{"id":270,"date":"2013-05-10T09:22:21","date_gmt":"2013-05-10T06:22:21","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=270"},"modified":"2023-09-10T17:37:00","modified_gmt":"2023-09-10T14:37:00","slug":"sisaista-paloa-etsimassa-motivaatio-musiikin-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/sisaista-paloa-etsimassa-motivaatio-musiikin-maailmassa\/","title":{"rendered":"Sis\u00e4ist\u00e4 paloa etsim\u00e4ss\u00e4 \u2013 Motivaatio musiikin maailmassa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kirjoittajat: Karoliina Markkanen ja Tomi Fr\u00f6berg 2013, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/span><\/span><\/strong><\/p>\n

\u201dMulla oli 7-9 -vuotiaita b\u00e4ndioppilaita, joista kaikki halus soittaa Smoke on the water -biisi\u00e4. Ajattelin, ett\u00e4 kyseinen biisi on heille viel\u00e4 aivan liian vaikee, sill\u00e4 jo yhden basso\u00e4\u00e4neen soittaminen n\u00e4tisti tuotti heille suunnattomia vaikeuksia. Oppilaat kuitenkin toivoivat kappaletta useamman viikon ajan, ja lopulta suostuin antamaan heid\u00e4n kokeilla. Annoin biisin heille l\u00e4ksyksi, ja seuraavalla viikolla kaikki osas sen. Se kertoo musta motivaatiosta kaiken. Sitten ku se juttu kolahtaa niin ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ihan hirveesti.\u201d\u00a0 -N\u00e4in kertoo yksi haastattelemistamme musiikkipedagogeista.<\/span><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 on motivaatio?<\/span><\/span><\/h2>\n

Motivaatio on liikkeelle paneva voima, joka saa ihmisen toimimaan. Motivaatiota on kahdenlaista: ulkoista ja sis\u00e4ist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kahta erottaa ihmisen oma tahto. Sis\u00e4inen motivaatio on ihmisen tarve tehd\u00e4 asioita. Asian tekeminen on mielek\u00e4st\u00e4 ja tuottaa tyydytyst\u00e4 ja sit\u00e4 haluaa tehd\u00e4 juuri sen itsens\u00e4 takia. Sis\u00e4isi\u00e4 motiiveja ovat esimerkiksi rakkaus musiikkiin sek\u00e4 ihmisen halu tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja kehitty\u00e4.<\/span> (Nederstr\u00f6m 2011.)\u00a0\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Ulkoinen motivaatio liittyy n\u00e4ytt\u00e4misen haluun, statukseen, julkiseen tunnustukseen tai rahapalkkioihin. Ulkoisesti motivoidun ty\u00f6n mielekkyys voi kadota, jos palkkio voidaan saada v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4, esimerkiksi lottovoitolla.<\/span> (Nederstr\u00f6m 2011). Muusikolla ulkoisia motivaattoreita voivat olla mm. tuleva esiintyminen tai keikka.<\/span><\/span><\/p>\n

Sis\u00e4isen ja ulkoisen motivaation ero voi olla h\u00e4ilyv\u00e4. Sis\u00e4inen motivaatio voi lopahtaa esimerkiksi tilanteessa, jossa mukavasta harrastuksesta tuleekin leip\u00e4ty\u00f6, ja vaikka tavoite on sama kuin ennen, motivaatio muuttuu ulkoiseksi. Eli vapaaehtoisesti tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 tuleekin \u201dpakkopullaa\u201d. Ulkoiseen motivaatioon voi liitty\u00e4 negatiivinen s\u00e4vy, kun taas sis\u00e4inen motivaatio syntyy ihmisen halusta ja ilosta toimia. <\/span>(Nederstr\u00f6m 2011.)<\/span><\/span><\/p>\n

Ker\u00e4t\u00e4ksemme vinkkej\u00e4 motivointiin haastattelimme noin pariakymment\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun musiikinopettajaa ja -opettajaopiskelijaa. Haastattelut olivat yksil\u00f6haastatteluja. Osa niist\u00e4 nauhoitettiin ja osa kirjattiin suoraan yl\u00f6s. Kysyimme millaisiin motivaatio-ongelmiin haastateltavat ovat t\u00f6rm\u00e4nneet ja kuinka he ovat niist\u00e4 selvinneet omalla soitto- sek\u00e4 opettajaurallaan. Osa haastateltavista ty\u00f6skenteli ryhmien, osa yksityisoppilaiden kanssa. Oppilaita oli lapsista vanhuksiin. Vastauksissa oli paljon yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 ja motivointikeinot usein samantyylisi\u00e4 eri ihmisill\u00e4. Kokosimme artikkeliin haastateltaviemme ajatuksia.<\/span><\/span><\/p>\n

