{"id":310,"date":"2013-05-10T13:58:48","date_gmt":"2013-05-10T10:58:48","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=310"},"modified":"2023-09-10T17:30:41","modified_gmt":"2023-09-10T14:30:41","slug":"hengita-tue-ja-laula","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/hengita-tue-ja-laula\/","title":{"rendered":"Hengit\u00e4, tue ja laula!"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kirjoittajat: Nina Kaitaranta ja\u00a0Mirjam Puukki 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

Kyseess\u00e4 oleva artikkeli on suunnattu aloittelevalle rytmimusiikkilaulajalle, joka haluaa syvent\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n hengityksest\u00e4 ja tuesta. Artikkeli soveltuu my\u00f6s laulunopettajaksi opiskeleville tai jo alalla ty\u00f6skenteleville laulunopettajille. Lis\u00e4ksi artikkelissa on hengitys- ja tukiharjoituksia, joista on hy\u00f6ty\u00e4 laulukappaleita l\u00e4pik\u00e4yt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Artikkelin aihe l\u00e4hti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeesta. Opiskelemme laulunopettajiksi ja koimme, ett\u00e4 saamamme tiedot laulajan tuesta olivat hajanaisia. Esimerkiksi joidenkin laulunopettajien k\u00e4sitys tuesta liittyy vahvasti hengitt\u00e4miseen ja toiset eiv\u00e4t taas halua puhua liikaa tuesta, jotta oppilaat eiv\u00e4t ala tehd\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 lihasty\u00f6t\u00e4. K\u00e4sitykset siit\u00e4, miss\u00e4 tuen tulisi tuntua, ovat my\u00f6s olleet sekavia. Olemme molemmat opiskelleet laulua monien laulunopettajien johdolla ja huomanneet, ett\u00e4 jokaisella on oma tapansa opettaa laulutukea. Joillakin laulunopettajilla painopiste on kylkien ja vatsan alueen lihasty\u00f6ss\u00e4, toiset taas painottavat enemm\u00e4n yl\u00e4sel\u00e4n osuutta. Jokainen kokee tuen yksil\u00f6llisesti, joten on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat tuesta vaihtelevat.<\/p>\n

Mielest\u00e4mme tuki on monen asian summa ja t\u00e4m\u00e4n artikkelin avulla pyrimme muodostamaan selke\u00e4mm\u00e4n k\u00e4sityksen itsellemme hengityksest\u00e4 ja tuesta. Tavoitteenamme oli my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppimaamme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 tarjota oppilaille tarkempaa tietoa hengityksest\u00e4 ja tuesta.<\/p>\n

Hengityksen toiminta ja merkitys<\/h2>\n

Aloitamme l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 hengityksen peruselementtej\u00e4 ja anatomiaa. Opetusty\u00f6ss\u00e4 olemme havainneet, ett\u00e4 oppilaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisesti, miksi hengit\u00e4mme, mit\u00e4 hengityksess\u00e4 tapahtuu ja mitk\u00e4 asiat siihen vaikuttavat.<\/p>\n

