Soitonopiskelu on monimutkaista puuhaa. Oppilas vie soittotunnille mukanaan melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ulkomusiikillisia tekij\u00f6it\u00e4, joiden kanssa pit\u00e4isi pysty\u00e4 vastaanottamaan uutta informaatiota ja keskittym\u00e4\u00e4n sen hetkiseen aiheeseen. Lis\u00e4j\u00e4nnityksens\u00e4 tilanteeseen tuo opettaja, joka katselee soittotuntia aivan omasta tulokulmastaan. Mit\u00e4 soittotunneilla siis oikein tapahtuu? Kuinka luoda soittotunnista tilanne, joka tukee ja edes auttaa musiikin oppimista?<\/p>\n
Aluksi lienee tarpeellista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 soitonopetus on tai mit\u00e4 kaikkea se parhaimmillaan voisi olla. Virve Niemel\u00e4inen tiivist\u00e4\u00e4 oppimateriaalissaan Vapaus soittaa! \u2013 monipuoliset ty\u00f6tavat soitonopetuksessa sen olevan musiikkikasvatusta, terapeuttista toimintaa oppilaan kasvun ja minuuden kehitt\u00e4misen muodossa, oppilaan ja opettajan v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta musiikin ja muiden oppilaiden v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 kokonaisvaltaista musiikkisuhteen kehitt\u00e4mist\u00e4 (Niemel\u00e4inen 2008, 7\u20138).<\/p>\n
Tarkastellaanpa hieman mit\u00e4 nuo k\u00e4sitteet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n:<\/p>\n
Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on kasvattaa oppilasta monipuoliseen musiikin tuntemiseen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa ohjelmistovalinnoissa, eri musiikkityylien erityispiirteiden huomioon ottamisessa ja esimerkiksi opetussuunnitelmien noudattamisessa (Mts. 10.)<\/p>\n
Soitonopetusta ei pid\u00e4 sotkea musiikkiterapiaan, mutta tietty terapeuttinen asenne antaa opettajalle v\u00e4lineit\u00e4 toimia laajemmin oppilaan eduksi (Mts. 10) Musiikkiterapeutti Liisa-Maria Lilja-Viherlammen (2007, 312) mukaan tietty \u201dterapeuttisuus\u201d voi toimia opettajalle ajattelun ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4, jotta opettaja pystyisi parhaiten tukemaan oppilaan musiikillista ja kokonaisvaltaista kasvua. Se voi my\u00f6s antaa opettajalle v\u00e4lineit\u00e4 oppilaan herkemp\u00e4\u00e4n ja tiedostavampaan tarkkailuun. T\u00e4llaisia asioita voivat olla hengityksen huomioiminen, onko oppilas rento vai j\u00e4nnittynyt ja millainen kehonkieli tai puhe\u00e4\u00e4ni oppilaalla kulloinkin on (Mts. 312.)<\/p>\n
KT Mikko Anttilan (2004, 109) painottaa opettajan ja oppilaan inhimillisell\u00e4 tasolla tapahtuvan kohtaamisen t\u00e4rkeytt\u00e4. Molemminpuolisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n, kunnioituksen ja toistensa seurassa viihtymisen ei tulisi olla yhteydess\u00e4 oppilaan suorituksen tasoon. Tutkimusten mukaan hyv\u00e4 opettaja\u2013oppilas-suhde her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oppilaan kiinnostusta soitonopiskeluun (Mts. 2004, 109.) Soittotunneilla k\u00e4yminen voi olla oppilaalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muussakin kuin musiikillisessa mieless\u00e4.<\/p>\n
Lastenpsykiatri ja diplomihuilisti Jari Sinkkonen (1997, 51) vertaakin soittotuntitilannetta psykoterapiasuhteeseen. \u201dKaksi ihmist\u00e4 tapaa toisensa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran tai kahdesti viikossa. Tapaamisten aiheena ovat tunteet ja niiden mahdollisimman monipuolinen ilmaiseminen, viel\u00e4p\u00e4 siten, ett\u00e4 ne v\u00e4littyv\u00e4t kolmannelle osapuolelle eli kuulijalle\u201d. Parhaimmillaan soittotuntitilanne onkin sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 oppilaan kasvamista yhteisten oivalluksien kautta (Mts. 52.)<\/p>\n
