Aloin tutkia klassiselle kitaralle sovittamista noin vuosi sitten, kun huomasin monien kitaristien sovittaneen teoksia muilta soittimilta kitaralle. En miettinyt aluksi siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pedagogista tavoitetta, halusin vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia mielenkiintoisia teoksia, joita voisi kitaralla soittaa. Pedagoginen l\u00e4hestyminen sovittamiseen tuli esiin, kun huomasin miten siit\u00e4 on opetuksessa hy\u00f6ty\u00e4. Monet kitarapedagogit sovittavat erilaisia kappaleita oppilaille sopiviksi, joko helpommiksi tai haastavammiksi.<\/p>\n
Olen pyrkinyt jakamaan sovittamisen ja sovitettavat kappaleet kahteen eri osastoon: aloittelijoille suunnatut sovitukset ja pidemm\u00e4ll\u00e4 oleville soittajille tarkoitetut kappaleet. Aloittelijoiden sovituksissa keskityt\u00e4\u00e4n perustekniikoiden opetteluun kuten melodiasoittoon ja sointuihin. Pidemm\u00e4ll\u00e4 olevien sovituksissa on keskitytty enemm\u00e4n mm. sointiv\u00e4rien l\u00f6yt\u00e4miseen ja oman soundin kuunteluun sek\u00e4 haastavimpien tekniikoiden harjoittelemiseen.<\/p>\n
Sovitusten tekemisen perustana minulla on ollut se, ett\u00e4 opettelisimme kitaransoittoa ennen kaikkea musiikin perusteiden kautta. Monilla kitaratunneilla, varsinkin minun pit\u00e4mill\u00e4ni kitaratunneilla keskityt\u00e4\u00e4n nimenomaan kitaransoiton tekniikkaan, mik\u00e4 on tietysti luonnollista ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta olen huomannut, ett\u00e4 etenkin alkeisopetuksessa mm. rytmiharjoitteiden tekemisell\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in huomattavasti tehokkaammin. L\u00e4ht\u00f6kohtana onkin ollut se, ett\u00e4 sovitusten kautta olen pyrkinyt innostamaan oppilasta musiikin ja soittamisen pariin enk\u00e4 kertomaan mik\u00e4, on hyv\u00e4\u00e4 musiikkia ja mik\u00e4 ei.<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4jien ja musiikin tekij\u00f6iden edunvalvontaj\u00e4rjest\u00f6 Teosto m\u00e4\u00e4rittelee sovittamisen n\u00e4in: \u201dSovittaminen on teoksen musiikin luovaa muuntelua. Jotta kyse on sovituksesta, sovittajan luovan panoksen teoksen uuteen asuun pit\u00e4\u00e4 olla selv\u00e4sti tunnistettavissa. Sovittaja siis lis\u00e4\u00e4 teokseen uusia musiikillisia elementtej\u00e4, joita s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n alkuper\u00e4isess\u00e4 luomuksessa ei ole.\u201d ( Teosto 2013.)<\/p>\n
Sovittaminen on teoksen musiikillisen materiaalin siirt\u00e4mist\u00e4 toisenlaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kun sovitetaan klassiselle kitaralle, on otettava huomioon millainen tuo ymp\u00e4rist\u00f6 on. Sovittamisprosessissa onkin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 alkuper\u00e4isteoksesta jokin kitaristinen n\u00e4k\u00f6kulma, miten kitara pystyy edesauttamaan teoksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in sovitettua teosta voidaankin sanoa melkein kuin uudeksi teokseksi. Esimerkkein\u00e4 t\u00e4llaisista sovituksista on mm. Andr\u00e9s Segovian tekem\u00e4 kitarasovitus Isaac Alb\u00e9nizin \u201dAsturias\u201d \u2013 pianokappaleesta, joka onkin kitarasovituksena huomattavasti tunnetumpi kuin pianoversiona. Segovia sovitti kappaleeseen paljon erilaisia kitaratekniikoita, mm. soinnun murtaminen oikean k\u00e4den etusormella, keskisormella, nimett\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ja pikkurillill\u00e4 ja lis\u00e4si my\u00f6s joitain \u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka tukevat harmoniaa. Tuloksena on, ett\u00e4 \u201dAsturias\u201d \u2013 kappale kuulostaa aivan kuin kitaralle s\u00e4velletylt\u00e4.<\/p>\n