Hengitystoiminnan perusteht\u00e4v\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Hengitys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n elintoiminto, joka tapahtuu suurelta osin automaattisesti kehon ulkopuolisen ja sis\u00e4isen paine-eron vuoksi. Kun kehon ulkopuolinen paine on suurempi ja elimist\u00f6 tarvitsee happea, aivot antavat k\u00e4skyn hengitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Ilma kulkee nen\u00e4n, suun ja kurkunp\u00e4\u00e4n l\u00e4pi, \u00e4\u00e4nihuulten ohi, henkitorvea pitkin haaroittuviin keuhkoputkiin ja edelleen keuhkojen kudoksiin, joissa hengitysilman happi hapettaa veren. (Koistinen 2005, 32; Tasanto 2002, 38.) Mielest\u00e4mme laulajan on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erityisesti pallean toiminta, sill\u00e4 se on t\u00e4rkein sis\u00e4\u00e4nhengityslihas. Pallea on suuri kupolimainen lihas, joka supistuu ja laskeutuu sis\u00e4\u00e4nhengitt\u00e4ess\u00e4. Pallea painaa sis\u00e4\u00e4nhengitt\u00e4ess\u00e4 ruoansulatuselimist\u00f6\u00e4, mink\u00e4 vuoksi vatsa pullistuu ja ylimm\u00e4t kylkiluut liikkuvat yl\u00f6sp\u00e4in. My\u00f6s rintakeh\u00e4 laajenee sis\u00e4\u00e4nhengitt\u00e4ess\u00e4 ja keuhkot laajenevat selk\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Pallea erottaa rintaontelon vatsaontelosta ja toimii siis m\u00e4nn\u00e4nomaisesti saaden aikaan sis\u00e4\u00e4n – ja uloshengityksen. Pallean toiminnasta johtuen kurkunp\u00e4\u00e4 laskeutuu \u00e4\u00e4nentuotolle otolliseen asemaan. (Eerola 2010; Tasanto 2002, 39.) Pallea kiinnittyy rintalastaan, keuhkoihin, alimpaan kuuteen kylkiluuhun ja selk\u00e4rangan alaosaan. Koska keuhkot kiinnittyv\u00e4t palleaan, pallea venytt\u00e4\u00e4 ja avartaa keuhkoja supistuessaan ja laskeutuessaan. T\u00e4st\u00e4 syntyy keuhkoihin alipaine, joka saa ihmisen hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmaa sis\u00e4\u00e4n. Pallea vaikuttaa muiden sis\u00e4\u00e4nhengityslihasten, kuten ulompien kylkiluuv\u00e4lilihasten ja rintalihasten kanssa paineen s\u00e4\u00e4telyyn. Sis\u00e4\u00e4nhengityksen aikana laulajan tulisi aistia t\u00e4yttyv\u00e4ns\u00e4 ilmalla aina lantionpohjaan, alavatsaan ja selk\u00e4\u00e4n saakka, jopa h\u00e4py-h\u00e4nt\u00e4luun seutuville asti. (Eerola 2010; Koistinen, M. 2005, 39; Sadolin 2011, 22,23.)<\/p>\n

Sis\u00e4\u00e4nhengityksen j\u00e4lkeen pallea rentoutuu ja ilmaa ty\u00f6ntyy ulos, jolloin vatsa ja kyljet palaavat takaisin alkuasentoon. Uloshengityksess\u00e4 keuhkot tyhjenev\u00e4t ja rintakeh\u00e4 supistuu. Uloshengityksess\u00e4 pallea on rento ja passiivinen. (Tasanto 2002, 39.) Sis\u00e4\u00e4nhengitysvaihe on aina aktiivinen eli tarvitsee lihasty\u00f6t\u00e4. Uloshengitys voi olla passiivista tai aktiivista, kuten esimerkiksi rasittavassa liikunnassa. Puhuttaessa ja laulaessa tarvitaan uloshengityskontrollia ja se onkin sis\u00e4\u00e4n – ja uloshengityslihasten yhteispeli\u00e4. Laulajien kyky tuottaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 on suoraan yhteydess\u00e4 hengitt\u00e4miseen. Hengitys vaikuttaa \u00e4\u00e4nen laatuun, puhtauteen ja voimakkuuteen. (Laukkanen ym. 2001, 24, 26 -27.)<\/p>\n

Syv\u00e4hengitys laulamisen perustana<\/h2>\n

Laulajat ovat kuulleet puhuttavan erilaisista hengitystavoista. Laulunopettajat ovat opettaneet esimerkiksi vatsa- tai palleahengityst\u00e4. Lauluoppilaan voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten laulaessa pit\u00e4isi hengitt\u00e4\u00e4. Itse miell\u00e4mme oikeaksi hengitystavaksi syv\u00e4hengityksen, joka on ns. kylki-pallea-selk\u00e4-vatsahengityst\u00e4. Syv\u00e4hengitys on luonnollista, taloudellista ja kokonaisvaltaista hengitt\u00e4mist\u00e4. Se tarkoittaa hengitystapaa, jossa sis\u00e4\u00e4nhengityslihaksia kuormitetaan tasapuolisesti ja keuhkot p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tarvittaessa t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n pohjasta alkaen yl\u00f6s asti. Syv\u00e4hengitys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta pallea toimisi ihanteellisesti \u00e4\u00e4nt\u00f6hengityksess\u00e4 eli hengityksess\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puheessa tai laulamisessa. Syv\u00e4hengitys antaa parhaat mahdollisuudet \u00e4\u00e4nentuotossa tarvittavan ilmanpaineen s\u00e4\u00e4telyyn ja sit\u00e4 kautta helpottaa esimerkiksi \u00e4\u00e4nen voimakkuuden ja fraasipituuden luontevaa vaihtelua. T\u00e4m\u00e4n olemme my\u00f6s itse havainneet pit\u00e4v\u00e4n paikkansa laulaessa ja opettaessa. (Eerola 2010; Laukkanen ym. 2001, 29, 189.)<\/p>\n

