{"id":323,"date":"2013-05-10T14:30:54","date_gmt":"2013-05-10T11:30:54","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=323"},"modified":"2024-05-28T13:48:41","modified_gmt":"2024-05-28T10:48:41","slug":"flowta-musisointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/flowta-musisointiin\/","title":{"rendered":"Flow\u00b4ta musisointiin"},"content":{"rendered":"

\"kuvituskuva:<\/a><\/em>Miksi joskus soittaessa tai laulaessa kaikki asiat tuntuvat olevan t\u00e4ysin oman kontrollin alaisuudessa ja onnistuvan todella helpontuntuisesti, kuin itsest\u00e4\u00e4n, vaikka kyseess\u00e4 olisikin kova henkinen ja fyysinen ponnistus? Mik\u00e4 johtaa t\u00e4llaiseen syv\u00e4\u00e4 onnistumisen iloa tuottavaan musisointiin? Mit\u00e4 musiikkipedagogi voi tehd\u00e4 ruokkiakseen oppilaidensa tekemisen iloa? Motivaatiotutkija Mih\u00e1ly Cs\u00edkszentmih\u00e1lyin tutkimukset flow -tilasta, jossa ihmisen henkil\u00f6kohtaiset tavoitteet ja taitotaso ovat sopusoinnussa kesken\u00e4\u00e4n, tarjoavat mielenkiintoista pohdittavaa jokaiselle musiikkipedagogille!<\/p>\n

Mit\u00e4 on flow?<\/h2>\n

Flow -kokemus eli virtauskokemus on unkarilaissyntyisen psykologian professori ja motivaatiotutkija Mihaly Cs\u00edkszentmih\u00e1lyin nime\u00e4m\u00e4 tila, johon ihminen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 luovassa ty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4llaiselle kokemukselle on ominaista syv\u00e4 tyytyv\u00e4isyyden sek\u00e4 eheyden tunne. Flow -tilaan liittyy uppoutuminen, ajantajun menetys, virittyneisyys ja tunne siit\u00e4, ett\u00e4 suoritettava teht\u00e4v\u00e4 esim. soittaminen sujuu omalla painollaan \u201dkuin itsest\u00e4\u00e4n\u201d. Luovan teht\u00e4v\u00e4n haastavuus sek\u00e4 yksil\u00f6n taitotaso on oltava tasapainossa, jotta flow voisi synty\u00e4. Lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuus ja hyv\u00e4 keskittymiskyky ovat edellytyksi\u00e4 t\u00e4llaisen tilan saavuttamiselle. (Uusikyl\u00e4, Kansanen 2005, 48.)<\/p>\n

Muusikon flow -tilaa kuvaa osuvasti seuraava lainaus:\u201dSe on tila, jossa ihminen on niin syventynyt toimintaansa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu ei tunnu merkitsev\u00e4n mit\u00e4\u00e4n; kokemus itsess\u00e4\u00e4n tuottaa niin suurta iloa, ett\u00e4 ihminen on valmis maksamaan siit\u00e4 jopa suuren hinnan vain voidakseen tehd\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 tekee.\u201d (Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi 2005, 19). Musiikkipedagogin ja ehk\u00e4 muusikkouden yleisestikin t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on musiikin hienouksien ja kokemusten jakaminen.<\/p>\n

Musiikinopettajan tulisi\u00a0 my\u00f6s olla er\u00e4\u00e4nlainen el\u00e4myksiin johdattaja tai mik\u00e4 viel\u00e4 parempi, el\u00e4myksien her\u00e4tt\u00e4j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 saattaa helposti kuitenkin unohtua nykyajan kiireellisess\u00e4 maailmassa. Musiikkiopistojen perinteinen tutkintoj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4lein tulee antaa soitton\u00e4yte ts. suoritetaan musiikkia lautakunnalle, on saattanut osaltaan johtaa siihen, ett\u00e4 itse musiikin kokemuksellisuuden korostaminen on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Lis\u00e4ksi nykyajan \u00e4\u00e4niteteollisuus ruokkii perfektionismia, koska esim. cd -levyilt\u00e4 kuunneltava\u00a0 studioissa \u201dt\u00e4ydelliseksi\u201d hiottu musiikki harhauttaa kuuntelijaa uskomaan, etteiv\u00e4t ammattilaiset tee virheit\u00e4.<\/p>\n