Oma sovitusty\u00f6ni on viel\u00e4 alussa, mutta olen huomannut muutamia asioita, joita on syyt\u00e4 ottaa huomioon sovitusta teht\u00e4ess\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi kiinnit\u00e4n aina huomiota harmoniaan: millainen on teoksen harmoniamaailma ja miten se toteutetaan kitaralla. Jo harmonian l\u00e4pik\u00e4ymisell\u00e4 voi selvitt\u00e4\u00e4, voiko kappaletta soittaa yhdell\u00e4 kitaralla, vai kannattaako kappale sovittaa kahdelle tai useammalle kitaralle. Yleens\u00e4 jo levylt\u00e4 kuunnellessa kuulee, voisiko kappale toimia kitaralla. Harmoniaa tarkasteltaessa voi viel\u00e4 mietti\u00e4 onko j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 s\u00e4vellajia kitaralle suotuisammaksi.<\/p>\n
Harmonian j\u00e4lkeen katson kappaleen melodisen maailman ja fraasit. T\u00e4m\u00e4 on tietysti se viimeinen vaihe, jossa huomaa kappaleen toimivuuden tai toimimattomuuden yhdell\u00e4 kitaralla. Fraasituksen aikana alkaa my\u00f6s mietti\u00e4 mahdollisia sormituksia ja vaikeita paikkoja sek\u00e4 my\u00f6s \u00e4\u00e4ni\u00e4, joita kannattaa ottaa pois. Monissa teoksissa saattaa esimerkiksi olla tuplattuja \u00e4\u00e4ni\u00e4, joiden soittaminen kitaralla ei ole tarpeellista.<\/p>\n
Suurilta kokoonpanoilta, esimerkiksi sinfoniaorkesterilta tai kamariorkesterilta, sovittaminen yhdelle kitaralle on luonnollisesti eritt\u00e4in hankalaa. Soolosoitinohjelmistosta pianomusiikki ja viulumusiikki soveltuvat hyvin kitaralle siirrett\u00e4v\u00e4ksi. Monet sovittamani teokset ovat olleet pianomusiikkia. Tietysti my\u00f6s kitaran sukulaissoittimet, kuten luuttu ja vihuela toimivat kitaralla eritt\u00e4in hyvin.<\/p>\n
Pedagogisella sovittamisella tarkoitan sovittamista, jonka perusteena on jokin pedagoginen tavoite. Usein se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sovitettava kappale sovitetaan hieman yksinkertaisemmaksi, jotta oppilas voisi mahdollisimman tehokkaasti oppia sen soittamaan. Usein pedagogisessa sovittamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s s\u00e4vellajin vaihtamista. Olen siirt\u00e4nyt monia kappaleita G \u2013 duuriin, koska se on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ensimm\u00e4inen sointu ja asteikko, jonka opetan oppilaalle.<\/p>\n
Pedagogisessa sovittamisessa olen usein sovittanut pop \u2013 ja rock – kappaleita ja laittanut niihin joitain klassisen kitaran tekniikkaharjoituksia. Populaarimusiikin soittamista klassisen musiikin tunneilla on lis\u00e4tty viime aikoina, mik\u00e4 ennen kaikkea edist\u00e4\u00e4 monipuolista musiikin opiskelua sek\u00e4 motivoi oppilasta. My\u00f6s opettajalle t\u00e4m\u00e4 hypp\u00e4ys musiikkirajojen ulkopuolelle on eritt\u00e4in haastava ja mielenkiintoinen. Henriikka Jalkanen kirjoittaa pedagogisessa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n \u201dSellonsoitonopiskelijan motivointi populaari \u2013 ja elokuvamusiikin avulla\u201d n\u00e4in: \u201dJotta opettaja pystyisi sovittamaan, s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4n ja opettamaan oppilailleen kevytt\u00e4 musiikkia, on h\u00e4nell\u00e4 oltava my\u00f6s jonkin verran tiet\u00e4myst\u00e4 ja kokemusta kevyest\u00e4 musiikista\u201d (Jalkanen 2008, 14). My\u00f6s erilaiset kansanmusiikkimelodiat ovat eritt\u00e4in hyvi\u00e4 harjoituksia soittotunneilla, etenkin kun usein niiss\u00e4 rytmin k\u00e4ytt\u00f6 on erilaista ja haastavampaa.<\/p>\n
Pedagoginen sovittaminen on oppilasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja sen tavoitteena on saada oppilas nauttimaan soittamisesta ja soittamaan oppimisesta. Olen samaa mielt\u00e4 Tuomas Vapaavuoren kanssa, joka kirjoittaa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n oppilaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n sovituksen vaativuustason. N\u00e4in jokainen sovitus on tavallaan erilainen ja oppilaalle henkil\u00f6kohtaisesti suunniteltu (Vapaavuori 2011, 16).<\/p>\n