Ryhdin merkitys laulaessa<\/h2>\n

Jotkut laulamiseen ja hengitt\u00e4miseen liittyv\u00e4t kirjallisuuden l\u00e4hteet eiv\u00e4t painota ryhdin merkityst\u00e4. Mielest\u00e4mme se on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 asia laulajan kannalta, sill\u00e4 se vaikuttaa olennaisesti muun muassa hengitykseen ja \u00e4\u00e4nentuottoon. Luonnollinen tasapaino ryhdiss\u00e4 edesauttaa hengityksen sijoittumista riitt\u00e4v\u00e4n alas, jotta pallea ja muut sis\u00e4\u00e4nhengityslihakset saadaan mukaan \u00e4\u00e4nentuottoon. Ryhti vaikuttaa lihasten tasapainoiseen toimivuuteen ja hengityksen kautta \u00e4\u00e4nentuottotapaan. Hyv\u00e4 ryhti vaikuttaa suotuisasti hengitykseen, laulutekniikkaan ja sit\u00e4 kautta \u00e4\u00e4neen. Ryhti on osa hyv\u00e4\u00e4 laulutekniikkaa, joka kehittyy harjoittelun my\u00f6t\u00e4. (Annala 2007, 16; Eerola 2002, 28; Eerola 2006, 2.)<\/p>\n

Syv\u00e4hengitysharjoituksia<\/h2>\n

Olemme ker\u00e4nneet t\u00e4h\u00e4n erilaisia hengitysharjoituksia, jotka mielest\u00e4mme auttavat syv\u00e4hengityksen l\u00f6ytymisess\u00e4. Laulajan olisi syyt\u00e4 harjoitella tehokasta syv\u00e4hengityst\u00e4, jotta se siirtyisi luontevaksi toiminnaksi my\u00f6s laulaessa. Harjoituksia tehdess\u00e4 tulee muistaa, ett\u00e4 uuden hengitystavan oppiminen vaatii useita toistoja, ennen kuin siit\u00e4 tulee automaattista. \u00c4l\u00e4 siis luovuta, jos et heti saa harjoituksia sujumaan, vaan sis\u00e4llyt\u00e4 harjoitukset jokaviikkoiseksi tavaksi.<\/p>\n

Hengitysharjoituksia:<\/p>\n

    \n
  1. Makaa lattialla sel\u00e4ll\u00e4si polvet koukussa. Hengit\u00e4 rauhallisesti sis\u00e4\u00e4n ja tunne kuinka kyljet, vatsa ja alaselk\u00e4 levi\u00e4v\u00e4t. Tarkista, ettei kurkun ja rintakeh\u00e4n yl\u00e4osan seudulla ole j\u00e4nnityksi\u00e4. Hengit\u00e4 ulos yht\u00e4 hitaasti ja rauhallisesti. Rentouta keho aina sis\u00e4\u00e4nhengitt\u00e4ess\u00e4. (Tasanto 2002, 42.)<\/li>\n
  2. Istu tuolin reunalle ja nojaa k\u00e4sivarsilla polviisi. Tarkista, ett\u00e4 selk\u00e4 on suorassa ja niska samassa linjassa. Kuvittele, ett\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styt jotain ja hengit\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Tunne, kuinka kyljet, selk\u00e4 ja vatsa levi\u00e4v\u00e4t. Hidasta hengityst\u00e4 ja kuvittele valmistautuvasi syv\u00e4\u00e4n huokaukseen. Hengit\u00e4 suun kautta sis\u00e4\u00e4n ja ulos. (Annala 2007, 27, 30.)<\/li>\n
  3. Seiso tukevasti pieness\u00e4 haara-asennossa. Tarkista, etteiv\u00e4t polvet ole takalukossa, rintakeh\u00e4 on avoin ja lantio keskell\u00e4. Laita toinen k\u00e4si alimpien kylkiluiden p\u00e4\u00e4lle ja toinen yl\u00e4vatsalle. Hengit\u00e4 rauhallisesti suun kautta. Tunne kuinka alimmat kylkiluut laajentavat rintakeh\u00e4\u00e4 ja yl\u00e4vatsa ty\u00f6ntyy ulosp\u00e4in. Anna alavatsan toimia itsest\u00e4\u00e4n. Tarkista, ettei rintakeh\u00e4n yl\u00e4osa nouse tai j\u00e4nnity. (Sadolin, 2011, 24.)<\/li>\n
  4. Seiso lantionlevyisess\u00e4 haara-asennossa. Aloita uloshengityksell\u00e4. Sis\u00e4\u00e4nhengityksen aikana nosta k\u00e4det alakautta sivuille kuin levitt\u00e4isit siipesi. Palauta k\u00e4det alkuasentoon uloshengityksen tahdissa. (Aalto ym. 1985, 56.)<\/li>\n<\/ol>\n

