Kirjoittaja: Silja-Maria Paimen 2013, Centria ammattikorkekoulu.<\/p>\n
Musiikki ja sen opettaminen kehitt\u00e4\u00e4 ja kasvattaa lasta monelta osin. Jokaisella lapsella tulisi olla samanvertainen mahdollisuus musiikin oppimiseen. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kalut joilla ohjata ja opettaa lasta. Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 keinot voisivat olla? Mist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lapsen sis\u00e4inen innostus soiton oppimiseen?<\/p>\n
\u201dOpettajana teht\u00e4v\u00e4ni on olla ihminen, kasvaa ihmisen\u00e4 ja jakaa opiskelijoiden kanssa ihmisen\u00e4 olemista\u201d (Vuorikoski, T\u00f6rm\u00e4 2007,52). Opetuksen haasteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kanavat, joilla mahdollistaa tiedonkulku oppilaalle. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole vain tuoda ja antaa tietoa, vaan rohkaista oppilasta itseohjautuvuuteen.<\/p>\n
Soitonopettaja kohtaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n monenlaisia oppilaita. Kun oppilas aloittaa soittotunnit, h\u00e4nell\u00e4 ei ole viel\u00e4 muodostunut k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 soittaminen on. H\u00e4n ei tied\u00e4 mik\u00e4 on vaikeaa ja mik\u00e4 helppoa. H\u00e4nell\u00e4 on ehk\u00e4 muodostunut kuvia erilaisista oppimistilanteista, ja h\u00e4nell\u00e4 saattaa olla soivia mielikuvia musiikista, mutta soittamaan oppiminen on vierasta. Se millaisen kuvan opettaja antaa musiikista ja sen oppimisesta, vaikuttaa alkeistasolla olevan lapsen kehitykseen.<\/p>\n
On kuitenkin tosiasia se, ett\u00e4 kaikki lapset eiv\u00e4t opi samalla tavalla eiv\u00e4tk\u00e4 yht\u00e4 helposti asioita. Siihen vaikuttavat monet eri tekij\u00e4t. Kaikki l\u00e4htee kuitenkin aivotoiminnasta. On tutkittu ett\u00e4 kaikki ihmiset eiv\u00e4t k\u00e4sittele tietoa samalla tavalla. Erilaiset ajattelutyylit vaikuttavat ty\u00f6skentelyymme ja toimintaamme. Tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 vasemman ja oikean aivopuoliskojen k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on eroa ajattelumaailmassa ja toiminnassa. (Prashnig 2000, 33.)<\/p>\n
Vasemman aivopuoliskon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat analyyttisia. He keskittyv\u00e4t yksityiskohtiin ja osiin, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi kokonaisuus ei kiinnosta. He etenev\u00e4t kohta kohdalta, ja kontrolloivat tietoisesti omaa toimintaansa. He keskittyv\u00e4t omaan min\u00e4\u00e4ns\u00e4, ilmaisevat itse\u00e4\u00e4n, haluavat tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 tavoitteiden eteen ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 tavoitteisiinsa. He p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t asioita loogisesti ja loogisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Oikean aivopuoliskon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat sit\u00e4 vastoin holistisia, kokonaisvaltaisia. He eiv\u00e4t tarkastele asioita niink\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti, vaan he n\u00e4kev\u00e4t asioissa vastaavuuksia ja tekev\u00e4t synteesej\u00e4. He haluavat tehd\u00e4 monta asiaa yht\u00e4 aikaa, ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t impulsiivisia, tiedostamattomia toimintoja hyv\u00e4ksi. He eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n seuraa ajan kulua, vaan sukeltavat omiin tuntemuksiin ja mielikuviin. (Prashnig 2000, 40.)<\/p>\n
