![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2013\/05\/Pakattu-kurrekaveri-300x248.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Leikkikouluik\u00e4isen lapsen opettaminen tuo opettajalle haasteita. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanalliseen, kuulonvaraiseen tietoon perustuva opetustyyli ei ole tuloksekasta pienten lasten parissa, eik\u00e4 innosta heit\u00e4 musiikin opiskeluun. (Ahonen 2002, 74-75.) Esittelemme muutamia musiikin alkuopetukseen liittyvi\u00e4 vaihtoehtoisia toimintamalleja. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 opetuksesta voidaan saada mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 oppilaalle ett\u00e4 opettajalle. Toimintamalleja suositellaan leikki-ik\u00e4isille, musiikkiharrastuksensa alussa taiteileville lapsille.<\/p>\n
Lapsen musiikillinen kehittyminen 4-8 vuoden i\u00e4ss\u00e4 riippuu suuresti siit\u00e4, kuinka paljon lapsi on ollut musiikin kanssa tekemisiss\u00e4. Mist\u00e4 lapsi j\u00e4\u00e4 pienen\u00e4 paitsi, jos h\u00e4n ei saa osakseen musiikkiin liittyvi\u00e4 kokemuksia? Jos lapsi on kasvanut ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa musiikki ei ole ollut vahvasti esill\u00e4, esikoulun opettaja saattaa joutua aloittamaan leikkeihin sis\u00e4ltyv\u00e4t musiikilliset opetukset kolmevuotiaan tasolta, vaikka ik\u00e4\u00e4 olisikin huomattavasti enemm\u00e4n. (Karppinen, Puurula, Ruokonen 2001,123.)<\/p>\n
Lapsen musiikillisessa kehityksess\u00e4 voidaan soveltaa Jerome Brunerin teoriaa vuodelta 1960, joka k\u00e4sittelee lapsen ajattelukyvyn kehittymist\u00e4. Teoriaa soveltamalla musiikkiajattelun kehitt\u00e4misen voi jakaa kolmeen i\u00e4st\u00e4 riippumattomaan karkeaan lohkoon. Ensimm\u00e4isen vaiheen esimerkkin\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, kun lapsi musiikkia kuultuaan alkaa liikkua rytmin mukana. Toisessa vaiheessa lapsi alkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 musiikkia abstraktina asiana, johon liittyy mielikuvia ja ymm\u00e4rrys musiikin olemassaolosta. Kolmannessa vaiheessa lapsi alkaa hahmottaa musiikkia my\u00f6s erilaisten symbolien kautta. Lapsi alkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lukemisen kautta esimerkiksi eri k\u00e4sitteit\u00e4, kuten crescendo. Edellisen termin kuultuaan lapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kasvattaa soittovoimakkuuttaan. (Karppinen ym. 2001, 123-124.)<\/p>\n
Lapsen peruskehitys 4-8-vuoden i\u00e4ss\u00e4 on todella voimakasta. Nelj\u00e4n vuoden ik\u00e4inen lapsi osallistuu jo usein ryhm\u00e4lauluihin aktiivisesti. \u00c4\u00e4nimaailman osalta lapsi oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia vastakohtapareja, kuten nopea-hidas, korkea-matala ja pitk\u00e4-lyhyt. H\u00e4n alkaa my\u00f6s muistaa lauluja ulkoa. My\u00f6s kuultu musiikki tarttuu lapsen muistiin helposti puhutun kielen tavoin.( Karppinen ym. 2001,126.)<\/p>\n
Noin viisivuotias lapsi pystyy jo kuulemisen perusteella nime\u00e4m\u00e4\u00e4n monia instrumentteja. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 lapsen fyysinen liike musiikin mukana voimistuu. Esikouluik\u00e4inen lapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 s\u00e4velkorkeuden, rytmin ja melodian olemassaolon musiikkia kuunnellessaan. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4n ik\u00e4inen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jo erilaisia merkkej\u00e4 ja symboleja. Esimerkiksi yksi oppilaistamme, kuusivuotias poika, hahmottaa jo monia k\u00e4sitteit\u00e4, kuten staccaton, pianon ja forten. