{"id":289,"date":"2013-05-10T10:18:07","date_gmt":"2013-05-10T07:18:07","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=289"},"modified":"2023-09-10T17:34:09","modified_gmt":"2023-09-10T14:34:09","slug":"musiikkipedagogina-muistisairaiden-musiikkituokioissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/musiikkipedagogina-muistisairaiden-musiikkituokioissa\/","title":{"rendered":"Musiikkipedagogina muistisairaiden musiikkituokioissa"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja Anni P\u00e4tsi 2013, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu\"\"<\/a><\/strong><\/p>\n

Muistisairaat on vaikea sijoittaa musiikkipedagogiselle kent\u00e4lle. Kysymyksi\u00e4 her\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mihin tarvitaan pedagogiikkaa, pedagogisia taitoja, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 muusikkous vai vaaditaanko muistisairaiden musiikilliseen kohtaamiseen aina terapeuttisesti orientoitunutta l\u00e4hestymistapaa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelen omakohtaisen kokemuksen ja tutkimustiedon valossa muistisairaiden musiikkitoiminnan erityispiirteit\u00e4.<\/p>\n

Muistisairas on sairautensa vuoksi menett\u00e4nyt vuorovaikutuksellisen l\u00e4sn\u00e4olon ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Oman sis\u00e4isen kokemusmaailman jakaminen ja k\u00e4sittely on heikentynyt. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 ja oma fyysinen ja psyykkinen minuus ovat pirstaloituneet, k\u00e4yt\u00f6kseen tulee ahdistuneisuutta, n\u00e4enn\u00e4isesti irrallisia k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien toistoa. (Taipale, 1998, 72 \u2013 73.)<\/p>\n

Omassa kirkkomuusikon ty\u00f6ss\u00e4ni olen voinut luonnollisella tavalla yhdist\u00e4\u00e4 muusikon ja pedagogin l\u00e4hestymistavan. Kanttorin ty\u00f6n yksi n\u00e4k\u00f6ala on musiikkikasvattajan teht\u00e4v\u00e4. Nyt parhaillaan loppusuoralla olevat varhaisi\u00e4n musiikinopettajan opinnot ovat syvent\u00e4neet pedagogista ajattelutapaani ja vahvistaneet k\u00e4sityst\u00e4ni omasta opettajuudestani. Olen kokenut hyv\u00e4n\u00e4 pedagogisena l\u00e4ht\u00f6kohtana vahvaan kohtaamiseen sek\u00e4 ihmisen ja tilanteen ainutlaatuisuuteen perustuvan vuorovaikutuksen.<\/p>\n

Musisointi – joka miehen ja naisen oikeus?<\/h2>\n

Erilaiset muistih\u00e4iri\u00f6t ja -sairaudet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Muistisairaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvellaan olevan t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 noin 130 000. Niist\u00e4 voivat k\u00e4rsi\u00e4 jo ty\u00f6ik\u00e4iset, mutta edelleen muistisairauksia ilmenee eniten yli 65-vuotiailla. (Erkinjuntti & Huovinen 2008, 12 ja 23.) Muistisairauden yleistyminen johtuu v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteen muutoksesta, kun vanhimpien ik\u00e4luokkien suhteellinen osuus kasvaa (Viramo & Sulkava 2006, 23).<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (Ik\u00e4ihmisten palvelujen laatusuositus 2008:3, 12) m\u00e4\u00e4rittelee keskeisiksi ihmisarvoisen vanhuuden turvaaviksi eettisiksi periaatteiksi ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden, voimavaral\u00e4ht\u00f6isyyden, oikeudenmukaisuuden, osallisuuden, yksil\u00f6llisyyden ja turvallisuuden.<\/p>\n

Opetusministeri\u00f6n Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4minen kulttuurin ja taiteen keinoin sek\u00e4 osallisuuden lis\u00e4\u00e4minen yksil\u00f6n, yhteis\u00f6n ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden, arjen toimintojen ja ymp\u00e4rist\u00f6jen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) ty\u00f6hyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Opetusministeri\u00f6 linjaa tavoitteiksi kulttuurin ja taiteen vakiinnuttamisen osaksi hoitolaitosten arkea, jolloin kulttuuri ja hoitoty\u00f6 toimisivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja rinnakkain. (Liikanen H.-L. 2010:1) Mielest\u00e4ni on toisen ihmisen arvostamista, jos voimme hyv\u00e4\u00e4n hoivaan ja sit\u00e4 vaaliviin arvoihin kuuluvaksi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s musiikin ja muun taiteen sek\u00e4 kulttuurin.<\/p>\n

