{"id":330,"date":"2013-05-10T14:54:21","date_gmt":"2013-05-10T11:54:21","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=330"},"modified":"2023-09-10T17:25:22","modified_gmt":"2023-09-10T14:25:22","slug":"tyokaluja-ja-toimintatapoja-kansanlaulunopetukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/tyokaluja-ja-toimintatapoja-kansanlaulunopetukseen\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6kaluja ja toimintatapoja kansanlaulunopetukseen"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kuinka opetetaan kansanlaulua? Onko taito laulaa kansanlauluja itsest\u00e4\u00e4nselvyys, kuten taito puhua \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n? Kansanlaulun rikkaus on sen monimuotoisuudessa, erilaisissa tyyleiss\u00e4 ja yksil\u00f6llisiss\u00e4 eroissa. Ei ole yht\u00e4 oikeata tapaa laulaa. Millaisia toimintatapoja kansanlaulunopetuksessa voi soveltaa, mitk\u00e4 ovat opettajan ty\u00f6kalut, ja mist\u00e4 h\u00e4n saa tarvittaessa hankittua lis\u00e4\u00e4 tietoa ja opetusmateriaalia?<\/p>\n

Opiskelen Centria ammattikorkeakoulussa kansanlaulupedagogiksi. Opinto\u00acjen kuluessa olen joutunut pohtimaan, millaiselle pohjalle oma laulunopetukseni perustuu, miten voin kehitt\u00e4\u00e4 osaamistani ja millaisia toimintatapoja voin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksessa.<\/p>\n

Muusikon tai laulajan ammatti on nyt jotain muuta kuin mit\u00e4 laulaminen oli kyl\u00e4yhteis\u00f6iss\u00e4 ennen teollistumisen aikakautta ja maaseudun autioitumista, jolloin laulamisella voi sanoa olleen t\u00e4rke\u00e4 rooli ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa. Opetuksenkin on oltava jotain muuta kuin mit\u00e4 se on ollut silloin kun laulut opittiin keitti\u00f6ss\u00e4 ja pirtin penkill\u00e4. Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kansanlaulun opiskelun perustaksi arkistonauhojen kuuntelu ja matkimalla opetteleminen? (Salonen 2012.)<\/p>\n

Ihminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n kehitys- ja kasvukykyisen\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 hautaan saakka. Puhutaan elinik\u00e4isest\u00e4 kasvusta ja oppimisesta eli informaalista oppimisesta. Se on arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monin tavoin karttuvaa tiet\u00e4myst\u00e4, ja se tapahtuu ik\u00e4\u00e4n kuin itsest\u00e4\u00e4n, siin\u00e4 sivussa. Laulujen oppiminen on ennen ollut juuri informaalia oppimista. Informaalin oppimisen v\u00e4lineit\u00e4 ja l\u00e4hteit\u00e4 ovat nyky\u00e4\u00e4n esimerkiksi julkinen tiedotustoiminta (televisio, radio, lehdet) tai muunlainen kulttuuritoiminta (esim. teatterit, kirkot, kirjastot). Nyky\u00e4\u00e4n kansanlaulujen opetus ja oppiminen on ammattitasolla formaalimpaa. Formaali oppiminen on tavoitteellista, siin\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty tietyt tavoitteet ja ne on kirjattu opetussuunnitelmiin. Ep\u00e4virallinen eli nonformaali oppiminen ei t\u00e4ht\u00e4\u00e4 kouluopintoihin tai tutkintoihin, ja sill\u00e4 yleens\u00e4 tarkoitetaan aikuisten t\u00e4ydennyskoulutusta tai muuta vapaata sivistysty\u00f6t\u00e4. (Formaali, informaali ja nonformaali kasvatus 2013.)<\/p>\n

