Nykyp\u00e4iv\u00e4n yh\u00e4 hektisemm\u00e4ksi k\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 maailmassa kiire on alkanut vaikuttaa my\u00f6s pieniin lapsiin. Vaikka erityist\u00e4 keskittymisen erityisvaikeutta ei olisi todettukaan, yh\u00e4 useampi lapsi k\u00e4rsii tavallisiin oppimistilanteisiin ja sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen liittyv\u00e4st\u00e4 keskittymisen puutteesta. Miten n\u00e4m\u00e4 ongelmat ilmenev\u00e4t soittotunneilla? Miten soitonopettaja voi ottaa huomioon erityisvaikeudet ja toimia niin ett\u00e4 soittamaan oppiminen olisi arkea tukevaa ja motivoivaa?<\/p>\n
Keskittymisen vaikeuden pienill\u00e4 lapsilla<\/strong><\/p>\n Lasten hyvin- ja pahoinvointi ovat olleet puheenaiheina jo pitk\u00e4\u00e4n. Syit\u00e4 pahoinvointiin, levottomuuteen ja jo pienten lasten stressiin on etsitty niin tietotekniikasta kuin perherakenteiden muuttumisestakin. Vanhempien stressi siirtyy helposti lapsiin. Varsinkin ihan pienten lasten vanhempien stressin on havaittu aiheuttavan k\u00e4ytt\u00e4ytymish\u00e4iri\u00f6it\u00e4 viel\u00e4 koului\u00e4ss\u00e4kin. Lapsia my\u00f6s luokitellaan entist\u00e4 helpommin tavallisiin ja tavallisista poikkeaviin. Varsinkin peruskoulun ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s musiikkiopistojen opettajat kohtaavat kasvavan rauhattomuuden ja keskittymisvaikeudet p\u00e4ivitt\u00e4in. (M\u00e4\u00e4tt\u00e4 & Rantala 2009; Hannaford, 2002.) Koulusta ja harrastuksista tulee helposti suorittamista ja ne lapset, jotka eiv\u00e4t perinteisist\u00e4 menetelmist\u00e4 hy\u00f6dy, tippuvat helposti harrastuksissa kelkasta.<\/p>\n Oppimisen perusta ja mahdollisuudet<\/strong><\/p>\n Er\u00e4\u00e4n luokittelun mukaan oppimiseen on kolme polkua: behavioristinen, kognitiivinen ja situatiivinen. Behavioristien n\u00e4kemys oppimisesta mekaanisena prosessina palkkioineen ja rangaistuksineen sai v\u00e4isty\u00e4 hiljalleen 1960-luvulla kognitiivisen n\u00e4kemyksen vallattua alaa. Kognitiivisen ja sen mukana konstruktivistisen n\u00e4kemyksen mukaan oppiminen on tiedon omaksumista sek\u00e4 sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. K\u00e4sitys oppijan roolista muuttui radikaalisti. Musiikkikasvatuksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 ymm\u00e4rrettiin musiikin v\u00e4littymisen kuulijan alitajuntaan edellytt\u00e4v\u00e4n aktiivista mielensis\u00e4ist\u00e4 tiedonk\u00e4sittely\u00e4. Situatiivisen oppimisen juuret ovat jo 1900-luvun alussa, mutta se on vasta 2000-luvulla noussut muiden teorioiden haastajaksi. Situatiivisen n\u00e4kemyksen mukaan oppiminen perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n enkulturaatioprosessiksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kulttuuriin, instituutioihin ja arvoihin. (Ahonen 2009, 13\u201328.) T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 oivallus musiikin varhaisen oppimisen ja oppijan erityistarpeiden huomioon ottamisen kannalta.<\/p>\n Erilaiset oppimistyylit otetaan yleisess\u00e4 pedagogiikassa nyky\u00e4\u00e4n hyvin huomioon, ja soitonopetuskin on menossa siin\u00e4 suhteessa hiljalleen oikeaan suuntaan. T\u00e4m\u00e4 asennemuutos antaa yh\u00e4 useammalle lapselle mahdollisuudet musiikin oppimiseen. Kasvava ongelma on kuitenkin rauhattomien, ylivilkkaiden, keskittymisvaikeuksia omaavien sek\u00e4 stressaantuneiden lasten ryhm\u00e4, joka kasvaa jatkuvasti yhteiskunnan vaatimusten koventuessa. Leimaamisen sijasta tulisi mietti\u00e4, miten soitonopettaja voi tukea keskittymisen ja motivaation kehitt\u00e4miseen tarvittavien taitojen hankkimista, ja miten musiikista saisi soittotaidon lis\u00e4ksi voimavaran arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Keskittymisen ja oppimisen opettelua<\/strong><\/p>\n Soittotaitojen on aina tiedetty kehittyv\u00e4n harjoittelemalla, mutta viime vuosien aikana on ymm\u00e4rretty my\u00f6s oppimiseen liittyvien taitojen harjoittelun t\u00e4rkeys. Jokaisella lapsella on synnynn\u00e4isi\u00e4 taipumuksia joihinkin taitoihin, mutta onneksi kaikenlaisia taitoja voi omaksua l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on havaita oppimiskeinojen toimivuus tai ep\u00e4sopivuus. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on kokeilla eri keinoja innostuksen her\u00e4tt\u00e4miseksi, ja saada oppilas itsekin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tavoin h\u00e4n oppii. T\u00e4ll\u00e4 tavalla saadaan jo varhaisessa vaiheessa oppimisesta positiivisia onnistumisen kokemuksia.