    Miten laulua tuetaan?<\/h2>\n

    Laulutuki koetaan usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4. Yleisesti tuella tarkoitetaan \u00e4\u00e4nen kannattelua. Se on t\u00e4ysin luonnollista toimintaa, jota k\u00e4yt\u00e4mme vaistonvaraisesti apuna, kun esimerkiksi yskimme, itkemme tai huudamme. Tuetussa laulussa aktivoidaan samoja lihaksia, mutta pitkiss\u00e4 \u00e4\u00e4niss\u00e4 ja yhdell\u00e4 uloshengityksell\u00e4 lauletuissa fraaseissa lihasliikett\u00e4 vain pidennet\u00e4\u00e4n. (Koistinen, 2005, 39; Tasanto 2002, 43.)<\/p>\n

    Ulos \u2013 ja sis\u00e4\u00e4nhengityslihakset toimivat \u00e4\u00e4nentuotossa yhteisty\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dellen painetta \u00e4\u00e4nihuulia vasten. Sanojen ilmaisuenergia, voimakkuus ja \u00e4\u00e4nenkorkeus vaikuttavat n\u00e4iden aktiviteetin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Eerolan (2010) mukaan t\u00e4t\u00e4 ilmaisuenergian aiheuttamaa reaktiivista toimintaa kehon lihaksissa kutsutaan tueksi.<\/p>\n

    Tukea voidaan ilmaista my\u00f6s \u00e4\u00e4nt\u00f6hengityksen kontrollointina: hengityslihasten ja kurkunp\u00e4\u00e4n lihasten yhteispelin\u00e4. Tuetussa laulamisessa on kyse enemm\u00e4n hengityksen hallitusta pid\u00e4ttelyst\u00e4 kuin uloshengityksest\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4. Tuki on uloshengityksen hidastamista ja hallintaa. Liian voimakas uloshengitys saattaa aiheuttaa ylipaineisuutta, joka rasittaa kurkunp\u00e4\u00e4t\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen sointia ja kantavuutta. (Koistinen 2005, 39; Laukkanen ym. 2001, 30; Sadolin 2011, 27.)<\/p>\n

    Tuen voi tuntea alavatsalla, kyljiss\u00e4 ja sel\u00e4ss\u00e4. Tuki on elastinen eli se tuntuu joustavana ja sitke\u00e4n\u00e4 liikkeen\u00e4 koko keskivartalon alueella. Tuki vaihtelee \u00e4\u00e4nen korkeudesta ja voimakkuudesta sek\u00e4 hengityspaikkojen tiheydest\u00e4 ett\u00e4 pituudesta riippuen. Tuki ei siis ole j\u00e4nnityst\u00e4, eik\u00e4 se saa tuntua kurkkua puristavana kiristyksen\u00e4 tai vatsalihasten j\u00e4nnityksen\u00e4 tai pumppaamisena. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lihasten j\u00e4nnitt\u00e4minen laulamisen aikana ei tue laulamista, vaan p\u00e4invastoin est\u00e4\u00e4 sit\u00e4, koska j\u00e4nnitys aiheuttaa kehoon usein niin sanottuja hengityslukkoja. Esteett\u00f6m\u00e4sti virtaava hengitys on laulamisen perusta. (Koistinen 2005, 37; Tasanto 2002, 43.)<\/p>\n