Uskottavalla nykyajan ammattilaisella on monenlaisia ty\u00f6kaluja opettamiseen. Musiikillisten avujen lis\u00e4ksi h\u00e4nen on tunnettava \u00e4\u00e4nifysiologiaa, psykologiaa, pedagogiikkaa, akustiikkaa, fonetiikkaa ja vaikka mit\u00e4. Laaja lauluohjelmiston tuntemus ja kehittynyt audiokinesteettinen kyky on laulunopettajalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Tiet\u00e4mys \u00e4\u00e4nifysiologiasta on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja se on yh\u00e4 paremmin opiskelijoiden ja opettajien ulottuvilla. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 kannattaa kansanlaulunopettajankin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. (Salonen 2012.)<\/p>\n

Kansanlaulun perusajatus on, ett\u00e4 on monia tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 yksi ole toista parempi. Oma \u00e4\u00e4nesi kelpaa sellaisena kuin se on. Se on hyv\u00e4 perusta laulamiselle ja erottaa kansanlaulun muista tyyleist\u00e4. Ei tarvitse pyrki\u00e4 johonkin tiettyyn ihanteeseen, saamme kuulostaa itselt\u00e4mme. Oman \u00e4\u00e4nen takaa kuuluu oma tahto, omat tunteet ja omat tarinat. Kansanlauluunkin liittyy erilaisia esteettisi\u00e4 vaatimuksia, mutta k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ja tilannekohtaisuus ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin kauneusihanteet. (Salonen 2012.)<\/p>\n

Pop\/jazz-musiikin juuret ovat kansanmusiikissa. Toisaalta nykyp\u00e4iv\u00e4n kansanlaulajat ovat kasvaneet populaarikulttuurin keskell\u00e4, ja se kuuluu heid\u00e4n \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Sek\u00e4 kansanmusiikin ett\u00e4 pop\/jazz-musiikin opetus on melko nuorta Suomessa. Klassisen musiikin opetuksella on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sata vuotta pidemm\u00e4t perinteet, joten on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen opettamiselle on muodostunut selke\u00e4mpi linja. Kansanmusiikki oli jo unohtumassa arkistonauhoille, kunnes 1960-luvulla sen suosio alkoi nousta. 1970-luvulla harrastajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kasvaa. Voidaan puhua jopa kansanmusiikin kulta-ajasta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto perustettiin vuonna 1983. Kokkolassa on voinut opiskella ammattikorkeakoulussa kansanmusiikkia vuodesta 1989 l\u00e4htien. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

Opetusmateriaalin kokoaminen<\/h2>\n

Kansanlaulun opettajat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 opetusmateriaalinsa kokoon itse. Kansanlaulumateriaalia l\u00f6ytyy levyilt\u00e4, kirjoista ja Internetist\u00e4. My\u00f6s eri kulttuurien lauluperinteet ovat sielt\u00e4 helposti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Historiallista kansanlaulua ja sen tyylipiirteit\u00e4 on kuvattu monissa julkaisuissa, mutta kansanlaulun opettamista k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta on melko vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Yht\u00e4\u00e4n kansanlaulun oppikirjaa ei ole viel\u00e4 julkaistu suomeksi. Erilaisissa artikkeleissa on kuitenkin k\u00e4sitelty kansanlaulun opettamisen erityispiirteit\u00e4. My\u00f6s opiskelijat\u00f6iss\u00e4, kuten ammattikorkeakoulujen opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston pedagogiikka-opintojen kirjallisissa t\u00f6iss\u00e4, on kirjoitettu kansanlaulun opettamisesta. (Salonen 2012.)<\/p>\n

