Laulamisella v\u00e4litet\u00e4\u00e4n eri tunnetiloja. Esiintyess\u00e4\u00e4n laulaja tulkitsee s\u00e4vellyst\u00e4 oman kokemusmaailmansa kautta ja pyrkii v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntemuksensa yleis\u00f6lle. Yleis\u00f6 taas tulkitsee kuulemaansa ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 oman kokemusmaailmansa kautta. Miksi laulajan tunnetila ei aina v\u00e4lity katsomoon asti? Mitk\u00e4 asiat siihen vaikuttavat ja miten omaa keskittymist\u00e4\u00e4n esiintymistilanteessa voisi parantaa?<\/p>\n
Markku O. P\u00f6yh\u00f6nen kirjoittaa tutkimuksessaan, ett\u00e4 laulajan on hallittava monia inhimillisen kokemuksen ja kulttuurin tasoja. Erilaisten ihmisten tilanteisiin on pystytt\u00e4v\u00e4 samaistumaan emootioiden ja luonteen puolesta, ja my\u00f6s kieli ja aikakausi pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon. (P\u00f6yh\u00f6nen 2011.) Voisko teatterista saada uusia n\u00e4k\u00f6kulmia tulkinnan harjoitteluun? Millaisia keinoja n\u00e4yttelij\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4sn\u00e4olon saavuttamiseen esiintymistilanteessa? L\u00e4hdin siis tutkimaan teatterimaailmasta l\u00f6ytyvi\u00e4 harjoituksia, koska haluan saada uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa, niin omaa laulamistani, kuin my\u00f6s oppilaitani ajatellen. Artikkelissani tutkiskelen asiaa omasta n\u00e4k\u00f6kulmastani laulajana ja laulunopettajana.<\/p>\n
Paineen alla esiintyj\u00e4n on joskus vaikea keskitty\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olevaan hetkeen. Laulaja on esiintyess\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Aistit ovat valppaina ja keho odottaa jotain suurta, ehk\u00e4 my\u00f6s pelottavaa tapahtuvan. Luottamus omaan itseens\u00e4 saattaa kuitenki horjua ja ajatukset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t harhailemaan toissijasiin asioihin. N\u00e4in keskittyminen itse laulamiseen vaikeutuu. Helposti suoritamme laulamista; virheit\u00e4 ei saa tulla. Esitett\u00e4v\u00e4 kappale saattaa tuntua enemm\u00e4nkin urheilusuoritukselta, kuin taiteen tekemiselt\u00e4. Hannele Lauri kertoo kirjassa Katseen Alaiset, kuinka pelko vaikeuttaa roolin esitt\u00e4mist\u00e4. Pelko siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 muut esityksest\u00e4 tai roolisuorituksesta ajattelee. T\u00e4ll\u00f6in ajatukset eiv\u00e4t pysy kasassa, vaan fokus siirtyy tarinan kerronnasta omiin ep\u00e4onnistumisen pelkoihin. (Saisio 2004, 120.) Onnistumisesta tulee maailman t\u00e4rkein asia, vaikka t\u00e4rkeint\u00e4 olisi vaan olla l\u00e4sn\u00e4 ja auki ymp\u00e4rist\u00f6lle. T\u00e4llaisessa tilassa esiintyj\u00e4 ei kykene olemaan l\u00e4sn\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarinassa, eiv\u00e4tk\u00e4 tunteet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4lity katsojalle. Laulajan ja n\u00e4yttelij\u00e4n ammateissa on siis paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n
Olin viime vuonna Teatteri Satamalla ryhm\u00e4pedagogiikkaharjoittelussa. Teatteri Satama on Joensuussa toimiva ammattijohtoinen harrastelijateatteri. Teatterin yksi vet\u00e4jist\u00e4 on Ulla Lehmusoksa, teatteri-ilmaisun ohjaaja ammatiltaan. Satamalla tehtiin viime vuonna musikaalia nimelt\u00e4\u00e4n Toinen Toiselle, ja min\u00e4 ohjasin musikaalin laulajia. Pidin my\u00f6s koko musikaalin porukalle yhteisesti lauluhetki\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kiinnostuin teatterimaailmasta ja siit\u00e4, millaisia tulkinta- ja l\u00e4sn\u00e4oloharjoituksia he siell\u00e4 tekev\u00e4t.<\/p>\n
