{"id":301,"date":"2013-05-10T12:56:02","date_gmt":"2013-05-10T09:56:02","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=301"},"modified":"2023-09-10T17:31:44","modified_gmt":"2023-09-10T14:31:44","slug":"improvisaation-hyotyja-soitonopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/improvisaation-hyotyja-soitonopetuksessa\/","title":{"rendered":"Improvisaation hy\u00f6tyj\u00e4 soitonopetuksessa"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja: Tomi K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu\"\"<\/a><\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 improvisaatio on ja mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan? Monilla meist\u00e4 on saattanut joskus olla tunne soittotunnilla, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme, mist\u00e4 puhutaan, mutta emme konkreettisesti hahmota asiaa. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on ainakin itselleni tullut vastaan. Olen jazz-rumpalina usein miettinyt, mit\u00e4 soittaisin soolossa tai miten komppaisin soolon taustalla. Olen my\u00f6s kysynyt t\u00e4t\u00e4 asiaa soittotunnilla opettajiltani. Olen saanut hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4, mutta aina esimerkit eiv\u00e4t kuitenkaan ole auenneet minulle. Artikkelissa pohdin muutamia kysymyksi\u00e4 liittyen improvisaatioon harjoitteluun.<\/p>\n

Improvisaation muotoja?<\/h2>\n

Mielest\u00e4ni improvisaatio koetaan yleens\u00e4 eritt\u00e4in kaukaisena ja sit\u00e4 vierastetaan. Todellisuudessahan improvisaatio on koko ajan l\u00e4sn\u00e4 kaikessa musiikissa. Improvisaation muotoja on monenlaisia. T\u00e4ss\u00e4 muutamia esimerkkej\u00e4 improvisaatiotyypeist\u00e4, joita olen havainnut asiaa tutkiessani:<\/p>\n

    \n
  1. vaistonvarainen improvisointi, joka perustuu vanhoihin kokemuksiin,<\/li>\n
  2. tarkoituksellinen improvisointi, joka perustuu intuitioon ja soitetaan sovittuihin paikkoihin,<\/li>\n
  3. vapaa tai abstrakti improvisointi.<\/li>\n<\/ol>\n

    B\u00e4ndin kanssa soittaminen on mielest\u00e4ni hyv\u00e4 esimerkki jonkin asteisesta vaistonvaraisesta improvisaatiosta. Kyseess\u00e4 ovat niin sanotut \u201dselviytymiskeinot\u201d. Ne ovat kehittyneet erehtymisen ja kokeilemisen kautta ja vanhoista kokemuksista, esimerkiksi kappaleiden rakenteet ovat monesti hyvin samanlaisia. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 soittaja voi oman vanhan tottumuksensa mukaisesti improvisoida kappaleen l\u00e4pi ilman, ett\u00e4 tiet\u00e4isi, miten kappaleen tulisi menn\u00e4, jos harmonia on kuitenkin tiedossa.<\/p>\n

    Edellisess\u00e4 esimerkiss\u00e4 pinnalla on my\u00f6s yksi olennainen oppimisprosessi eli konstruktivismi, joka mielest\u00e4ni liittyy hyvin l\u00e4heisesti improvisointiin. Konstruktivismin keskeisen\u00e4 ajatuksenahan on, ett\u00e4 tieto ei siirry, vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen k\u00e4ytt\u00e4en esimerkiksi transkriptioita eli nuotintamista kuullusta musiikista tai vanhoja tietoja ja taitoja. Oppijan omat aikaisemmat tiedot, k\u00e4sitykset ja kokemukset opittavasta asiasta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t hyvin paljon sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n asiasta havaitsee ja miten h\u00e4n asiaa tulkitsee (Anttila 2004, 27.) T\u00e4m\u00e4kin on improvisointia, joka tapahtuu kyseisess\u00e4 hetkess\u00e4, aivan kuin soolon soittaminen. Improvisaatiota voi siis selke\u00e4sti harjoitella aivan samoin kuin muitakin soiton perusteita.<\/p>\n

