Oletusarvona on, ett\u00e4 oppilas haluaa k\u00e4yd\u00e4 tunneilla ja oppia uuden instrumentin soittotaidon. Mutta miten pit\u00e4\u00e4 motivaatiota yll\u00e4, kun uutuudenvieh\u00e4tys harrastuksesta katoaa ja soittoharrastus muuttuu oppilaalle rutiininomaiseksi toiminnaksi?<\/p>\n
Opettaja innostaa oppilaan pysyv\u00e4\u00e4n harrastukseen<\/strong><\/p>\n Erinomaiseen opettamiseen kuuluu oppilasl\u00e4ht\u00f6isyys ja oppilaan motivointi harrastuksessaan. Nuorten ja lasten opetuksessa oppilaan motivaatiotasoa ei voi pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 \u2013 oppilaan viel\u00e4 etsiess\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja omia kiinnostuksen kohteitaan, voi hyvin alkanut soittoharrastus usein j\u00e4\u00e4d\u00e4. Oppilaan opetellessa uutta taitoa, kehitys ja edistyminen on alussa nopeaa. Jokainen uusi opittu asia on aina huikea askel eteenp\u00e4in alkuper\u00e4iseen tilanteeseen n\u00e4hden \u2013 ja mit\u00e4 kauemmin opiskelija opiskelee, sen hitaammalta kehitys alkaa vaikuttaa (Kindersley 1995, \u00a0123). Oppilaan motivointi harrastuksen parissa on t\u00e4rke\u00e4 ja usein unohdettu ty\u00f6v\u00e4line opettajalle. Pelkk\u00e4 ulkoinen motivaatio palkintojen toivossa ei riit\u00e4 saavuttamaan parhaita mahdollisia oppimistuloksia \u2013 opettajan t\u00e4ytyy keskitty\u00e4 oppilaan sis\u00e4isen motivaation s\u00e4ilytt\u00e4miseen (Keskinen, E., Korkiakangas, M., Kuusinen, J., Kuusinen K-L. & Wahlstr\u00f6m, R. 1997, 210).<\/p>\n Omassa opetusty\u00f6ss\u00e4ni kokeilin erilaisia konkreettisia tapoja innostaa oppilaitani soittoharrastuksessa. Monipuolisten harjoitteiden avulla oppilaiden soittoinnokkuudessa tapahtui niin kasvua kuin laskuakin. Harjoitteiden perusteena oli tuoda uutta, motivoivaa toimintaa soittotunnille ja toimia \u201dv\u00e4lipalana\u201d muun oppimisen keskell\u00e4. Harjoituksia muokkaamalla pyrin luomaan jokaiselle oppilaalleni oman, toimivan tavan, joka takaisi toivotun tuloksen oppilaan oppimisessa ja opiskelussa \u2013 motivaatio harjoitteluun ja innostus oppimiseen kasvaisi.<\/p>\n Jokainen oppilas aloittaa yleens\u00e4 uuden soittoharrastuksen innostuneena. Oletusarvona on, ett\u00e4 oppilas haluaa k\u00e4yd\u00e4 tunneilla ja oppia uuden instrumentin soittotaidon. Mutta miten pit\u00e4\u00e4 motivaatiota yll\u00e4, kun uutuudenvieh\u00e4tys harrastuksesta katoaa ja soittoharrastus muuttuu oppilaalle rutiininomaiseksi toiminnaksi? Opettajan kannustaminen ja henkinen motivointi on usein selkein ja suosituin tapa, jota tunneilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kodin vaikutusta soittoharrastukseen ei voi sivuuttaa.\u00a0 Opettajan on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s itse hahmottaa keinoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla pit\u00e4\u00e4 oppilaan innokkuutta yll\u00e4 ja vahvistaa harrastajan sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota. N\u00e4it\u00e4 motivointikeinoja voivat olla mm. tavoitteiden korostaminen ja eri ty\u00f6skentelytavat (Salovaara 2004).<\/p>\n Monipuoliset harjoitukset johtavat motivaatioon<\/strong><\/p>\n Usein soittotunneilla k\u00e4ytetty tietynlainen rakenne s\u00e4ilyy samanlaisena tunnilta toiselle. Opettaja voi ensin tarkistaa viime viikon l\u00e4ksykappaleet, ja sitten opetella oppilaan kanssa uutta asiaa. Tunnin rakenne on tuttu ja turvallinen niin oppilaalle kuin opettajallekin, ja se on t\u00e4rke\u00e4 edellytys oppilaan oppimiselle. Opetustilanne on luonteva ja rento, eik\u00e4 oppilaan tarvitse j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 tulevaa. Joskus opettajan on kuitenkin hyv\u00e4 rikkoa rakennetta ja tutuksi tullutta kaavaa erilaisten\u00a0 motivointiharjoituksien avulla. Harjoitteiden tarkoituksena on toimia \u201dv\u00e4liharjoituksina\u201d muun opetuksen ohessa, kuitenkaan katkaisematta oppimisprosessia ja tavoitteiden saavuttamista. Jokainen opettaja voi itse mielikuvitustaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keksi\u00e4 omia tapoja, joilla motivoida oppilasta. Hyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 harjoituksien keksimiseen ovat esimerkiksi seuraavat: kuinka monipuolisesti voin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 instrumenttiani? Mink\u00e4laista