Haastattelin Ulla Lehmusoksaa tutkimustani varten. Haastattelussani kysyin,\u00a0miten Lehmusoksa m\u00e4\u00e4rittelisi sanan tulkinta. H\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli sen n\u00e4in: \u201dEli meill\u00e4 on vaikka joku teksti ja sit me tulkitaan se asia. No se on mun mielest\u00e4 se, miss\u00e4 niinku taiteilija tekee sen oman versionsa siit\u00e4 tekstist\u00e4 tai siit\u00e4 laulusta mink\u00e4 se haluu esitt\u00e4\u00e4. Eli siin\u00e4 kohtaa tulee se ihmisen persoona, sen ihmisen historia ja sen laulutekniset tai n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6 tekniset taidot. Ja sit siin tulee se pyramidin huippu, se suuri nykyhetki.\u201d (Lehmusoksa 2013.)<\/p>\n
Lehmusoksa kertoo, miten n\u00e4iden kolmen osa-alueen tulee tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, jotta l\u00e4sn\u00e4olo esiintymistilanteessa onnistuu. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee esiintyj\u00e4n persoona. Taiteilijan oma persoona vaikuttaa siihen, ett\u00e4 miten h\u00e4n pystyy omaksumaan tekstin ja ottamaan sen itselleen. Onko h\u00e4n sinut itsens\u00e4 ja oman historiansa kanssa ja t\u00e4t\u00e4 kautta luottaa itseens\u00e4. Siis miten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 laulajan persoona on, ja kuinka paljon h\u00e4n tuo sit\u00e4 mukanaan tulkintaan. Toisena tulee tekniset taidot, eli kuinka hyvin laulaja pystyy toteuttamaan niit\u00e4 teknisi\u00e4 vaatimuksia, joita esitett\u00e4v\u00e4 kappale vaatii. Omiin teknisiin taitoihin pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 luottamaan, jotta voi keskitty\u00e4 nimenomaan tulkintaan. N\u00e4iden kahden osa-alueen yhteispelill\u00e4 saadaan aikaan luottamuksellinen l\u00e4sn\u00e4olon tila, jossa vuorovaikutus yleis\u00f6n ja esiintyj\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 mahdollistuu.<\/p>\n
Mielest\u00e4ni luottamus on ehk\u00e4 yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista esiintyj\u00e4lle. Luottamus itseens\u00e4 ja omiin taitoihin, luottamus kanssaesiintyjiin ja luottamus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Yoshi Oida kertoo kirjassaan N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n N\u00e4yttelij\u00e4 siit\u00e4, miten hyv\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelemisess\u00e4 on kaksi puolta; tekninen mestaruus ja vapaa, liikkuva mieli. N\u00e4it\u00e4 harjoitellaan ja syvennet\u00e4\u00e4n koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Esiintyess\u00e4 mieli ja tekninen taituruus ovat t\u00e4ydellisesti l\u00e4sn\u00e4 ja ne n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t sis\u00e4isen\u00e4 ja ulkoisena ilmaisuna.(Oidan 1997, 50.) N\u00e4ist\u00e4 asioista on siis kyse tulkinnassa. Itse koen tulkinnan olevan yksi niist\u00e4 suurista asioista, joita voi kehitt\u00e4\u00e4 vaikka kuinka paljon. Aina voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa erilaisiin teksteihin, my\u00f6s omiin. El\u00e4m\u00e4nkokemuksen my\u00f6t\u00e4 karttuvat tietotaidot muokkaavat laulajan tulkintal\u00e4ht\u00f6kohtia kokoajan.<\/p>\n
