Sain tiet\u00e4\u00e4 nuottilukih\u00e4iri\u00f6st\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran sattumalta, kun olin internetiss\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 vinkkej\u00e4 pianonsoitonopetukseeni er\u00e4st\u00e4 oppilasta varten, jolle nuottien lukeminen oli ilmiselv\u00e4sti keskivertoa haastavampaa. L\u00f6ysin opinn\u00e4ytety\u00f6n, joka oli tehty Turun ammattikorkeakoulussa 2010 (Erna Westerlund: Nuottilukih\u00e4iri\u00f6k\u00f6 ongelma \u2013 oppimish\u00e4iri\u00f6n kohtaaminen soittotunnilla). Sen luettuani kiinnostuin aiheesta, koska moni asia tuntui loksahtavan kohdalleen, ja tunsin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni oppilaani ongelmaa paremmin. Aihe oli sen verran mielenkiintoinen, ett\u00e4 aloin kyselem\u00e4\u00e4n omilta opettajilta ja opettajakollegoiltani aiheesta, mutta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan kyseisest\u00e4 termist\u00e4.<\/p>\n
Dysleksia tarkoittaa aivoper\u00e4ist\u00e4 lukemisvaikeutta. Termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisnimityksen\u00e4 lukemisen ja kirjoittamisen h\u00e4iri\u00f6ille. Lukih\u00e4iri\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan synnynn\u00e4ist\u00e4 eriasteista vaikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Lukih\u00e4iri\u00f6 voi esiinty\u00e4 yhdess\u00e4 muiden oppimish\u00e4iri\u00f6iden kanssa tai erillisen\u00e4. (Hintikka & Stranden 1999, 19.) Nuottilukih\u00e4iri\u00f6 on oppimisvaikeus, joka ilmenee vaikeutena lukea ja hahmottaa nuottikirjoitusta.<\/p>\n
Music and Dyslexia (Brand 2000) nimisess\u00e4 artikkelissa kerrotaan, ett\u00e4 monilla oppilailla, joilla on dysleksia, voi olla my\u00f6s vaikeuksia nuottien hahmottamisessa, vaikka he ovat musikaalisesti hyvin lahjakkaita ja heill\u00e4 on hyv\u00e4 vaisto melodialle ja harmonialle. Hyv\u00e4 s\u00e4velkorva ja musikaalinen vaisto voivat vied\u00e4 oppilasta vauhdilla eteenp\u00e4in muutamat ensimm\u00e4iset vuodet, mutta sen j\u00e4lkeen voi ilmet\u00e4 vastahakoisuutta ja lopulta soittoharrastuksen lopettamisen mahdollisuus. Syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 nuottikirjoituksen hahmottaminen aiheuttaa ongelmia, kun kappaleet pitenev\u00e4t ja on pakko turvautua nuottikirjoitukseen. Nuottien lukeminen voi aiheuttaa ongelmia etenkin pianonsoitossa, koska oppilas joutuu lukemaan kahta nuottiviivastoa samanaikaisesti. Lis\u00e4ksi diskantti- ja bassoavainten v\u00e4linen eroavaisuus voi aiheuttaa h\u00e4mmennyst\u00e4, koska nuotit ovat eri kohdissa viivastoa. (Brand 2000.)<\/p>\n
Tyhm\u00e4st\u00e4 ja laiskasta Einsteiniksi \u2013kirjassa (Hintikka & Strand\u00e9n 1999) on lueteltu erilaisia lukivaikeuden ilmenemistapoja. Muutama niist\u00e4 on sellaisia, joita olen huomannut omassa oppilaassani ja niit\u00e4, jotka voisin hyvin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaikeuttavan nuottien lukemista. Niit\u00e4 asioita ovat hidas lukemaan oppiminen, rivien yhdistyminen n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4, sanojen yhteensulautuminen tai h\u00e4ipyminen n\u00e4kyvist\u00e4. Oppija ei ymm\u00e4rr\u00e4 lukemaansa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, koska joutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niin paljon energiaa itse lukemisprosessiin, ettei jaksa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Sanojen loppuja j\u00e4\u00e4 lukiessa pois, sanoja unohtuu v\u00e4list\u00e4 tai ne saattavat korvautua v\u00e4\u00e4rill\u00e4. Esiintyy siis arvaamista, jolla oppija