{"id":22,"date":"2012-11-05T13:25:22","date_gmt":"2012-11-05T11:25:22","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=22"},"modified":"2023-09-10T17:13:04","modified_gmt":"2023-09-10T14:13:04","slug":"kuulonvaraisuus-kansanmusiikkipedagogiikassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2012\/11\/kuulonvaraisuus-kansanmusiikkipedagogiikassa\/","title":{"rendered":"Tavoitetasot tanssin perusopetuksessa"},"content":{"rendered":"

Palapelin paloja haalimassa:<\/strong><\/h3>\n

Tanssin perusopetuksen tavoitetasot l\u00e4htiv\u00e4t tutkivan tanssinopettajan ajatuksesta kehitt\u00e4\u00e4 omaa pedagogista ty\u00f6otettaan. Filosofia ja ideologia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taustalla on vahvasti holistinen, jossa oppilaassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llist\u00e4 liike- ja ilmaisupotentiaalia, jota tukien, tutkien ja rohkaisten opettaja voi ohjata oppilasta kohti omaa tanssijuutta taiteen perusopetuksen piiriss\u00e4. Tutkiva opettaja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkastelee kriittisesti opetuksen j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4 ryhm\u00e4kohtaisesti sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 tavoitteisiin unohtamatta opetuksen oppilaskeskeist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaa. Konteksti, johon tutkivan opetta-juuden ty\u00f6n pohjaan, tulee t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4ni taiteen perusopetuksen piiriss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli esitt\u00e4\u00e4 ajatukseni oppilasl\u00e4ht\u00f6isen opetuksen j\u00e4sent\u00e4misest\u00e4 nykytanssin opetuksessa. Aineisto artikkelin laatimiseen on ker\u00e4tty opintojen opinn\u00e4yteprojektin ja p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoittelun aikana saaduista havainnoista, kollega- ja opettajahaastatteluista sek\u00e4 omasta oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjastani, jota olen noin reilun vuoden aktiivisesti pit\u00e4nyt yll\u00e4. Taustalla ovat vaikuttaneet valtakunnallinen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (TPO 2002) ja oppilaitoskohtainen tanssin laaja opetussuunnitelma (Tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelma 2011), jotka mo-lemmat ovat hyvi\u00e4 yleisp\u00e4tevyydell\u00e4\u00e4n, mutta samalla tanssin opetusty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ajatellen niukkasanaisia. Koin itselleni t\u00e4h\u00e4n hetkeen t\u00e4rke\u00e4ksi tuoda yhteen yleiset opetussuunnitelmalliset tavoitteet, opintojemme aikana esiin nostetut opettajan ty\u00f6v\u00e4lineet ja oma opettajaksi kasvami-nen. T\u00e4t\u00e4 kautta oma opettajuus kirkastui ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t opetusty\u00f6st\u00e4 saivat konkreettisen ty\u00f6skentelymenetelm\u00e4n, jota seuraavassa avaan tarkemmin.<\/p>\n

Tanssin perusopetus – opetussuunnitelmasta tuntitilanteeseen<\/h3>\n

Matka oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta ryhm\u00e4kohtaiseen tuntitilanteeseen on opettajalle pitk\u00e4. Huomasin t\u00e4m\u00e4n perehtyess\u00e4ni opintojen aikana opetussuunnitelmiin ja ollessani mukana luomassa oppilaitoksemme uusiutuvaa opetussuunnitelmalinjaa (Tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelma 2011). Tanssin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja oppilaitoksen opetussuunnitelma tuovat hyvin esille opetuksen taustalla vallitsevat yleiset periaatteet tukea oppilaan psyykkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 hyvinvointia, kannustaa oppilasta terveelliseen liikkumiseen ja el\u00e4m\u00e4ntapaan, sek\u00e4 mahdollistaa oppilaalle pitk\u00e4j\u00e4nteinen ja tavoitteellinen tanssin harrastaminen (TPO 2002). Kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksen taustalle j\u00e4\u00e4 iso ty\u00f6 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 isot tavoitekokonai-suudet pienemmiksi, jolloin itse opetusty\u00f6 k\u00e4y opettajalle mielekk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi ja opetussuunnitelmien isot tavoitteet konkretisoituvat oppilaille tuntisis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4. Esimerkki t\u00e4st\u00e4 tulee kokemastani tilanteesta tanssin opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n laatimisesta.<\/p>\n