Heitt\u00e4ytyminen saattaa joksus olla hyvinkin hankalaa laulajalle ja vaistonvaraisuus h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kontollin my\u00f6t\u00e4. Se saattaa johtua huonosta itsetunnosta tai yksinkertaisesti ihmisen persoonasta. Usein kuitenkin syyn\u00e4 on ns. \u201doikein laulamisen\u201d dilemma. Esiintymistilanteessa laulajan ajatukset py\u00f6riv\u00e4t vain oikein suorittamisessa ja n\u00e4in laulamisesta nauttiminen j\u00e4\u00e4 toissijaiseksi asiaksi. Tunteita ei varmasti saa v\u00e4litetty\u00e4 katsomoon, jos laulaja ei itsek\u00e4\u00e4n niit\u00e4 tunne. Uskon, ett\u00e4 monista teatterissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista improvisaatioharjoituksista on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s laulajalle. Omalta mukavuusalueeltaan pit\u00e4\u00e4 uskaltautua pois, jotta voi luoda jotain uutta ja mielek\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Improvisointi tarkoittaa esityksen luomista esitt\u00e4mishetkell\u00e4 ja improvisaatioharjoitukset ovat omiaan viem\u00e4\u00e4n esiintyj\u00e4n pois omalta mukavuusalueeltaan. Niill\u00e4 voidaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4 pelon ja j\u00e4nnityksen tunteita ja oppia hallitsemaan niit\u00e4. Omana itsen\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 oppia heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4\u00e4 uskaltaa tehd\u00e4 virheit\u00e4, koska ep\u00e4onnistumisia tulee vastaan jokatapauksessa. (Lehmusoksa 2013.)<\/p>\n
Kirjassaan Improvisoi! Simo Routarinne kertoo, ett\u00e4 esiintymistilanteessa, toisten katseiden kohteena ollessa, koetaan liev\u00e4\u00e4 tai voimakasta esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in turvaudutaan tutuimpiin ja toimivimmiksi uskottuihin toimintamalleihin, joilla on totuttu selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikeimmistakin paikoista. H\u00e4nen mukaansa improvisaatioharjoitteilla ihminen oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omat suosikkistrategiansa, joita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuntee olonsa turvalliseksi toisten joukossa. Routarinteen mukaan erilaisia ilmaisutaitoja voi kehitt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 muitakin taitoja. Itselleen vierasta ilmaisua harjoittelemalla pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa persoonallista ilmaisuaan. On vain sallittava muutos ja kehitys. (Routarinne 2004, 24\u201325.)<\/p>\n
Sain vastik\u00e4\u00e4n mahdollisuuden tutustua l\u00e4hemmin teatterin improvisaatiomaailmaan opettaessani Joensuun Ylioppilasteatterin improvisaatioryhm\u00e4\u00e4, Improstaatteja. He pyysiv\u00e4t minua pit\u00e4m\u00e4\u00e4n muutaman laulutunnin, koska joutuvat esityksiss\u00e4\u00e4n my\u00f6s laulamaan v\u00e4lill\u00e4. Kokemus oli eritt\u00e4in mielenkiintoinen ja opettavainen. Sain seurata l\u00e4helt\u00e4 erilaisia teatterissa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 improvisaatioharjoituksia. Harjoittelimme erilaisia lauluimproja, esimerkiksi t\u00e4llaista: jokainen lauloi vuorotellen Ukko Nooan melodialla yhden s\u00e4keist\u00f6n improvisoidusta tarinasta. Harjoittelu tapahtui nelj\u00e4n hengen ryhmiss\u00e4 ja yleis\u00f6st\u00e4 annettiin aihe tarinalle. Kokeilin t\u00e4t\u00e4 harjoitusta my\u00f6s oman lauluryhm\u00e4ni kanssa, ja kokemus oli huikea. Oppilaat saivat silminn\u00e4hden lis\u00e4\u00e4 itsevarmuutta, kun uskalsivat \u201dmokata\u201d muiden edess\u00e4. Varmasti t\u00e4t\u00e4 kautta on mahdollista puskea oppilaita aina vaan parempiin suorituksiin.<\/p>\n
Emootio on kehon palautetta mielelle. Esimerkiksi vihamielinen ajatus synnytt\u00e4\u00e4 kehossa suuttumukseksi nimitetyn energian. Laulajan pit\u00e4isi pysty\u00e4 tunnistamaan itsess\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tunteita, jotta l\u00e4sn\u00e4olo olisi mahdollista. L\u00e4sn\u00e4olo on nykyhetkess\u00e4 olemista. (Tolle 1997, 37\u201338,100.) On olemassa erilaisia l\u00e4sn\u00e4oloharjoituksia, kuten meditointi. Miten teatterissa harjoitellaan l\u00e4sn\u00e4oloa? Opin Lehmusoksan haastattelusta muutamia hyvi\u00e4 harjoituksia:<\/p>\n
