{"id":410,"date":"2013-06-03T10:09:50","date_gmt":"2013-06-03T07:09:50","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=410"},"modified":"2023-09-10T18:16:08","modified_gmt":"2023-09-10T15:16:08","slug":"pianonsoitonopettajan-hiljainen-tieto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/06\/pianonsoitonopettajan-hiljainen-tieto\/","title":{"rendered":"Pianonsoitonopettajan hiljainen tieto"},"content":{"rendered":"

\"\"Kokeneilla pianonsoitonopettajilla on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa. Suuri osa siit\u00e4 on sellaista, jota on hyvin vaikea pukea sanoiksi. Opettaminen tapahtuu paljolti malliksi n\u00e4ytt\u00e4misen ja tekemisen kautta. Esiintyv\u00e4n muusikon ei tarvitse soittaessaan pohtia k\u00e4sien ja sormien toimintaa, mutta opettajan t\u00e4ytyy. Asioiden nime\u00e4minen auttaa niiden opettamisessa, j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4 ja kommunikoinnissa. Opettajien el\u00e4k\u00f6ityess\u00e4 tai siirtyess\u00e4 uusiin ty\u00f6teht\u00e4viin, katoaa heid\u00e4n mukanaan paljon sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaista ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nteisiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa ja taitoa. T\u00e4st\u00e4 tiedosta olisi paljon hy\u00f6ty\u00e4 nuorille opettajille. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hiljainen tieto on, ja mist\u00e4 kaikkialta sit\u00e4 voi saada?<\/p>\n

Hiljainen versus n\u00e4kyv\u00e4 tieto<\/strong><\/p>\n

Ihminen ei ole tietoinen kaikesta tiet\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei osaa aina kertoa miksi ja miten tekee, mit\u00e4 tekee. Toiminnan sujuminen hyvin, on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 tekeminen ei ole sattumanvaraista. Tekij\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa kuitenkaan sanallistaa tai kuvata ratkaisujaan. H\u00e4nell\u00e4 on siis hiljaista tietoa. (P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 87.) Hiljainen tieto opitaan implisiittisesti<\/em>, ja sit\u00e4 tapahtuu koko ajan ep\u00e4virallisissa tilanteissa. Se voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Sellaisetkin tapahtumat joita ei ole tiedostettu tai joita ei voi en\u00e4\u00e4 muistaa tietoisesti, saattavat vaikuttaa uusiin kokemuksiin, ajatuksiin ja toimintaan sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen psykodynamiikkaan, eli niill\u00e4 voi olla alitajuntainen vaikutus. T\u00e4llainen ep\u00e4muodollinen oppiminen tapahtuu siis ilman tarkoituksellista opiskelua, kulttuurin keskell\u00e4 ja arkip\u00e4iv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4, se on informaalia<\/em> oppimista.<\/p>\n

N\u00e4kyv\u00e4 tieto taas edellytt\u00e4\u00e4 eksplisiittist\u00e4<\/em> oppimista. Formaali<\/em> ja non-formaali<\/em> tieto kuuluu eksplisiittisen tiedon piiriin. Formaali tieto on ns. opetussuunnitelman mukaista ja koulussa opittua virallista tietoa, ja non-formaali on muualla opittua, mutta kuitenkin tavoitteellista. Eksplisiittinen oppiminen on siis virallista ja ep\u00e4virallista oppimista, jolla on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n selke\u00e4sti tiedostettu oppimistavoite. (P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 100.) Hiljaiseen tietoon verrattuna n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 tietoa on helppo sanallistaa ja k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ihmisen arkip\u00e4iv\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muovautumisessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitojen oppimisessa keskeinen osa on implisiittisell\u00e4 tiedolla, mutta se vaikuttaa my\u00f6s ihmisen tapaan j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kuulemaansa musiikkia. Kuuntelemalla musiikkia, kyseisten tyylien ilmaisutavat ja kielioppi tulevat tutuiksi kuin itsest\u00e4\u00e4n, ilman ett\u00e4 asiaa edes huomaa tai kukaan niit\u00e4 erikseen opettaa. (P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 100.) Jo ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 soittotuntia lapsi on kuullut valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n musiikkia, ja luonut sit\u00e4 kautta omia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n musiikista, niin tiedostamattaan kuin tiedostetustikin (P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 20). Pienelle lapsellekin on siis kertynyt jo oma hiljaisen tiedon varasto.<\/p>\n

Musiikin opiskelussa painottuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opiskelu, siin\u00e4 ei ensin opiskella teoreettista pohjaa, jota vasta sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n soveltamaan (P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 21). Pianonsoittotaitoa ei voi oppia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjasta lukemalla.<\/p>\n