Ruotsalaisen Ulrika Gunnarssonin kirjoittama kansanlauluopas ”P\u00e4rlband och h\u00e4xgn\u00e4gg – en folklig s\u00e5ngskola” ilmestyi Ruotsissa vuonna 2007. Kirjasta l\u00f6ytyy ty\u00f6kaluja kansanlaulujen kanssa ty\u00f6skentelyyn ja kansanlaulun opetteluun. Opas sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon konkreettisia harjoituksia ja lauluja, joista kirjassa on sek\u00e4 nuotti ett\u00e4 \u00e4\u00e4niesimerkki kirjaan kuuluvalla cd:ll\u00e4. Moni\u00e4\u00e4nisist\u00e4 kappaleista l\u00f6ytyy versiot joissa yksi stemma korostuu, mik\u00e4 helpottaa harjoittelua. (Salonen 2012.)<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 opas laulamiseen ovat arkistonauhat. Kansanlaulun opiskelu l\u00e4htee hyv\u00e4n laulutekniikan hallitsemisesta, kuten kaikki muukin laulaminen. Tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma, luonnollinen tapa laulaa. My\u00f6hemmin opinnoissa voidaan l\u00e4hte\u00e4 harjoittelemaan niin sanottuja etnisi\u00e4 \u00e4\u00e4nenmuodostuksia. N\u00e4iss\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat erilaiset kansanlaulun \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6tavat. Kansanmusiikissa k\u00e4ytettyj\u00e4 erityisi\u00e4 laulutapoja ovat esimerkiksi jodlaus, kyylaus eli karjankutsu ja kurkkulaulu (h\u00f6\u00f6mei, kargyra ja sygyt). Perusjodlauksessa tapahtuu nopea rekisterinvaihtaminen matalasta rintarekisterist\u00e4 korkeaan falsettoon. Kurkkulaulussa melodia syntyy matalan pohja\u00e4\u00e4nen huilumaisista yl\u00e4s\u00e4velist\u00e4. Pohjana n\u00e4iss\u00e4kin \u00e4\u00e4nenmuodostustavoissa t\u00e4ytyy olla hyv\u00e4 tekniikka. Ennen vanhaan useimmilla ihmisill\u00e4 oli luonnostaan hyv\u00e4 yhteys kehoonsa, sill\u00e4 he tekiv\u00e4t ruumiillista ty\u00f6t\u00e4. Hyv\u00e4 laulutekniikka tuli luonnostaan. T\u00e4rke\u00e4 oppimisv\u00e4yl\u00e4 on aina ollut my\u00f6s vanhempien ja kokeneiden laulajien matkiminen. (Kuittinen 2009, Salonen 2012.)<\/p>\n

Kun opiskelija l\u00e4htee matkimaan jotain mestaria nauhalta, h\u00e4n oikeastaan etsii omaa tapaansa laulaa tuon mestarin tyylill\u00e4. Jotta mestarin tyylin voisi omaksua, t\u00e4ytyy siihen ensin perehty\u00e4 matkimalla. Laulajan melodiikkaan, rytmiikkaan, korujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, \u00e4\u00e4nenmuodostukseen ja intonaatioon tutustutaan ensin kuuntelemalla ja sitten mukana laulamalla. V\u00e4hitellen opiskelija omaksuu tyylin itselleen ja voi laulaa muutakin materiaalia tuon mestarin tyylill\u00e4 kuin mahdollisesti sen yhden kappaleen, jonka on nauhalta kuullut ja opetellut. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

Kansanlaulajat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 klassisen laulun ja pop\/jazz-laulun oppaita, koska perustekniikka on kuitenkin molemmissa sama puheenomainen laulutapa. Esimerkiksi Cathrine Sadolinin(2008) kehitt\u00e4m\u00e4 Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka on saavuttanut viime vuosina suosiota. Periaatteessa kuka tahansa laulaja voi hy\u00f6ty\u00e4 tekniikasta, mutta ennen kaikkea siin\u00e4 on huomioitu pop\/jazz-musiikin tyylit. Tekniikassa otetaan huomioon, mit\u00e4 musiikin tyylisuuntaa lauletaan ja milt\u00e4 korkeudelta, ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4 sen mukaan. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