Ryhm\u00e4toiminta muistisairaiden parissa<\/h2>\n

Muistisairaiden parissa teht\u00e4v\u00e4n musiikkivirkistystoiminnan yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 tiedostaa hoitoty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulma. Dementoituneen ihmisen toimintakyvyn tukemisessa on l\u00e4ht\u00f6kohtana ihmisarvon s\u00e4ilytt\u00e4minen, yksityisyyden kunnioittaminen ja aikuisena kohtaaminen. Luottamuksellinen ja rehellinen hoitosuhde sek\u00e4 hyv\u00e4ksytyksi tulemisen tunne vahvistavat muistisairaan itsetuntoa ja omanarvontunnetta. P\u00e4ivitt\u00e4isill\u00e4 virikkeill\u00e4 ja toiminnoilla voidaan lis\u00e4t\u00e4 onnistumisen tunnetta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ahdistuneisuutta. \u00c4lyllisen ja emotionaalisen toimintakyvyn lis\u00e4ksi tuetaan fyysist\u00e4 ja sosiaalista toimintakyky\u00e4. Ryhm\u00e4muotoisessa toiminnassa muistisairas saa kokea yhteenkuuluvaisuutta ja turvallisuutta. Ryhm\u00e4n muodostamisessa kannattaa huomioida muistisairauden eri asteet ja muodostaa ryhm\u00e4 mahdollisimman toimivaksi. Dementoituneen henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nhistorian ja kiinnostusten kohteiden tiet\u00e4minen auttaa kuntouttavan toiminnan suunnittelussa. (Haikarainen, Heimonen & Raatikka 1997, 80 – 83.)<\/p>\n

Laulun voima<\/h2>\n

Ik\u00e4ihmisten ja el\u00e4kei\u00e4n ylitt\u00e4neiden musiikkiviriketoimintaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiinnitetyn viime vuosina enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin huomiota. Syksyll\u00e4 2011 p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja RAY:n yhteisesti rahoittamassa tutkimushankkeen tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 muistisairaille musiikkikuntoutusmenetelmi\u00e4 sek\u00e4 tutkia niiden vaikuttavuutta ja laajentaa menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valtakunnallisesti (S\u00e4rk\u00e4m\u00f6, Laitinen, Numminen, Tervaniemi, Kurki & Rantanen 2011, 5). Muistaakseni laulan -hankkeessa yhten\u00e4 muistisairaiden musiikkikuntoutusmenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin yhteislaulua. Toinen k\u00e4ytetty menetelm\u00e4 tutkimuksessa oli musiikin kuuntelu. Hankkeeseen liittyv\u00e4ss\u00e4 musiikkitoiminnassa terapeuttiset elementit muodostuivat tutuista lauluista ja ryhm\u00e4n tarjoamasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja tuesta. Vuorovaikutuksellisten tavoitteiden lis\u00e4ksi haluttiin tukea kognitiivista vireytt\u00e4, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja kielellisi\u00e4 kykyj\u00e4. (S\u00e4rk\u00e4m\u00f6 ym. 2011, 23.) Hankkeeseen kuuluneessa tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 musiikkitoiminnalla ja ennen kaikkea laulamisella on pitk\u00e4kestoisia positiivisia vaikutuksia muistisairaan mielialaan, el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja muistiin. Laulaminen palautti mieleen lapsuudenaikaisia henkil\u00f6it\u00e4 ja vaikutti positiivisesti omael\u00e4m\u00e4nkerralliseen ja kielelliseen muistiin. Raportissa viitataan my\u00f6s viime vuosina tehtyihin tutkimuksiin musiikin vaikutuksesta terveisiin ja muistisairaisiin vanhuksiin. Laulamisella ja musiikin kuuntelulla on havaittu olevan vaikutuksia esimerkiksi muistiin ja muistojen palautumiseen sek\u00e4 keskittymiskykyyn. El\u00e4v\u00e4 musiikki on my\u00f6s osoitettu tutkimuksissa teholtaan paremmaksi kuin nauhoitettu musiikki. (S\u00e4rk\u00e4m\u00f6 ym. 2011, 40- 42.)<\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 tehdyss\u00e4 pro gradu-ty\u00f6ss\u00e4 (Vanhala 2010, 62- 63) tutkittiin musiikin vaikutusta ik\u00e4ihmisten hyvinvointiin. Tutkimustuloksista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 musiikkitoiminta muun muassa auttoi muistojen ja tunteiden k\u00e4sittelyss\u00e4, sai rauhoittumaan sek\u00e4 vaikutti positiivisesti fyysiseen toimintakykyyn ja sosiaalisen toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen.<\/p>\n