Voit kuvitella menev\u00e4si suihkuun. Mit\u00e4 suihkuun menossa konkreettisesti tapahtuu? Astut suihkuun, ved\u00e4t ehk\u00e4 suihkuverhon eteen ja avaat hanan. Saat niskaasi kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Milt\u00e4 se tuntuu? K\u00e4\u00e4nn\u00e4t hanaa kuumemmalle ja l\u00e4mmin vesi valuu p\u00e4\u00e4llesi. Milt\u00e4 se tuntuu? Voit tuntea rentouden kehossasi. Pysy syv\u00e4sti l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 rentouden ja ihanuuden tilassa. T\u00e4ll\u00e4 harjoituksella voit tuntea vahvasti oman kehosi.<\/p>\n
Lehmusoksa kertoi my\u00f6s kuuden metrin harjoituksesta, joka on tosi mielenkiintoinen. Eli esiintyminen alkaa jo kuusi metri\u00e4 ennen lavalle astumista. Joka askeleella p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hemm\u00e4ksi sit\u00e4 kohotteneisuuden tilaa, jossa voidaan luottaa itseen ja omaan suoritukseen. Kuuden metrin harjoituksesta voi tehd\u00e4 osan omaa esiintyj\u00e4n tekniikkaa. (Lehmusoksa 2013.) Intensiteetti\u00e4, valppautta ja hereill\u00e4 oloa voi kasvattaa joka askeleella kohti lavaa.<\/p>\n
Oman kehon tunteminen on laulajalle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 . Monesti keho ja mieli erotetaan toisistaan, vaikka mieli on osa kehoa. On hyv\u00e4 tuntea oma ruumis vahvasti, jotta l\u00e4sn\u00e4olo on mahdollista. Hyv\u00e4 keino kehon tuntemiseen ennen esiintymist\u00e4 on Lehmusoksan mukaan ns. \u201dM\u00f6yhennys\u201d. Esiintyj\u00e4 voi \u201dm\u00f6yhent\u00e4\u00e4\u201d itse\u00e4\u00e4n, eli kosketella voimakkaasti itse\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 varpaisiin, tunnustella omia jalkojaa ja k\u00e4si\u00e4\u00e4n. N\u00e4in l\u00e4sn\u00e4olo omassa kropassa voimistuu, ja tunteisiin on helpompi p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle. Kehon hierominen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s oksitosiinin, eli mielihyv\u00e4hormoonin tuotantoa elimist\u00f6ss\u00e4. Hengitt\u00e4miseen keskittym\u00e4ll\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n luomaan nopeasti yhteys kehoon. T\u00e4m\u00e4 on tuttua meditointiharjoituksista.<\/p>\n
Lyriikkaan sis\u00e4lle p\u00e4\u00e4seminen on yksi laulajan haasteista. L\u00e4sn\u00e4olo saavutetaan pysym\u00e4ll\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4 tarinassa ja keskittym\u00e4ll\u00e4 sen kerrontaan. Esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n tekstiin voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle monella eri tavalla. Lyriikasta voidaan hakea kytk\u00f6ksi\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja t\u00e4t\u00e4 kautta saadaan aikaiseksi realistinen tunnetila. Joskus laulettavan tekstin sis\u00e4lt\u00f6 voi olla jopa liian henkil\u00f6kohtainen, ja t\u00e4ll\u00f6in kannattaa hakea samaistumista roolihahmon avulla. Lehmusoksan mukaan rooliin voidaan samaistua muun muassa rekvisiitan avulla.<\/p>\n
Laulamiseen tarvitaan aina suuri tahtotila, jotta kropan saa toimimaan halutulla tavalla. Metaforilla eli kielikuvilla pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia tunnetiloja lauluun. Kuvittelemalla, ett\u00e4 laulaa hautausmaalla saattaa saada itsess\u00e4\u00e4n aikaan hurjan tunnetilan. (Lehmusoksa 2013.)<\/p>\n
