapea","tag-laulunopettaja","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=443"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2298,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions\/2298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}