Musiikki vaikuttaa ihmisess\u00e4 hyvin kokonaisvaltaisesti. Koko ihmisen keho ottaa vastaan \u00e4\u00e4nen v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 (Niemel\u00e4inen 2008, 13). Tunnekokemukset musiikin \u00e4\u00e4rell\u00e4 voivat olla todella vahvoja fyysisi\u00e4 kokemuksia ja niihin kannattaa oppilasta my\u00f6s opettaa. Musiikki my\u00f6s her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia ja auttaa ihmist\u00e4 saamaan kosketuksen unohdettuihin tunteisiin, ajatuksiin ja muistoihin (Ahonen 2000, 55\u201357.) Musiikki ei siis rajoitu ainoastaan omaan instrumenttiin ja sen hallintaan vaan hyv\u00e4 musiikkisuhde voi k\u00e4tke\u00e4 sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 paljon asioita. Mielest\u00e4ni my\u00f6s yksi t\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvattaa musiikin ja kulttuurin kuluttajia, jotka saavat iloa ja nautintoa musiikista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s antaa kanava itseilmaisulle v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oppilaan tasosta tai tutkintovaatimuksista. Jokaisella ihmisell\u00e4 on oikeus mietti\u00e4 ja kokea \u201dmit\u00e4 musiikki merkitsee juuri minulle\u201d.<\/p>\n
Yh\u00e4 edelleen on vallalla asenteita, joiden mukaan soittotunneilla kuuluu ainoastaan soittaa. Mutta onko asia todella n\u00e4in? Eik\u00f6 musiikillisia ilmi\u00f6it\u00e4 voi oppia my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muita menetelmi\u00e4 kuten piirt\u00e4mist\u00e4, musiikin kuuntelua, liikkumista tai kirjoittamista? Musiikin varhaiskasvatuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varsin ennakkoluulottomasti muita taideaineita musiikkikasvatuksen tukena, mutta usein monipuoliset ty\u00f6tavat unohdetaan siirrytt\u00e4ess\u00e4 yksityisopetuksen puolelle (Niemel\u00e4inen 2008, 15.)<\/p>\n
Luovuus on yksi yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 kaikille taideaineille. Tarvitsemme hyv\u00e4\u00e4 mielikuvitusta, luovuutta ja leikki\u00e4 l\u00e4pi musiikillisen taipaleemme. Onko luovaa asennetta mahdollista oppia? Jari Sinkkosen (1997, 42) mielest\u00e4 musiikinopetuksessa korostetaan huomattavasti enemm\u00e4n kognitiivisia suorituksia kuin el\u00e4mysten etsimist\u00e4. Monipuoliset ty\u00f6tavat voisivat olla ruokkimassa luovuutta ja sen kasvua my\u00f6s soitonopetuksessa (Mts. 42). Tunnekokemuksista puhutaan taideaineiden yhteydess\u00e4, mutta harva on tullut miettineeksi, ett\u00e4 yksi t\u00e4rkein motivaation synnytt\u00e4j\u00e4 ja varsinkin yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 on juuri vahva tunnekokemus. Toinen motivaatioon vaikuttava tekij\u00e4 on positiivinen asenne opittavaa asiaa kohtaan. Usein kohdistamme huomiomme kuitenkin liiaksi luovuuteen vaikka todellisuudessa etsimme lahjakkuutta. Luovuus on vain v\u00e4yl\u00e4 lahjakkuuden esille tuomiseen. Jokainen oppilas on yksil\u00f6, joka aistii, tuntee ja hahmottaa maailmaa omasta yksil\u00f6llisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmastaan k\u00e4sin. Pianisti Ralf Goth\u00f3ni (1998, 166) toteaa kirjassaan Luova hetki, ett\u00e4 opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on houkutella oppilaista esiin \u201dnopeutta, fantasiaa, el\u00e4ytymist\u00e4, vapautta, \u201dlahjakkuutta\u201d, eli oppilaan omaa alkuper\u00e4ist\u00e4 itse\u00e4\u201d. Oppilas ei siis ole koskaan opettajan kopio, vaan oma itsen\u00e4inen ajattelija ja kokonaisuus. Goth\u00f3ni ei usko kaavoihin, vaan kyseenalaistaa erilaisten systeemien k\u00e4yt\u00f6n opettamisessa. H\u00e4nen mukaansa opettajan tulisi ennemmin uskoa oppilaassa asuvaan elinvoimaan ja ainutlaatuiseen rakenteeseen, kuin sovittaa t\u00e4t\u00e4 johonkin ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn muottiin. \u201dIhmisen kuuleminen on musiikkipedagogin vaikein ja t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4\u201d (Mts. 168\u2013171.)<\/p>\n
