Mielikuvaharjoitukset ovat hyv\u00e4 ja nopea tapa tutustuttaa viulunsoittoa aloitteleva lapsi tai nuori aikuinen musiikin harrastukseen. Harjoitusten yksi t\u00e4rke\u00e4 tavoite on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavallisesta arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 motorisia liikkeit\u00e4, jotka parhaassa tapauksessa vastaisivat viulunsoitossa esiintyvi\u00e4 toimintoja. Normaalisti emme tietoisesti ajattele motorisia liikkeit\u00e4mme arjen rutiineissa, kuten tiskaamisessa, imuroinnissa tai auton pesussa. Hyvin nopeasti opimme n\u00e4m\u00e4 yksinkertaisilta vaikuttavat liikkeet automaattisiksi ja pyrimme tiedostamattomasti hiomaan n\u00e4it\u00e4 ruumiin toimintoja mahdollisimman taloudellisiksi ja nopeiksi. Lattian imurointi s\u00e4ngyn alta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vaatii hieman j\u00e4rkeily\u00e4 ja mukautumista ahtaisiin tiloihin, mutta jo muutaman kerran sama toiminto alkaa olla jo itsest\u00e4\u00e4nselvyys ja eik\u00e4 vaadi kovin kummoista paneutumista teht\u00e4v\u00e4\u00e4n seuraavilla kerroilla.<\/p>\n
Sama periaate on mielikuvaharjoituksissa, joissa lapselle voidaan opettaa viulunsoittamisen alkeita suhteellisen hyvill\u00e4 lopputuloksilla ilman varsinaista instrumenttia. Ensiksi oppilaalta saadaan poistettua se erikoinen pelkotila, ett\u00e4 arvokas ja herkk\u00e4 instrumentti saattaisi pudota lattialle ja s\u00e4rky\u00e4. Toiseksi: oppilas saadaan keskittym\u00e4\u00e4n olennaisiin motorisiin harjoituksiin, joilla my\u00f6t\u00e4ill\u00e4\u00e4n ja mallinnetaan itse soittamista ja instrumentin k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n
Aloittelijan on hyv\u00e4 jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oivaltaa, ett\u00e4 soittaminen tapahtuu ensisijaisesti aivoissa tietoisella ja tiedostamattomalla tasolla. Kaikki mit\u00e4 ihmisen tarvitsee osata, on ne yksinkertaiset k\u00e4denliikkeet, joilla soittaminen tapahtuu. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voidaan soittajalle antaa kokeiltavaksi viulu ja jousi ja todeta, kuinka liikkeiden tulisi pysy\u00e4 mahdollisimman autenttisina ja muuttumattomina. Jos oppilas on oivaltanut ja sis\u00e4ist\u00e4nyt liikkeet, viulun ja jousen hallinta ovat suhteellisen kivuttomia asioita.<\/p>\n
Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma, jonka jokainen muusikko kohtaa i\u00e4st\u00e4 riippumatta on se, ett\u00e4 soittimen hallinta miellet\u00e4\u00e4n tavattoman monimutkaiseksi ja vaikeaksi heti, kun oma keho on siihen fyysisesti kosketuksessa. Varsinkin varttuneemmalla soittajalla on taipumus ajatella liikaa ja liian yksityiskohtaisesti.<\/p>\n
Jousik\u00e4si ja sen yksinkertaiset harjoitukset<\/strong><\/p>\n Jousik\u00e4den hallinta alkuvaiheessa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 v\u00e4ltett\u00e4isiin \u201drumien \u00e4\u00e4nien\u201d aiheuttama henkinen lukko- ja j\u00e4nnitystila, joka puolestaan johtaa helposti my\u00f6hemmin vasemman k\u00e4den harjoitusten vaikeutumiseen. Yleisesti kuka tahansa ihminen nauttii uuden soittimen hallinnasta ja uusien asioiden harjoittelemisesta, jos \u00e4\u00e4nenmuodostukseen kiinnitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota jo heti alussa. Piisil\u00e4n (2008, 19) mukaan alkeissoittoon liittyviss\u00e4 harjoituksissa harjoitellaan jousen hankaamista kielill\u00e4 tallan suuntaisesti sek\u00e4 kauniin \u00e4\u00e4nen tuottamista.