Hiljainen tieto soittotunnin rakentajana<\/strong><\/p>\n

Auli Toom (2008, 164-67) on j\u00e4sent\u00e4nyt didaktisen kolmion avulla luokanopettajan praktista tietoa. Kolmion kulmissa on opettaja, oppilas ja sis\u00e4lt\u00f6. Toom m\u00e4\u00e4rittelee opettajan pedagogisen hiljaisen tiedon interaktiivisessa opetustilanteessa ilmenev\u00e4ksi prosessiksi, jonka my\u00f6t\u00e4 opettaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja yll\u00e4tt\u00e4viin ja haastaviin tilanteisiin siten, ett\u00e4 oppitunti p\u00e4\u00e4see etenem\u00e4\u00e4n tarkoituksenmukaisesti ja tavoitellulla tavalla.<\/p>\n\n\n\n
\n
\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0 \"Kolmio,<\/a><\/p>\n

Kuvio: Didaktinen kolmio<\/p>\n<\/div>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

P\u00f6yh\u00f6nen soveltaa v\u00e4it\u00f6ksess\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 Toomin didaktista kolmiota instrumenttiopetukseen. Instrumenttitunnin keskeisi\u00e4 erityispiirteit\u00e4 on mm. se, ett\u00e4 usein k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t asiat ilmenev\u00e4t vasta oppilaan esitetty\u00e4 l\u00e4ksykappaleensa. Oppilas siis tuottaa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n materiaalin itse. Opettajan on teht\u00e4v\u00e4 kuulemansa perusteella tilannearvio ja diagnoosi oppilaan senkertaisista ongelmista ja niiden mahdollisista syist\u00e4. Instrumenttituntien tilanteet ovat usein yll\u00e4tyksellisi\u00e4 ja haasteellisia verrattuna opetukseen, jossa tunnin asiasis\u00e4ll\u00f6n voi suunnitella etuk\u00e4teen. (P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 89) Didaktinen kolmio osoittaa, ett\u00e4 pianonsoitonopettaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa hiljaista tietoa. Tunnin kulku ei ole ennustettavissa, oppimista on osattava vied\u00e4 tavoitteen suuntaan muuttuvissa olosuhteissa.<\/p>\n

Hiljainen tieto pianonsoitonopetuksessa<\/strong><\/p>\n

Pianonsoitonopettajan tiedosta suuri osa on opittu kulttuurisissa k\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4. Kun pianisti soittaa kappaletta, kaikki esityksen piirteet eiv\u00e4t ole tietoisen tarkkailun kohteena, eik\u00e4 niit\u00e4 ole helppoa sanallistaa. Jotta esitys olisi mahdollisimman sujuvaa, muusikon tulee osata jotain sellaista, mik\u00e4 ei vaadi jatkuvaa keskittymist\u00e4.(P\u00f6yh\u00f6nen 2011, 15.)<\/p>\n

Pianonsoitonopettaja ker\u00e4\u00e4 uransa aikana valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tietoa pianonsoitosta, opettamisesta sek\u00e4 vuorovaikutuksesta, ja musiikista ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n ei ole itse tietoinen l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikesta t\u00e4st\u00e4 tiedosta. Haastattelin kahta kokenutta pianonsoitonopettajaa, ja yritin konkretisoida heid\u00e4n hiljaista tietoaan. Pyysin heit\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n hiljaisen tiedon k\u00e4sitteen, ja kertomaan mit\u00e4 se on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n pianonsoitossa, sek\u00e4 pianonsoitonopetuksessa. Pohdimme yhdess\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, voiko hiljaista tietoa opettaa tai siirt\u00e4\u00e4 toiselle. Lis\u00e4ksi mietimme, millaisella henkil\u00f6ll\u00e4 voi olla hiljaista tietoa. Seuraavaksi on luvassa muutamia poimintoja n\u00e4ist\u00e4 haastatteluista.<\/p>\n