<\/p>\n Oppilaalla saattaa olla hyv\u00e4t musikaaliset edellytykset soittamisen oppimiseen, mutta tunnit kuluvat silti rauhatonta lasta hillitess\u00e4 ja oppiminen ei etene. T\u00e4ll\u00f6in on hyv\u00e4 mietti\u00e4 vaihtoehtoisia keinoja opettamiseen, ja pohtia my\u00f6s oppimisymp\u00e4rist\u00f6n vaikutusta.<\/p>\n Rutiinit ovat hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 lapsille. T\u00e4rkeys vain korostuu, jos esiintyy ylivilkkautta tai keskittymisvaikeuksia. Aikuisen on oltava johdonmukainen toimissaan, jotta lapsi oppii mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 odotetaan eri tilanteissa. Apuv\u00e4lineet, esimerkiksi listat ja kuvasarjat auttavat lasta pikkuhiljaa ohjautumaan itse teht\u00e4v\u00e4\u00e4n asiaan ja oppiminen helpottuu (Lund\u00e1n 2012, 79\u201393.)<\/p>\n Soittotuntitilanteessa oppimiselle olisi hyv\u00e4 luoda olosuhteet, joissa lapsella on optimaaliset mahdollisuudet keskitty\u00e4. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset ja asiaan liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t visuaaliset ja auditiiviset \u00e4rsykkeet tulisi sulkea mahdollisuuksien mukaan pois, jotta keskittymist\u00e4 ei tarvitse jakaa liian moneen asiaan.<\/p>\n Soittotuntien sis\u00e4ll\u00f6n monipuolistaminen<\/strong><\/p>\n Ikosen mukaan keskittymisvaikeuksien kanssa kamppaileville lapsille yhteist\u00e4 on usein suuri tarve liikkua. Kaikki strukturoidut liikkumisharjoituksen ovat hyv\u00e4st\u00e4, mutta erityisesti silm\u00e4n ja k\u00e4den koordinaatio, liikehavainnot ja visuaaliset ja auditiiviset havainnot vaativat erityist\u00e4 huomiota (Ikonen 1993, 134\u2013143.) Erilaisia musiikkiliikuntatapoja on kehitetty paljonkin, mutta niiden toteutus j\u00e4\u00e4 usein musiikkileikkikouluihin, vaikka niit\u00e4 olisi suhteellisen helppo soveltaa my\u00f6s instrumenttiopetukseen. T\u00e4llaiset sallitut liikunnalliset v\u00e4lipalat soittotunnin sis\u00e4ll\u00e4 auttavat lasta purkamaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 energiaa, jolloin keskittyminen helpottuu.<\/p>\n On my\u00f6s erityisi\u00e4 pedagogisia suuntauksia, joissa liikkumista ja kehollisuutta korostetaan. \u00c8mile Jaques-Dalcroze pyrki pedagogiikassaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan aistihavainnot ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 oppimisessa. Liikkeen aistiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkityksi\u00e4 luovana toimintana ja kehollisen tiet\u00e4misen muotona. Liikkeen tarkoitus voi olla jonkin musiikin ilmi\u00f6n konkretisointi tai lapsi voi vapaasti improvisoida musiikin mukana liikkuen. (Louhivuori, Paananen & V\u00e4kev\u00e4 2009, 245-249).<\/p>\n Montessori-musiikkikasvatus on erikoistunut lasten varhaiseen musiikinoppimiseen. Siin\u00e4 otetaan huomioon lapsen herkkyyskaudet ja henkil\u00f6kohtaiset valmiudet. Metodiikkaan kuuluu monia metodeja, jotka sopivat nimenomaan levottomien ja keskittymisvaikeuksista k\u00e4rsivien lasten opetukseen. T\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat musiikkiliikunta- ja taputusharjoitteet ja erilaiset kuuntelemisen lajit. (Keltti-Laine 1991).<\/p>\n Motivaation parantamiseen auttaa usein my\u00f6s erilaisten pelien ja leikkien k\u00e4ytt\u00f6. Lapset ovat taitavia sepitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarinoita, ja siihen keskittyminen on usein helpompaa kuin pelkk\u00e4 paikoillaan istuminen. Musiikki auttaa my\u00f6s tunteiden k\u00e4sittelyss\u00e4: musiikin voi valita tunteiden mukaan, tai musiikilla voi pyrki\u00e4 vaikuttamaan tunteisiin, esimerkiksi pirte\u00e4 musiikki huonona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 mielialan p\u00e4\u00e4laelleen. (Anttila & Juvonen 2006, 257\u2013263). Huonoina p\u00e4ivin\u00e4 pienen hetken soittotunnista voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s improvisoimiseen, jolloin lapsi saisi tietyiss\u00e4 rajoissa ilmaista tunteitaan musiikin tuottamisen kautta.<\/p>\n Yhdess\u00e4 opettaminen<\/strong><\/p>\n Perinteisesti on usein k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 ensimm\u00e4isten soittotuntien j\u00e4lkeen oppilas k\u00e4y yksin soittotunneilla, eik\u00e4 kontaktia oppilaan vanhempien ja opettajan v\u00e4lill\u00e4 juuri ole. Soittotuntitilanteen on yleens\u00e4 hyv\u00e4 olla oppilaan ja opettajan v\u00e4linen, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat ovat tietoisia miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n ja kuinka harrastus on edennyt.