Yksi yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 niin hoitajalle, l\u00e4heiselle kuin vierailevalle muusikolle tai musiikkiterapeutille on musiikki. Musiikki on se v\u00e4line, yhteinen kieli, jolla voi saavuttaa yhteyden. Musiikki tavoittaa my\u00f6s muistisairaan ja tuttu s\u00e4vel toimii yhteydenluojana koettuun el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tutun musiikin luomassa lyhyess\u00e4kin hetkess\u00e4 ihminen ik\u00e4\u00e4n kuin palaa hetkeksi omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Taipale, 1998, 70 \u2013 71.)<\/p>\n

Laulamisella on fysiologisia, psykofysiologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi hengityselimist\u00f6 ja suun motoriikka aktivoituvat ja itseilmaisu sek\u00e4 vuorovaikutus vahvistuvat. Oleellinen painoarvo on laulun sanoilla ja laulun merkityksell\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella tasolla. Merkityksellinen laulu voi auttaa saavuttamaan yhteyden omiin tunteisiin. (Jukkola 2011.) Yhteislaulu muistisairaiden musiikkituokioiden menetelm\u00e4n\u00e4 vaikuttaa tutkimusten ja omien kokemusteni valossa toimivimmalta musisointi- ja vuorovaikutusmenetelm\u00e4lt\u00e4. Laulaminen ei edellyt\u00e4 instrumenttien hallintaa. Oma \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 riitt\u00e4\u00e4. Yhteislaulu onnistuu ilman s\u00e4estyst\u00e4, mutta laulamista tukee s\u00e4estys, joka voi olla paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4 soitettua tai taustanauhalta tulevaa.<\/p>\n

Musiikkiprojekti muistisairaiden kanssa<\/h2>\n

Toteutin muistisairaiden musiikkitoimintaprojektin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 Vaajakoskella sijaitsevassa Harju-hovin palvelutalossa kev\u00e4ttalvella 2012. Vuonna 2009 toimintansa aloittanut palvelutalo tarjoaa 57 asukaspaikkaa tehostetun palveluasumisen piiriss\u00e4. Asukkaat ovat p\u00e4\u00e4osin muistisairaita ja henkil\u00f6kunta on paikalla ymp\u00e4rivuorokautisesti. Harjuhovissa on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti maanantaisin p\u00e4i-v\u00e4toiminnanohjaajan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 ohjelmatuokio, jonka sis\u00e4lt\u00f6 vaihtelee yhteislauluista ja musiikin kuuntelusta jutteluun ja muistelemiseen. Jakson aikana musiikkiryhm\u00e4\u00e4n osallistui keskim\u00e4\u00e4rin kymmenen asukasta ja keski-i\u00e4lt\u00e4\u00e4n he olivat noin 80-vuotiaita. P\u00e4iv\u00e4toimintaohjaajan mukaan kaikilla musiikkitoimintaan osallistujilla oli keskivaikea dementia. (Kauppinen, henkil\u00f6kohtainen tiedonanto 27.3.2012.) Osallistujat olivat rollaattorin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 huolimatta mielest\u00e4ni fyysisesti hyv\u00e4kuntoisia ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sairauteensa n\u00e4hden. Yht\u00e4 asukasta lukuun ottamatta kaikki pystyiv\u00e4t vastaamaan kysymyksiin (esim. s\u00e4\u00e4st\u00e4) ja kertomaan oman nimens\u00e4 ja syntym\u00e4paikkansa. Ryhm\u00e4 oli musiikillisesti aktiivinen ja osallistujat olivat valtaosin samoja joka kerta.<\/p>\n