yritt\u00e4\u00e4 kompensoida hitauttaan. Tarkkaavaisuus ei s\u00e4ily pitk\u00e4\u00e4n, ja syyn\u00e4 on yleens\u00e4 v\u00e4symys. Monet oppijat, joilla on lukih\u00e4iri\u00f6, tekev\u00e4t muihin n\u00e4hden moninkertaisen ty\u00f6n jonkin asian opettelemisessa. (Hintikka & Strand\u00e9n 1999, 26.) N\u00e4m\u00e4 seikat voi melkein suoraan siirt\u00e4\u00e4 kuvaamaan nuottikirjoituksen lukemisen vaikeutta. Nuottien lukemisessa on niin monta tekij\u00e4\u00e4, jotka voivat h\u00e4irit\u00e4 oppimista. On monta rivi\u00e4 viivaa ja v\u00e4li\u00e4, erin\u00e4k\u00f6isi\u00e4 nuotteja ja taukoja. Jos silm\u00e4t eiv\u00e4t pysy viivoilla tai rivit yhdistyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4, ja jos kaiken muun lis\u00e4ksi nuottien yhteyteen kirjoitetaan sorminumeroita, on nuottien lukeminen ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hyvin turhauttavaa ja haastavaa.<\/p>\n
Haastattelin kolmea instrumenttiopettajaa s\u00e4hk\u00f6postitse. Yksi heist\u00e4 on klassisen pianonsoitonopettaja ja kaksi muuta popjazzpuolen opettajia, joista toinen opettaa kitaran- ja pianonsoittoa ja toinen on kitaran-, pianon- ja rumpujensoitonopettaja. Haastattelukysymykset olivat: 1. Onko nuottilukih\u00e4iri\u00f6 termin\u00e4 sinulle tuttu? 2. Oletko koskaan ep\u00e4illyt, ett\u00e4 jollain oppilaallasi olisi nuottilukih\u00e4iri\u00f6? Miten se tuli ilmi? Mill\u00e4 tavoin h\u00e4n\/he eroittuivat muista oppilaista? 3. Millaisia erilaisia opetustapoja k\u00e4ytit h\u00e4nen\/heid\u00e4n kanssaan?<\/p>\n
Kukaan opettajista ei ollut t\u00f6rm\u00e4nnyt nuottilukih\u00e4iri\u00f6-termiin, mutta he osasivat kuitenkin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 sen liittyv\u00e4n hahmottamish\u00e4iri\u00f6\u00f6n: \u201dlukivaikeuksiin rinnattavissa olevaa h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 nuottien hahmottamisessa.\u201d K\u00e4site oli yhden haastateltavan mukaan eritt\u00e4in osuva kuvaamaan nuottien hahmottamisvaikeutta. Tuli my\u00f6s ajatuksia siit\u00e4, ett\u00e4 nuottilukih\u00e4iri\u00f6n omaava oppilas voisi hahmottaa nuottien siirtymiset yl\u00f6s- ja alasp\u00e4in eri suuntiin ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 intervallit v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. Toisaalta vastattiin, ett\u00e4 vastaavia hahmottamish\u00e4iri\u00f6it\u00e4 on my\u00f6s sellaisilla oppilailla, joilla ei ole nuottien lukemisessa sen suurempia vaikeuksia.<\/p>\n
Kaksi haastateltavista ei ollut koskaan ep\u00e4illyt oppilaallaan olevan sellaista nuottien lukemiseen liittyv\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4, joka olisi verrattavissa varsinaiseen nuottilukih\u00e4iri\u00f6\u00f6n. Yksi haastateltavista sen sijaan kertoi, ett\u00e4 on muutaman kerran havainnut nuottilukih\u00e4iri\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 ongelmia joillain oppilaillaan muttei vain ollut osannut nimet\u00e4 ja sijoittaa ongelmia oikeaan viitekehykseen, koska ei ollut koskaan kuullut kyseisest\u00e4 oppimish\u00e4iri\u00f6st\u00e4 aikaisemmin. \u201dNuottilukih\u00e4iri\u00f6 on tullut ilmi esimerkiksi yleisen\u00e4 nuottien hahmottamisongelmana: ei hahmoteta nuottien sijaintia viivastolla tai eroteta toisistaan aika-arvoltaan erilaisia nuotti- tai taukokuvioita.\u201d<\/p>\n
