Ei ole olemassa kahta t\u00e4ysin samanlaista ihmist\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kahta samanlaista kasvattajaa. Oli kyse sitten \u00e4idist\u00e4, opettajasta tai isovanhemmasta, ei ole olemassa muottia, johon jokainen kasvattaja sopisi. Mik\u00e4 ohjaa meit\u00e4 kasvattajana ja miksi? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa haluan paneutua nimenomaan soitonopettajaan kasvattajana.<\/p>\n
Kuten ihmisen persoonaan muutenkin, vaikuttaa opettajan identiteettiin monien eri tekij\u00f6iden summa. Omaa persoonaansa on mahdotonta erist\u00e4\u00e4 kasvatusty\u00f6st\u00e4 ja k\u00e4sityksemme esimerkiksi ihmisyydest\u00e4 ja maailmasta ohjaavat valintojamme kasvattajina. Kasvatus pyrkii aina kohti jotakin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja er\u00e4s t\u00e4rkeimmist\u00e4 kasvatusty\u00f6h\u00f6n vaikuttavista asioista on se, millaisena n\u00e4emm\u00e4 t\u00e4ydellisen ihmisen. Musiikkipedagogiopiskelijana itselleni kiinnostava aihe on musiikinopettajien ihmisk\u00e4sitys. Millainen on musiikillinen ihanneihminen opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta? Ovatko ihanteet tavoiteltavissa olevia vai l\u00e4hinn\u00e4 idealistisia? Aluksi on kuitenkin tarkasteltava ihmisk\u00e4sityst\u00e4 yleisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4.<\/p>\n
Kun puhutaan kasvattamisesta, ovat oleellisia my\u00f6s kysymykset, millainen ihminen on ja millainen h\u00e4nest\u00e4 pit\u00e4isi tulla (Kansanen 1996). N\u00e4ihin kysymyksiin vastaa se, millainen ihmisk\u00e4sitys kullakin on. Ihmisk\u00e4sitys onkin juuri sit\u00e4, millaisena k\u00e4sit\u00e4mme sen, mik\u00e4 ja millainen ihminen on. Siihen vaikuttavat k\u00e4sitykset, tiedot ja arvot, joiden mukaan muodostamme muutakin maailmankuvaamme. Ihmisk\u00e4sitys vaikuttaa my\u00f6s kiinte\u00e4sti opettajan pedagogiseen ajatteluun. (Their 1994, 46.) Kun opettaja toimii ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, on oppilaiden kohtaamisen taustalla aina ihmisk\u00e4sitys, joka s\u00e4\u00e4telee etenkin kasvatustoimintaa, sill\u00e4 ihmisk\u00e4sitykseen liittyy aina kiinte\u00e4sti ihmisihanne. Peltonen on kuvaillut hyvin ihmisk\u00e4sityksen ja ihanteiden suhdetta toisiinsa: \u201dIhmisk\u00e4sityksen ja ihanteiden v\u00e4lill\u00e4 vallitsee siis vastavuoroinen suhde, toisaalta kasvattajan ihmisk\u00e4sitys ilment\u00e4\u00e4 yhteiskunnassa vallitsevia arvoja sek\u00e4 ihanteita ja toisaalta kasvatustoiminnassa ilmenev\u00e4t ihanteet sek\u00e4 arvot heijastavat opettajan k\u00e4sityksi\u00e4 ihmisest\u00e4” (Peltonen 1979, 12\u201313).<\/p>\n
Ihmisihanteen vaikutuksia musiikkikasvatukseen on tutkittu Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Kiinnostavalta kuitenkin tuntuisi, millainen 2000-luvun ihanneihminen Suomen musiikkikasvattajien mielest\u00e4 on, etenkin kun aihetta on sivuttu muun muassa mediassa kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen haastattelun my\u00f6t\u00e4. Saraste sanoo, ett\u00e4 nyky-yhteiskunnan arvostamat piirteet, kuten sosiaalisuus ja yst\u00e4v\u00e4llisyys sotivat huippumuusikkojen koulutusta vastaan. Suomessa ei en\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 tuottamaan huippulahjakkaita soittajia, vaan koulutus on liian tasa-arvoista ja lahjakkaimpia lapsia ei saada ajoissa huippuopettajien oppiin. Suomalainen yhteiskunta on Sarasteen mukaan yleisell\u00e4kin tasolla liian mukavuudenhaluinen, eik\u00e4 huippumuusikoita synny ilman kovaa ty\u00f6t\u00e4. (Helsingin Sanomat 21.1.2013.)<\/p>\n
Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kertoo t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ihmisihanteesta? Onko niin, ett\u00e4 yhteiskuntamme arvot ja k\u00e4sitykset ideaalista ihmisest\u00e4 ovat rapistuttamassa musiikkikasvatuksen tasoa? Yle uutisissa (4.3.2013) otsikolla \u201dLapsista tuli viihteen suurkuluttajia vanhemmat haluavat miellytt\u00e4\u00e4\u201d kerrottiin lapsiin suunnatun viihteen kasvusta. Kulutukseen erikoistunut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska sanoo, ett\u00e4 viihdetarjonnan kasvun lis\u00e4ksi lasten viihdekeskeisyyteen vaikuttaa muuttunut kasvatuskulttuuri. Vanhemmat haluavat, ett\u00e4 lapsilla on mukavaa ja pitkien ty\u00f6p\u00e4ivien huonoa omatuntoa hyssytell\u00e4\u00e4n tarjoamalla lapsille viihtyvyytt\u00e4. Wilska toteaa, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 olisi my\u00f6s oltava tyls\u00e4\u00e4. Kaikki ei voi olla aina mukavaa ja el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 oppimatta, kun valmiina tarjottu viihdetarjonta passivoi lapset.<\/p>\n
T\u00e4llainen mukavuuskulttuuri n\u00e4kyy musiikinopiskelussa harjoittelun v\u00e4henemisen\u00e4 ja soittoharrastuksesta luopumisena, kun ensimm\u00e4inen vastoink\u00e4yminen tulee eteen. Soitto vaati tunteja tuntien per\u00e4\u00e4n harjoittelua, eik\u00e4 tv-viihteen kasvateilla t\u00e4h\u00e4n useinkaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ole. Mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen on tarpeellista, kun halutaan oppia jotain uutta. Lasten ja nuorten kanssa t\u00e4h\u00e4n kuitenkin tarvitaan vanhempien kannustusta ja tarvittaessa pient\u00e4 painostusta. Lapsi ei opi harjoittelemaan, jollei oikeanlaista oppia tule kotoa. Aina soitto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi olla mukavaa.<\/p>\n
Ilmapiiri musiikinopetuksen ymp\u00e4rill\u00e4 on viime aikoina ollut muutoksen alla. Oppilaitostoimintaa supistetaan, mutta samaan aikaan tavoitevapaat musiikkikoulut tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden opiskella musiikkia. Usein musiikinopiskelusta halutaankin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta vaivattomasti. Lapset harrastavat paljon ja soitonharjoittelu saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4isiin m\u00e4\u00e4riin, jolloin lahjakaskaan lapsi ei edisty. My\u00f6s soitonopettajaksi opiskelevat kohtaavat vaikeuden kehitt\u00e4\u00e4 tarpeeksi omaa soittotaitoaan yhteiskunnassa, jossa ammatteja olisi oltava useita ja opiskelussa edistytt\u00e4v\u00e4 tiukassa aikataulussa ja suoritettava paljon ulkomusiikillisia opintoja.<\/p>\n