Musiikkituokioiden toteutus<\/h2>\n

J\u00e4rjestin talvella 2012 nelj\u00e4 per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 viikkoina toteutettua musiikkituokiota. Tuokiot j\u00e4rjestet-tiin maanantaisin kello 10 ja tuokiot kestiv\u00e4t 45 minuuttia. Musiikkiryhm\u00e4n kokoontumistilana toimi p\u00e4iv\u00e4sali, jossa pienin etuk\u00e4teisj\u00e4rjestelyin oli mahdollista istua my\u00f6s piiriss\u00e4. Piirimuodos-telma osoittautuikin mielekk\u00e4imm\u00e4ksi, koska se mahdollisti katsekontaktin lis\u00e4ksi k\u00e4sikontaktin vieress\u00e4 istuvaan henkil\u00f6\u00f6n. P\u00e4iv\u00e4toiminnanohjaaja oli mukana joka kerta ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4. Oma roolini oli lauluvalintojen tekemisen ja laulattamisen lis\u00e4ksi musiikkituokion juontaminen alusta loppuun. Jokainen tapaamiskerta oli suunniteltu erikseen edellisen kerran perusteella. Ohjelman sis\u00e4ll\u00f6n pyrin rakentamaan sellaiseksi, ett\u00e4 joka kerta olisi niin fyysisi\u00e4, kognitiivisia kuin sosiaa-lisiakin tavoitteita, jotka tukevat my\u00f6s musiikkiterapeuttisia tavoitteita.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana Hopeaharjun musiikkituokioille oli p\u00e4\u00e4osin kansan- ja maakuntalauluista valitsemani yhteislaulut. Lauloimme esimerkiksi Arvon mekin ansaitsemme, Kaksipa poikaa Kurikasta, Tuonne taakse mets\u00e4maan ja K\u00f6r\u00f6 k\u00f6r\u00f6 kirkkoon sek\u00e4 Piu pau papin kello. Musiikkituokiossa vuorottelivat ennest\u00e4\u00e4n tutut yhteislaulut ja laululeikit sek\u00e4 lauloimme my\u00f6s levylt\u00e4 kuunnellun musiikin muka-na. My\u00f6s spontaanisti musisointi-tilanteessa sanoittamani lyhyet laulut olivat k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia ja osallistujat alkoivat laulaa pian mukana. K\u00e4ytin alku- ja loppulauluina itse muokkaamiani lyhyit\u00e4 lauluja, jotka ryhm\u00e4 oppi pian. Samana toistuvan alkulaulun j\u00e4lkeen laulettiin nimilaulu, jonka koin t\u00e4rke\u00e4ksi. My\u00f6s osallistujat vaikuttivat kuuntelevan \u201domaa s\u00e4keist\u00f6\u00e4\u00e4n\u201d mielell\u00e4\u00e4n. Yhden tuokion aikana laulettiin keskim\u00e4\u00e4rin 11 laulua. Laulettuja yhteislauluja kertyi yhteens\u00e4 22. Samanlaisena toistuvien alku- ja loppuhetkien v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 aika rytmittyi laulujen ja niihin liittyvien \u201djuontojen\u201d vuoropuheluksi. Ryhm\u00e4 oli laulavainen, mutta sen sijaan keskusteluun tai rupatteluun ei monikaan ryhtynyt, vaikka siihenkin olisi ollut mahdollisuus.<\/p>\n

Yht\u00e4 kertaa lukuun ottamatta musiikkituokioissa ei k\u00e4ytetty lauluvihkoja, vaan laulut laulettiin ulkomuistista ja n\u00e4in ollen k\u00e4det j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s vapaiksi erilaisiin aktivoiviin k\u00e4siliikkeisin, kuten taputtamiseen. Tarkastelemissani aiheesta tehdyiss\u00e4 opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleisimmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen lauluvihkot, eik\u00e4 vihkojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen ole niiss\u00e4 kiinnitetty huomioita. Valtaosa musiikkiryhm\u00e4mme lauluista laulettiin ilman s\u00e4estyst\u00e4, mutta muutamiin lauluihin sopi 5-kielisen kanteleen k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4estyssoittimena. Lauluja laulettiin my\u00f6s cd-levylt\u00e4 kuuluvaa lauluesityst\u00e4 tukena k\u00e4ytt\u00e4en. Erityist\u00e4 teema-ajattelua en musiikkipiirin tapaamisiin suunnitellut, sen sijaan kaikkien nelj\u00e4n tapaamiskerran yleisteemaksi voisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 leppoisan yhdess\u00e4olon tuttujen laulujen parissa.<\/p>\n

Ty\u00f6skentelyni menetelm\u00e4t olivat laulaminen ja erilaiset toiminnalliset liikuntaharjoitteet kuten taputtaminen, vilkuttaminen ja jalkojen py\u00f6rittely ja t\u00f6mist\u00e4minen. Havaintoni oli, ett\u00e4 fyysinen aktivointi aktivoi my\u00f6s laulamista. Laulumonisteita en k\u00e4ytt\u00e4nyt, koska ne helposti viev\u00e4t kaiken huomion ja muistisairas p\u00e4\u00e4tyy vaan selailemaan vihkoa sen sijaan ett\u00e4 laulaisi mukana.<\/p>\n

Vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta<\/h2>\n

Tarkastelin interventiojaksolla vuorovaikutusta ja sen merkityst\u00e4. Vuorovaikutuksen merkitys voidaan unohtaa muiden ulkoisten tekij\u00f6iden viedess\u00e4 huomion, kuten ett\u00e4 onko laulumonisteita tai piano k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Olen kuullut monta kertaa hoitohenkil\u00f6kunnan j\u00e4senen sanovan, ett\u00e4 h\u00e4n ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhusten parissa musiikkia, kun ei osaa laulaa tai soittaa. Jollei pysty luontevaan vuorovaikutukseen ja aitoon kommunikointiin, se voi olla este. Laulun sanat voi aloittaa lorunakin, ja vanhukset saattavat jatkaa laulua siit\u00e4 eteenp\u00e4in. Kaikkea voi kokeilla, siin\u00e4 ei menet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n vuoksi suhtaudun ristiriitaisesti pedagogiseen ajatteluun, ett\u00e4 ohjaajan tai opettajan tulisi aina itse laulaa tai soittaa ammattimuusikkomaisesti.<\/p>\n

Oma l\u00e4ht\u00f6kohtani dementikkojen musiikkiviriketoiminnassa on kohtaaminen ja vuorovaikutus. Huolellinen k\u00e4ttely tai olkap\u00e4\u00e4lle taputus tervehtiess\u00e4ni osallistujia antaa itselleni aikaa n\u00e4hd\u00e4 vanhus persoonana ja toisena ihmisen\u00e4. N\u00e4slindh – Ylispanger (2012, 67 -70) korostaa vanhusty\u00f6ss\u00e4 kosketukseen liittyv\u00e4\u00e4 kehollisuuden merkityst\u00e4. Kosketuksen merkitys on suuri, empaattinen kosketus voi edist\u00e4\u00e4 vanhuksen my\u00f6nteist\u00e4 kokemusta omasta kehostaan ja olemassaolostaan. Kosketuksen tulee olla hienovaraista ja arvostavaa sek\u00e4 vanhukseen keskittynytt\u00e4. My\u00f6s Taipale (1998, 76) n\u00e4kee vuorovaikutustilanteissa fyysisen kontaktin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 katseen ja muun henkil\u00f6kohtaisen huomioimisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n

Yhteen kokoontunut joukko ei ole vain nimet\u00f6n ryhm\u00e4 vaan se koostuu ihmisist\u00e4, joilla on el\u00e4m\u00e4nhistoria ja tausta. Tervehtimis- ja hyv\u00e4stelyrutiini toistuu joka kerta, vaikka ryhm\u00e4 olisi vakiintunut. Henkil\u00f6kunnan kanssa on hyv\u00e4 perehty\u00e4 osallistujien sellaisiin ominaispiirteisiin tai tapoihin, joilla mahdollisesti on merkityst\u00e4 ryhm\u00e4toiminnassa. Vanhuksen kanssa voi my\u00f6s esim. taputtaa yhdess\u00e4, mutta ket\u00e4\u00e4n ei saa pakottaa ja t\u00e4m\u00e4 juuri vaatii hienovaraisuutta ja tilanteen aistimista. Kosketuksen tulee olla niin selke\u00e4\u00e4, ettei sen merkitys j\u00e4\u00e4 vanhukselle ep\u00e4selv\u00e4ksi. Ik\u00e4ihmisen n\u00e4k\u00f6- ja kuuloaisti voi olla alentunut, joten viestinn\u00e4n tulee olla selke\u00e4\u00e4 my\u00f6s visuaalisesti ja kielellisesti.<\/p>\n

Vuorovaikutukseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen valmentavia opintoja tulisi koulutuksessa lis\u00e4t\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Kasvava ik\u00e4ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja erilaiset palveluasuntomuodot tarjonnevat ty\u00f6llistymismahdollisuuksia my\u00f6s musiikkipedagogeille. Musiikkioppilaitosten olisikin syyt\u00e4 tarjota mahdollisuus erikoistua ik\u00e4ihmisten ja muistisairaiden musiikkitoimintaan. Varsinkin muistisairaiden parissa teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 perehtymist\u00e4<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Erkinjuntti, T. & Huovinen, M. 2008. Kun muisti pett\u00e4\u00e4. Muistih\u00e4iri\u00f6t ja etenev\u00e4t muistisairaudet. Porvoo: WS Bookwell Oy.<\/p>\n