Oppilaiden motivointi<\/span><\/span><\/h2>\n

Moni haastateltavistamme oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 oppilaalle on hyv\u00e4 kertoa, miksi jotakin asiaa harjoitellaan. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti harjoittelevalta oppilaalta saattaa loppua mielenkiinto vaikeissa kohdissa. Kun h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tietty tyls\u00e4lt\u00e4kin tuntuva tekniikkaharjoitus auttaa h\u00e4nt\u00e4 tulevaisuudessa, auttaa se h\u00e4nt\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n motivoituneena. Hyv\u00e4 huomio on my\u00f6s se, ett\u00e4 etenkin aikuisille voi tuoda esille musiikillisen harjoituksen vaikutuksen muihin asioihin, kuten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/span><\/span><\/p>\n

Ulkoinen motivointi toimii usein pienill\u00e4 lapsilla ja heit\u00e4 on hyv\u00e4 motivoida konkreettisesti. Hyvin soitetusta harjoituksesta voi antaa vaikka tarran nuottivihkoon. T\u00e4t\u00e4 vahvistaa my\u00f6s Pavlovin ehdollistumisteoria, jossa haluttua toimintaa vahvistetaan palkkioilla (Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006, 14-17.). Positiivinen palaute, kehuminen ja onnistumisen kokemukset viev\u00e4t pitk\u00e4lle. Skinner tutki rankaisun ja palkitsemisen metodeita ja kehitti niiden pohjalta mallioppimisteorian, jossa ihminen oppii palautteen kautta (Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006, 14-17.). V\u00e4litavoitteiden asettaminen ja harjoittelup\u00e4iv\u00e4kirjat toimivat monien haastateltavien mielest\u00e4 hyvin. My\u00f6s harjoittelun pilkkominen osiin koettiin tehokkaana motivointikeinona. <\/span><\/span><\/p>\n

Nuorilla ja aikuisilla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kasvattaa sis\u00e4inen motivaatio ja siirt\u00e4\u00e4 harjoittelun palo oppilaaseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi luoda my\u00f6nteinen suhde harjoitteluun. Oppiaita voi my\u00f6s motivoida harjoittelemaan ulkoisilla keinoilla, vaikkapa tulevalla esiintymisell\u00e4.\u00a0 <\/span>My\u00f6s kappalevalinnoilla on merkityst\u00e4 ja ne pit\u00e4isi valita oppilasl\u00e4ht\u00f6isesti esimerkiksi oppilaan musiikillisten mieltymysten mukaan. Kappalevalinnoissa tulisi my\u00f6s ottaa huomioon oppilaan taitotaso, jotta oppilas pystyisi soittamaan kappaleen ja saisi t\u00e4t\u00e4 kautta onnistumisen kokemuksia. Ihailu ja huomio motivoivat soittamaan hyvin. Musiikkia harrastamalla saa usein kavereita ja sosiaalisia suhteita. <\/span><\/span><\/p>\n

Maslow on kehitt\u00e4nyt tarvehierarkian, jonka mukaan fyysiset tarpeet, kuten hengitt\u00e4minen, ruoka ja juoma ovat alimpana ja n\u00e4in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Ylemp\u00e4n\u00e4 ovat henkiset tarpeet, kuten itseluottamus, taiteellisuus ja itsens\u00e4 toteuttaminen ym. (Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006, 14-17.).\u00a0 <\/span>Aikuisilla soittamiseen tuleekin er\u00e4\u00e4nlainen \u201dhyvinvoinnin aspekti\u201d.<\/span>\u00a0 <\/span>Soittaminen ei siis ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ammattimaista vaan mukava, rentouttava harrastus, jossa voi tavata muita ihmisi\u00e4.<\/span>\u00a0 <\/span>Vanhemmilla musiikin harrastajilla on usein halu oppia ja silloin opettajan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 olemassa olevan motivaation yll\u00e4pit\u00e4minen ja ruokkiminen. Sek\u00e4 nuorille, ett\u00e4 vanhemmille oppilaille yhteist\u00e4 on se, ett\u00e4 he kaipaavat kannustamista ja aitoa positiivista palautetta. <\/span><\/span><\/p>\n