ohjelmistoa oppilaani ei ole viel\u00e4 soittanut? Onko oppilaan oma luovuus ja mielikuvitus p\u00e4\u00e4ssyt oikeuksiin soittotunneilla? Olenko hy\u00f6dynt\u00e4nyt kaikkia oppilaan aisteja opetuksessa? N\u00e4iden kysymysten ja erilaisten l\u00e4hdeaineistojen pohjalta loin tunneille omat harjoitteeni joissa k\u00e4ytin hy\u00f6dyksi liikett\u00e4, laulua, leikki\u00e4, draamaa, lapsen omaa luovuutta ja ennakkoluulotonta asennoitumista eri musiikkityyleihin. Uusien asioiden opettelu tuomalla asiat esiin el\u00e4v\u00e4sti ja innostaen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 motivaatiota (Salovaara & Honkonen 2011, 115).<\/p>\n Lapsen omaa luovuutta<\/strong> voi kehitt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in erilaisten s\u00e4vellysteht\u00e4vien avulla. Rytmikorttis\u00e4vellyksen tai lorus\u00e4vellyksen (Muukka & Shevchenko 2000, \u00a025) avulla lapsi saa helpon ty\u00f6kalun tehd\u00e4 omia kappaleita. Lorus\u00e4vellyksess\u00e4 oppilas tekee tutun tai itse keksim\u00e4ns\u00e4 lorun sanoihin sanarytmit, joihin keksit\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen melodia. Rytmikorttis\u00e4vellyksess\u00e4 oppilas saa puolestaan valita rytmej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 pelikorteista mieluisan rytmip\u00e4tk\u00e4n, jonka j\u00e4lkeen t\u00e4h\u00e4n keksit\u00e4\u00e4n melodia k\u00e4ytt\u00e4en viitt\u00e4 eri \u00e4\u00e4nt\u00e4. Leikin<\/strong> lis\u00e4\u00e4minen soittotunneille onnistuu helposti yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perinteisen muistipelin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t musiikinteorian opetteluun \u2013 n\u00e4in lapsi oppii huomaamattaan esim. nuottiarvoja ja musiikkitermej\u00e4. Liikunnan<\/strong> sis\u00e4llytt\u00e4minen tunneille on usein j\u00e4tetty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta liikkumalla ja tanssimalla uuden tahtilajin opettaminen lapselle on luontevampaa kuin sen teoreettinen selitt\u00e4minen nuoteista. Liikett\u00e4 voi kokeilla my\u00f6s draaman ja ilmaisun<\/strong> kautta, opettelemalla uuden kappaleen n\u00e4ytellen laulun sanojen mukana. Parhaita motivointituloksia sain kuitenkin harjoitteella, jossa oppilaalle valittiin edellisest\u00e4 soittomateriaalista tyylillisesti poikkeava kappale. Oman instrumentin monipuolisuus<\/strong> on helppo huomata taas uudelleen, kun yht\u00e4kki\u00e4 opeteltavana onkin jokin radiossa soivista suosikeista. Klassisen puolen opiskelijalle voi tarjota uudeksi kappaleeksi perinteist\u00e4 kansanlaulua, tai kansanmuusikolle rock-musiikin klassikkoa!<\/p>\n Oppilasl\u00e4ht\u00f6isyys motivoinnin l\u00e4ht\u00f6kohtana<\/strong><\/p>\n Opetuskokeiluissani t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 yksityiskohtana erottui oppilasl\u00e4ht\u00f6isyyden vaikutus motivointiharjoituksiin. Mik\u00e4li opettaja valitsee v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen harjoitteen oppilasta varten, lopputulos on motivoinnin kehityksen kannalta\u00a0 toivotun tuloksen vastakohta, ja motivaatio laskee entisest\u00e4\u00e4n. Ujolle oppilaalle ei kannata valita draamaharjoitusta, joka vaatii suurta luottamusta opettajaan ja opetustilanteeseen. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 arvostaa erilaisuutta, ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri piirteet oppilaassaan niin luonteelta kuin soittotekniikaltaankin. Jokaisella oppilaalla on oma oppimistyylins\u00e4, ja oppimistyyliin vaikuttaa moni asia. Oppimiseen ja opiskelumotivaatioon vaikuttavat Dunn & Dunnin mallin mukaan psykologiset, ymp\u00e4rist\u00f6lliset, sosiologiset, emotionaaliset ja fyysiset tekij\u00e4t sek\u00e4 oppilaan omat aistit, jotka jokaisella oppilaalla ovat erivahvuiset (Prashnig 1996,.30-34). Hyv\u00e4n motivointiharjoituksen onnistunut perusta on siis opettajan hyv\u00e4 oppilastuntemus.