Oppilaan huomioiminen yksil\u00f6n\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h2>\n

Koska tekemisen ilo, tunteet, el\u00e4mykset ja kokemukset ovat musiikin p\u00e4\u00e4asiallisia tavoitteita, pit\u00e4isi niit\u00e4 korostaa my\u00f6s opetuksessa enemm\u00e4n. Flow -tila edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 keskittymiskyky\u00e4 ja tietoista pyrkimyst\u00e4 tavoitteeseen. \u201dOppilaat on opetettava itse valvomaan omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Kun on sovittu yhteisest\u00e4 urakasta, oppilaat voivat itse pit\u00e4\u00e4 kirjaa siit\u00e4, mitk\u00e4 tavoitteet on saavutettu.\u201d(Kansanen, Uusikyl\u00e4 2002, 50.)<\/p>\n

Yleisin tavoite tietysti soiton ja laulun opiskelussa on se, ett\u00e4 opitaan soittamaan kappale alusta loppuun. Mutta tavoitteet eiv\u00e4t saisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. El\u00e4myksellisyytt\u00e4 on alettava korostaa mahdollisimman varhain. Oppilaalle tulee antaa tilaa kertoa tavalla tai toisella omia kokemuksiaan ko. musiikista. Samasta kappaleesta voidaankin hakea erilaisia sointeja, s\u00e4vyj\u00e4 ja tunnelmia. Joskus jopa kappaleen soittaminen hullunkurisesti ja tahallaan \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d, voi rohkaista oppilasta kokeilemaan ja etsim\u00e4\u00e4n omista kokemuksistaan omia tulkintojaan musiikille. Improvisaatiotakin tulisikin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s klassisen musiikin opiskelussa. Opettaja voi siis ruokkia kokeilunhalua. \u201dToisin sanoen suorittamiseen perustuvaa menetelm\u00e4\u00e4 t\u00e4ytyy v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja antaa enemm\u00e4n tilaa oppilaan el\u00e4myksille ja spontaaniudelle\u201d(Holma 2009, 21).<\/p>\n

Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s etsi\u00e4 ty\u00f6tapoja ja aiheita, jotka kiinnostavat oppilasta. Ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 musiikinopetuksessa on oppilaiden musiikkimaun huomioon ottaminen. T\u00e4t\u00e4 kautta oppilas saa my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia ja h\u00e4nen tarkkaavaisuutensa ja motivaationsa voi palata paremmalle tasolle, jos se on ollut jostain syyst\u00e4 hukassa.\u201dOppilaille tulee antaa valinnan mahdollisuuksia aina kun se on mahdollista.–oppilaat tarvitsevat rajoja ty\u00f6lleen, mutta noiden rajojen sis\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n tulee antaa liikkua vapaasti\u201d (Kansanen, Uusikyl\u00e4 2002, 51).<\/p>\n

Opettajan rooli ilon kasvattamisessa<\/h2>\n

Oikeanlainen palaute kannustaa oppilasta harjoittelemaan. On olemassa virheellisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 lahjakkuudesta ja luovuudesta. Esim. suomalaisuudelle tyypillinen \u201dharjoittelu on lahjattomia varten\u201d -ajattelutavasta voi olla helposti seurauksena sellainen mielenlaatu, jossa\u00a0 oppilas kohdatessaan vaikean asian lakkaa yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4. N\u00e4in luovuus ja lahjakkuus eiv\u00e4t koskaan kehity eteenp\u00e4in. \u201dMutta flow-teorian mukaan kaikkeen onnistumiseen liittyy pitk\u00e4kestoinen, valmennettu ponnistelu, josta saa palautetta.\u201d (Flow -tila, 2012.)<\/p>\n