Vanhempien ja kodin tuki<\/span><\/span><\/h2>\n

Poikkeuksetta kaikki haastateltavamme olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vanhempien tuki on lapsen motivoinnissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vanhemmat antavat fyysisen tuen, eli maksavat harrastuksen ja kuljettavat niihin. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 he arvostavat lapsen harrastusta ja ovat siit\u00e4 innostuneita. Monien mielest\u00e4 olisi hy\u00f6dyllist\u00e4, jos vanhemmat k\u00e4visiv\u00e4t silloin t\u00e4ll\u00f6in lapsen mukana soittotunnilla. N\u00e4in he tiet\u00e4isiv\u00e4t, mit\u00e4 siell\u00e4 on tehty, soitettu ja puhuttu ja pystyisiv\u00e4t ohjaamaan ja valvomaan lapsen harjoittelemista my\u00f6s kotona. Opettaja voi suoraan neuvoa my\u00f6s vanhempia, esim. v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotona sanaa \u201dsoittol\u00e4ksy\u201d ja kehottaa kannustamaan lapsia sanomalla \u201dMeneh\u00e4n nyt soittamaan.\u201d Aina ei tarvitse soittaa edes niit\u00e4 opettajan antamia soittol\u00e4ksyj\u00e4, vaan t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n soittaa jotakin. <\/span><\/span><\/p>\n

On my\u00f6s tapauksia, etenkin nuorten kohdalla, jossa vanhemmat eiv\u00e4t tue musiikin harrastusta, mutta nuori on silti motivoitunut. Nuori saattaa jopa kapinoida vanhempiaan vastaan musiikin harrastamisella. Kodin ongelmat saattavat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s lapsen k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 soittotunnilla. Opettajana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ettei ole yksin vastuussa oppilaan motivoinnista. Jos soittoharrastus ei kiinnosta lasta, opettaja voi yhdess\u00e4 vanhempien kanssa mietti\u00e4, kannattaako lapsen yleens\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tunneilla. Harrastus on kuitenkin lapsen, ei vanhempien. <\/span><\/span><\/p>\n

Onko oppilaalla motivaatiota?<\/span><\/span><\/h2>\n

Oppilaan motivaation puuttumisen huomaa monista asioista, kuten keskittymiskyvyn puutteesta, passiivisuudesta tunneilla ja liiallisesta jutustelusta jonka tarkoituksena on \u201dtappaa aikaa\u201d.\u00a0 <\/span>Moni saattaa puuhailla omiaan, h\u00e4irit\u00e4 ryhm\u00e4tunneilla eik\u00e4 opettajan viesti mene perille. Oppilas saattaa tuntea h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja syyllisyytt\u00e4 siit\u00e4, ettei ole harjoitellut. Joskus oppilas on defensiivinen ja pys\u00e4htyy johonkin tilanteeseen, josta ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in. T\u00e4ll\u00f6in opettajallekin tulee olo, ett\u00e4 homma ei etene ja ilmapiiri on ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4. Oppilas voi kommenteillaan mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 tuntia ja olla ns. \u201dsuloisen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n\u201d. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n on ylpe\u00e4 siit\u00e4, ettei ole harjoitellut, sen sijaan ett\u00e4 olisi asiasta pahoillaan. <\/span><\/span><\/p>\n

Tietysti kaikkein suurin merkki oppilaan motivaation puuttumisesta on se, ett\u00e4 oppilas ei kehity eik\u00e4 edisty. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa motivointikeinoja on syyt\u00e4 tehostaa tai jopa keksi\u00e4 uusia. Voi kuunnella enemm\u00e4n oppilaan toiveita, lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haasteita, vaihtaa musiikkityylej\u00e4. Joissain tapauksissa (etenkin pienempien lasten kohdalla) on hyv\u00e4 ottaa vanhempiin yhteytt\u00e4 ja keskustella heid\u00e4n kanssaan asiasta. \u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Oppilailla voi olla ep\u00e4realistinen k\u00e4sitys omista taidoistaan ja harjoittelun tehokkuudesta. T\u00e4ll\u00f6in oppilaan panos harjoitteluun ja omat odotukset eiv\u00e4t kohtaa. Odotukset ovat ristiriidassa osaamisen kanssa. Varsinkin nuoremmat oppilaat haluaisivat osata soittaa kappaleen, mutta sen harjoittelu ei kiinnosta. Monesti he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 harjoittelun ja osaamisen suoraa yhteytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi opettajan hyv\u00e4 tehd\u00e4 selv\u00e4ksi oppilaalle jo varhaisessa vaiheessa. Nuorille oppilaille voi my\u00f6s konkretisoida harjoittelun hy\u00f6dyn, esimerkiksi kertomalla: \u201dJos harjoittelet t\u00e4t\u00e4 10 minuuttia p\u00e4ivitt\u00e4in, niin opit t\u00e4m\u00e4n asian t\u00e4ss\u00e4 ajassa\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