Vuorovaikutustaitojen koettiin kehittyv\u00e4n l\u00e4pi uran, mit\u00e4 enemm\u00e4n erilaisia oppilaita kohtaa. Vaikeista oppilaista ja tilanteista oppii eniten. Kun taas kaikki sujuu hyvin, ei opettaja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedosta miksi n\u00e4in on. Kuitenkin sis\u00e4inen motivaatio, omat haaveet ja tavoitteet ajavat oppilasta eteenp\u00e4in enemm\u00e4n kuin opettaja. Kappaleen opettamisessa hiljainen tieto yksinkertaistaa ty\u00f6t\u00e4. Kun on n\u00e4hnyt monta kertaa oppilaiden ratkovan samaa ongelmaa, osaa tarttua siihen heti ja opetus menee suoremmin oikeaan kohteeseen. Toinen haastateltavista koki, ett\u00e4 hiljaisella tiedolla on t\u00e4rke\u00e4 osa my\u00f6s esiintymistilanteessa. \u201dLavalla oppii olemaan vain k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 siell\u00e4.\u201d Tieto ja kokemukset kertyv\u00e4t lavalla, siell\u00e4 oppii kuinka tapaa k\u00e4yd\u00e4, jos olet hyvin, tai huonosti valmistautunut. Opit tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n hiljaisesti mit\u00e4 vaaroja voi olla edess\u00e4, samoin hyv\u00e4t kokemukset luovat turvaa. T\u00e4m\u00e4 kaikki vaikuttaa tulkintaan ja tekniikkaan. Saman haastateltavan mielest\u00e4 sosiaalistuminen alalle edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hiljaisen tiedon kertymist\u00e4, sit\u00e4 ett\u00e4 tunnet olevasi musiikinalan ihminen ja t\u00f6iss\u00e4 alalla. Lis\u00e4ksi h\u00e4n painotti, ett\u00e4 on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s muista soittimista ja muusikoista. Ty\u00f6paikalta saa paljon sellaista hiljaista tietoa, joka ei liity pianonsoittoon. Sit\u00e4 on esim. ajanhallintaan, vuorovaikutukseen ja erilaisiin toimintatapoihin liittyv\u00e4 tieto. My\u00f6s n\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4rke\u00e4 osa pianonsoiton opettajan ammattitaitoa. Toinen haastateltavista kokikin hiljaisen tiedon enemm\u00e4n juuri t\u00e4llaiseksi ty\u00f6yhteis\u00f6n v\u00e4liseksi tiedoksi.<\/p>\n

Pianonsoiton opetuksessa on usein haastavaa nimenomaan sanallistaminen, jonka my\u00f6s molemmat haastateltavat my\u00f6nsiv\u00e4t. Kuinka opettaa asioita, jotka jokainen kokee omalla tavallaan. Etenkin kinesteettinen tieto on tyyppiesimerkki t\u00e4llaisesta tiedosta, sen v\u00e4litt\u00e4minen on l\u00e4hes mahdotonta. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 k\u00e4y hyvin k\u00e4denasento, sill\u00e4 se tuntuu jokaisella erilaiselta. Kuinka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietty\u00e4 tunnetta, kuinka selitt\u00e4\u00e4 miten k\u00e4si tuntuu vapaalta jne. Mielikuvat voivat olla t\u00e4h\u00e4n apukeinona, mutta niiss\u00e4 on omat riskins\u00e4. \u201dMielikuva voi johtaa yht\u00e4 paljon vikaan kuin oikeaan suuntaan. Sama asia on toiselle positiivista ja toiselle pelottavaa.\u201d T\u00e4t\u00e4 asiaan pohdimme toisen haastateltavani kanssa. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 mielikuva edustaa jokaisen omaa kokemusta. Oppilaalle tulisi esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4, joiden avulla h\u00e4n voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4n kautta itselle sopivaan mielikuvaan. On hyv\u00e4 mietti\u00e4 mielikuvan luonnetta, onko se esim. liikunnallinen, tuntoaistiin tai tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n perustuva.<\/p>\n

Pianonsoitonopettajalta vaaditaan eritt\u00e4in laaja-alaista osaamista ja tiet\u00e4myst\u00e4. H\u00e4n ker\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 erilaisia kokemuksia, jotka kerrytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen hiljaisen tiedon varastoaan. Lopulta jokaiselle kertyy oma ainutlaatuinen ja yksil\u00f6llinen varasto.<\/p>\n

Hiljaisen tiedon kertyminen ja siirt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Hiljaisen tiedon merkitt\u00e4vyytt\u00e4, etenk\u00e4\u00e4n instrumenttiopetuksessa, ei voi kiist\u00e4\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on mitattu oppimistuloksia. Sen mukaan oppilaan valmiudet (motoriset, psykologiset, tiedolliset ja perinn\u00f6lliset) m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t oppimistuloksista 50 prosenttia ja oppilaan asenne 25 prosenttia. Opettamisen ansiota oli 25 prosenttia, josta tunne- ja eleviestinn\u00e4n osuus oli 18 prosenttia ja sanallisen opettamisen vain 7 prosenttia. (Kianto 1994, 112.) T\u00e4m\u00e4 antaa viitett\u00e4 siit\u00e4, kuinka v\u00e4h\u00e4n loppujen lopuksi sanallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4. Kaikkea ei siis tarvitsekaan osata sanallistaa. Ilmeet, eleet ja malliksi soittaminen ovat paljon tehokkaampia opetuskeinoja. Niitten avulla on usein helpompaa ilmaista my\u00f6s hiljaisen tiedon alueella olevaa tiet\u00e4myst\u00e4, kuten esim. kinesteettist\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Mist\u00e4 sitten saamme haltuumme t\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hiljaista tietoa? Haastattelujeni pohjalta sit\u00e4 saa etenkin i\u00e4n ja kokemuksen kautta. Jos on asian kanssa uusi, ei voi mitenk\u00e4\u00e4n olla niin suurta hiljaisen tiedon varastoa. N\u00e4it\u00e4 kokemuksia ker\u00e4\u00e4mme koko el\u00e4m\u00e4mme ajan, konserteista, radiosta ja tv:st\u00e4, kirjallisuudesta ja kollegoiden kanssa k\u00e4ydyist\u00e4 keskusteluista. My\u00f6s sattuman ja ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4isten spontaanien toimintamallien, sek\u00e4 kulttuurin kautta saamme suuren osan hiljaisesta tiedosta.<\/p>\n