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on rytmisesti jo hyvin taitava. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4si\u00e4 yhteen ly\u00f6dess\u00e4\u00e4n perussykkeen olemassaolon, ja osaa yhdist\u00e4\u00e4 sen kappaleeseen esimerkiksi laulun kanssa. Oppilas on my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4nyt soittamisen mielekkyyden. H\u00e4n kokeilee aktiivisesti erilaisia soittimia, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kiinnostuksen kohteena ovat piano ja rummut.<\/p>\n
L\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 kahdeksaa ik\u00e4vuotta lapsi oppii opetuksen edetess\u00e4 lis\u00e4\u00e4 symboleita ja tutustuu tarkemmin notaatioon, kuten nuotteihin, nuottiviivastoon, tahtilajimerkint\u00f6ihin jne. H\u00e4n oppii lukemaan niit\u00e4 sujuvammin ja luomaan niist\u00e4 kokonaisuuksia. Lapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n musiikin maailmasta kehittyess\u00e4\u00e4n nuotinluvussa. T\u00e4m\u00e4 antaa opettajalle my\u00f6s mahdollisuuksia opettaa lasta monin erin tavoin, v\u00e4lill\u00e4 teoreettiselta pohjalta, v\u00e4lill\u00e4 taas mielikuvien kautta. (Karppinen ym. 2001, 126.)<\/p>\n
Alle kouluik\u00e4isten lasten kanssa ty\u00f6skennelt\u00e4ess\u00e4 on siis otettava huomioon, ett\u00e4 lapsella ei viel\u00e4 ole soitonopiskelun edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Musiikkiin peruselementit ja niihin liittyv\u00e4t termit eiv\u00e4t ole viel\u00e4 tuttuja. Siksi on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaihtelevia ja mielikuvituksellisia opetustapoja.<\/p>\n
Kuvien avulla voidaan tutustua musiikin k\u00e4sitteisiin ja ilmaisukeinoihin sek\u00e4 mielikuvituksen aktiiviseen harjoitteluun. Mielikuvitus onkin oppimisen edellytys. (Hakola 2000, 10.) Mielikuvitus on kyky yhdistell\u00e4 asioita uudella tavalla ja oivaltaa uusia yhteyksi\u00e4. Juuri sen avulla rakennetaan tuloksekasta oppimisprosessia, jossa uusi tieto yhdistet\u00e4\u00e4n aikaisempaan tietoon ja aiemmin saatuun oppimiskokemukseen. Muutoin oppiminen j\u00e4\u00e4 helposti pelk\u00e4ksi ulkoa opetteluksi.<\/p>\n
Mist\u00e4 alle kouluik\u00e4inen lapsi saa tietoa ja oppimiskokemuksia? Lapsi oppii jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 puuhailusta ja leikist\u00e4 tehden niist\u00e4 omia havaintojaan. Luonnossa vietetyst\u00e4 ajasta lapsi saa henkil\u00f6kohtaisia kokemuksia luonnonilmi\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Tarinoiden ja satujen kuuntelemisesta saadut el\u00e4mykset rikastuttavat lapsen tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4. Elokuvien katselu, musiikin kuuntelu, pelien pelaaminen ja muu askartelu t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen oppimiskokemuksiaan ja tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tietoon pohjautuen kootaan kuvien kokoelma pienille oppilaille tutuista tarina- ja satuhahmoista, el\u00e4imist\u00e4, linnuista ja koneista, valitaan soittoesimerkkej\u00e4 ja annetaan teht\u00e4vi\u00e4 kuvien piirt\u00e4misen, v\u00e4ritt\u00e4misen sek\u00e4 askartelemisen parissa.<\/p>\n
Miten kuvat tukevat oppimista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? Yksi tapa on tutustua pianon koskettimistoon ja tutkia millaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 syntyy sen eri kohdista. Opettaja soittaa lyhyit\u00e4 melodioita pianon eri rekistereist\u00e4 ja oppilas yritt\u00e4\u00e4 tunnistaa ihmisten, el\u00e4inten ja muiden hahmojen \u00e4\u00e4ni\u00e4. Oppilas valitsee kuvavalikoimasta juuri niit\u00e4 kuvia, jotka vastaavat parhaiten musiikin her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 mielikuvia. Opettaja voi antaa vinkkej\u00e4 mielikuvituksen harjoittamiseen:<\/p>\n
