{"id":440,"date":"2013-06-04T23:59:40","date_gmt":"2013-06-04T20:59:40","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=440"},"modified":"2023-09-10T18:12:51","modified_gmt":"2023-09-10T15:12:51","slug":"tekemisen-ilo-keinoja-lasten-musiikinopetukseen-ryhmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/06\/tekemisen-ilo-keinoja-lasten-musiikinopetukseen-ryhmassa\/","title":{"rendered":"Tekemisen ilo &#8211; keinoja lasten musiikinopetukseen ryhm\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Improvisaatio, pelit, leikit, tarinat\u2026Opettajalla on monia keinoja ohjata ryhm\u00e4\u00e4 kohti iloista ja monipuolista musiikinopiskelua. Mink\u00e4laisia harjoituksia tunnilla voi tehd\u00e4 ja miksi?<\/p>\n<p>Aito kiinnostus tekemist\u00e4 kohtaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen motivaation, innostumisen ilman ulkoista palkintoa, joka edesauttaa oppimista. Jokaisella opettajalla onkin hyv\u00e4 olla monenlaisia keinoja ja ty\u00f6skentelytapoja, joilla yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 pienten oppilaidensa mielenkiinto. Sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota ruokkivat muun muassa oppilaita itse\u00e4\u00e4n kiinnostavat, riitt\u00e4v\u00e4n haastavat teht\u00e4v\u00e4t, sopivat tavoitteet, sek\u00e4 suorituskeskeisyydest\u00e4 vapaa ilmapiiri (Salovaara 2004). Olen erityisen kiinnostunut siit\u00e4, kuinka ohjata lapsia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa luovuuttaan ja osaamistaan musiikissa sis\u00e4isen motivaation tukemiseksi. Kuluneen vuoden aikana olen tietoisesti etsinyt, keksinyt, kehitellyt ja siekailematta ry\u00f6st\u00e4nyt muiden hyv\u00e4ksi havaitsemia keinoja, jotka viev\u00e4t musiikinopetusta kohti yhdess\u00e4 tekemisen iloa.<\/p>\n<p><strong>Leikkien ja pelaten<\/strong><\/p>\n<p>Aloitan usein tunnin jollain leikill\u00e4. Niiden avulla luodaan positiivinen, avoin ja turvallinen ilmapiiri (Sinivuori 2000, 55.) Leikkien ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse liitty\u00e4 musiikkiin. Ne toimivat hyvin alkul\u00e4mmittelyn\u00e4 ja kehitt\u00e4v\u00e4t vuorovaikutustaitoja, kuuntelemista, keskittymist\u00e4 ja keksimist\u00e4. Ne luovat ryhm\u00e4henke\u00e4 ja opettavat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 voittamaan. My\u00f6s erilaiset musiikkipelit toimivat hyvin opetuksen v\u00e4linein\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 voidaan pelata esimerkiksi musiikkiaiheista muistipeli\u00e4 tai teht\u00e4v\u00e4kortteja. Pelatessa lapset oppivat huomaamattaan esimerkiksi musiikin teoriaa.<\/p>\n<p>Tuolileikki on yksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni leikki, jossa oppilaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kertomaan itsest\u00e4\u00e4n. Rinkiin asetetaan tuoleja yksi v\u00e4hemm\u00e4n kuin osallistujia. Voidaan valita jokin aihe tai teema esimerkiksi ruokalajit joista pid\u00e4n. Yksi leikkij\u00f6ist\u00e4 asettuu keskelle ja sanoo: \u201dKaikki jotka pit\u00e4v\u00e4t mustikkapiirakasta vaihtavat paikkaa!\u201d Kaikkien mustikkapiirakan yst\u00e4vien on silloin noustava tuolilta ja yritett\u00e4v\u00e4 uudelle paikalle. Se kuka ei ehdi istuutua, j\u00e4\u00e4 seuraavaksi keskelle.