\u201dTarkkaavaisuus on kiinnitett\u00e4v\u00e4 musiikkiin, jotta siit\u00e4 voisi kokea iloa\u201d(Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi 2005, 165). Soittotunnilla voidaan nykytekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa my\u00f6s musiikin kuunteluun. T\u00e4llaiseen kuunteluunkin tulisi asettaa tavoitteita. Analogista kuuntelua harjoittamalla ihminen alkaa yhdist\u00e4\u00e4 musiikin \u00e4\u00e4nten kuvioihin perustuvia mielikuvia. Ehk\u00e4p\u00e4 hieman kliseisen\u00e4 esimerkkin\u00e4 analogisesta kuuntelusta voidaan pit\u00e4\u00e4 Vivaldin vuodenaikojen musiikin ja mielikuvien yhdist\u00e4mist\u00e4. Oppilaan kanssa voidaan\u00a0 my\u00f6s esimerkiksi vertailla samasta kappaleesta tehtyj\u00e4 erilaisia esityksi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n tai kuunnellen yritt\u00e4\u00e4 hahmottaa musiikillisia rakenteita. T\u00e4llaisen analyyttisen kuuntelun kehitt\u00e4minen avaa lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia nauttia musiikista enemm\u00e4n. (Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi 2005, 165-167.)<\/p>\n

Opettajan persoonalla on suuri merkitys siin\u00e4, kokeeko oppilas soittamisen iloa soittotunnilla. Vakavoittavana esimerkkin\u00e4 jokaiselle musiikkipedagogille on Lorin Hollanderin tapaus. H\u00e4n oli pianon ihmelapsi, joka yksin soittaessaan saattoi joutua \u201dekstaasiin\u201d, mutta oli pelon kangistama, kun h\u00e4nen tuli soittaa vaativille aikuisille opettajilleen. Teini-ik\u00e4isen\u00e4 er\u00e4\u00e4n konserttiesityksens\u00e4 aikana h\u00e4nen sormensa j\u00e4ykistyiv\u00e4t, eik\u00e4 h\u00e4n pystynyt avaamaan nyrkkiin kouristuneita k\u00e4si\u00e4\u00e4n useaan vuoteen. Sittemmin h\u00e4n\u00a0 on kyll\u00e4 toipunut psyykkisist\u00e4 syist\u00e4 johtuvasta halvauksestaan ja opettaa lahjakkaita nuoria pianesteja iloitsemaan musiikista. (Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi 2005, 168-169.) Opettajan ei tule koskaan kyseenalaistaa oppilastaan ihmisen\u00e4. \u201dEtk\u00f6 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa\u201d tai \u201dTaas teit v\u00e4\u00e4rin\u201d -ilmaisut j\u00e4yt\u00e4v\u00e4t oppilaan itseluottamusta ja viev\u00e4t tekemisen ilon. Ennemminkin\u00a0 opettajan tulisi kannustaa kehottamalla erilaisiin ty\u00f6tapoihin ja kokeiluihin. (Kansanen, Uusikyl\u00e4 2002,50.)<\/p>\n

Opettaja tarvitsee my\u00f6s kyky\u00e4 arvioida oppilaan taitotasoa ja tiedostaa oppilaan omia tavoitteitansa. Flow -tila ja soittamisen ilo edellytt\u00e4v\u00e4t haasteen ja taitotason tasapainoista suhdetta. \u201dSiksi esimerkiksi urheiluvalmentajan tai opettajan t\u00e4ytyy osata antaa ihmisen kokoisia haasteita, ei liian helppoja, eik\u00e4 liian vaikeita ja riitt\u00e4v\u00e4sti tukea ja valmennusta\u201d (Flow -tila 2012).<\/p>\n