    Tuesta on todella monia hy\u00f6tyj\u00e4 ja sen aktiivinen k\u00e4ytt\u00e4minen on ehdottomasti yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista, jotka laulajan tulisi hallita. \u00c4\u00e4ni ei v\u00e4sy ja k\u00e4heydy, kun sit\u00e4 tuetaan keskivartalolihaksilla kurkunp\u00e4\u00e4t\u00e4 rasittamatta. Tuki vaikuttaa vibraton hallintaan, \u00e4\u00e4nialaan ja s\u00e4velpuhtauteen. Tuen oikeanlaisella k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on my\u00f6s helpompi tuottaa pidempi\u00e4, tasaisempia ja voimakkaampia \u00e4\u00e4ni\u00e4. (Sadolin 2011, 27.)<\/p>\n

    Seuraavien harjoitusten avulla voit kokeilla, milt\u00e4 tuki tuntuu kehossa. Voit vapaasti varioida harjoituksia sinulle sopiviksi. K\u00e4yt\u00e4 luonnollisia reaktioita ja mielikuvia hyv\u00e4ksesi. \u00c4l\u00e4 tee mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tuntuu ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 kiristyksen\u00e4 kurkussa. Muista aina harjoituksia tehdess\u00e4si s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 ryhti. Voit tehd\u00e4 harjoituksia my\u00f6s selk\u00e4 ja p\u00e4\u00e4 sein\u00e4\u00e4 vasten nojaten, jolloin yl\u00e4sel\u00e4n ja niskan asento ovat linjassa. Olemme k\u00e4ytt\u00e4neet opetuksessa my\u00f6s tasapainolautaa, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seistess\u00e4 oppilaan lantionpohjalihakset aktivoituvat ja tuen k\u00e4ytt\u00f6 voi parantua. Suosittelemme my\u00f6s kokeilemaan sit\u00e4 vaihtoehtoa.<\/p>\n

      \n
    1. Hae tukeen tuntumaa hym\u00e4htelem\u00e4ll\u00e4, ysk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4 tai sanomalla s\u00e4h\u00e4k\u00e4sti ”s”.<\/li>\n
    2. Sano toruvasti tai painokkaasti ”ei”. Kokeile my\u00f6s tavuja \u201chui\u201d, \u201chyi\u201d ja ”h\u00f6h”. El\u00e4ydy!<\/li>\n
    3. Lis\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainittuihin syv\u00e4hengitysharjoituksiin s-kirjaimella sihistely uloshengitt\u00e4ess\u00e4. Kannattele samalla keskivartalolihaksilla mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n syv\u00e4hengityksen aikaansaamaa levi\u00e4misen tunnetta. Voit kokeilla harjoitusta my\u00f6s f-kirjaimella.(Tasanto 2002, 44; Annala 2007, 33.)<\/li>\n<\/ol>\n

      Lopuksi kokosimme viel\u00e4 muutamia harjoituksia, joita olemme soveltaneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja kokeneet toimiviksi. Harjoituksia olisi hyv\u00e4 tehd\u00e4 dynamiikkaa monipuolisesti k\u00e4ytt\u00e4en, sill\u00e4 kappaleissakin esiintyy dynamiikkavaihteluja.<\/p>\n

        \n
      • Valmistaudu aivastamaan. Huomaa, kuinka keskivartalolihaksesi aktivoituvat. Aivastamisen sijaan ala sihist\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 s -kirjaimella. Pid\u00e4 kurkunp\u00e4\u00e4 vapaana j\u00e4nnityksist\u00e4. Rentouta keskivartalolihakset sis\u00e4\u00e4nhengitt\u00e4ess\u00e4. Toista harjoitus kokonaisuudessaan muutamia kertoja. Kokeile s-kirjaimen sijaan harjoitusta a-vokaalilla ja haasta itsesi my\u00f6s pitkiin \u00e4\u00e4niin.<\/li>\n
      • Ota k\u00e4sittelyyn laulufraasi, jota haluat hioa. Laula melodia u-vokaalilla tai jollain muulla itsellesi helpolla vokaalilla. Ota laulun sanat esille ja laula melodia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fraasissa esiintyvi\u00e4 vokaaleja k\u00e4ytt\u00e4en. Tee harjoitukset omaan tahtiin ja hidasta tarvittaessa tempoa.<\/li>\n
      • Syv\u00e4hengit\u00e4 niin, ett\u00e4 tunnet hengityksen laajentavan kylki\u00e4, vatsaa ja selk\u00e4\u00e4. Tee o-kirjainta liu’uttaen dynamiikkaa eli \u00e4\u00e4nenvoimakkuutta hiljaisesta voimakkaaseen \u00e4\u00e4neen ja p\u00e4invastoin. Ajattele, ett\u00e4 tuki keskivartalossasi olisi samalla tavoin elastisen aaltoileva kuin tuottamasi \u00e4\u00e4ni. Hy\u00f6dynn\u00e4 samoja tuntemuksia kappaleissa, joissa haluat tehd\u00e4 dynamiikkavaihteluja.<\/li>\n<\/ul>\n