<\/p>\n<p><strong>Improvisaatiosta satujen maailmaan<\/strong><\/p>\n<p>Jokaisessa ihmisess\u00e4 on luovuutta, improvisointi on yksi keino tuoda se esiin. Lapset ovat mestarillisia improvisoimaan ja keksim\u00e4\u00e4n, he tekev\u00e4t sit\u00e4 jatkuvasti leikkiess\u00e4\u00e4n. (Saastamoinen 1990, 7, 21, 22.) Samaa leikkimielt\u00e4 ja luovuutta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s musisoidessa. Avoin ja turvallinen ilmapiiri luovat hyv\u00e4t olosuhteet improvisoinnille. Olen usein k\u00e4ytt\u00e4nyt pitk\u00e4huilua improvisoinnissa. Siit\u00e4 saa helposti \u00e4\u00e4nen, ja koska n\u00e4kyvill\u00e4 ei ole koskettimia tai sormiaukkoja aloittaminen sujuu helposti, ilman rimakauhua ja valinnanvaikeutta. Tunteikas pitk\u00e4huilu -improvisaatioharjoituksessa, jokainen saa vuorollaan soittaa jonkin tunnetilan ja toiset koettavat arvuutella mist\u00e4 on kyse. Vaihtelun vuoksi voidaan my\u00f6s soittaa vaikka s\u00e4\u00e4tiloja, vuodenaikoja tai el\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n<p>Opetukseen voi tuoda eloa kehittelem\u00e4ll\u00e4 tarinan tai teeman, jonka ymp\u00e4rille tunti rakennetaan. Mit\u00e4 paremmin opettaja osaa el\u00e4yty\u00e4 tarinaan, sit\u00e4 innokkaammin oppilaatkin l\u00e4htev\u00e4t mukaan. P\u00e4\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4 mielikuvitus valloilleen! Tarinoita voi v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 musiikilla ja musiikkia tarinoilla. N\u00e4in haetaan ilmaisua ja tunteita musisointiin. Lapsilla on tarve tulla kuulluksi, anna heid\u00e4n my\u00f6s itse tarinoida ja kertoa (Hakom\u00e4ki 2007, 21.) Yhdess\u00e4 voidaan kehitell\u00e4 tarina siten, ett\u00e4 jokainen sanoo vuorollaan sanan, jonka opettaja kirjoittaa yl\u00f6s. Sitten kun tarina on valmis, siit\u00e4 voidaan vaikka tehd\u00e4 laulu. Itse tehdyt kappaleet ovat aina erityisen arvokkaita.<\/p>\n<p><strong>Liikett\u00e4 niveliin<\/strong><\/p>\n<p>Musisointiin voi my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 liikkumisen. Musiikin ja liikkeen yhdistyminen keholliseksi kokemukseksi auttaa oppilaita sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkia syvemm\u00e4ll\u00e4 tasolla. Kehon ja mielen yhteys edist\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista oppimista. (Juntunen, Perki\u00f6, Simola-Isaksson 2010, 11.) Liikkeen sek\u00e4 laulu- ja rytmileikkien avulla voidaan harjoitella monia musiikillisia asioita kuten nyanssit, tempo, \u00e4\u00e4nenv\u00e4ri, rytmi. Lauluihin voidaan lis\u00e4t\u00e4 itse keksittyj\u00e4 sanoja, liikkeit\u00e4 ja kehorytmej\u00e4. Laulun mukana liikkuminen kehitt\u00e4\u00e4 koordinaatiota, auttaa keskittym\u00e4\u00e4n ja muistamaan sanoja.<\/p>\n<p>Peilitanssi on oiva keskittymis- ja kontaktileikki. Ryhm\u00e4 jaetaan pareihin ja parista toinen on ensin peili, joka toistaa kaiken mit\u00e4 toinen tekee. Ryhm\u00e4n voi ohjeistaa tekem\u00e4\u00e4n rauhallisia ja hitaita liikkeit\u00e4, sopivan musiikin soidessa taustalla. Hiirenpiilotuksessa taas harjoitellaan nyansseja. Hiiren etsij\u00e4 poistuu hetkeksi luokasta, sill\u00e4 aikaa toiset piilottavat hiiren. Etsij\u00e4\u00e4 autetaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n hiiri laulamalla kovaa, kun h\u00e4n l\u00e4hestyy hiirt\u00e4 ja hiljaa, kun loittonee kohteestaan.