Opettajan on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 on useita eri tapoja oppia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetustilanteessa olisikin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokaiselle oppilaalle se kaikkein luontevin ja luonnollisin tapa sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 opittava asia.<\/p>\n
Oppimistyylej\u00e4 katsotaankin olevan kolme p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettinen. Oppimistyyleill\u00e4 tarkoitetaan eri aistikanavien avulla tapahtuvaa tiedon vastaanottamista. Auditiivinen tyyppi vastaanottaa tietoa helpoiten kuuloaistin avulla, visuaalinen oppija hahmottaa asioita n\u00e4k\u00f6aistin pohjalta ja kinesteettinen oppija haluaa kokea ja tehd\u00e4 itse oppimistilanteessa (Oppimistyylit 2013.)<\/p>\n
Pianisti Boris Berman (2000, 203-204) on mielest\u00e4ni oivaltanut hienosti kuinka eri oppimistyylit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t oppituntitilanteessa ja kuinka opettaja voi ottaa ne huomioon:<\/p>\n
\u201dNiiden oppilaiden kanssa, jotka pystyv\u00e4t sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n heti uutta tietoa, k\u00e4yn l\u00e4pi yksityiskohtia ja pyyd\u00e4n kokeilemaan uusia ehdotuksiani. Toisten oppilaiden t\u00e4ytyy saada kokeilla uutta asiaa rauhassa omassa harjoitusluokassaan. Kunnioitan t\u00e4t\u00e4 ja en vaadi heit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n muutoksia silt\u00e4 istumalta. Opettajan tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavoittavimmat oppimistavat eri oppilaiden kanssa. Niiden l\u00f6ytyminen voi konkreettisesti ohjata opetustilannetta ja auttaa etsim\u00e4\u00e4n sopivia mielleyhtymi\u00e4 kirjallisuudesta, elokuvista, psykologiasta, uskonnosta tai visuaalisista mielikuvista halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Jos oppilaalla on tapana k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 asioita, k\u00e4yt\u00e4mme keskustellessamme erilaisia termej\u00e4. Soittamista l\u00e4hinn\u00e4 fyysisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestyv\u00e4lle oppilaalle yrit\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikean fyysisen mielikuvan\u201d (Mts. 2000, 203\u2013204.)<\/p>\n
Musiikinopiskeluun liitet\u00e4\u00e4n yleisesti konstruktivistinen oppimisk\u00e4sitys (Anttila 2004, 75). Se on hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, koska sis\u00e4inen motivaatio ja henkil\u00f6kohtainen kiinnostus opittavaan asiaan on keskeist\u00e4. Motivaatio onkin yksi keskeisimmist\u00e4 asioista musiikin oppimisen kannalta; oppilaalla on sis\u00e4inen halu ja into oppia, h\u00e4n rakastaa musiikkia ja kokee sen itse\u00e4\u00e4n palkitsevana ja tyydytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 (Mts. 86.) P\u00e4\u00e4vastuu oppimisesta annetaan oppilaalle itselleen, koska tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opitut asiat syv\u00e4llisesti, ei ainoastaan tiedon vaan my\u00f6s taidon tasolla.<\/p>\n