Erityisen kiehtovaa on se, kuinka omaa hiljaista tietoa voisi siirt\u00e4\u00e4 toiselle. Perehdytt\u00e4minen on hiljaisen tiedon kuuluville saattamista. Kun vanha ty\u00f6ntekij\u00e4 l\u00e4htee, h\u00e4nen tulisi perehdytt\u00e4\u00e4 uusi. My\u00f6s mentorointi on hyv\u00e4 keino siirt\u00e4\u00e4 hiljaista tietoa. Mentorointi on kokemusten, n\u00e4kemysten ja osaamisen siirt\u00e4mist\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle. Mentori on vanhempi ammattilainen ja luotettava neuvonantaja. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on seurata, tukea, rohkaista ja opastaa uutta ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n tullutta kollegaansa. Mentorin ja mentoroitavan, eli aktorin, vuorovaikutussuhde on luottamuksellinen ja tavoitteellinen, ja se perustuu keskusteluun. (Helakorpi 2013.)<\/p>\n

Musiikin alallakin tuttu ilmi\u00f6 on, ett\u00e4 opettaja haluaa varjella omaa itse ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 henkil\u00f6kohtaista tietoa. Nuorille opettajille olisi suuri apu ja rikkaus, jos vanhemmat kollegat jakaisivat omaa arvokasta tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on tiedosta, joka h\u00e4vi\u00e4\u00e4 opettajan mukana, kun h\u00e4n j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle. Jokainen opettaja voisi yritt\u00e4\u00e4 omalla kohdallaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 turhaa tiedon panttaamista. Jos keksit hyv\u00e4n ja toimivan tavan opettaa jotain asiaa, miksi et jakaisi t\u00e4t\u00e4 iloa mahdollisimman monelle.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/p>\n

Anna Pirnes 2013, Centria amk.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Helakorpi, S. 2013. Mentorointi ja hiljainen tieto. Tausta-artikkeli mentorin asiantuntijuuteen ja sen arviointiin. \u00a0Viitattu 16.5.2013.\u00a0 http:\/\/openetti.aokk.fi\/sisu\/TEEMAT%20AIHEALUEITTAIN\/Tyoelamaosaaminen\/Mentorointi.pdf<\/a><\/p>\n

Kianto, M. 1994. Matka pianon soittamiseen. Keuruu: Otava<\/p>\n

P\u00f6yh\u00f6nen, M. 2011. Muusikon tiet\u00e4misen tavat: moni\u00e4lykkyys ja musiikin esitt\u00e4misen taito korkeakoulun instrumenttituntien perusteella. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, musiikkikasvatuksen v\u00e4it\u00f6skirja. Viitattu 18.5.2013. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/36973\/9789513945169.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Toom, A., Onnismaa, J., Kajanto, A (toim.). 2008. Hiljainen tieto: tiet\u00e4mist\u00e4, toimimista, taitavuutta. Helsinki: Kansanvalistusseura.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokeneilla pianonsoitonopettajilla on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa. Suuri osa siit\u00e4 on sellaista, jota on hyvin vaikea pukea sanoiksi. Opettaminen tapahtuu paljolti malliksi n\u00e4ytt\u00e4misen ja tekemisen kautta. Esiintyv\u00e4n muusikon ei tarvitse soittaessaan pohtia k\u00e4sien ja sormien toimintaa, mutta opettajan t\u00e4ytyy. Asioiden nime\u00e4minen auttaa niiden opettamisessa, j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4 ja kommunikoinnissa. Opettajien el\u00e4k\u00f6ityess\u00e4 tai siirtyess\u00e4 uusiin ty\u00f6teht\u00e4viin, katoaa heid\u00e4n mukanaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":412,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[81,47],"class_list":["post-410","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-hiljainen-tieto","tag-pianonsoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/410","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=410"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/410\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2304,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/410\/revisions\/2304"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media\/412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}