Opettajan siin\u00e4 miss\u00e4 oppilaankin on mukauduttava vallitsevaan sosiaaliseen kulttuurin, jossa niin sanottu kaikkien kaveri ja jokapaikanh\u00f6yl\u00e4 saavat paljon positiivista huomiota. On vaikeaa kuvitella, ettei t\u00e4llainen ilmapiiri vaikuttaisi opettajien kasvatusihanteisiin tai ainakin pakottaisi muokkaamaan niit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n kelpoisiksi. Suuret harjoittelum\u00e4\u00e4r\u00e4t ja yksin\u00e4inen pakertaminen oman soittimen kanssa j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t aukon sosiaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vuosikymmenen kirosana \u201dsyrj\u00e4ytynyt\u201d tulee nopeasti esille. Mutta onko tietynlainen syrj\u00e4ytyminen ainoastaan huono asia vai tarvitaanko sit\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin, jos musiikista aikoo saada itselleen irti enemm\u00e4n kuin harrastuksen muiden joukossa? T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa tietenkin isossa osin opettajan oma asenne sosiaalisiasuhteita kohtaan. Enemm\u00e4n omissa oloissaan viihtyv\u00e4 opettaja todenn\u00e4k\u00f6isesti suhtautuu harjoitteluun sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n kustannuksella my\u00f6t\u00e4mielisemmin, kuin laajan yst\u00e4v\u00e4piirin omaava opettaja.<\/p>\n
Kalij\u00e4rvi ja Muranen (2004) kuvailevat opettajan ihmisihannetta n\u00e4in: \u201dIhmisihanne n\u00e4ytt\u00e4ytyy opettajille joko saavuttamattomana ideaalikuvana tai realistisena tavoitteena. Opettajien ihmisihanteeseen luetut ominaisuudet vaihtelevat ulottuvuudella yksil\u00f6llisyys ja yhteis\u00f6llisyys. Erilaiset ihmissuhteet ovat merkitt\u00e4vin opettajien ihmisihannetta muokkaava tekij\u00e4. Opettajien ihmisihanne heijastuu heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 siten, ett\u00e4 ihmisihanteen ominaisuudet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rin\u00e4 my\u00f6s oppilaiden kasvattamisessa. Opettajat pyrkiv\u00e4t my\u00f6s itse toimimaan esimerkkin\u00e4 oppilaille oman ihmisihanteen kuvansa mukaisesti. Ihmisihanteen kuvan pohtiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja sit\u00e4 on reflektoitu l\u00e4hinn\u00e4 yksil\u00f6llisiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteissa.” (Kalij\u00e4rvi, Muranen 2004, 58.)<\/p>\n
Ei liene kenenk\u00e4\u00e4n ihmisihanteen mukaista viett\u00e4\u00e4 jokseenkin erist\u00e4ytyneest\u00e4 sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja keskitty\u00e4 vain soittotaidon kehitt\u00e4miseen. Toisaalta taiteelle omistautuminen voidaan kokea hyvinkin positiivisena asiana, se ei vain saisi aiheuttaa irrottautumista sosiaalisista verkostoista ja yhteiskunnasta.<\/p>\n
Voiko opettaja vaikuttaa ihmiskuvallaan ja -ihanteellaan oppilaan omien ihanteiden muodostumiseen? Itse vuosien saatossa eri opettajien soittotunneilla k\u00e4yty\u00e4ni olen voinut huomata eri opettajien ihmisihanteiden v\u00e4littymist\u00e4 opetukseen. Yksi vaatii harjoittelua sosiaalistenkin suhteiden kustannuksella, toinen taas kannustaa yhteismusisointiin ja laaja-alaiseen musiikinopiskeluun. Se saakin pohtimaan, millainen on oma ihmisihanteeni ja miten se vaikuttaa tavoitteisiini opettajana. Uskon my\u00f6s, ett\u00e4 ainakin omiin ihanteisiini musiikin osalta ovat vaikuttaneet opettajat, joiden oppilaina olen ollut. Hyv\u00e4n opettajan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4t ihanteet on ollut helppo omaksua, kun taas huono opettaja saa torjumaan tarjoamansa idealismin, vaikka ihanteet olisivatkin hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja kunnioitettavia.<\/p>\n