Oleellista on mielest\u00e4ni kuitenkin muistaa, ett\u00e4 opettaja mahdollistaa oppimisen, ei p\u00e4invastoin. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on ohjata oppimista ja luoda oppimiselle sopivat puitteet. T\u00e4h\u00e4n opettaja tarvitsee paljon ymm\u00e4rryst\u00e4 ja taitoa voidakseen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppilastaan. Erilaisuutta t\u00e4ytyy oppia rakastamaan ja kuulemaan ihmist\u00e4 kaiken takana. Jokaisen luovan lapsen ominaispiirre on uteliaisuus uusia asioita kohtaan ja halu ottaa asioista selv\u00e4\u00e4 ja oppia uutta (Ruth 1984, 37\u201342). T\u00e4st\u00e4 ajatuksesta katsottuna opettaminen tuntuu hyvin selke\u00e4lt\u00e4 ja helpolta. Uuden l\u00f6yt\u00e4minen ja oivaltaminen on jotain sis\u00e4\u00e4n rakennettua, ihan opettajasta riippumatonta. Siksip\u00e4 uskallankin sanoa, ett\u00e4 totutut toimintamallit ja systeemit on tehty purettaviksi ja uusia t\u00e4ytyy rakentaa koko ajan. Niin monta uutta mallia kuin on oppilastakin.<\/p>\n
Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n Sanna Huttunen 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Ahonen, H. 2000. Musiikki \u2013 sanaton kieli : musiikkiterapian perusteet. Finnlectura Oy. Helsinki.<\/p>\n Anttila, M. 2004. Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Joensuu: Joensuun yliopisto.<\/p>\n Berman, B. 2000. Notes from the pianist\u00b4s bench. New Haven: Yale university Press.<\/p>\n Goth\u00f3ni, R. 1998. Luova hetki: esseit\u00e4 matkallaolosta musiikissa. Kustannusosakeyhti\u00f6 Ajatus.<\/p>\n Lilja-Viherlampi, L-M. 2007. \u201dMinunkin sis\u00e4ll\u00e4 soi!\u201d \u2013 musiikin ja sen parissa toimimisen terapeuttisia merkityksi\u00e4 ja mahdollisuuksia musiikkikasvatuksessa. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia:24. Turku. Turun ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Niemel\u00e4inen, V. 2008. Vapaus soittaa! \u2013 monipuoliset ty\u00f6tavat soitonopetuksessa. Oppimateriaali. Turku. Turun ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Oppimistyylit 2013. Kielikompassi. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kielikeskus. Viitattu 22.5.2013. https:\/\/kielikompassi.jyu.fi\/opioppimaan\/oppimistyylit.htm<\/p>\n Ruth, J-E. 1984. Luovuuden kehitys el\u00e4m\u00e4nkaaren aikana. Teoksessa Haavikko, Ritva ja Ruth, Jan-Erik (toim.) Luovuuden ulottuvuudet. Espoo: Weilin+G\u00f6\u00f6s.<\/p>\n Sinkkonen, J. 1997. Musiikin merkitys lapsen kehityksess\u00e4. Teoksessa Kaikkonen, Markku ja Mattila, Sari (toim.) Musiikki ja mielen mahdollisuudet. Helsinki: Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen julkaisuja 1.<\/p>\n P\u00e4ivitetty 2023.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Soitonopiskelu on monimutkaista puuhaa. Oppilas vie soittotunnille mukanaan melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ulkomusiikillisia tekij\u00f6it\u00e4, joiden kanssa pit\u00e4isi pysty\u00e4 vastaanottamaan uutta informaatiota ja keskittym\u00e4\u00e4n sen hetkiseen aiheeseen. Lis\u00e4j\u00e4nnityksens\u00e4 tilanteeseen tuo opettaja, joka katselee soittotuntia aivan omasta tulokulmastaan. Mit\u00e4 soittotunneilla siis oikein tapahtuu? Kuinka luoda soittotunnista tilanne, joka tukee ja edes auttaa musiikin oppimista? Aluksi lienee tarpeellista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6,5],"tags":[66,70,58,79,80,10,105],"class_list":["post-399","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-luovuus","tag-musiikkikasvatus","tag-musiikkisuhde","tag-musiikkiterapia","tag-oppimiskasitys","tag-soitonopetus","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=399"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2246,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399\/revisions\/2246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=399"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}