Opetus ryhmiss\u00e4<\/span><\/span><\/h2>\n

Ryhm\u00e4opetuksessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme usein ongelmaan, jossa osa ryhm\u00e4l\u00e4isist\u00e4 on motivoituneempia kuin toiset. T\u00e4m\u00e4 koetaan usein suurena haasteena opetuksessa. Kokoonpanoja, sovituksia ja materiaaleja vaihtamalla voi saada uutta mielenkiintoa kappaleisiin ja tunteihin. Huomion voi vied\u00e4 hetkeksi johonkin aivan muualle (pienill\u00e4 lapsilla vaikka jokin \u201dsalaisuus\u201d joka kuiskataan) ja jatkaa vasta sen j\u00e4lkeen oikeaan asiaan. Tunnin rakenne on otettava huomioon niin, ett\u00e4 keskittymiskyky s\u00e4ilyy. Taukoja on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sopivissa kohdissa. Vaihtelu ja uudet asiat motivoivat ja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mielenkiinnon. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 opettaja on itse innostunut ja huomioi, ett\u00e4 haasteet ovat jokaiselle sopivalla tasolla. Olsonen toteaa kirjassaan, ett\u00e4 opettajan uskallus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa persoonaansa ty\u00f6kaluna ja pit\u00e4\u00e4 soittotuntien mielekkyys ja haastavuus sopivalla tasolla yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oppilaiden motivaatiota (Olsonen 2012, 28-29). Oppilaalta voi my\u00f6s kysy\u00e4 suoraan, miten tunneista saisi oppilaan mielest\u00e4 viihtyis\u00e4n, varsinkin jos oppilaan on \u201dpakko\u201d k\u00e4yd\u00e4 tunneilla esim. vanhempien painostuksesta. <\/span><\/span><\/p>\n

Ryhm\u00e4opetuksessa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon ryhm\u00e4n oppilaiden erilaiset valmiudet ja mielihalut.\u00a0 <\/span>Oppilasl\u00e4ht\u00f6isyys on my\u00f6s ryhm\u00e4opetuksessa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Marja Olsonen kirjoittaa teoksessaan Hyv\u00e4 soiton opettaminen eri oppimistyyleist\u00e4 ja siit\u00e4, miten niiden huomioon ottaminen jokaisen oppilaan kohdalla edist\u00e4\u00e4 oppimista (Olsonen 2012, 27). Ryhm\u00e4\u00e4 voi kokeilla eriytt\u00e4\u00e4, eli jakaa osalle haastavampia teht\u00e4vi\u00e4 ja helpompia toisille. T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Jos eriytetty oppilas tajuaa saaneensa helpompia teht\u00e4vi\u00e4, haluaa h\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 h\u00e4nelle opetetaan kaikki vaikeammatkin asiat. T\u00e4t\u00e4 on havaittu etenkin nuorten keskuudessa. <\/span><\/span><\/p>\n

Ryhm\u00e4soitossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 korostaa oppilaille, ett\u00e4 jokainen j\u00e4sen yhtyeess\u00e4 ja jokainen nuotti teoksessa on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4. Esim. edistyneemmille oppilaille voi muistuttaa, ett\u00e4 soitettavassa teoksessa ei ole v\u00e4hempiarvoisia nuotteja, jos he kokevat kappaleen liian helppona.\u00a0 <\/span>Ryhm\u00e4n j\u00e4senill\u00e4 on my\u00f6s kollektiivinen vastuu, joten he voivat motivoida ja painostaa toisiaan ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 harjoittelemaan sovitut yhteiset asiat. <\/span><\/span><\/p>\n