Kyseisill\u00e4 oppilailla on ollut vaikeuksia oppia s\u00e4velnimien ja nuotin sijainnin vastaavuutta. H\u00e4n kertoi my\u00f6s, ett\u00e4 rumpaleilla on ollut vastaavanlaisia ongelmia rumpunuottien kanssa, jolloin vaikeutena on ollut hahmottaa nuottiviivastolla eri s\u00e4velkorkeuksille merkittyj\u00e4 rumpuja rumpusetiss\u00e4. Toisaalta h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 asiaan voi liitty\u00e4 my\u00f6s muistamisen ongelmia tai joissakin tapauksissa jopa yleisen musikaalisuuden puutetta. H\u00e4n mainitsi my\u00f6s, ett\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 seikka on my\u00f6s se, ett\u00e4 jotkut oppilaat pit\u00e4v\u00e4t notaatiomerkint\u00e4\u00e4 mahdottomana asiana oppia ja ovat selv\u00e4sti ennakkoluuloisia nuotteja kohtaan. Opetustavoista h\u00e4n mainitsi riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n kertaamista ja harjoitusten toistoja. H\u00e4n oli my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4nyt ”koskettimistolla pitk\u00e4\u00e4 nuottiviivastosuikaletta, johon olen merkinnyt kunkin koskettimen kohdalle oikeaa s\u00e4velkorkeutta vastaavan nuotin sek\u00e4 s\u00e4velen nimen.\u201d H\u00e4n ehdotti my\u00f6s, ett\u00e4 nuottien kanssa kamppailevat saattaisivat hy\u00f6ty\u00e4 v\u00e4rinuoteista.<\/p>\n
Toinen haasteltavista sanoi, ettei h\u00e4nell\u00e4 ole opetusteht\u00e4viss\u00e4 yleens\u00e4 tullut kiinnitetty\u00e4 huomiota varsinaiseen nuottien luvun osaamiseen, koska se ei ole ollut p\u00e4\u00e4roolissa h\u00e4nen opetuksessaan. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n sointumerkkej\u00e4 ja tabulatuureja soitonopettamisessa. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 on tavannut nuottilukih\u00e4iri\u00f6n kaltaisiin ongelmiin verrattavia ongelmia vain v\u00e4syneen tai huonon\u00e4k\u00f6isen oppilaan kohdalla. H\u00e4n kertoi my\u00f6skin uuden soittimen aloittamisen voivan aiheuttaa ongelmia, koska silm\u00e4-k\u00e4si-korva \u2013koordinaatio ei toimi kovin hyvin. H\u00e4n vastasi, ett\u00e4 nuottien kanssa vaikeuksissa olevien kohdalla h\u00e4n on aina pyrkinyt ottamaan mahdollisimman yksinkertaisia harjoituksia sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n korvakuuloa hyv\u00e4ksi \u00e4\u00e4nitteiden muodossa. My\u00f6s melodian rytmin ja s\u00e4velten harjoitteleminen erikseen on ollut avuksi.<\/p>\n
Kolmas opettaja, jota haastattelin, sanoi, ettei halua turhaan diagnosoida oppilaitaan. H\u00e4n esitti kysymyksen, ett\u00e4 mik\u00e4 vauhti nuottien oppimisessa on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n normaalia; voiko sellaista asiaa edes m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Kuten miss\u00e4 muussa oppimisessa tahansa, jotkut ovat nopeampia oppimaan ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiat kuin toiset. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 nuottien kanssa kamppailevan oppilaan kanssa h\u00e4n k\u00e4y asioita hitaasti ja mahdollisimman monelta eri kantilta. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 on kysynyt hitaasti oppivan oppilaan vanhemmilta, ett\u00e4 onko kouluaineissa ollut hahmottamisen kanssa ongelmaa. H\u00e4n ei kuitenkaan maininnut miten koulussa olevat vaikeudet vaikuttavat suoranaisesti musiikin oppimiseen. H\u00e4n sanoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aakkoskortteja ja korvakuulolla oppimista hy\u00f6dykseen.<\/p>\n