Olen oppinut valtavasti n\u00e4ist\u00e4 kaikista lukemisista, kokemuksista ja haastattelusta. Uusia ovia on auennut ja voin l\u00e4hte\u00e4 viem\u00e4\u00e4n omaa harjoitteluani taas ihan uusille urille. Koulutuksessani ei ole painotettu laulamisen henkist\u00e4 puolta ehk\u00e4 niin paljon, kuin olisi pit\u00e4nyt. N\u00e4m\u00e4 ovat isoja asioita. Miksi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n esiinnyt\u00e4\u00e4n ja lauletaan? Minulle syy on ihan selv\u00e4. Ehk\u00e4 sekin, ett\u00e4 kirjoitan omia lyriikoita ja biisej\u00e4 vaikuttaa ajatuksiini tulkinnan t\u00e4rkeydest\u00e4. Pop\/jazzlaulamisen harjoittelu on ollut viime vuosina murroksessa, kun uusia harjoittelumetodeja on syntynyt. Uskon, ett\u00e4 sen vuoksikin tulkinnan harjoittelu on saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tekniikan jalkoihin.<\/p>\n
Omassa opetuksessani haluan painottaa onnistumisen tunteita. Laulamisen harjoittelu on pitk\u00e4lti omien tunteiden k\u00e4sittely\u00e4 ja positiiviset kokemukset kantavat eteenp\u00e4in. Olen saanut t\u00e4m\u00e4n artikkelin teon my\u00f6t\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia opettamiseen. Teatterimaailmasta l\u00f6ytyy paljon lauluun ja laulunopetukseen sopivia harjoituksia. Taiteita tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n yli rajojen.<\/p>\n
Kirjoittaja: Heidi Niinim\u00e4ki 2013, Karelia-ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Kurkela, K. 1994. Mielen maisemat ja musiikki. Musiikin esitt\u00e4misen ja luovan asenteen psykodynamiikka. Helsinki: Hakapaino.<\/p>\n Oida, Y. ja Marshall, L. 1997. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n n\u00e4yttelij\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino.<\/p>\n P\u00f6yh\u00f6nen, M. 2011. Muusikon tiet\u00e4misen tavat; moni\u00e4lykkyys, hiljainen tieto ja musiikin esitt\u00e4misen taito korkeakouluninstrumenttituntien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Viitattu 4.2.2013. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/36973\/9789513945169.pdf?sequence=1<\/p>\n Routarinne, S. 2004. Imrovisoi! Helsinki: Tammi.<\/p>\n Saisio, E. 2004. Katseen alaiset. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Tolle, E. 1997. L\u00e4sn\u00e4olon voima. Tie henkiseen her\u00e4\u00e4miseen. Helsinki: Basam Books.<\/p>\n Painamattomat l\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Lehmusoksa, U. Teatteri-ilmaisun ohjaaja, Turun Ammattikorkeakoulu. Avoin teemahaastattelu. Joensuu, 1.2.2013.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Laulamisella v\u00e4litet\u00e4\u00e4n eri tunnetiloja. Esiintyess\u00e4\u00e4n laulaja tulkitsee s\u00e4vellyst\u00e4 oman kokemusmaailmansa kautta ja pyrkii v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntemuksensa yleis\u00f6lle. Yleis\u00f6 taas tulkitsee kuulemaansa ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 oman kokemusmaailmansa kautta. Miksi laulajan tunnetila ei aina v\u00e4lity katsomoon asti? Mitk\u00e4 asiat siihen vaikuttavat ja miten omaa keskittymist\u00e4\u00e4n esiintymistilanteessa voisi parantaa? Markku O. P\u00f6yh\u00f6nen kirjoittaa tutkimuksessaan, ett\u00e4 laulajan on hallittava monia inhimillisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[184,50,386,18,78],"class_list":["post-394","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintyminen","tag-improvisaatio","tag-kehotietoisuus","tag-laulunopetus","tag-tulkinta"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=394"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2248,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions\/2248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}