<\/p>\n Se mik\u00e4 oppilaalle itselleen ei ole mieluisaa, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n innosta oppilasta. Onnistuneessa motivoinnissa opettaja saa harjoitteen avulla ep\u00e4mieluisastakin asiasta, esim. laulamisesta muotoiltua oppilaalle hauskan harjoitteen, jossa laulaminen tapahtuu oppilaan huomaamatta, mieluisalla tavalla. Tekemisest\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 lapselle mielek\u00e4st\u00e4 ja inspiroivaa. Onnistuessani motivoinnissa huomasin selv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 oppilaiden harjoittelun, oman luovuuden ja innostuksen suhteen. Itsen\u00e4inen harjoittelu kotona lis\u00e4\u00e4ntyi huomattavasti ja tunneilla ideoiminen ja soittimen luova k\u00e4ytt\u00f6 sai my\u00f6s oppilaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten monipuolinen soitin h\u00e4nell\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pienen \u201dv\u00e4liharjoituksen\u201d muun opetuksen joukkoon pystyin kasvattamaan oppilaiden sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota ja innostamaan heit\u00e4 jatkamaan opintojaan. Vanhat soittol\u00e4ksyt sujuivat heti paljon innokkaammin, kun pohjalla oli jokin harjoite, joka motivoi oppilasta jatkamaan hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Pienell\u00e4 vaivalla uuteen innostukseen<\/strong><\/p>\n Jokainen opettaja tulee luultavasti jossain vaiheessa uraansa huomaamaan motivaation merkityksen oppilaidensa opinnoissa. Motivoitumaton oppilas ei joko harjoittele tarpeeksi, tai osallistuu passiivisesti tunneilla. Oppilaan kehitys hidastuu, ja soittoharrastus on vaarassa loppua kokonaan. Motivointi ei vaadi paljoa, ja jo pienell\u00e4 muutoksella tunnille saa uuden inspiroivan ilmapiirin. Vaihtelu virkist\u00e4\u00e4, ja pelkk\u00e4 opettajan \u00e4\u00e4nens\u00e4vyn muuttaminen opetustilanteessa voi muuttaa tunnin tunnelmaa niin, ett\u00e4 oppilas kiinnostuu aiheesta uudelleen.<\/p>\n Rutiininomaiseen ty\u00f6h\u00f6n turtuu oppilas sek\u00e4 opettaja. Tuntisis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 saa lapselle mielekk\u00e4it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vain hieman mielikuvitustaan. Opettajan rutiiniin voi alusta alkaen sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 pienet v\u00e4liharjoitteet, jotka poikkeavat muusta opitusta tai ohjaavat seuraavaan opeteltavaan asiaan leikin ja luovan toteutuksen avulla. Rutiininomainen ty\u00f6 ei tarkoita tyls\u00e4\u00e4 ja ennalta-arvattavaa ty\u00f6t\u00e4 \u2013 opettajan t\u00e4ytyy vain muistaa lis\u00e4t\u00e4 leikki, hauskuus ja v\u00e4liharjoitteet omaan rutiiniinsa valmiiksi! \u201dLiian totinen ja iloton ilmapiiri voi nopeasti sammuttaa motivaation kiinnostavaankin aiheeseen.\u201d<\/em> (Salovaara & Honkonen 2011, 115).<\/p>\n Kirjoittaja: Laura Ikonen 2013, <\/strong>Centria ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Keskinen, E., Korkiakangas, M., Kuusinen, J., Kuusinen K-L. & Wahlstr\u00f6m, R. 1997. Kasvatuspsykologia. Juva: WSOY.<\/p>\n Kindersley, D. suom. Salminen, R. & Viitanen, R. 1995. El\u00e4m\u00e4ntaidon avaimet. Iloitse oppimisesta. OY Valitut palat \u2013 Reader\u2019s Digest.<\/p>\n Muukka, T. & Shevchenko, G. 2000. Mukavasti musiikin maailmaan I. Uusi suomalainen pianonsoiton oppikirja.Kouvola: PaSalusta Ay.<\/p>\n Prashnig, B. 1996. El\u00e4k\u00f6\u00f6n erilaisuus. Oppimisen vallankumous k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena kustannus.<\/p>\n Salovaara, R. & Honkonen, T. 2011. Rakenna hyv\u00e4 luokkahenki. Porvoo: Ps-kustannus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oletusarvona on, ett\u00e4 oppilas haluaa k\u00e4yd\u00e4 tunneilla ja oppia uuden instrumentin soittotaidon. Mutta miten pit\u00e4\u00e4 motivaatiota yll\u00e4, kun uutuudenvieh\u00e4tys harrastuksesta katoaa ja soittoharrastus muuttuu oppilaalle rutiininomaiseksi toiminnaksi? Opettaja innostaa oppilaan pysyv\u00e4\u00e4n harrastukseen Erinomaiseen opettamiseen kuuluu oppilasl\u00e4ht\u00f6isyys ja oppilaan motivointi harrastuksessaan. Nuorten ja lasten opetuksessa oppilaan motivaatiotasoa ei voi pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 \u2013 oppilaan viel\u00e4 etsiess\u00e4 itse\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[87,89,88],"class_list":["post-437","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-motivaatio","tag-oppilaslahtoisyys","tag-soittoharrastus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=437"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2300,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/437\/revisions\/2300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}