Pohdinnat ja keskustelut opetussuunnitelman oppilaitoskohtaisuudesta ja meid\u00e4n oppilaitoslinjasta her\u00e4ttiv\u00e4t minussa kysymyksen opetuksen perustavanlaatuisten tavoitteiden n\u00e4kymisess\u00e4 opetuksessani. Tanssin perusopetus tuo harrastajan l\u00e4hemm\u00e4ksi taidetta ja kulttuuria osallistuen, ko-kien ja tuottaen alueelliselle taide- ja kulttuuritoiminnalle sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. T\u00e4st\u00e4 inspiroituneena ryhdyin pohtimaan noinkin laajan tavoitteen mahdollisuuksia n\u00e4ky\u00e4 opetuksessani. Ajatukseni konkretisoitui opetusty\u00f6ni sis\u00e4lt\u00f6jen j\u00e4sent\u00e4misest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisempiin kokonaisuuksiin, kolmeen erilai-seen tavoitetasoon. Tavoitetasoista kaikki ovat samanarvoisia tanssin perusopetuksessa, mutta tiedostamattomana opettaja voi hukata mahdollisuuden tanssin kokonaisvaltaisen potentiaalin hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi ajatukseni tanssin perusopetuksen yleisten tavoitteiden tuomisesta opetussuunnitelmatekstitasolta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tanssituntitasolle pohjaavat ammatillisuuteni holistisuuteen.<\/p>\n

Tanssin perusopetuksen tavoitetasot<\/h3>\n

Tanssin perusopetuksen tavoitetasot ovat henkil\u00f6kohtainen j\u00e4sennykseni tanssin opetuksen sis\u00e4lt\u00f6jen ja tavoitteiden hahmottamisesta oppilasryhm\u00e4kohtaisesti. Olen luonut tavoitetasoajattelun kuvaamaan oppimistilanteen monivivahteista luonnetta, jossa l\u00e4hes poikkeuksetta on k\u00e4ynniss\u00e4 useampi erilainen oppimisprosessi (Partio 2011). Opettajuudelleni uskollisena haluan tuoda opetusta l\u00e4hemm\u00e4ksi erilaisia oppijoita ja huomioida avoin sek\u00e4 turvallinen ilmapiiri olennaiseksi osaksi opetuksen l\u00e4ht\u00f6kohtaa.<\/p>\n

Olen jakanut tanssin perusopetuksen tavoitetasot kolmeen tavoitteen luonteen mukaan. Tavoitteet voivat olla opetuksessa rinnakkain eiv\u00e4tk\u00e4 sulje toisiaan pois. Oleellista olisi opettajan tietoisuus tavoitetasojen l\u00e4sn\u00e4olosta ja t\u00e4m\u00e4n tietoisuuden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, ihan tuntikohtaiseen opetussuunnitelmaan saakka.<\/p>\n

Taidolliset tavoitteet…<\/h3>\n

minulle pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n lajikohtaisen tekniikan, ilmaisun ja musikaalisuuden. Lajikohtainen tekniikka voidaan jakaa esimerkiksi jalka-, py\u00f6rimis- ja keskivartalotukitekniikkaan, liikelaatuihin ja tilahahmotukseen sek\u00e4 kehotietoisuuteen ja improvisaatioon. Se, onko tekninen sis\u00e4lt\u00f6 v\u00e4line- vai itseisarvo opetuksessa, on tilannekohtaista, ja hyv\u00e4 opettaja osaa sen tiedostaa. Itse koin harjoitteluni aikana lajikohtaiset tekniset tavoitteet enemm\u00e4n v\u00e4linearvona, johtuen ajankohtaisesta produktioty\u00f6skentelyst\u00e4. Kuitenkin tanssijan ja tanssin harrastajan perustreeni\u00e4 ajatellen eri tekniset taitoalueet voivat olla itseisarvollisesti opetuksen tavoitteiden keski\u00f6ss\u00e4. Mit\u00e4 milloinkin painotetaan, riippuu oppilaiden l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n