<\/p>\n Harjoitteleminen on siis mielek\u00e4st\u00e4 ja mukavaa, kun soittimesta saadaan kaunis ja haluttu \u00e4\u00e4ni. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa jousen hallinnan opettelu esimerkiksi kukkakepin tai kyn\u00e4n avulla on helpoin tapa saada lihakset toimimaan mahdollisimman luontevasti aivan kuin k\u00e4dess\u00e4 olisi oikea jousi. Perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on rakentaa aivoille uudenlainen toimintamalli k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi jo olemassa olevia liikeratoja ja niit\u00e4 hieman muokkaamalla. Liikeharjoituksia neuvotaan tekem\u00e4\u00e4n kyn\u00e4n avulla, ilman joustaja jousen kanssa (Eskel- Koistinen, 2009, 28).<\/p>\n Aloittelija osaa hetken harjoiteltuaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyn\u00e4\u00e4 sormenp\u00e4ill\u00e4\u00e4n ja \u201dunohtaa\u201d tietoinen tekeminen. Kukkakeppi on my\u00f6s erinomainen ty\u00f6kalu, kun halutaan ilment\u00e4\u00e4 jousen liikkumista ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Sill\u00e4 voi harjoitella suoraan soittamista (jousen vet\u00e4minen ja ty\u00f6nt\u00e4minen suorassa linjassa, horisontaalinen liike), hyppiv\u00e4\u00e4 jousitekniikkaa paikallaan (vertikaalinen liike) ja my\u00f6hemmin n\u00e4iden tekniikoiden yhdisteleminen. Kukkakeppi toimii kyn\u00e4\u00e4 paremmin silloin, kun oppilas totutetaan jousen pituuteen ja sen painoon.<\/p>\n Etenkin lapset pit\u00e4v\u00e4t varmasti erilaisista mielikuvista, kuten jousen muistuttamista nousevasta ja laskevasta puomista, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sormien ja ranteen yhteisty\u00f6ll\u00e4. My\u00f6s kevyet haasteet, joilla pyrit\u00e4\u00e4n tietyn yksinkertaisen liikkeen mahdollisimman tasalaatuiseen ja rytmisesti tasaiseen suoritukseen: esim. kukkakepill\u00e4 kuvioiden piirt\u00e4minen ilmaan.<\/p>\n Harjoitukset tulee aloittaa ensin hitaasti ja rauhallisesti niin, ett\u00e4 liikkeet muotoutuvat puhtaiksi ja parhaassa tapauksessa l\u00e4himuistiin automaattisiksi. Juuri silloin kun oppilaalle annetaan riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa harjoitella uudet liikkeet rauhallisesti, on ohjaajalla aikaa varmistaa erityisesti sormien notkeus ja kyky korjata sormien asentoa isomman liikkeen aikana.<\/p>\n Kyn\u00e4ll\u00e4 voi harjoituttaa sormin\u00e4pp\u00e4ryytt\u00e4 monellakin tavalla. Lapsen voi opettaa ottamaan kyn\u00e4st\u00e4 kiinni aivan samalla tavoin kuin jousesta, jonka j\u00e4lkeen lapsi opetetaan piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n esim. kahdeksikkoa tai Mikki Hiiren p\u00e4\u00e4t\u00e4 niin, ett\u00e4 ranne ja kyyn\u00e4rvarsi tukevat p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja kyn\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes pystysuorassa. My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voidaan harjoitella piirt\u00e4mist\u00e4\/maalaamista ilman, ett\u00e4 ranne ja kyyn\u00e4rvarsi tukevat p\u00f6yt\u00e4tasoon. Kyseinen piirtotekniikka vastaa oikeaa kiinalaisella siveltimell\u00e4 maalaamista, jossa ei k\u00e4ytet\u00e4 perinteist\u00e4 kyn\u00e4otetta. Sormien joustavuuden s\u00e4ilyminen ja kyky korjata niiden asentoa niit\u00e4 irrottamatta on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 taito heti opiskelun alkuvaiheessa.<\/p>\n Se, ett\u00e4 vasta aloitteleva ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kahden toiminnan selv\u00e4t yhtenev\u00e4isyydet, on suureksi avuksi kaikessa muussa soiton opiskelussa, jossa soittamisen liikeradat vastaavat muita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esiintyvi\u00e4 toimintoja.