Laulaako karhu kehtolaulua pienelle poikaselleen noin matalalla \u00e4\u00e4nell\u00e4?<\/em><\/p>\n Kuuluuko \u00e4\u00e4ni pienelle mets\u00e4\u00e4n eksyneelle tyt\u00f6lle? H\u00e4n poimi sieni\u00e4 ja meni liian syv\u00e4lle mets\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n Laulaako lintu puun oksalla kev\u00e4tlaulua noin kirkkaalla ja korkealla \u00e4\u00e4nell\u00e4?<\/em><\/p>\n Alle kouluik\u00e4iset lapset ovat innokkaita v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvia ja askartelemaan. Kotiteht\u00e4v\u00e4ksi voidaan antaa muutaman kuvan v\u00e4ritt\u00e4minen ja v\u00e4ritettyjen hahmojen etsiminen koskettimiston eri rekistereilt\u00e4. Lis\u00e4ksi oppilas voi keksi\u00e4 itse esimerkkej\u00e4 piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai askartelemalla omia kuvia. Oppilaan aktiivinen osallistuminen oppimisprosessiin edist\u00e4\u00e4 oppimista ja motivoi tekem\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4it\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Seuraavan oppitunnin aiheeksi voidaan ottaa \u00e4\u00e4nen nousemisen, laskemisen sek\u00e4 paikallaan pysymisen erottamisen harjoitteleminen:<\/p>\n Nouseeko ilmapallo korkeammalle ja korkeammalle vai laskeutuuko sukellusvene aina vaan syvemm\u00e4lle meren pinnan alle?<\/em><\/p>\n Kulkeeko postijuna paketteja t\u00e4ynn\u00e4 niittyjen ja peltojen poikki? <\/em><\/p>\n Kuvien piirt\u00e4minen, v\u00e4ritt\u00e4minen sek\u00e4 askarteleminen auttaa alle kouluik\u00e4ist\u00e4 oppilasta hahmottamaan visuaalisesti lasten ajatusmaailmalle uusia ja vieraita musiikin perusk\u00e4sitteit\u00e4.<\/p>\n Tarinas\u00e4velt\u00e4minen on Hanna Hakom\u00e4en (2007, 16-17) kehitt\u00e4m\u00e4 musiikillisen ilmaisun menetelm\u00e4, joka on tapa ilment\u00e4\u00e4 omia kokemuksia ja ajatuksia musiikillisen ilmaisun avulla. Tarinas\u00e4velt\u00e4misen toimijoita ovat tarinas\u00e4velt\u00e4j\u00e4, joka keksii kappaleen, sek\u00e4 s\u00e4vellytt\u00e4j\u00e4, joka kirjaa teoksen tarkasti yl\u00f6s.<\/p>\n Tarinas\u00e4velt\u00e4minen muistuttaa paljon sadutusta<\/a>, jossa lapsi keksii itse tarinan ja saduttaja kirjaa sen yl\u00f6s (Riihel\u00e4, 2002). Tarinas\u00e4velt\u00e4minen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4kin monesti sadustusta. Erona on kuitenkin se, ett\u00e4 tarinas\u00e4velt\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina jotakin soitinta ja luodaan p\u00e4\u00e4asiassa musiikkikappale. Sanat eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, mutta joillekin voi olla helpompaa keksi\u00e4 musiikkia tarinan ymp\u00e4rille. Tarinas\u00e4velt\u00e4misen lopputuloksena voi synty\u00e4 mit\u00e4 tahansa yksi\u00e4\u00e4nisest\u00e4 teoksesta musiikkiteatteriin. Oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 ei tarinas\u00e4velt\u00e4misess\u00e4 ole, vaan kaikki on mahdollista. (Hakom\u00e4ki, 2007,16-17)<\/p>\n Tarinas\u00e4velt\u00e4minen tarjoaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi luotettavassa ja hyv\u00e4ksyv\u00e4ss\u00e4 ilmapiiriss\u00e4. S\u00e4vellysprosessi tapahtuu aina vuorovaikutuksessa muiden kanssa, joko kahden kesken tarinas\u00e4vellytt\u00e4j\u00e4n kanssa tai isommassa ryhm\u00e4ss\u00e4. (mts. 28) Vuorovaikutuksessa toimiminen kehitt\u00e4\u00e4 lapsen sosiaalisia taitoja. Lapsista l\u00f6ytyy uusia vahvuuksia, mik\u00e4 kasvattaa lapsen luottamusta omiin kykyihins\u00e4. Tarinas\u00e4vellyst\u00e4 tehdess\u00e4 vilkkaat lapset ovat pystyneet keskittym\u00e4\u00e4n tekemiseen ja arat lapset ovat rohkaistuneet kertomaan omia ajatuksiaan. (mts. 21) Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 positiivisen musiikkisuhteen luomisessa sek\u00e4 hyv\u00e4n itsetunnon kehittymisess\u00e4.