Melkein kaikissa kitaransoitonoppaissa on kitarasovituksia muista kappaleista. Yleens\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sovitukset on tehty jostain klassisen musiikin kappaleesta, mutta joskus my\u00f6s populaarimusiikista ja kansanlauluista. Esimerkiksi Vivo – kitarakirjassa on useita pedagogisia sovituksia yhdelle tai useammalle kitaralle. Sovitusten tekij\u00e4 Andrzej Wilkus kertoo Andrei Zelenskin opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 \u201dKitarakoulut alkeisopetuksen ty\u00f6kaluina\u201d, ett\u00e4 sovitusten tekemisen tarkoituksena on ollut my\u00f6s ohjata nuoria kitaristeja mm. Mozartin musiikin pariin, jota ei yleens\u00e4 kitaralla soiteta (Zelenski 2011, 11 ). Wilkuksen tekem\u00e4t sovitukset Vivo \u2013 kirjassa ovatkin eritt\u00e4in mielenkiintoisia ja niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monipuolisesti kitaran eri tekniikoita ja efektej\u00e4. Ennen kaikkea oppilaita kiinnostavat ja innostavat erilaiset kappaleet ja kappaleiden vaihtuvuus (Vapaavuori 2011, 15).<\/p>\n
Esimerkkein\u00e4 omista pedagogisista sovituksistani voisin mainita mm. The Beatles \u2013 yhtyeen kappaleen \u201dObladi oblada\u201d, jonka olen sovittanut G \u2013 duuriin. Kappaleessa on soinnut G, D7, C ja Em, ja n\u00e4m\u00e4 kaikki voidaan hyvin soittaa diskanttikielill\u00e4. Kappale kulkee 4\/4 \u2013 tahtilajissa, ja oppilas voi aluksi soittaa soinnut tahtien ensimm\u00e4isill\u00e4 iskuilla, seuraavaksi kaikilla iskuilla ja lopuksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toisella ja nelj\u00e4nnell\u00e4 iskulla. Oikean k\u00e4den s\u00e4estyst\u00e4 voi harjoitella my\u00f6s niin, ett\u00e4 peukalo n\u00e4pp\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n g \u2013 kielt\u00e4 ja seuraavalla iskulla etusormi ja keskisormi n\u00e4pp\u00e4\u00e4v\u00e4t yht\u00e4 aikaa h \u2013 ja e \u2013 kieli\u00e4. Jos oppilas hallitsee jo sointujen painamisen kaikilla kielill\u00e4, niin h\u00e4n voi n\u00e4p\u00e4t\u00e4 oikean k\u00e4den peukalolla soinnun peruss\u00e4velt\u00e4 bassokielill\u00e4. My\u00f6s oikean k\u00e4den arpeggiotekniikkaa voi treenata t\u00e4ll\u00e4 kappaleella, eli oikean k\u00e4den peukalo, etusormi ja keskisormi soittavat vuorotellen omia kieli\u00e4\u00e4n jokaisella iskulla. J\u00e4rjestys menee siis niin, ett\u00e4 ensin soittaa peukalo, sitten etusormi, sitten keskisormi ja sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 uudelleen etusormi.<\/p>\n
Vasemman k\u00e4den harjoituksena t\u00e4m\u00e4n ei pit\u00e4isi olla kauhean vaikea. Ainoa sointu, joka voi tuottaa hankaluuksia, on D7, jossa tarvitaan kolmen sormen yht\u00e4aikaista painamista. Vaihtoa D7:lle kannattaakin harjoitella ns. \u201dhiljaisilla siirroilla\u201d eli harjoittelee hankalaa sointuvaihtoa muutaman kerran ilman oikeaa k\u00e4tt\u00e4 ( Kivioja 2012, 28).<\/p>\n
Kappaleen melodia on melko tarttuva ja er\u00e4s oppilas sanoikin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kappaletta on mukava harjoitella kotona, kun sen melodia j\u00e4\u00e4 mieleen. Melodia menee G \u2013 duuriasteikon s\u00e4velill\u00e4 ja se on hyv\u00e4 oikean k\u00e4den vuoron\u00e4pp\u00e4ilyharjoitus, eli etusormen ja keskisormen vuorotellen tapahtuvan n\u00e4pp\u00e4ilyn harjoitteleminen. V\u00e4lill\u00e4 melodia k\u00e4y D \u2013 kielen fis \u2013 s\u00e4velell\u00e4, jonka olen opettanut soittamaan peukalolla, jotta oikean k\u00e4den soittoasento l\u00f6ytyisi helpommin. Melodian soittamisessa harjoitellaan my\u00f6s kielenvaihtotekniikkaa molemmilla k\u00e4sill\u00e4.<\/p>\n
Oikean k\u00e4den peukalon n\u00e4pp\u00e4ily\u00e4 on hyv\u00e4 harjoitella vapailla bassokielill\u00e4 ja blueskaavalla. T\u00e4m\u00e4n harjoituksen voi my\u00f6s tehd\u00e4 rockyhtye Kissin kappaleella \u201dI was made for loving you\u201d jonka voi sovittaa E \u2013 molliin. Oppilas soittaa peukalolla ensin vapaata E \u2013 kielt\u00e4, sitten A \u2013 kielt\u00e4 ja lopuksi D \u2013 kielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kierto toimii niin kappaleen alussa kuin my\u00f6s kertos\u00e4keiss\u00e4. Tahtiosoitus voi olla 4\/4.<\/p>\n