<\/p>\n Eri sormien k\u00e4ytt\u00e4minen eri jousiteknisiss\u00e4 tavoitteissa tulee omaksua ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mahdollisimman varhain. Etusormella yleens\u00e4 luodaan alasp\u00e4in ja pikkurillill\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in suuntautuva liike. Peukalon muoto unohtuu helposti my\u00f6s kokeneemmalla soittajalla; sen tulisi s\u00e4ily\u00e4 py\u00f6re\u00e4n\u00e4 ja notkeana suurimman osan ajasta.<\/p>\n On luonnollinen ilmi\u00f6, ett\u00e4 sormia vasten puristettaessa peukalo suoristuu ja j\u00e4nnittyy, jolloin se vaikuttaa my\u00f6s kyyn\u00e4rvarren kiristymiseen ja v\u00e4symiseen; jousi alkaa v\u00e4rist\u00e4 helposti, \u00e4\u00e4ni murtua ja jousen vaihdokset muuttuvat t\u00f6ks\u00e4hteleviksi. Peukalon teht\u00e4v\u00e4ksi muodostuukin jousen tukipisteen\u00e4 toimiminen; saranan kaltainen elementti, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 jousen paino lep\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ranne on osa k\u00e4dest\u00e4, joka aiheuttaa monilla soittajilla harmaita hiuksia. Sen toimintatapa miellet\u00e4\u00e4n tavattoman vaikeaksi, jopa ep\u00e4inhimilliseksi. Todellisuudessa sen teht\u00e4v\u00e4 on hyvin samankaltainen kuin teepussin liottaminen teekupissa; kevyell\u00e4 ja pienell\u00e4 ranneliikkeell\u00e4 teepussia nostetaan ja lasketaan juuri sen verran, ett\u00e4 sen yl\u00e4reuna nousee pinnalle ja sitten painuu pohjaan. Kyse on siis vain noin 5 cm:n liikkeest\u00e4, joka on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tarkka ja tasatahtinen, mutta joka yht\u00e4kki\u00e4 koetaan mahdottomaksi toteuttaa jousi k\u00e4dess\u00e4. Liike on yht\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4 jojolla leikitt\u00e4ess\u00e4: notkea ja oikea-aikainen liike, jolla narun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 pomppiva kela saadaan n\u00e4tisti kiertym\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 ymp\u00e4ri. Liike, joka on useille itsest\u00e4\u00e4nselvyys monessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, mutta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monelle mahdoton toteuttaa kevyen puutikun kanssa.<\/p>\n Vasemman k\u00e4den pikkuiset harjoitukset<\/strong><\/p>\n Vasemman k\u00e4den motoriikka eroaa hieman enemm\u00e4n totutuista k\u00e4den liikkeist\u00e4. Vasemman k\u00e4den asentoa ja otetta voisi parhaiten verrata leuanvetoasentoon, jossa tangon kuvitellaan kulkevan olkap\u00e4iden korkeudella ja leuan tasalla. Samalla tavoin kuin viulua soitettaessa liikutetaan vasenta k\u00e4tt\u00e4 vaakasuorassa linjassa n. 30 cm matkalla edestakaisin. Lapselle voisi antaa kokeeksi lattiaharjanvarren kaltainen puinen kepin p\u00e4tk\u00e4 ja tunnustella k\u00e4den liikeratoja sen avulla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 k\u00e4den tulisi kevyesti ripustautua viulun kaulasta ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 lihasj\u00e4nnitteit\u00e4.<\/p>\n Levollisessa valmiusasennossa k\u00e4den pit\u00e4isi vaikuttaa silt\u00e4, kuin se roikkuisi alasp\u00e4in viulun kaulasta ja kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4n tulisi osoittaa lattiaa kohti. Lapsen on hyv\u00e4 oppia jo alkuvaiheessa t\u00e4llainen apinan tarttumaotetta j\u00e4ljittelev\u00e4 ote niin, ett\u00e4 my\u00f6hemmin soitettaessa vasemman k\u00e4den k\u00e4mmen ei k\u00e4\u00e4ntyisi vaaka-asentoon, joka puolestaan j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 lihaksia entisest\u00e4\u00e4n. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ongelmaa varten lapselle voi yritt\u00e4\u00e4 sujauttaa k\u00e4mmenen ja viulun kaulan v\u00e4liin pingispallon tai mandariinin.<\/p>\n Vasemman k\u00e4den harjoittelussa poikkeuksetta jokainen aloittelija mielt\u00e4\u00e4 viulun 1. aseman helpoimmaksi ja kaikki muut korkeammat asemat vaikeammiksi. Ongelman ydin piilee varmaankin siin\u00e4, ett\u00e4 opettajat pysytt\u00e4ytyv\u00e4t liian pitk\u00e4\u00e4n juuri 1. asemassa eiv\u00e4tk\u00e4 totuta lasta riitt\u00e4v\u00e4n varhain korkeampiin ja kehittyneempiin otteisiin. Todellisuudessa 3., 4. tai 6. asema on aivan yht\u00e4 helppo kuin 1. asema: kaikissa s\u00e4velkorkeuksissa toteutuvat samat fysiikan lait kuin 1. asemassa. Toisinaan oppilaalle voisi olla hyv\u00e4 aloittaa esim. 3. ja 5. aseman harjoittelu jo niihin samoihin aikoihin, kun 1. asema alkaa tulla tutuksi. Erityisesti silloin, jos vasemman k\u00e4den k\u00e4mmenell\u00e4 on taipumus k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vaakasuoraan asentoon 1. ja 2. asemassa. 3. ja varsinkin 5. asemassa viulun kaikukoppa itsess\u00e4\u00e4n est\u00e4\u00e4 vasenta rannetta nousemasta yl\u00f6s ja t\u00e4ll\u00f6in k\u00e4mmen j\u00e4\u00e4 n\u00e4tisti roikkuvaan asentoon.<\/p>\n Yl\u00e4asemissa harjoittelusta on sekin suuri hy\u00f6ty, ett\u00e4 sormiv\u00e4litykset ovat lyhyemm\u00e4t, k\u00e4tt\u00e4 ei tarvitse vied\u00e4 niin kauas olkap\u00e4\u00e4st\u00e4 ja yleens\u00e4 koko paketti on helpommin hallittavissa. Lapselle ja aloittelijalle se vaan on mukavampi ote ja harjoittelemisen mielekkyys saadaan pidetty\u00e4 mukana. Ohjaajan on kuitenkin muistettava, ett\u00e4 yksi\u00e4 harjoituksia ei saisi toteuttaa toisten kustannuksella; 1. asema on k\u00e4ytetyin asema kaikessa viulumusiikissa ja on edelleen se asema, johon muita verrataan.<\/p>\n Sormiharjoituksia on mahdollista tehd\u00e4 ilman viulua. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sormien naputtelu p\u00f6yt\u00e4\u00e4 vasten saattaa paljastaa, toimivatko sormet oikea-aikaisesti rytmiss\u00e4 ja kuinka vahvat sormilihakset ovat. Helpoin tapa harjoittaa sormien yhteisty\u00f6t\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 kaikki sormet p\u00f6yt\u00e4\u00e4 vasten (tai kyn\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 voidaan ottaa kyn\u00e4 peukalon ja kaikkien muiden nelj\u00e4n sormen v\u00e4liin) ja vain yht\u00e4 sormea kerrallaan nostaa ja napauttaa mahdollisimman voimakkaasti.<\/p>\n L\u00e4hes poikkeuksetta nimet\u00f6n on huomattavasti muita heikompi, mutta voimaharjoittelua v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on sormien itsen\u00e4inen ty\u00f6skentely. Monen aloittelijan pikkurillill\u00e4 on nimitt\u00e4in taipumus koukistua ja matkia nimett\u00f6m\u00e4n liikkeit\u00e4. Toisessa sormiharjoituksessa sormet pidet\u00e4\u00e4n ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, pudotetaan nopeasti alas ja yht\u00e4 rivakasti nostetaan yl\u00f6s ja jota seuraa viereisen sormen vastaavanlainen liikesarja niin, ett\u00e4 kaikki sormet per\u00e4kk\u00e4in muodostavat naputtelevan ketjun. T\u00e4ll\u00e4 haetaan tasaista rytmi\u00e4 ja jokaisen sormen itsen\u00e4ist\u00e4, automaattista liikett\u00e4. Harjoitus on syyt\u00e4 aloittaa hitaasti ja nopeuttaa my\u00f6hemmin.