<\/p>\n Tarinas\u00e4vellyksess\u00e4 syntyy aina muistiin merkitty teos. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valita sopiva tapa teoksen kirjaamiseen. Eritt\u00e4in hyv\u00e4 tapa pienten lasten kanssa on kuvionuottien k\u00e4ytt\u00e4minen (Hakom\u00e4ki, 2007,34). Kuvionuotit ovat Kaarlo Uusitalon 90-luvun alussa kehitt\u00e4m\u00e4 nuottikirjoitusmenetelm\u00e4. Kuvionuottien <\/a>hahmottaminen on helpompaa kuin perinteisten nuottien, ja siksi niiden avulla p\u00e4\u00e4see helposti ja nopeasti alkuun (Kuvionuottimenetelm\u00e4 2013). My\u00f6s tavallisia nuotteja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai tarpeen tullen voidaan keksi\u00e4 lis\u00e4ksi omia merkkej\u00e4 tai kokonaan oma j\u00e4rjestelm\u00e4. Sopiva merkitsemistapa riippuu paljon s\u00e4vellytt\u00e4j\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on oltava menetelm\u00e4 sujuvasti hallinnassa. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n on my\u00f6s pystytt\u00e4v\u00e4 itse soittamaan teoksensa nuotista. (Hakom\u00e4ki \u00a02007, 22.)<\/p>\n Olemme kokeilleet tarinas\u00e4vellyst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hieman Hakom\u00e4en menetelm\u00e4\u00e4 soveltaen viisivuotiaan pojan soittotunneilla. Poika oli innostunut keksim\u00e4\u00e4n omia lyhyit\u00e4 s\u00e4velmi\u00e4 pianolla. Yhdess\u00e4 opettajan kanssa h\u00e4n keksi merkkej\u00e4 vastaamaan tietty\u00e4 s\u00e4velkuviota. Merkit piirrettiin paperille, jotta s\u00e4velkuviot muistuisivat mieleen my\u00f6hemminkin. S\u00e4vellyst\u00e4 jatkettiin muutaman viikon ajan aina pala kerrallaan ja lopuksi se esitettiin pojan vanhemmille. T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 mahdollisti oppilaan ideoiden j\u00e4sent\u00e4misen ja tutustumisen er\u00e4\u00e4nlaiseen nuottien merkitsemistapaan.<\/p>\n \u00a0<\/strong>Liike osana musiikin oppimista<\/strong><\/p>\n Musiikin ja liikkeen yhdist\u00e4minen auttaa hahmottamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkia. Liikkeen avulla lapsi pystyy havainnollistamaan musiikillisia k\u00e4sitteit\u00e4 ja tavoitteita. Yksinkertaiset kehon liikkeet ja tanssiminen edist\u00e4v\u00e4t musiikillista kehityst\u00e4, kuuntelemisen taitoa sek\u00e4 tulkintaa. Liikuntaleikit ovat tuttuja ja paljon k\u00e4ytettyj\u00e4 musiikkileikkikouluissa, mutta niit\u00e4 ei juurikaan hy\u00f6dynnet\u00e4 en\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaisilla soittotunneilla. Ehk\u00e4 leikit ja liikkuminen miellet\u00e4\u00e4n \u201dlapsellisiksi\u201d, eik\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 en\u00e4\u00e4 siirrytt\u00e4ess\u00e4 soitonopiskeluun. Liikkuminen ja tanssiminen ovat kuitenkin lapselle hyvin luonnollisia tapoja ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja oppia. (Anttila 1994,11.) Alle kouluik\u00e4ist\u00e4 lasta opetettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella, havainnollistaa, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4 ja napata impulsseja lapsesta itsest\u00e4\u00e4n, ja n\u00e4in