Laulamisen painopiste ja tavoite ei ole ns. kauniisti laulaminen, vaan monet erilaiset \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6tavat toimivat ilmaisun v\u00e4linein\u00e4. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka painottaa sit\u00e4, kuten kaikki varteenotettavat laulutekniikat, ett\u00e4 laulamisen on aina tunnuttava mukavalta, eik\u00e4 laulaminen saa koskaan sattua, harrastaapa sitten miten \u201dep\u00e4ilytt\u00e4vilt\u00e4\u201d ja ep\u00e4terveilt\u00e4 vaikuttavia efektej\u00e4 laulussaan. Tekniikan mukaan terve \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 perustuu kolmeen perustekij\u00e4\u00e4n: tukeen, \u00e4\u00e4nen peruster\u00e4vyyteen eli ”twangiin” jonka voimakkuutta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tarpeen mukaan sek\u00e4 leuan ja huulten rentouteen. Tuki on uloshengityksen aktiivista hallintaa. Puhuessa ja laulaessa k\u00e4ytetty tuki on sama toiminto, jonka tekee vaistomaisesti kun aikoo ysk\u00e4ist\u00e4 tai huutaa jollekulle. (Sadolin 2008.)<\/p>\n

Opetusmateriaalin lis\u00e4ksi kansanlaulunopettajat osittain luovat itse my\u00f6s ty\u00f6paikkansa, sill\u00e4 musiikkiopistoissa ei ole valmiita opetuspaikkoja kansanlaulunopettajille, eik\u00e4 n\u00e4in ollen opetussuunnitelmiakaan. Kansanlaulun opetuksen tulisi olla luonnollinen osa suomalaista musiikkikulttuuria. Kenties sit\u00e4 kohti ollaan jo kokoajan menossa. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

Kuulonvarainen oppiminen ja hyv\u00e4 laulutekniikka kansanlaulun opiskelun perustana<\/h2>\n

Kuulonvarainen oppiminen ja suullinen siirtyminen on ollut aina kansanmusiikin luonnollisin elossapysymismuoto. Kansanlaulun opiskelu ja opettaminen eroaakin ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asiassa eniten muusta laulunopetuksesta. Nykyp\u00e4iv\u00e4n kansanmusiikin opiskelussa kuulonvaraisuus on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pop\/jazz-laulussa kuuntelun tukena on yleens\u00e4 aina nuotti, mutta kansanlaulussa n\u00e4in ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole. Pop\/jazz-laulussa on monesti pianisti tai jopa kokonainen yhtye s\u00e4est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja luomassa sointutaustaa. Kansanlaulu taas l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on s\u00e4estykset\u00f6nt\u00e4, ja pohjautuu melodialle. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

Laulu on soittimena hyvin henkil\u00f6kohtainen ja monella tapaa erilainen kuin muut soittimet. Se on osa omaa persoonaa, ja sen hetkiset olosuhteet, mieliala ja terveys, toisin sanoen koko el\u00e4m\u00e4, vaikuttavat siihen suuresti. Voi olla toisinaan vaikeaa hyv\u00e4ksy\u00e4 se, ett\u00e4 laulu on sidoksissa omaan persoonaan, kehittyen ja kypsyen sen mukana. Laulun opiskeluun liittyy monia tunteita: h\u00e4mmennyst\u00e4, ep\u00e4uskoa, harmistumista mutta my\u00f6s oivalluksia, iloa, onnea ja onnistumisen tunteita. Laulunopiskelussa voi olla vaikeaa itsen ja keskener\u00e4isyyden kohtaaminen. Kansanlaulussa hankalaa voi olla kaiken lis\u00e4ksi viel\u00e4 sekin, ettei tied\u00e4, mik\u00e4 on oikein. Se t\u00e4ytyisi itse tuntea, todeta ja tajuta. (Salonen 2012.)<\/p>\n

Improvisaatio<\/h2>\n

Improvisaatio kuuluu jollain tavoin kaikkiin musiikkityyleihin mutta se on erilaista eri tyyleiss\u00e4. Kansanlaulussa on, kuten puheessa, jatkuvaa sis\u00e4syntyist\u00e4 improvisaatiota, melodista ja rytmist\u00e4 muuntelua, joka tapahtuu sen kummemmin taiteellista suoritusta miettim\u00e4tt\u00e4, tunnelman mukaan. (Hakam\u00e4ki 2012.)<\/p>\n