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen<\/strong><\/p>\n<p>Olen saanut sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja kokemuksia koettaessani l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleni ja ryhm\u00e4lleni sopivaa tapaa opettaa. Vaikeaa on ollut j\u00e4rjestyksen pito ja rajan vet\u00e4minen siin\u00e4, mik\u00e4 on viel\u00e4 iloista tekemisen hulinaa ja miss\u00e4 vaiheessa menn\u00e4\u00e4n jo ohi aiheen ja opettajan \u00e4\u00e4nen pit\u00e4isi taas kuulua. Haastavaa on my\u00f6s ollut tasapainoilu sen kanssa, kuinka paljon voin ottaa huomioon oppilaiden ehdotuksia ja toiveita tunnin kulkuun liittyen, ilman ett\u00e4 menet\u00e4n tilanteen hallinnan. Parhaita hetki\u00e4 taas on ollut tunnin lopuksi kuuluva onnellinen huokaus: \u201dAi ett\u00e4 oli kivaa!\u201d<\/p>\n<p>Minusta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaat saavat oman \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin, voivat kertoa ajatuksiaan ja tehd\u00e4 omanlaistaan musiikkia omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. He saavat kokemuksen, ett\u00e4 heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on toteuttamisen arvoisia ajatuksia, mahdollisuus tehd\u00e4 valintoja ja toimia itsen\u00e4isesti ilman liian rajoittavia ohjeita. Tekemisen ilo on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin lopputulos (Saastamoinen 1990, 34).<\/p>\n<p>Kirjoittaja:<\/p>\n<p>Satu Lankinen 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Hakom\u00e4ki, H. 2007. Tarinas\u00e4velt\u00e4misen taito. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n<p>Juntunen, M-L. &amp; Perki\u00f6, S. &amp; Simola-Isaksson, Inkeri 2010. Musiikkia liikkuen.\u00a0Helsinki: WSOYpro Oy.<\/p>\n<p>Saastamoinen, I. 1990. Keiteleen oudompi nuottikirja. Johdatus luovaan musiikinopetukseen. Tampere: J\u00e4ljennepalvelu.<\/p>\n<p>Sinivuori, P. &amp; T. 2000. Esiripusta aplodeihin. Opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena kustannus Oy.<\/p>\n<p>Salovaara, H. 2004. Motivaatio oppimisessa. Www-dokumentti. Saatavissa: http:\/\/tievie.oulu.fi\/verkkopedagogiikka\/luku_4\/motivaatio.htm<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Improvisaatio, pelit, leikit, tarinat\u2026Opettajalla on monia keinoja ohjata ryhm\u00e4\u00e4 kohti iloista ja monipuolista musiikinopiskelua. Mink\u00e4laisia harjoituksia tunnilla voi tehd\u00e4 ja miksi? Aito kiinnostus tekemist\u00e4 kohtaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen motivaation, innostumisen ilman ulkoista palkintoa, joka edesauttaa oppimista. Jokaisella opettajalla onkin hyv\u00e4 olla monenlaisia keinoja ja ty\u00f6skentelytapoja, joilla yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 pienten oppilaidensa mielenkiinto. Sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota ruokkivat muun muassa oppilaita [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[50,38,21],"class_list":["post-440","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-improvisaatio","tag-lasten-musiikin-oppiminen","tag-musiikin-ryhmaopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/440","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=440"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/440\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2299,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/440\/revisions\/2299"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=440"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=440"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=440"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}