Monet rockriffit tarjoavat hyvi\u00e4 mahdollisuuksia treenata tekniikkaa. Riffi on yleens\u00e4 muutamasta s\u00e4velest\u00e4 koostuva lyhyt teema, joka toistuu kappaleessa useamman kerran. Rockriffit tarjoavat my\u00f6s hyv\u00e4n mahdollisuuden rytmiharjoituksiin, monet kappaleet kun ovat rytmiikaltaan mielenkiintoisia ja haastavia. Esimerkiksi Led Zeppelin \u2013 yhtyeen \u201dKashmir\u201d \u2013 kappaleen riffi s\u00e4keist\u00f6iss\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa taukoja iskuilla, mik\u00e4 tekee rytmin opettelusta haastavaa. Kappale on my\u00f6s hyv\u00e4 vasemman k\u00e4den harjoitus, koska riffin s\u00e4velet menev\u00e4t kromaattisesti yl\u00f6sp\u00e4in ja sormet painavat \u00e4\u00e4ni\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 etusormi, keskisormi, nimet\u00f6n ja pikkurilli. N\u00e4in kappale on v\u00e4h\u00e4n kuin \u201dmittarimato\u201d \u2013 harjoitus, jota usein kitaratunneilla harjoitellaan. Iron Maidenin \u201dThe Trooper\u201d \u2013 kappaleen alkuriffi on hyv\u00e4 legatoharjoitus, joka soveltuu ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4ll\u00e4 oleville. Legatojen onnistuminen kuitenkin vaatii jo hyv\u00e4\u00e4 vasemman k\u00e4den asentoa ja sormien voimakkuutta.<\/p>\n
Hyv\u00e4 melodia j\u00e4\u00e4 oppilaan mieleen ja t\u00e4m\u00e4 motivoi h\u00e4nt\u00e4 harjoittelemaan sit\u00e4 kotona. Hyvi\u00e4 melodioita l\u00f6ytyy kaikista musiikin lajeista, niin klassisesta, kansanmusiikista, rock \u2013 ja popmusiikista kuin jazzmusiikistakin. Usein n\u00e4m\u00e4 pedagogiset sovitukset muuttuvat oppilaskohtaisesti ja yhdest\u00e4 kappaleesta voi tehd\u00e4 hyvin erilaisia sovituksia. Opettajan oma mielenkiinto musiikkiin ja sovitusten tekemiseen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 ja edesauttaa my\u00f6s oppilaan motivaatiota soittamisen opiskeluun.<\/p>\n
Kirjoittaja: Ville Mustonen 2013, Karelia-ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n Jalkanen, H. 2008. Sellonsoitonopiskelijan motivointi populaari- ja elokuvamusiikin avulla. Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6, opettajan pedagogiset opinnot musiikin alalla.<\/p>\n Kivioja, K. 2012. Kitaransoiton alkeisopetus. Pro Gradu – tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, humanistinen tiedekunta, musiikin laitos.<\/p>\n Teosto 2013. Viitattu 31.5.2013. http:\/\/www.teosto.fi\/tekijat\/artikkelit\/teosilmoitus<\/p>\n Vapaavuori, T. 2011. Oppilasl\u00e4ht\u00f6inen pianonsoiton opetus musiikin yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n piiriss\u00e4 sek\u00e4 sovituksia l\u00e4hestymistavan tueksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6, pop\/jazz-musiikin koulutusohjelma, piano.<\/p>\n Zelenski, A. 2011. Kitarakoulut alkeisopetuksen ty\u00f6kaluina. Oulun seudun Ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6, kulttuurialan yksikk\u00f6, musiikin koulutusohjelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aloin tutkia klassiselle kitaralle sovittamista noin vuosi sitten, kun huomasin monien kitaristien sovittaneen teoksia muilta soittimilta kitaralle. En miettinyt aluksi siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pedagogista tavoitetta, halusin vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia mielenkiintoisia teoksia, joita voisi kitaralla soittaa. Pedagoginen l\u00e4hestyminen sovittamiseen tuli esiin, kun huomasin miten siit\u00e4 on opetuksessa hy\u00f6ty\u00e4. Monet kitarapedagogit sovittavat erilaisia kappaleita oppilaille sopiviksi, joko helpommiksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[76,77],"class_list":["post-387","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-kitaransoiton-opetus","tag-sovittaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=387"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2249,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387\/revisions\/2249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet:<\/h3>\n