Ilmaisu ja musikaalisuus kulkevat minulla usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Olen huomannut musikaalisen tanssi-jan olevan my\u00f6s ilmaisullisesti l\u00e4sn\u00e4 ja vivahteikas. Minulle se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tanssi kanavoi musiikin ja \u00e4\u00e4nimaailman tunnelmia kehon ja mielen kautta niin, ett\u00e4 tanssija tuo oman kokemuksellisuuden lis\u00e4n kokonaisuuteen tanssija, musiikki ja liike. Ilmaisun olen jakanut liikeilmaisuun ja tunneilmaisuus, joissa menetelm\u00e4t harjoitella jompaa kumpaa poikkeavat. Musikaalisuus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tavoitteet tahtilajien ja fraasituksen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, \u00e4\u00e4nimaailmaan reagoimisesta ja musiikin sointuv\u00e4rien kuulemisesta.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan taidollisten tavoitteiden tekniikka-, musikaalisuus- ja ilmaisu-aspektit tukevat tanssioppilaan mahdollisuutta oppia tanssia l\u00e4hestymistavasta riippuen. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 vahvasti tekninen tavoite, esimerkiksi py\u00f6riminen, voi saada tukea kolmijakoisesta musiikista. Tai vastaavasti liikelaatuja tutkiessa voin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 alleviivaavaa musiikkia ja siihen tanssimista musiikin kanssa yksi yhteen, tai p\u00e4invastoin musiikkia vasten tehden. Joka tapauksessa oppilaan mahdollisuus omaksua tavalla tai toisella mit\u00e4 tahansa teknist\u00e4 asiaa, voi olla kaikkien tanssiteknisten osa-alueiden hy\u00f6dynt\u00e4misen summa.<\/p>\n

Taidolliset tavoitteet tanssin opetuksessa ovat opettaja- ja koulukohtaisia. Monet koulut edustavat tietty\u00e4 tanssinopetuksen traditiota, jolloin tietty estetiikka ja tekniikka voivat olla vallitsevia opettajasta riippuen. Kuitenkin jokainen opettaja pohjaa opetuksensa omaan keholliseen kokemukseen ja tekniikkak\u00e4sitykseen. T\u00e4st\u00e4 johtuen koulukohtaisetkin yhtenev\u00e4isyydet saavat opettajakohtaisia s\u00e4vyeroja puhuttaessa tanssiteknisest\u00e4 opetuksesta.<\/p>\n

Tiedolliset tavoitteet…<\/h3>\n

tuovat tanssihistorian sek\u00e4 fysiologisen ja anatomisen tiedon osaksi harrastajan opetussuunnitelmaa. Tarkoituksena on linkitt\u00e4\u00e4 opetusten sis\u00e4lt\u00f6ihin viitteit\u00e4 edell\u00e4 mainitsemista, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n laatia omaa opintokokonaisuutta aiheista. Tietysti ei sek\u00e4\u00e4n olisi huono ajatus, ett\u00e4 ensin perehdyt\u00e4\u00e4n aiheeseen itseens\u00e4 ja sitten sit\u00e4 jatketaan soveltamalla saatuja tietoja tanssiteknisell\u00e4 tunnilla.<\/p>\n

Kokemukseni tanssin kent\u00e4ll\u00e4, ja erityisesti taiteen perusopetuksen piiriss\u00e4 on se, ett\u00e4 opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 suunnitellessa tiedollisia aspekteja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aika niukasti, paikoin ei juuri lainkaan. Puhun kokemuksestani tanssin harrastajana aikana, jolloin opetussis\u00e4ll\u00f6t eiv\u00e4t koskettaneet mainittavan usein joko anatomisia ja fysiologisia tosiasioita, tai esimerkiksi l\u00e4nsimaisen taidetanssihistorian vaiheita. Minusta juuri kyseisist\u00e4 aiheista saa valtavasti tukea omaan opetukseen ideatasolta harjoitteiden toteutustasolle asti. Miksi siis tanssin tiedollista puolta ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla tuotu harrastajien tietoisuuteen? Yksi mahdollinen syy voi olla harrastamisen mahdollistama ajank\u00e4ytt\u00f6, jolloin t\u00e4rke\u00e4mmiksi tavoitteiksi voivat muodostua kausikohtaiset koreografiat ja oppilaitosn\u00e4yt\u00f6kset. Mietinkin omaa toimintaani opettajana, ja uskon esimerkiksi jo mainitsemaani l\u00e4nsimaisen taidetanssihistorian vaiheiden mahdollisuuksiin luoda kev\u00e4tn\u00e4yt\u00f6s, jossa on sek\u00e4 esitystoiminta ett\u00e4 tematiikka sen sivist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mahdollisuudessa l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n