Oma oppilaani on 11-vuotias poika, joka on k\u00e4ynyt reilut kaksi vuotta pianotunneillani. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n on k\u00e4ynyt ainakin vuoden oppitunneilla toisen opettajan johdolla. En tied\u00e4, mill\u00e4 metodilla h\u00e4nelle on opetettu nuottij\u00e4rjestelm\u00e4, koska h\u00e4nell\u00e4 ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista vihkoa, josta olisi n\u00e4kynyt aiemmin soitetut kappaleet ja muut merkinn\u00e4t. Kun min\u00e4 vaihduin opettamaan h\u00e4nt\u00e4, kaikkiin kappaleisiin oli kirjoitettu nuottien nimet jokaisen s\u00e4velen p\u00e4\u00e4lle. H\u00e4n soitti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nuottinimill\u00e4 eik\u00e4 esimerkiksi tiennyt oliko mainittu c yl\u00e4-, ala- vai keski-c. Olin h\u00e4mmentynyt, koska oppilas soitti muuten melko hyvin, muttei osannut soittaa nuoteista l\u00e4hes ollenkaan. H\u00e4n osaa nimet\u00e4 nuotit todella hyvin g-avaimella keski-c:st\u00e4 yl\u00e4-c:hen mutta siit\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in nuottien nime\u00e4minen tuottaa vaikeuksia.<\/p>\n
My\u00f6s f-avainnuotit ovat oppilaalleni hankalia hahmottaa. En ole kuitenkaan antanut h\u00e4nen kirjoittaa en\u00e4\u00e4 jokaisen nuotin p\u00e4\u00e4lle nuottinime\u00e4, koska olen yritt\u00e4nyt harjoittaa h\u00e4nen taitoaan t\u00e4ll\u00e4 tavoin. Aloin jo viime vuonna ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 voisi olla nuottilukih\u00e4iri\u00f6, koska h\u00e4nen ei onnistunut soittamaan yksinkertaisimpiakaan kappaleita suoraan nuoteista ja unohti loppuun p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n mit\u00e4 kahdeksan tahdin kappaleen alku kuulosti eik\u00e4 n\u00e4in osannut soittaa yht\u00e4\u00e4n paremmin toisellakaan yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Kun pyysin h\u00e4nt\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isi\u00e4 s\u00e4veli\u00e4, h\u00e4n suoriutui moitteettomasti, mutta nuottien yhdisteleminen sujuvaksi melodiaksi ei onnistunut viel\u00e4 senk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Nuottien lukemisen lis\u00e4ksi h\u00e4nen on vaikeaa yhdist\u00e4\u00e4 vasen ja oikea k\u00e4si etenkin, jos toisessa on erilainen rytmi kuin toisessa. Tein h\u00e4nen kanssaan samoja harjoituksia, kuin tein toisen oppilaani kanssa. T\u00e4m\u00e4 toinen oppilas on my\u00f6s hidas oppimaan, mutta tied\u00e4n sen johtuvan siit\u00e4, ettei h\u00e4n harjoittele kotona ollenkaan. Toinen oppilas osasi yhdist\u00e4\u00e4 hienosti vasemmalla soitettavat puolinuotit ja oikealla soitettavat nelj\u00e4sosanuotit my\u00f6s k\u00e4det ristiss\u00e4. Sen j\u00e4lkeen vaihdoimme puolinuotit oikeaan ja nelj\u00e4sosat vasempaan ja my\u00f6s siin\u00e4 pyysin oppilaita soittamaan k\u00e4det ristiin.<\/p>\n
Toinen oppilas suoriutui molemmista harjoituksista pienen harjoittelun j\u00e4lkeen hyvin mutta \u201dpoika\u201d ei osannut yhdist\u00e4\u00e4 vasenta k\u00e4tt\u00e4 oikeaan, kun vasen k\u00e4si soitti nopeampia kuvioita. Kokeilimme harjoitusta monella eri tavalla: k\u00e4det erikseen, hyvin hitaasti, katsoimme yhdess\u00e4, mitk\u00e4 s\u00e4velet soitetaan aina yht\u00e4 aikaa, harvensimme puolinuottien arvoa kokonuotteihin ja niin edelleen. H\u00e4n ei kuitenkaan pystynyt suorittamaan harjoitusta l\u00e4hes ollenkaan. Aistin h\u00e4nen hermostuvan, joten j\u00e4timme harjoituksen silt\u00e4 tunnilta siihen.<\/p>\n
Seuraavalla tunnilla h\u00e4n alkoi itse ilman kehotusta soittaa samaa harjoitusta. Se ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n mennyt aivan niin sujuvasti kuin sen olisi olettanut menev\u00e4n viikon harjoittelun j\u00e4lkeen mutta minusta oli todella positiivista huomata, kuinka ahkerasti h\u00e4n oli kotonakin ilmeisesti harjoitellut sit\u00e4. Olemme tehneet my\u00f6s alkeellisia kehorytmiikkaharjoituksia. Niiss\u00e4 h\u00e4n oli todella hyv\u00e4 ja suoriutui melko vaikeistakin teht\u00e4vist\u00e4 mallikkaasti. H\u00e4n on kiinnostunut rytmeist\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 usein, ett\u00e4 tekisimme rytmikapuloilla rytmiharjoituksia.<\/p>\n