Oppimistyylit ovat persoonallisia ja yksil\u00f6llisi\u00e4 tapoja vastaanottaa tietoa. Aistei-hin perustuvia oppimistyylej\u00e4 ovat auditiivinen, visuaalinen, taktillinen ja kines-teettinen oppimistyyli. Auditiivinen oppija oppii helpoiten kuuloaistin avulla. He my\u00f6s haluavat prosessoida \u00e4\u00e4neen opittua tietoa. Visuaalinen oppija puolestaan hahmottaa oppimaansa n\u00e4k\u00f6aistin avulla. Asiat muistetaan parhaiten kuvallisten materiaalien kautta. Taktiilinen oppija haluaa tehd\u00e4 k\u00e4sill\u00e4. Esimerkiksi piirt\u00e4minen ja kirjoittaminen viev\u00e4t parhaiten t\u00e4llaista oppijaa eteenp\u00e4in. Kinesteettinen oppija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 koko kehoa oppimisessa. He haluavat liikkua, ja tuntea koko kehossa oppimisen tuloksia. (Oppimistyylit 2013.)<\/p>\n
Alkeisopetuksessa on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomioida oppilaan innostus soittamiseen. Mit\u00e4 enemm\u00e4n oppilaalla on sis\u00e4ist\u00e4 halua kehitty\u00e4, sit\u00e4 paremmin oppimistuloksia saavutetaan. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ruokkia t\u00e4t\u00e4. Motivaation l\u00f6yt\u00e4minen ja sen yll\u00e4pit\u00e4minen saattavat olla etenkin alkuvaiheessa vaikeaa, koska oppilaan taidot eiv\u00e4t viel\u00e4 ole kehittyneet. Oppilaan oman kiinnostuksen huomioiminen kappalevalinnoissa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ongelmana saattaa olla se, ett\u00e4 taidot eiv\u00e4t riit\u00e4 soittamaan haluttuja kappaleita, mutta opettaja voi itse sovittamalla ja s\u00e4est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saada aikaa oppilaasta mukavan kuuloista musiikkia. My\u00f6s erilaiset pelit ja leikit yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kiinnostusta. Tunnin rakenteen t\u00e4ytyy olla selke\u00e4, mutta yll\u00e4tyksellinen, jotta mielenkiinto s\u00e4ilyy.<\/p>\n
Musiikin opetuksessa t\u00e4ytyy ottaa huomioon monia tekij\u00f6it\u00e4. Musiikillinen hah-mottaminen saattaa olla vaikeaa alkeisopetuksen tasolla olevalle. Musiikki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 dynamiikkaa, sointiv\u00e4ri\u00e4, rytmi\u00e4, melodiaa, harmoniaa ja muotorakennetta (Linnakivi, Tenkku & Urho 1994, 42). Kaiken t\u00e4m\u00e4n hahmottaminen ja yhdist\u00e4minen tekniikkaan voi tuottaa haastetta. Soittaessa huomion joutuu kohdistamaan useaan asiaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettajalla olisi erilaisia keinoja musiikin hahmottamisen kannalta. Monipuoliset ty\u00f6kalut auttavat eri tavoin oppivia oppilaita.<\/p>\n
Kuvionuotit on musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalon kehitt\u00e4m\u00e4 nuotinlukumene-telm\u00e4. T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 auttaa erityisesti nuotinlukuvaikeuksista k\u00e4rsivi\u00e4 oppilaita. Niiden avulla voidaan ilmaista samat nuotti-informaatiot kuin tavallisellakin nuottikuvalla, ne ovat vain visuaalisesti erilaisia. Kuvionuotit ovat hyv\u00e4 keino opettaa nuottikuvan hahmottamista, ja niist\u00e4 voidaan siirty\u00e4 tavalliseen nuottikuvaan kun nuotinlukutaito kehittyy. (Kaikkonen & Uusitalo 2007.)<\/p>\n
Rytmi, tempo ja dynamiikka ovat musiikin parametreja, voita voidaan harjoitella liikkeiden ja koko kehon avulla. Kehorytmit ja musiikkiliikunta auttavat motorii-kan kehittymisess\u00e4 ja k\u00e4sien ja jalkojen yhteisty\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s musiikin kuuntelemi-nen ja kuuntelu kehitt\u00e4\u00e4 ja kasvattaa ajattelumaailmaa. Jos lapsella on vaikeuksia hahmottamisen kannalta, voi soittamista opettaa my\u00f6s korvakuulolta.<\/p>\n