Vapaa \u00e4\u00e4ni-improvisaatio voi olla monen mielest\u00e4 hyvinkin kaukana perinteisest\u00e4 kansanlaulusta, vaikka kansanlaulujen laulamiseen sis\u00e4ltyy paljon improvisaatiota muuntelun muodossa. Heikki Laitinen(1993) n\u00e4kee improvisaation pedagogisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4: se auttaa usein ratkaisevasti muusikkouden, muusikon itsetunnon sek\u00e4 ennen kaikkea jokaisen sis\u00e4ll\u00e4 uinuvan musiikin l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja esillep\u00e4\u00e4syss\u00e4. Improvisaation ja annetuista raameista irrottautumisen my\u00f6t\u00e4 voi avautua aivan uusia polkuja. (Salonen 2012.)<\/p>\n

Opettajan vastuu ja teht\u00e4v\u00e4<\/h2>\n

Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 kunnioittaa oppilaan omaa persoonallista \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutta my\u00f6s opettaa h\u00e4nelle tiettyj\u00e4 tyylinmukaisuuksia, jotka vaihtelevat sen mukaan, millaisesta laulamisen lajista tai musiikkityylist\u00e4 on kyse. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rip\u00e4it\u00e4, josta oppilas saa uusia el\u00e4myksi\u00e4 laulamisessa ja rohkaistuu kokonaisvaltaisesti laulajana. Parhaimmillaanhan laulaminen on suuria el\u00e4myksi\u00e4 ja opettaja voi johdattaa oppilaansa n\u00e4iden el\u00e4mysten juurelle. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

Etenkin opintojen alkuvaiheessa opettaja voi vaikuttaa enemm\u00e4n oppilaan kappalevalintoihin. Kun oppilas on viel\u00e4 alussa oman laulamisensa kanssa, ei h\u00e4nell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viel\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, mik\u00e4 olisi itselle sopivaa laulettavaa. Opintojen edetess\u00e4 oppilas alkaa ottaa enemm\u00e4n vastuuta my\u00f6s materiaalin etsimisess\u00e4 ja laulurepertuaarinsa kokoamisessa.<\/p>\n

Ty\u00f6kaluja opettajalle<\/h2>\n

Kansanlaulunopettajan ty\u00f6kalupakista l\u00f6ytyy ty\u00f6kaluja laulajan ammattitaidon kehitt\u00e4miselle ja kansanlaulutyylien tuntemiselle. Se on ohjelmistokokoelma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lauluja kaikista kotimaisista tyylilajeista. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suomalaisen kansanlaulun eri lajit, uudemman ja vanhemman perinteen. Vanhempaan perinteeseen kuuluvat mm. runolaulut, kehtolaulut, itkut, vienankarjalaiset joikut, saamelaiset joikut, loitsut ja karjankutsuhuudot. Uudempaan perinteeseen kuuluvat mm. balladit, rekilaulut, polskalaulut, polkat, mustalaislaulut, virret ja kupletit.<\/p>\n

Opettajan materiaalikokoelman tarkoitus on mahdollistaa, ett\u00e4 jokainen oppilas l\u00f6yt\u00e4isi oman kiinnostuksen kohteensa, ja t\u00e4t\u00e4 kautta l\u00f6yt\u00e4isi oman tyylins\u00e4. Kaikkien tyylien perustiet\u00e4mys olisi oltava kaikilla kansanlaulajilla, vaikka erikoistuukin johonkin tyyliin tai alueeseen. Opiskelijan tulee saada ty\u00f6kaluja hyv\u00e4n perustekniikan kehitt\u00e4miseen ja harjoituksia erilaisiin \u00e4\u00e4nenmuodostustekniikoihin. (Kuittinen 2009.)<\/p>\n