Yhteenvetona voin havainnoistani kertoa, ett\u00e4 h\u00e4nen on vaikea hahmottaa kokonaisuuksia ja yhdist\u00e4\u00e4 vasen ja oikea k\u00e4si. H\u00e4n opettelee kaikki kappaleet ulkoa, jolloin h\u00e4n soittaa niit\u00e4 hyvin. Mik\u00e4li h\u00e4n on harjoitellut jonkin kohdan v\u00e4\u00e4rin ja opetellut sen ulkoa, on miltein mahdotonta saada kohta en\u00e4\u00e4 korjattua oikeaksi. Jos h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kappaleesta, h\u00e4n harjoittelee ja oppiikin ne oikein suurimmaksi osaksi, mutta opettelemiseen kuluu hyvin paljon enemm\u00e4n aikaa kuin toisilla oppilaillani. Olemme soittaneet h\u00e4nen kanssaan monenlaisia kappaleita ja samat ongelmat toistuvat niin klassisissa kuin popkappaleissakin.<\/p>\n
En ole k\u00e4ytt\u00e4nyt\u00a0oppilaani kanssa sorminumeroita, koska lis\u00e4symboliikka jo valmiiksi sekavaan nuottikuvaan ei uskoakseni helpottaisi h\u00e4nen ongelmaansa lainkaan. H\u00e4n soveltaa sormij\u00e4rjestyksi\u00e4 oman mielens\u00e4 mukaan ja saattaa soittaa samaan kappaleeseen usein eri sormij\u00e4rjestyksin. Olen yritt\u00e4nyt kiinnitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen huomiotaan t\u00e4h\u00e4n seikkaan, mutta tuloksetta. Ehk\u00e4 se johtuu k\u00e4sien koordinaatiokyvyn vaikeudesta tai sitten h\u00e4nen energiansa menee oikeiden s\u00e4velten l\u00f6yt\u00e4miseen eik\u00e4 ehdi siin\u00e4 samalla mietti\u00e4 sormituksia.<\/p>\n
Soitto-oppilaalle annetulla palautteella sek\u00e4 my\u00f6nteisen ja kannustavan ilmapiirin luomisella on ratkaiseva merkitys oppilaan mielenkiinnon s\u00e4ilymisen kannalta etenkin, jos h\u00e4nell\u00e4 on jokin erityinen vaikeus soitonoppimisessa. Jos oppiminen on haastavaa, ja opettaja vain vaatii aina vain lis\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4, voi pieni ja v\u00e4h\u00e4n isompikin oppilas ly\u00f6d\u00e4 hanskat tiskiin ja lopettaa soittoharrastuksen kokonaan.<\/p>\n
Arvioinnilla on opiskelun auttamista ja tukemista edist\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asettaa oppilaalle tavoitteita sek\u00e4 antaa my\u00f6s oppilaan tehd\u00e4 omat tavoitteensa. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 oppilaiden saavutukset voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 kauaksi niist\u00e4 tavoitteista, joita opettaja on etuk\u00e4teen asettanut (Linnankivi, Tenkku & Urho 1994, 235\u2013236.)<\/p>\n
Musiikkiopistoissa on melko tarkasti m\u00e4\u00e4ritellyt opetussuunnitelmat ja etenemisvauhtiin kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota. Siell\u00e4 on kuitenkin mahdollista laatia yksil\u00f6llinen opetussuunnitelma niille, jotka eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta etene muiden kanssa ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 vauhtia. Itse opetan oppilastani yksityisess\u00e4 musiikkikoulussa, jossa ei ole varsinaista opetussuunnitelmaa eik\u00e4 tulosvastuuta. Olen siin\u00e4 onnellisessa asemassa, ettei kukaan painosta minua eik\u00e4 oppilastani saavuttamaan tiettyj\u00e4 tavoitteita tietyss\u00e4 ajassa, vaan voimme edet\u00e4 sopivaksi havaittua tahtia oppilaan ehdoilla. Teemme aina tavoitteita jonkun kappaleen suhteen mutta olemme joskus joutuneet v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n vaatimustasoa, koska jokin kohta kappaleessa ei vain luonnistu mill\u00e4\u00e4n monen viikon harjoittelun j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on kuitenkin hyvin pitk\u00e4pinnainen ja haluaa opetella kunkin harjoiteltavan kappaleen niin hyvin kuin mahdollista.<\/p>\n