        Laulun iloa!<\/h2>\n

        Artikkelista tuli melko tiivis paketti hengitykseen ja tukeen liittyvist\u00e4 perusasioista. Tietoa ker\u00e4ttiin pitk\u00e4lti kirjallisuudesta ja luentomateriaalista. Oivallisena apuna ovat tietysti olleet omat kokemukset aiheesta ja keskustelut opettajien, kollegojen ja oppilaiden kanssa.<\/p>\n

        Hengityksen ja tuen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 auttavat luonnollisesti hengitys – ja tukiharjoitukset. Mielest\u00e4mme edell\u00e4 mainituista harjoituksista on hy\u00f6ty\u00e4 tuen ja hengityksen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja sijoittamisessa. Toivomme, ett\u00e4 artikkelista on hy\u00f6ty\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiseen ja harjoituspainotteiseen laulunopiskeluun.<\/p>\n

        L\u00e4hteet:<\/h3>\n

        Aalto, A.L. & Parviainen, K. 1985. Auta \u00e4\u00e4nt\u00e4si. Kahdeksas painos. Helsinki. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava. Annala, J. 2007. Pop-laulajan arkip\u00e4iv\u00e4. Solistin opas. Kerava: SULASOL & Spiridom.<\/p>\n

        Eerola, R. 2006. \u00c4\u00e4nenmuodostuksen \u00e4\u00e4nifysiologiset ja akustiset perusteet (lyhennetty versio). Laulupedagogiikan luennot 13 -14.1.2006 Kuopion Savonia -ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n

        Eerola, R. 2007. Laulu\u00e4\u00e4nen toiminnallisista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 ja \u00e4\u00e4neen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Teoksessa T. Hautam\u00e4ki (toim.) Laulajan opas. Rytmi-instituutin julkaisuja A4. 5.painos. Sein\u00e4joki: Rytmi-instituutti.<\/p>\n

        Eerola, R. 2010. Laulutekniikan perusteet \u00e4\u00e4nifysiologiselta kannalta rytmimusiikissa. Roots-kurssin luento 3.9.2010 Helsingin Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa. J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 Sibelius-Akatemia, avoin yliopisto.<\/p>\n

        Koistinen, M. 2005. Tunne kehosi – vapauta \u00e4\u00e4nesi. \u00c4\u00e4nitimpurin k\u00e4sikirja. Helsinki: SULASOL.<\/p>\n

        Laukkanen, A-M. & Leino, T. 2001. Ihmeellinen ihmis\u00e4\u00e4ni. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n

        Sadolin, C. 2011. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka. K\u00f6\u00f6penhamina: Shout Publishing.<\/p>\n

        Tasanto, M. 2007. Hengitys ja tuki. Teoksessa T. Hautam\u00e4ki (toim.) Laulajan opas. Rytmi-instituutin julkaisuja A4. 5.painos. Sein\u00e4joki: Rytmi-instituutti.<\/p>\n

        Kuva osoitteesta : http:\/\/office.microsoft.com\/fi-fi\/images\/results.aspx?qu=laulaja&ex=2#ai:MP900409066 |<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Kirjoittajat: Nina Kaitaranta ja\u00a0Mirjam Puukki 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu. Kyseess\u00e4 oleva artikkeli on suunnattu aloittelevalle rytmimusiikkilaulajalle, joka haluaa syvent\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n hengityksest\u00e4 ja tuesta. Artikkeli soveltuu my\u00f6s laulunopettajaksi opiskeleville tai jo alalla ty\u00f6skenteleville laulunopettajille. Lis\u00e4ksi artikkelissa on hengitys- ja tukiharjoituksia, joista on hy\u00f6ty\u00e4 laulukappaleita l\u00e4pik\u00e4yt\u00e4ess\u00e4. Artikkelin aihe l\u00e4hti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeesta. Opiskelemme laulunopettajiksi ja koimme, ett\u00e4 saamamme tiedot laulajan […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[53,18],"class_list":["post-310","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-hengitystekniikka","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=310"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2264,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310\/revisions\/2264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=310"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=310"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=310"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}