tehd\u00e4 oppimisesta hauskaa ja miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Musiikin muotorakenteen tunnistaminen voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle kappaleen kuuntelemisesta ja liikkeen yhdist\u00e4misest\u00e4 eri osiin. Esimerkiksi sammakkomaiseen kappaleeseen liitet\u00e4\u00e4n A-osaan sammakon loikkia ja B-osassa uidaan. Oppilaan teht\u00e4v\u00e4 on tunnistaa milloin osat ja liike vaihtuu. \u00a0(Tassutellen ja tanssien 1998, 30.) Harjoituksen j\u00e4lkeen voidaan kertoa, ett\u00e4 kappaleissa usein on A- ja B-osat ja n\u00e4it\u00e4 termej\u00e4 voi t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Eri tahtilajeihin tutustumiseen auttaa my\u00f6s kuuntelu ja tanssiminen. Opettajan esimerkill\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n vaikkapa valssaamaan tai marssimaan. Kappaleiden tulee olla selkeit\u00e4 ja liikkeiden helppoja. Niit\u00e4 voi v\u00e4hitellen vaikeuttaa esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 askeliin taputuksia tietyille iskuille, edelleenkin opettajan esimerkin kautta. On turhaa selostaa lapselle ett\u00e4 \u201dtaputetaan nyt toiselle ja viimeiselle iskulle\u201d, sill\u00e4 se on vaikea hahmottaa, mutta esimerkki\u00e4 lapsi saattaa hyvinkin pysty\u00e4 j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n. Ohjeita lapselle kannattaa antaa liikett\u00e4 ajatellen ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 puhumista musiikillisilla termeill\u00e4. T\u00e4llaisen harjoituksen j\u00e4lkeen on helppo siirty\u00e4 soittamaan samankaltaista musiikkia, sill\u00e4 tarvittava rytmiikka ja laskut ovat kehossa ja harjoitukseen voidaan aina palata, jos tarve vaatii.<\/p>\n Perusrytmeist\u00e4 voi rakentaa kehoon rytmipyramidin; jalat t\u00f6mistelev\u00e4t puolinuotteja, reisille taputetaan nelj\u00e4sosia, k\u00e4sill\u00e4 keskell\u00e4 taputetaan kahdeksasosia ja k\u00e4det ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 taputtaen kuudestoistaosia. Sitten eri osia voi yhdistell\u00e4 vuorotellen tai yht\u00e4 aikaa, joka tapauksessa rytmit tulevat tutuiksi. (Tassutellen ja tanssien 1998, 38.) My\u00f6s dynamiikkaa on helppo ilmaista liikkeill\u00e4; hiivit\u00e4\u00e4n ja t\u00f6mistell\u00e4\u00e4n musiikin mukana. Kasvavia (crescendo) ja pienenevi\u00e4 (diminuendo), sek\u00e4 hidastuvia (ritardando) ja nopeutuvia (accelerando) liikkeit\u00e4 voi harjoitella samaan tapaan.<\/p>\n K\u00e4sien liikkuvuutta pianonsoitossa on joskus hankala selitt\u00e4\u00e4 lapselle. T\u00e4h\u00e4n voisi olla apuna tanssilliset harjoitukset, joissa leikit\u00e4\u00e4n balleriinaa, eli huomioidaan k\u00e4sien asento ja kannatus. Toisena esimerkkin\u00e4 on leikki, jossa kuvitteellinen naru vet\u00e4\u00e4 kyyn\u00e4rp\u00e4it\u00e4 vuorotellen kohti kattoa, naru katkeaa ja k\u00e4si tippuu rentona alas.<\/p>\n Vapaata ilmaisua ja improvisointia on mukava l\u00e4hte\u00e4 harjoittelemaan tanssin kautta. Opettaja voi itse soittaa jonkun kappaleen ja pyyt\u00e4\u00e4 oppilasta tekem\u00e4\u00e4n sellaisia liikkeit\u00e4, mit\u00e4 musiikista mieleen tulee. J\u00e4lkeenp\u00e4in voidaan keskustella lapsen havainnoista; tuliko mieleen jokin el\u00e4in tai hahmo, tai ehk\u00e4 joku tunne tai maisema? Liikkuminen ja tanssi kehitt\u00e4v\u00e4t lapsen musiikillista kehityst\u00e4 ja ilmaisutaitoa, sen k\u00e4ytt\u00e4minen my\u00f6s helpottaa ja hauskuuttaa opettajan ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\nTarinas\u00e4velt\u00e4misell\u00e4 rohkaisua itseilmaisuun<\/h2>\n