<\/p>\n Yhdell\u00e4 37-vuotiaalla alkeisoppilaallani oli juuri t\u00e4m\u00e4nkaltaisissa sormiharjoituksissa pieni\u00e4 haasteita. H\u00e4n osasi pianonsoiton perusteet, joten pyysin h\u00e4nt\u00e4 napauttamaan vasemman pikkurillin alla olevaa kosketinta ilman, ett\u00e4 nimet\u00f6n liikahtaa. Ei onnistunut aivan pyydetysti, mutta oppilas ymm\u00e4rsi asian ytimen.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n ihminen osaa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 naputella sormiaan t\u00e4ysin luontevasti ja automaattisesti varsinkin tietokoneella kirjoitettaessa esim. Twitteriss\u00e4, Facebookissa tai Messengeriss\u00e4. Mutta kun aivan samat sormen liikkeet pit\u00e4\u00e4 toteuttaa viulun otelaudalla, moni aloittelija unohtaa osaavansa naputella sormiaan. Siksi annoinkin er\u00e4\u00e4lle toiselle oppilaalleni sormiharjoitusten lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00e4 harjoitusalustana; h\u00e4n kyll\u00e4 osasi kymmensormij\u00e4rjestelm\u00e4n, nyt se sama aivojen toimintamalli piti soveltaa uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Mielikuvaharjoituksilla on siis tarkoitus saattaa jo olemassa olevat hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit mahdollisimman samankaltaisina tai tapauksesta riippuen hieman muunneltuina uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Suurimpana ongelmana yleens\u00e4 on, ett\u00e4 n\u00e4iden kahden eri asian v\u00e4lill\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 yhteytt\u00e4 ja \u201duudet liikkeet\u201d koetaan vaikeiksi, koska n\u00e4in on asioiden mielletty olevan vuosisatojen ajan. Soittaminen on lopulta vain tavallista hienompaa lihasty\u00f6t\u00e4 ja viulu vain v\u00e4likappale s\u00e4velien tuottamiseen.<\/p>\n Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n Simeon Sasaki 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Eskel-Koistinen, H. 2009. Kuuletko milt\u00e4 jousi tuntuu? Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, musiikin laitos.<\/p>\n Piisil\u00e4, M. 2008. Mielikuvitusmatka viulumaahan. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Stadia, musiikin koulutusohjelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mielikuvaharjoitukset ovat hyv\u00e4 ja nopea tapa tutustuttaa viulunsoittoa aloitteleva lapsi tai nuori aikuinen musiikin harrastukseen. Harjoitusten yksi t\u00e4rke\u00e4 tavoite on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavallisesta arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 motorisia liikkeit\u00e4, jotka parhaassa tapauksessa vastaisivat viulunsoitossa esiintyvi\u00e4 toimintoja. Normaalisti emme tietoisesti ajattele motorisia liikkeit\u00e4mme arjen rutiineissa, kuten tiskaamisessa, imuroinnissa tai auton pesussa. Hyvin nopeasti opimme n\u00e4m\u00e4 yksinkertaisilta vaikuttavat liikkeet automaattisiksi ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[82,83],"class_list":["post-417","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-mielikuvat","tag-viulunsoiton-alkeisopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=417"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2302,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions\/2302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=417"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=417"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}