Soittotunnin avoin ilmapiiri vaikuttaa suurelta osin musiikilliseen kehittymiseen. Opettaja \u2013 oppilas suhde on luottamuksellinen ja tasavertainen, opettajan auktoriteettiasemasta huolimatta. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 seikka musiikillisen ilmaisun n\u00e4k\u00f6kulmasta Hyv\u00e4ss\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 oppilas uskaltaa heitt\u00e4yty\u00e4 tekemisen iloon. Improvisointi on tehokas keino p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 oppilaan oma kekseli\u00e4isyys valloilleen. My\u00f6s sadutus ja tarinas\u00e4velt\u00e4minen ovat keinoja, joilla kehitt\u00e4\u00e4 musiikillista ilmaisua. Sadutusmenetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Lapselle annetaan t\u00e4ll\u00f6in tilaa ja mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan. Oppilaan oman luovuuden l\u00f6yt\u00e4minen ja sen kehitt\u00e4minen, on yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin soittotaidon kehitt\u00e4minen. (Karlsson 2005.)<\/p>\n
Soittaminen on sit\u00e4 mukavampaa, mit\u00e4 enemm\u00e4n saa tehd\u00e4 musiikkia yhdess\u00e4. Ryhm\u00e4opetus ja yhteissoitto avartavat oppilaan n\u00e4k\u00f6kulmia soittamiseen. My\u00f6s luokkamatineat, ja muiden oppilaiden soiton kuuntelu ovat kuin vertaistukea soiton kehittymisen kannalta. Etenkin palautteen saamisessa ja annossa vertaistuki on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Palaute antaa oppilaalle kuvan mit\u00e4 h\u00e4n osaa, ja mit\u00e4 h\u00e4n voi viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4. Pa-lautteen t\u00e4ytyy olla suoraa, v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ja rakentavaa. Vaikka opettaja antaa oppilaalle kuvan musiikillisesta maailmasta, opettajakin on vain ihminen. Jokaisen huomioiminen ja tasavertainen kehittymisen mahdollisuus asettaa haasteita opettajalle, mutta ty\u00f6 palkitsee tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Kaikkonen, M., Uusitalo, K. 2007. Soita mit\u00e4 n\u00e4et: Kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa. Toinen painos. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino Oy<\/p>\n
Karlsson, L. 2005. Sadutus, avain osallistavaan toimintakulttuuriin. 2. korjattu ja t\u00e4ydennetty painos. Keuruu: Otavan kirjapaino oy<\/p>\n
Linnakivi, M., Tenkku, L. & Urho, E. 1994. Musiikin didaktiikka. Juva: WSOY<\/p>\n
Prashnig, B. 2000. Erilaisuuden voima, opetustyylit ja oppiminen. Juva: PS-Kustannus:<\/p>\n
Vuorioski,M & T\u00f6rm\u00e4,T. 2007. Opettaja peiliss\u00e4. Katse ammatilliseen kasvuun. Vantaa: Dark Oy<\/p>\n
Oppimistyylit 2013. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kielikeskus \u2013opi oppimaan. WWW-dokumentti. Saatavissa: https:\/\/kielikompassi.jyu.fi\/opioppimaan\/oppimistyylit.htm Luettu 26.3.2013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoittaja: Silja-Maria Paimen 2013, Centria ammattikorkekoulu. Musiikki ja sen opettaminen kehitt\u00e4\u00e4 ja kasvattaa lasta monelta osin. Jokaisella lapsella tulisi olla samanvertainen mahdollisuus musiikin oppimiseen. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kalut joilla ohjata ja opettaa lasta. Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 keinot voisivat olla? Mist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lapsen sis\u00e4inen innostus soiton oppimiseen? \u201dOpettajana teht\u00e4v\u00e4ni on olla ihminen, kasvaa ihmisen\u00e4 ja jakaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[61,60],"class_list":["post-340","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-musiikin-alkeisopetus","tag-oppimistyylit"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=340"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2257,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340\/revisions\/2257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=340"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=340"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}