Musiikki t\u00e4ytyy tuoda tuoda l\u00e4helle oppilaan kokemuspiiri\u00e4. Usein musiikki saa ihmiss\u00e4 halun liikkua musiikin mukana ja siksi usein ihmiskehon liikkeit\u00e4 voidaankin hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 musiikin havainnoinnissa. Pienet lapsetkin tanssivat usein luonnostaan kuullessaan musiikkia ja t\u00e4m\u00e4 todistaakin sen, ett\u00e4 musiikki on jotain hyvin luonnollista ja inhimillist\u00e4. N\u00e4in ollen soiton- tai laulunopiskelijaa tulisi ohjata kokemaan ja tutkimaan musiikkia. Oppilaalle t\u00e4ytyy tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n on vapaa kokeilemaan, yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja my\u00f6skin erehtym\u00e4\u00e4n, mutta ennen kaikkea iloitsemaan musiikista (Holma 2009, 20).<\/p>\n

Flow -tilan tutkiminen muusikkoudessa avaa mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin opetukseen.\u00a0 Musiikkipedagogin t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on auttaa oppilasta, oli h\u00e4n sitten mink\u00e4 ik\u00e4inen tahansa, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n iloa ja el\u00e4myksi\u00e4 musiikista. Toisaalta opettajan on osattava haastaa ja kannustaa oppilaita tavoitteisiin sopivissa m\u00e4\u00e4rin, jotta oppilas oppisi ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n\u00a0 niiden saavuttamiseksi. Soittamisen ja laulamisen harjoittelu saattaa olla v\u00e4lill\u00e4 kovinkin yksin\u00e4ist\u00e4 ja kovaa ty\u00f6t\u00e4, mutta taitava pedagogi osaa johdattaa oppilaan tekemisen iloon my\u00f6s t\u00e4llaisten vaikeampien vaiheiden l\u00e4pi.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/p>\n

Joosua Jyrkk\u00e4 2013, Centria ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi, M. 2005. Flow-el\u00e4m\u00e4n virta, Tutkimuksia onnesta kun kaikki sujuu. Helsinki: Rasalas kustanus.<\/p>\n

Holma H., 2009. Flow -kokemus viulistin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Helsingin ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6.<\/p>\n

Kansanen P., Uusikyl\u00e4 K., 2005. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Jyv\u00e4skyl\u00e4:\u00a0PS -kustannus.<\/p>\n

Oudot tunteet-osa 1: \u201dFlow-tila\u201d. 25.9.2012. YLE Radio 1. Toimittaja Ilona Ikonen.\u00a0 Saatavissa: http:\/\/oppiminen.yle.fi\/psykologia-ihmissuhteet\/oudot-<\/a>tunteet\/oudot-tunteet-flow<\/a> –<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi joskus soittaessa tai laulaessa kaikki asiat tuntuvat olevan t\u00e4ysin oman kontrollin alaisuudessa ja onnistuvan todella helpontuntuisesti, kuin itsest\u00e4\u00e4n, vaikka kyseess\u00e4 olisikin kova henkinen ja fyysinen ponnistus? Mik\u00e4 johtaa t\u00e4llaiseen syv\u00e4\u00e4 onnistumisen iloa tuottavaan musisointiin? Mit\u00e4 musiikkipedagogi voi tehd\u00e4 ruokkiakseen oppilaidensa tekemisen iloa? Motivaatiotutkija Mih\u00e1ly Cs\u00edkszentmih\u00e1lyin tutkimukset flow -tilasta, jossa ihmisen henkil\u00f6kohtaiset tavoitteet ja taitotaso […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"620,724,813,1325,130,1152","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,5],"tags":[54,50,231,10,105],"class_list":["post-323","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-flow-kokemus","tag-improvisaatio","tag-opettajan-rooli","tag-soitonopetus","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=323"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2580,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323\/revisions\/2580"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}