    Mit\u00e4 improvisaatio on ja miten sit\u00e4 voi harjoitella?<\/h2>\n

    Kaj Backlundin mukaan improvisoinnilla tarkoitetaan hetken mielijohteesta, t\u00e4ysin vapaasti tai annetun aiheen pohjalta syntyv\u00e4\u00e4 valmistelematonta s\u00e4vellyst\u00e4. Improvisointi voi olla yksi- tai moni\u00e4\u00e4nist\u00e4, perkussiivista tai kaikkien n\u00e4iden yhdistely\u00e4. (Backlund 2000, 3.)<\/p>\n

    Improvisaation harjoittelu ei ole mielest\u00e4ni sen ihmeellisemp\u00e4\u00e4 kuin esimerkiksi tekniikan tai ohjelmiston harjoittelu. Tarvitaan materiaali, mit\u00e4 harjoitellaan sek\u00e4 miten ja miss\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Improvisaatioita voi harjoitella esimerkiksi tutkimalla lempisoittajansa soittoa ja tekem\u00e4ll\u00e4 transkriptioita h\u00e4nen soitostaan. Harjoittelutavan idea on opetella soittamaan transkriptiot, ja sen j\u00e4lkeen tehd\u00e4 siit\u00e4 omaan harjoitteluun erilaisia ty\u00f6kaluja, joiden avulla saa sis\u00e4istetty\u00e4 kyseisen soittajan niin sanottuja maneereja \/ fraaseja. Transkriptioiden pohjalta voi tehd\u00e4 my\u00f6s omia sooloja tai erilaisia fraaseja komppaukseen ja nuotintaa ne itselleen. Eli kirjoittaa itselleen valmiita soolo- tai komppausfraaseja ja harjoitella n\u00e4it\u00e4. Kyseisten keinojen my\u00f6t\u00e4 asiat sis\u00e4istyv\u00e4t ja niist\u00e4 tulee automaatioita omaan soittoon. Harjoitus kasvattaa my\u00f6s soittajan niin sanottua improvisoinnin sanavarastoa.<\/p>\n

    Tapoja improvisoinnin harjoitteluun on monia. Edell\u00e4 mainittu tapa kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s korvan kyky\u00e4 kuulla musiikkia monilla eri tasoilla – varsinkin jos analysoi syvemmin, mit\u00e4 ja miksi improvisoiduissa musiikissa tapahtuu niin paljon erilasia ilmi\u00f6it\u00e4. Backlund (2000, 20) kertoo Improvisointi pop- jazzmusiikissa- kirjassaan my\u00f6s sis\u00e4isen kuulon t\u00e4rkeydest\u00e4. H\u00e4nen mukaan ilman sit\u00e4 improvisoiva solisti tuskin todella tajuaa, mit\u00e4 h\u00e4n on tekem\u00e4ss\u00e4. Voidakseen johdonmukaisesti kehitell\u00e4 ideoitaan, soittajan on mieless\u00e4\u00e4n kuultava s\u00e4estyksen perusrytmi ja tajuttava, miss\u00e4 kohdassa muotorakennetta (kappaleen osaa A, B, C jne.), ollaan menossa. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4veli\u00e4 ja mink\u00e4laisia kuvioita h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, niin sointuun kuin muotoonkin n\u00e4hden.<\/p>\n

    Sis\u00e4ist\u00e4 kuuloa voi harjoitella esimerkiksi kirjoittamalla itselleen erilaisia muotorakenteita. Voi aloittaa nelj\u00e4n tahdin mittaisesta harjoituksesta, jossa on muutamia aksentoituja iskuja yhdess\u00e4 tai useammassa tahdissa. Voi tehd\u00e4 niin, ett\u00e4 soittaa n\u00e4it\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 tahtia ja poimii sielt\u00e4 kirjoitetut iskut. Soitettaessa nelj\u00e4n tahdin mittainen rakenne j\u00e4\u00e4 paremmin mieleen. Seuraavaksi harjoitusta voi laajentaa. Voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri tahtim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja tahtilajeja, eri tyylej\u00e4 tai perusrakenteita, kuten 12- tahdin blues A A B A tai A B A.<\/p>\n