Ent\u00e4 mik\u00e4 on tuoreen soitonopettajapolven k\u00e4sitys ihanteellisesta ihmisest\u00e4? Haastattelin muutamaa musiikkipedagogiopiskelijaa Karelia-ammattikorkekoulusta selvitt\u00e4\u00e4kseni, millaisia ovat nuorien opettajien ihmisihanteet. Valitsin haastateltaviksi opiskelijoita, jotka ovat jo toimineet opetusty\u00f6ss\u00e4 ja omaavat siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nkokemusta siit\u00e4, miten omat ihanteet heijastuvat opetuksessa.<\/p>\n
Haastattelukysymyksi\u00e4 oli vain kaksi: Mitk\u00e4 olisivat mielest\u00e4si ihanteellisen musiikinopiskelijan\/harrastajan t\u00e4rkeimpi\u00e4 ominaisuuksia? Vaikuttavatko n\u00e4m\u00e4 ihanteet opetukseesi? Saamani vastaukset poikkesivat toisitaan paljon. Selke\u00e4\u00e4 yht\u00e4 asiaa ei l\u00f6ytynyt, joka olisi ollut kaikkien mielest\u00e4 t\u00e4rkein asia musiikkia harrastavalle ihmiselle. Kuitenkin jokaisessa vastauksessa esille tuli asenne, jolla musiikin harrastamiseen tai opiskeluun suhtaudutaan. Haastateltavien mielest\u00e4 musiikkia kohtaan tulisi olla innokas ja utelias asenne. T\u00e4rke\u00e4ksi koettiin my\u00f6s motivaatio.<\/p>\n
Motivaation merkitys oppimiselle onkin suuri, motivoitumaton opiskelija on passiivinen ja luovuttaa helposti vaikean paikan edess\u00e4 (Anttila 2002, 100). Toisaalta innostava opettaja voi jopa luoda pysyv\u00e4n perustan motivaatiolle. Psykologi Bandura (1997, 218\u2013219) uskoo, ett\u00e4 oikeanlaiset oppimiskokemukset voivat luoda voimakkaan motivaation l\u00e4hes mihin tahansa tekemiseen, sill\u00e4 intohimo jonkin asian tekemiseen ei ole meihin synnyn\u00e4isesti \u201dkoodattu\u201d vaan muodostuu juuri oikeanlaisten oppimiskokemusten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Haastateltavista vain yksi mainitsee ahkeruuden ihannearvokseen. Sen sijaan ulosp\u00e4insuuntautuneisuuden koki t\u00e4rke\u00e4ksi suurin osa haastateltavista. Onko t\u00e4ss\u00e4 aistittavissa sosiaaliseen mediaan painottunut kulttuurimme vai kertooko t\u00e4m\u00e4 jotain musiikkityylien eroista. Ulosp\u00e4insuuntautuneisuus koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi etenkin pop\/jazz-linjan opiskelijoiden keskuudessa. Klassisessa koulutuksessa opiskelleen opiskelijan vastauksissa sosiaaliset puolet eiv\u00e4t tulleet esille.<\/p>\n
Jokainen haastateltavista koki, ett\u00e4 ihanteet vaikuttavat heid\u00e4n opetusty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Ihanteiden toteutuminen motivoi opettajaa, sill\u00e4 t\u00e4llaisia ominaisuuksia omaavien oppilaiden koettiin edistyv\u00e4n soittoharrastuksessa nopeammine. Toisaalta ihanneominaisuuksien puuttuminen, kuten motivaation puute, aiheutti \u00e4rsytyst\u00e4, mutta koettiin my\u00f6s haasteena, joka haluttiin ratkaista. Omien ihanteiden koettiin vaikuttavan omaan opetusty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s siten, ett\u00e4 opettajat itse pyrkiv\u00e4t niin opetusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, kuin omassa musiikinopiskelussaan kohti ihanteitaan. Ihanteiden toivottiin v\u00e4littyv\u00e4n oppilaille my\u00f6s opettajan omasta suhtautumisesta musiikkiin.<\/p>\n
Onkin sanottu, ett\u00e4 \u201dmusiikinopettajan ensimm\u00e4iseksi, toiseksi ja kolmanneksi t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on innostuksen her\u00e4tt\u00e4minen, vasta nelj\u00e4nnell\u00e4 sijalla tulee jotain muuta\u201d (Anttila 2002, 99). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s opettajasta huokuu innostus, muutoin oppilaan innostaminen voi olla vaikeaa.<\/p>\n