Haikarainen, M., Heimonen, S. & Raatikka, T. 1997. Dementoituvan ihmisen toimintakyvyn arviointi, seuranta ja tukeminen. Teoksessa Dementoituva hoitoty\u00f6n asiakkaana. Toim. S. Heimonen ja P. Voutilainen. Tampere: Kirjayhtym\u00e4 Oy.<\/p>\n

Ik\u00e4ihmisten palvelujen laatusuositus. 2008:3. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja. Helsinki: Yliopistopaino. Viitattu 15.2.2013.\u00a0 http:\/\/www.stm.fi\/julkaisut\/nayta\/-\/_julkaisu\/1063089#fi<\/p>\n

Jukkola, R. 2011. Musiikkiterapian perusmenetelmi\u00e4. Soittaminen ja laulaminen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n avoin yliopisto, musiikkiterapian perusopinnot. Luentomateriaali.<\/p>\n

Kauppinen, S. P\u00e4iv\u00e4toiminnanohjaaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunki. Haastattelu 27.3.2012.<\/p>\n

Liikanen H.-L. 2010:1. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia \u2013 ehdotus toimintaohjelmaksi 2010 \u2013 2014. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Opetusministeri\u00f6n julkaisuja. Helsinki: Yliopistopaino. Viitattu 16.2.2013. http:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/Julkaisut\/2010\/Taiteesta_ja_kulttuurista_hyvinvointia.html<\/p>\n

Miina Sillanp\u00e4\u00e4 -s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Viitattu 16.2.2013. http:\/\/www.miinasillanpaansaatio.fi\/fin\/tutkimus-_ja_kehittamistoiminta\/kehitamme_parhaillaan\/muistaakseni_laulan\/<\/p>\n

N\u00e4slindh-Ylispanger, A. 2012. Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edist\u00e4minen. Porvoo: Edita Publishing Oy.<\/p>\n

S\u00e4rk\u00e4m\u00f6, T., Laitinen, S., Numminen, A., Tervaniemi, M., Kurki, M. & Rantanen, P. 2011. Muistaakseni laulan: Musiikin k\u00e4ytt\u00f6 muistisairaiden mielialan, el\u00e4m\u00e4nlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisusarja A:10. Helsinki: Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

Taipale, M. 1998. Musiikki dementoituvan ihmisen hoidon v\u00e4lineen\u00e4. Teoksessa Kuntouttava ty\u00f6ote dementoituvien hoitoty\u00f6ss\u00e4. Toim. S. Heimonen ja P. Voutilainen. Tampere: Kirjayhtym\u00e4 Oy.<\/p>\n

Vanhala, K. 2010. Musiikin vaikutus ik\u00e4\u00e4ntyneiden asukkaiden hyvinvointiin kahdessa jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isess\u00e4 palvelutalossa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Musiikkikasvatus. Pro gradu -ty\u00f6.<\/p>\n

Viramo, P. & Sulkava, R. 2006. Muistih\u00e4iri\u00f6iden ja dementian epidemiologia. Teoksessa Muistih\u00e4iri\u00f6t ja dementia. Toim. T. Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne, & H. Soininen, H. H\u00e4meenlinna: Duodecim. 23\u201339<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja Anni P\u00e4tsi 2013, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu Muistisairaat on vaikea sijoittaa musiikkipedagogiselle kent\u00e4lle. Kysymyksi\u00e4 her\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mihin tarvitaan pedagogiikkaa, pedagogisia taitoja, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 muusikkous vai vaaditaanko muistisairaiden musiikilliseen kohtaamiseen aina terapeuttisesti orientoitunutta l\u00e4hestymistapaa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelen omakohtaisen kokemuksen ja tutkimustiedon valossa muistisairaiden musiikkitoiminnan erityispiirteit\u00e4. Muistisairas on sairautensa vuoksi menett\u00e4nyt vuorovaikutuksellisen l\u00e4sn\u00e4olon ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Oman sis\u00e4isen kokemusmaailman jakaminen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[46,21,45],"class_list":["post-289","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-muistisairaus","tag-musiikin-ryhmaopetus","tag-musiikkiprojekti"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/289","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=289"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/289\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2267,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/289\/revisions\/2267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=289"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=289"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}