Poiketen Westerlundin (2010) opinn\u00e4ytety\u00f6n oppilasesimerkist\u00e4 omalla oppilaallani ei ole ollut suuria ongelmia motivaation kanssa. H\u00e4nt\u00e4 ei yleens\u00e4 tunnu h\u00e4iritsev\u00e4n se, ett\u00e4 h\u00e4n etenee hitaasti tai ett\u00e4 h\u00e4n kokee nuotinluvun hankalaksi. Joskus h\u00e4nell\u00e4 oli kausi, jolloin saattoi purra k\u00e4tt\u00e4\u00e4n, jos ei onnistunut jossain harjoituksessa. Kielsin h\u00e4nt\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 niin ja keskustelimme asiasta h\u00e4nen kanssaan, ja se vaihe meni onneksi nopeasti ohi. H\u00e4n siis ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka jokin asia tulisi soittaa, muttei syyst\u00e4 tai toisesta kykene suoriutumaan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 niin hyvin kuin haluaisi tai luulisi pystyv\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n on kaiken kaikkiaan hyvin motivoitunut ja tulee aina tunneille hymyss\u00e4 suin. Motivoituneisuudesta kertoo jo se, ett\u00e4 h\u00e4n jatkaa vuodesta toiseen soittoharrastustaan. H\u00e4n ei varmastikaan vertaa itse\u00e4\u00e4n muihin eik\u00e4 saa paineita edistymisest\u00e4\u00e4n kavereilta eik\u00e4 vanhemmilta. Sen vuoksi olen edelleen pit\u00e4nyt nuotit mukana osana jokaista pianotuntia.<\/p>\n
Westerlundin oppilas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n mukaan nyky\u00e4\u00e4n nuotteja vain \u201dtutustumismieless\u00e4\u201d (Westerlund 2010). \u00a0Min\u00e4 sen sijaan opetan oppilastani l\u00e4hes samalla tavalla kuin muitakin oppilaitani, mutta autan h\u00e4nt\u00e4 enemm\u00e4n ja soitan h\u00e4nelle useammin tiettyj\u00e4 kohtia kappaleista, jotta h\u00e4n kuulisi milt\u00e4 kappale kuulostaa ja hahmottaisi kuuloaistilla sill\u00e4 tavalla paremmin kappaleen etenemisen nuoteissa. K\u00e4ymme kappaleita ja harjoituksia l\u00e4pi monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta ja etenemme pienin askelin, tahdin kerrallaan. Pienist\u00e4 paloista siirrymme isompiin jaksoihin, muutamaan riviin ja sitten h\u00e4n viikkojen harjoituksen j\u00e4lkeen osaa soittaa kappaleita l\u00e4hes moitteettomasti.<\/p>\n
Vaikka olen yh\u00e4 ep\u00e4varma siit\u00e4, onko oppilaallani todella nuottilukih\u00e4iri\u00f6 vai ei, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla tietoinen siit\u00e4 mahdollisuudesta ja yritt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 opettajuuttaan siihen suuntaan, ett\u00e4 osaa ottaa kaikenlaisia vaikeuksia huomioon. Lis\u00e4ksi tietous erilaisista opettamistavoista ja -ideoista ei koskaan mene hukkaan, vaan rikastaa omaa ammattitaitoutta.<\/p>\n
Kirjoittaja: Heidi Reinikainen 2013, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Brand, V. 2000. Music and Dyslexia. Resource Room. International Dyslexia Association quarterly newsletter, Perspectives, Winter 2000 vol. 26, (1), 36\u201337. Viitattu 2.2.2013. http:\/\/www.resourceroom.net\/gtld\/ida_music.asp<\/p>\n Hintikka, A-M. & Strand\u00e9n K. 2000. Tyhm\u00e4st\u00e4 ja laiskasta Einsteiniksi: n\u00e4in autat lukivaikeuksista: k\u00e4sikirja vanhemmille ja erilaisten oppijoiden kanssa ty\u00f6skenteleville. \u00d6vers: Moring, C. Helsingfors: Helsingin seudun erilaiset oppijat ry, Hero.<\/p>\n Linnankivi, M., Tenkku, L. & Urho, E. 1994 Musiikin didaktiikka.. Toinen painos. Juva: WSOY.<\/p>\nL\u00e4hteet<\/h3>\n