Ryhmi\u00e4 ohjattaessa opettajan on luotava ilmapiiri rennoksi ja mukavaksi. On oltava hyvin selke\u00e4: On kerrottava aikataulut ja tavoitteet etuk\u00e4teen. Se luo ryhm\u00e4l\u00e4isille turvallisen ja rauhallisen olotilan ja kertoo, ett\u00e4 opettaja tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tekee. Opettajan on oltava varma itsest\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ep\u00e4varmuus heijastuu heti oppilaisiin. Vapaaehtoisista ryhmist\u00e4 puhuttaessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 my\u00f6s siihen ongelmaan, ett\u00e4 toiset ottavat harrastuksen vakavammin kuin toiset. Toisille ei ole niin v\u00e4li\u00e4, kuinka vaikkapa esitykset menev\u00e4t, kun taas toiset haluavat tehd\u00e4 mahdollisimman hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

Mik\u00e4 motivoi opettajaa soittamaan? <\/span><\/span><\/h2>\n

Raha ja palkkiot yleens\u00e4 motivoivat, mutta kiire rajoittaa omaa soiton harjoittelua. My\u00f6s perhe- ja muu el\u00e4m\u00e4 voi vied\u00e4 aikaa omalta harjoittelulta. Toiset opettajat ovat hyvin ty\u00f6orientoituneita: He kokevat olevansa vastuussa ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja haluavat olla hyvi\u00e4 siin\u00e4. Se lis\u00e4\u00e4 motivaatiota. My\u00f6s hyvin tehty ty\u00f6 ja siit\u00e4 saatu positiivinen palaute motivoi. Opetus on vastavuoroista, eli opettaja voi kokea oppivansa samalla, kun oppilaskin. Tulee tunne, ett\u00e4 opitaan yhdess\u00e4 ja saa oppilaasta omaa luovuutta irti. Esim. muskarissa lapsi ehdottaa, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jotain asiaa n\u00e4in, h\u00e4nen tavallaan, ja kaikki yhtyv\u00e4t tekemiseen. Siit\u00e4 lapselle syntyv\u00e4 riemu antaa opettajalle motivaatiota. Toiset oppilaat antavat energiaa, toiset valitettavasti viev\u00e4t sit\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

Musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaita tunteita. Hyv\u00e4n musiikin kuuleminen motivoi harjoittelemaan, jotta p\u00e4\u00e4sisi itsekin samanlaiseen lopputulokseen. On tietysti tilanteita, kuten esiintymisi\u00e4, joita varten on pakko harjoitella.\u00a0 <\/span>Ulkoinen pakko voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen halun harjoitella. Harjoittelusta tulee kuin positiivinen sairaus; ilman soittamista ei voi el\u00e4\u00e4 ja voi yht\u00e4kki\u00e4 huomata haluavansa soittaa y\u00f6t l\u00e4peens\u00e4, vaikka kukaan ei siihen pakota.<\/span><\/span><\/p>\n

Soittomotivaatiota voi alentaa ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja siit\u00e4 saadun palkkion suhde. Tulee kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 yleis\u00f6lle ei ole merkityst\u00e4 soittaako keikoilla hyvin vai huonosti. Harjoittelet jotain vaikeaa teosta vuoden, ja saat pienen summan rahaa kun esit\u00e4t sen, kun taas soittamalla \u201dhelpompaa musiikkia\u201d, jota t\u00e4ytyy harjoitella paljon v\u00e4hemm\u00e4n, saatat saada moninkertaisen palkkion. Motivaatio voi olla my\u00f6s ns. ammatillista. Keikalle tilattu soitettava musiikki ei t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miellyt\u00e4 itse\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti, mutta sen soittamisesta saatu hyv\u00e4 palaute ja tunne siit\u00e4, ett\u00e4 on hoitanut ty\u00f6ns\u00e4 hyvin, motivoi my\u00f6s itse\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