    Improvisointi apuna oppimisprosessissa<\/h2>\n

    Improvisointia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 usein erilaisin keinoin oppimisessa ja opetuksessa. Omien opetuskokemusteni kautta olen huomannut improvisaatiota vaativien harjoitusten vapauttavan oppilaani sek\u00e4 parantavan vapaan ja abstraktin improvisaation sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Rummun soiton opetuksessa my\u00f6s raajojen motoriset taidot ja kontrollointi ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4. Vapaan improvisoinnin keinoin olenkin saanut oppilaat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnollisia k\u00e4sij\u00e4rjestyksi\u00e4 ja luomaan itse omia ty\u00f6kaluja soittoonsa ilman mit\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 ohjeistuksia. Oppilaat ovat saanet n\u00e4ist\u00e4 harjoituksista eritt\u00e4in hyvi\u00e4 filli- ideoita. My\u00f6s polyrytmisten aiheiden opettelu on voitu aloittaa improvisaatioharjoitusten pohjalta.<\/p>\n

    Aivojen kokonaisvaltainen aktivointi<\/h2>\n

    Improvisointi edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s aivojen kokonaisvaltaista aktivointia. Aivotutkimuksissa on huomattu, ett\u00e4 vasen aivopuolisko huolehtii teknisest\u00e4 ja tiedollisesta puolesta ja oikea puolisko mielikuvituksesta ja luovuudesta (Harris 2006, 26). Mielest\u00e4ni improvisaatio edesauttaa aivojen kokonaisvaltaista aktivointia. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 se my\u00f6s auttaa saavuttamaan kokonaisvaltaisen oppimisprosessin, niin aivotutkimuksen mukaan, kuin my\u00f6s omien opetuskokemusteni perusteella. Esimerkiksi rumpujensoiton harjoittelussa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni improvisointiharjoitus, nimenomaan edist\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista oppimista, koska harjoituksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luovuutta ja mielikuvitusta sek\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 raajaa motorisiin ristikk\u00e4isliikkeisiin.<\/p>\n

    Improvisaatio osana oppimisprosessia on mielest\u00e4ni hyv\u00e4 keino saada oppilas tiedostamaan, mit\u00e4 omassa soitossa tapahtuu ja miksi. Oppilas p\u00e4\u00e4see ja joutuu pohtimaan omaa soittamistaan aivan eri tavalla kuin tarkkaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tyiss\u00e4 harjoituksissa. My\u00f6s oppiminen on kokonaisvaltaisempaa ja t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 improvisaatiota apuna k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

    L\u00e4hteet:<\/h3>\n

    Anttila, M. 2004. Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Joensuu: Joensuun Yliopisto.<\/p>\n

    Backlund, K. 2000. Improvisointi pop- jazzmusiikissa. Helsinki: WSOY.<\/p>\n

    Harris, P. 2006. Teaching Beginners. Improve Your Teaching! London: Faber Music.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kirjoittaja: Tomi K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu Mit\u00e4 improvisaatio on ja mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan? Monilla meist\u00e4 on saattanut joskus olla tunne soittotunnilla, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme, mist\u00e4 puhutaan, mutta emme konkreettisesti hahmota asiaa. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on ainakin itselleni tullut vastaan. Olen jazz-rumpalina usein miettinyt, mit\u00e4 soittaisin soolossa tai miten komppaisin soolon taustalla. Olen my\u00f6s kysynyt t\u00e4t\u00e4 asiaa soittotunnilla opettajiltani. […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[50,51,52,10],"class_list":["post-301","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-improvisaatio","tag-konstruktivismi","tag-oppimisprosessi","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=301"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2265,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions\/2265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=301"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=301"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=301"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}