\u00c4\u00e4nenmuodostuksellisia yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 maailman kolkista. Esimerkiksi vienankarjalaisten joikujen laulamistekniikassa on samoja \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6llisi\u00e4 asioita kuin jodlauksessa tai Afrikan sademetsien pygmiheimojen laulussa. Yl\u00e4s\u00e4vellaulu perustuu yksitt\u00e4isen \u00e4\u00e4nen omaan harmoniaan. Yhdess\u00e4 \u00e4\u00e4ness\u00e4 on kuultavissa yl\u00e4s\u00e4velasteikko, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 luonnons\u00e4velsarja. Eri ihmisten \u00e4\u00e4nten erilaisuus johtuu eri yl\u00e4s\u00e4velten voimakkuudesta (Vuori 1995). Id\u00e4n suunnalla, mm. Mongoliassa ja Tiibetiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 kurkkulauluperinne perustuu yl\u00e4s\u00e4velasteikolle. Opettajan ohjelmistokokoelman sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ja laajuudessa koko maailma on avoin, ja riippuu tietysti opettajan omasta kiinnostuksesta, mihin suuntaan h\u00e4n haluaa laajentaa asiantuntemustaan.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Elina Koskela 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Formaali, informaali ja nonformaali kasvatus. Kasvatus, opetus ja oppiminen. Jyv\u00e4skyl\u00e4m ammattikorkeakoulu, ammatillisen opettajakorkeakoulun avoimia oppimateriaaleja.http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/kasvatus_opetus\/kasvatuksen-kasite\/formaali-informaali-ja-nonformaali-kasvatus\/ Viitattu 29.4.2013.<\/p>\n

Hakam\u00e4ki, Matti. 2012. Kuulkaa kansa laulaa! Kansanmusiikin aikakauslehti Pelimanni 4\/2012.<\/p>\n

Kuittinen, Emmi. 2009. Laulunopetuksen vertailua kansanmusiikin ja pop\/jazz-musiikin suuntautumisissa. https:\/\/publications.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/17193\/Kuittinen_Emmi.pdf?sequence=1 Viitattu 15.4.2013<\/p>\n

Salonen, Juulia. 2012. ”T\u00e4rkeint\u00e4 on varmaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 se oma \u00e4\u00e4ni.” – Kyselytutkimus kansanlaulunopetuksesta ammattitasolla. http:\/\/ethesis.siba.fi\/files\/nbnfife201206045753.pdf Viitattu 15.4.2013<\/p>\n

Sadolin, Cathrine. 2008. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka. Suom. Jaakko M\u00e4ntyj\u00e4rvi 2009. K\u00f6\u00f6penhamina: Shout Publishing.<\/p>\n

Vuori, Hilkka-Liisa. 1995. Hiljaisuuden syv\u00e4 \u00e4\u00e4ni. Antiikin kontemplatiivinen laulu ja gregoriaaninen laulu I\u00e9gor Reznikoffin mukaan. Helsinki: Kriittinen korkeakoulu.<\/p>\n

Zangger Borch, Daniel. 2007. Ultimate Vocal Voyage \u2013 The definitive method for unleashing the rock, pop or soul singer within you. Bromma: Mediagallerian.<\/p>\n

:<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuinka opetetaan kansanlaulua? Onko taito laulaa kansanlauluja itsest\u00e4\u00e4nselvyys, kuten taito puhua \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n? Kansanlaulun rikkaus on sen monimuotoisuudessa, erilaisissa tyyleiss\u00e4 ja yksil\u00f6llisiss\u00e4 eroissa. Ei ole yht\u00e4 oikeata tapaa laulaa. Millaisia toimintatapoja kansanlaulunopetuksessa voi soveltaa, mitk\u00e4 ovat opettajan ty\u00f6kalut, ja mist\u00e4 h\u00e4n saa tarvittaessa hankittua lis\u00e4\u00e4 tietoa ja opetusmateriaalia? Opiskelen Centria ammattikorkeakoulussa kansanlaulupedagogiksi. Opinto\u00acjen kuluessa olen joutunut […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[59,14,297,18],"class_list":["post-330","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kansanlaulun-opettaminen","tag-kansanmusiikki","tag-kuulonvarainen-oppiminen","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=330"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2259,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions\/2259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}