Mist\u00e4 motivaatio opettamiseen?<\/span><\/span><\/h2>\n

Soittotaitoa on pidett\u00e4v\u00e4 yll\u00e4, jotta pystyy n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaalle soittotunnilla esimerkki\u00e4. Banduran teorian mukaan ihminen oppiikin matkimalla ja seuraamalla muita ihmisi\u00e4 (Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006, 14-17.). My\u00f6s halu tehd\u00e4 omaa musiikkia voi pit\u00e4\u00e4 musiikkiharrastuksen paloa yll\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. \u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Opettajan ty\u00f6n on oltava sopivan haasteellista ja se t\u00e4ytyy kokea merkitykselliseksi.\u00a0 <\/span>Opetuksen ohella teht\u00e4v\u00e4 paperity\u00f6 ja byrokraattiset asiat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 koko ty\u00f6n motivoivuutta. Kollegoiden tuki koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi ja motivaatiota yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4ksi. Huolien jakaminen ty\u00f6kavereiden kanssa auttaa jaksamaan. <\/span><\/span><\/p>\n

Kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/span><\/span><\/h2>\n

Motivaatio on kaiken oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohta (Olsonen 2012, 26). Se, miten ihminen motivoituu, on yksil\u00f6kohtaista. Jokaisen t\u00e4ytyy l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen soveltuvat keinot motivoida itse\u00e4\u00e4n. Opettajalla on osavastuu my\u00f6s oppilaan motivaation yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 ja ruokkimisesta. Oppilaan oppimistyyli t\u00e4ytyy tuntea ja sen kautta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaalle sopivaa opetusta. Harjoittelu ei yleens\u00e4 ole se, mik\u00e4 motivoi, vaan sit\u00e4 seuraava lopputulos. Opettaja voi kuitenkin luoda matkasta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n mielenkiintoisemman ja el\u00e4v\u00e4mm\u00e4n. <\/span><\/span><\/p>\n

Yks oppilas on nyt mulla viidett\u00e4 vuotta ja kolmena ekana vuonna se ei tehny yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Silti se k\u00e4vi tunneilla, vaikka en ees itse tienny miks. Yritin kysell\u00e4, just silleen oppilasl\u00e4ht\u00f6sesti, mit\u00e4 se haluis soittaa tai olisko sill\u00e4 jotain suosikkib\u00e4ndi\u00e4 tai muuta, mut ei sill\u00e4 ollu; se ei oikein tainnu ees kuunnella mink\u00e4\u00e4nlaista musaa. Sitten tossa vuosi sitten alettiin taas syksyst\u00e4 soittelemaan sen kanssa, olin jo ite l\u00e4hes ly\u00f6ny hanskat tiskiin koko oppilaan suhteen. Sitten yhell\u00e4 tunnilla se varovasti kysy, ett\u00e4 voitasko soittaa Eppu Normaalia. Siin\u00e4 vaiheessa mun ilme kirkastu: \u201dKYLL\u00c4!\u201d Ja niin me soitettiin koko talvi Eppuja ja se oppi sen puolen vuoden aikana enemm\u00e4n ku edellisten kolmen vuoden aikana ja teki ekan tutkintonsakin. Se oli ilmeisesti kuullu Eppuja jonkun urheiluharrastuksensa parissa, pukukopissa tai jossain soinu varmaan taustalla.<\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n

L\u00e4hteet:<\/span><\/span><\/h3>\n

Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J. 2006. Taitolajina ty\u00f6. Helsinki: Edita Prima Oy.<\/span><\/span><\/p>\n

Nederstr\u00f6m, M. 2006. www.psycon.fi. Talent management ja motivaatio. <\/span>http:\/\/www.psycon.fi\/fi\/views\/johtaja\/talent-management-ja-motivaatio. Viitattu 30.4.2013.<\/span><\/span><\/p>\n

Olsonen, M. 2012. Hyv\u00e4 Soiton opettaminen Nuorten musiikkipedagogien<\/span><\/span><\/span>ajatuksia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: \u00a0<\/span>Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 137.<\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat: Karoliina Markkanen ja Tomi Fr\u00f6berg 2013, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu \u201dMulla oli 7-9 -vuotiaita b\u00e4ndioppilaita, joista kaikki halus soittaa Smoke on the water -biisi\u00e4. Ajattelin, ett\u00e4 kyseinen biisi on heille viel\u00e4 aivan liian vaikee, sill\u00e4 jo yhden basso\u00e4\u00e4neen soittaminen n\u00e4tisti tuotti heille suunnattomia vaikeuksia. Oppilaat kuitenkin toivoivat kappaletta useamman viikon ajan, ja lopulta suostuin antamaan heid\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=270"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2270,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270\/revisions\/2270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}