<\/p>\n Koska levottomuuden ja keskittymisvaikeuksien syyt harvoin ovat soittoharrastuksessa itsess\u00e4\u00e4n (joskus toki n\u00e4inkin), on usein tarpeen yritt\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s lapsen l\u00e4hiomaiset ja kotiymp\u00e4rist\u00f6 osaksi harrastusta. Oppiminen vaatii keholta ja aivoilta paljon. Perusasioiden on oltava kunnossa eli unta, monipuolista ravintoa ja liikuntaa on saatava riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Vanhempien kanssa on hyv\u00e4 sopia yhteiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4ksi havaituista keinoista pidet\u00e4\u00e4n kiinni my\u00f6s kotona harjoitellessa. Pienen lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole tiukkoja lokeroita eri toimintamalleille eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, vaan lapsi liikkuu joustavasti kouluun, kotiin ja harrastuksiin. (M\u00e4\u00e4tt\u00e4 & Rantala 2010, 147\u2013148.) Vanhemman ei tarvitse olla soittamisen asiantuntija voidakseen ohjata lastaan oikeaan, yhdess\u00e4 sovittuun suuntaan.<\/p>\n Soitonopettajan tulee kuunnella vanhempaa h\u00e4nen lastaan koskevissa asioissa, koska jokainen vanhempi on lapsensa asiantuntija. On my\u00f6s hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mahdollisista muutoksista lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jotta opetuksessa voi ottaa huomioon oppilaan l\u00e4pik\u00e4ymi\u00e4 asioita.<\/p>\n Usein jo pienill\u00e4 muutoksilla soittotuntien sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 voidaan auttaa lasta saamaan soittamisesta enemm\u00e4n irti. Keskittymis- ja oppimistaitojen ohella usein kuin huomaamatta kehittyy hyv\u00e4 perussoittotaito ja musiikillisuus, joista on hyv\u00e4 jatkaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Katri Roukala 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/p>\n L\u00c4HTEET:<\/p>\n Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finn Lectura.<\/p>\n Anttila, M. & Juvonen, A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Joensuu University Press.<\/p>\n Hannaford, C. 2002. Viisaat liikkeet \u2013 aivojumpalla apua oppimiseen. Helsinki: Hakapaino Oy.<\/p>\n Ikonen, O. 1993. Erilainen oppija 1. Helsinki: Werner S\u00f6derstr\u00f6m Oy.<\/p>\n Keltti-Laine, S. 1991. Montessori-musiikkikasvatus. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n Louhivuori,J., Paananen P. & V\u00e4kev\u00e4 L. 2009. Vaasa: Suomen Musiikkikasvatusseura \u2013 FiSME ry.<\/p>\n Lund\u00e1n, A. 2012. Konstit v\u00e4hiss\u00e4? Ratkaisuja haastaviin kasvatustilanteisiin. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n M\u00e4\u00e4tt\u00e4, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi. Jyv\u00e4skyl\u00e4; PS-kustannus.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nykyp\u00e4iv\u00e4n yh\u00e4 hektisemm\u00e4ksi k\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 maailmassa kiire on alkanut vaikuttaa my\u00f6s pieniin lapsiin. Vaikka erityist\u00e4 keskittymisen erityisvaikeutta ei olisi todettukaan, yh\u00e4 useampi lapsi k\u00e4rsii tavallisiin oppimistilanteisiin ja sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen liittyv\u00e4st\u00e4 keskittymisen puutteesta. Miten n\u00e4m\u00e4 ongelmat ilmenev\u00e4t soittotunneilla? Miten soitonopettaja voi ottaa huomioon erityisvaikeudet ja toimia niin ett\u00e4 soittamaan oppiminen olisi arkea tukevaa ja motivoivaa? Keskittymisen vaikeuden […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[86,85,84],"class_list":["post-434","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-erilainen-oppija","tag-keskittymisvaikeudet","tag-soiton-varhaisopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/434","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=434"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/434\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2301,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/434\/revisions\/2301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=434"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=434"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=434"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}