On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihanteet vaikuttavat kasvatusty\u00f6h\u00f6n. Kasvatusty\u00f6n pyrkimys niin musiikkipedagogiikassa, kuin yleisess\u00e4 pedagogiikassakin tapahtuu kohti niit\u00e4 arvoja ja ominaisuuksia, jotka itse koemme t\u00e4rkeiksi. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa tietysti oma arvomaailmamme ja se, millaisia oppimuskokemuksia ollemme opiskeluhistoriamme aikana kokeneet. Innostavan opettajan oppilaat voivat saada soittotunneilta mukaansa hyv\u00e4n oppimiskokemuksen ja voimakkaan motivaation, joka voi kantaa musiikkiharrastusta l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n
Yhteiskunta tarjoaa nykyp\u00e4iv\u00e4n lapsille tilaisuuden j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 \u201dviihdepatojen\u201d \u00e4\u00e4reen sohvalle ja nyt jos koskaan tarvitaan innokkaita soitonopettajia, jotka eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi kokemiaan ihanteita ja arvoja musiikinopiskelijalle. T\u00e4m\u00e4 ei ehk\u00e4 riit\u00e4 viel\u00e4 takaamaan huippumuusikoiden syntymist\u00e4, mutta takaisi varmasti monen lapsen soittoharrastuksen kehittymisen elinik\u00e4iseksi voimavaraksi.<\/p>\n
Siiri Simpanen 2013, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Anttila, M. & Juvonen, A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Joensuu: Joensuu University Press.<\/p>\n Bandura, A. 1997. Self-Efficacy. The Exercise of Control. New York: Freeman.<\/p>\n Kalij\u00e4rvi, S & Muranen, T. 2004. Opettajien ihmis-ja kasvatusihanne ihmisk\u00e4sitysajattelussa. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Kansanen, P. 1996. Kasvatuksen eettinen luonne. Teoksessa P. Pitk\u00e4nen (toim.) Kasvatuksen etiikka. Helsinki: Edita.<\/p>\n Peltonen, A. 1979. Koulunuudistuksen ihmisk\u00e4sitys ja eettiset periaatteet. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 113.<\/p>\n Saraste, J-P. 2013. Haastattelu. Helsingin Sanomat 21.1.2013<\/p>\n Their, S. 1994. Pedagoginen johtaminen. Maarianhamina: Mermerus.<\/p>\n Wilska, T-A. Yle uutiset. 2013. Viitattu 4.3.2013 http:\/\/yle.fi\/uutiset\/lapsista_tuli_viihteen_suurkuluttajia__vanhemmat_haluavat_miellyttaa\/6522305<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ei ole olemassa kahta t\u00e4ysin samanlaista ihmist\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kahta samanlaista kasvattajaa. Oli kyse sitten \u00e4idist\u00e4, opettajasta tai isovanhemmasta, ei ole olemassa muottia, johon jokainen kasvattaja sopisi. Mik\u00e4 ohjaa meit\u00e4 kasvattajana ja miksi? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa haluan paneutua nimenomaan soitonopettajaan kasvattajana. Kuten ihmisen persoonaan muutenkin, vaikuttaa opettajan identiteettiin monien eri tekij\u00f6iden summa. Omaa persoonaansa on mahdotonta […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[69,68,70,10],"class_list":["post-368","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","tag-arvot","tag-ihmiskasitys","tag-musiikkikasvatus","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=368"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2254,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions\/2254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet:<\/h3>\n