Toiminnalliset tavoitteet…<\/h3>\n

suuntaavat opettajan ajatukset opetusta joka tapauksessa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4\u00e4n tosiasiaan: ryhm\u00e4\u00e4n. Tanssinopetus on l\u00e4hes poikkeuksetta taiteen perusopetuksessa ryhm\u00e4opetusta, jolloin opettajan on oltava tietoinen ja orientoitunut tulkitsemaan ryhm\u00e4n ja ryhm\u00e4ss\u00e4 toimimisen vaiheita.<\/p>\n

Toiminnallisilla tavoitteilla pyrit\u00e4\u00e4n kohti hyv\u00e4\u00e4 oppimisilmapiiri\u00e4 ja yhteistoiminnallisuutta, jotka mahdollistavat ryhm\u00e4opetuksessa my\u00f6s yksil\u00f6tason oppimisen optimoinnin. Keinoja lienee monia, mutta minulle harjoitteluni aikana osui kohdalle mahdollisuus projekti- ja produktioty\u00f6skentelyyn yhteistoiminnallisen ty\u00f6skentelyn keinona. Syksyn 2011 aikana ohjasin lapsille suunnatun tanssisadun. Mukana oli yli kuusikymment\u00e4henkinen tanssiryhm\u00e4 ja kolmekymment\u00e4henkinen orkesteri. Yksi yhteinen tavoite toi monen eri tason ja ryhm\u00e4n tanssijoita yhteen, mik\u00e4 n\u00e4kyi vahvana motivaationa ja sitoutumisena.<\/p>\n

Toinen toiminnallisen tavoitteen mahdollistama seikka on ryhm\u00e4n ty\u00f6skentelyilmapiirin tukema yksil\u00f6tason aktivoiminen oman tanssimisen kehitt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan oppilaan aseman koros-tamista oman oppimisen subjektina, mik\u00e4 painottaa jokaisen henkil\u00f6kohtaisia mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n haluttuun suuntaan. T\u00e4m\u00e4 vaatii taakseen oppilailta jonkin asteista toiminnan tiedostamista, mit\u00e4 min\u00e4 opettajana luonnollisesti tuen opetuksessani. Yksi mahdollisuus vastaavanlaiseen toimintaan on luoda tunnille keskusteleva ilmapiiri k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 aiheista ja pyyt\u00e4\u00e4 oppilaita jopa kirjaamaan tiettyj\u00e4 asioita yl\u00f6s. Opetuskauden aikana kannattaa nostaa esiin asioita, joihin opettajana olen rohkaissut kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomioita ja syvent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4nantoa esimer-kiksi kevyen keskustelun avulla. Idea t\u00e4ss\u00e4 on tuoda oppilas osalliseksi omassa oppimisessaan ja kehittymisess\u00e4\u00e4n tanssijana my\u00f6s tiedollisella tasolla.<\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 voin kertoa t\u00e4st\u00e4 oman kokemukseni opettaessani jatkotason oppilaille aukiokiertoa ja sen merkityst\u00e4. Ty\u00f6skentely annetun teeman kanssa aloitettiin tutulla tavalla \u2013 tekniikkasarjan kautta. Lis\u00e4sin sarjan yhteyteen hetken, jonka t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli her\u00e4tt\u00e4\u00e4 oppilaiden mielenkiinto aukikierron merkitykseen ja mahdollisuuksiin tanssissa. Ty\u00f6stin aihetta oppilaiden kanssa keskustelemalla asiasta, konkretisoimalla ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuvia lonkan ja lantion alueen lihaksista, teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tekniikkasarjan lis\u00e4ksi suoraan aukikiert\u00e4j\u00e4lihaksiin suljetulla kinesteettisell\u00e4 ketjulla kohdistuvia lihasaktivointiharjoituksia sek\u00e4 soveltamalla aukikierron potentiaalin kokeilua hyppyjen alastuloon ja painonsiirtoharjoitukseen toisen asennon kautta. N\u00e4in oppilaat saivat yhteen tekniseen asiaan kohdistettua informaatiota monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta ja pikkuhiljaa k\u00e4sitys aukikierron merkityksest\u00e4 ja potentiaalista tanssimisessa alkoi konkretisoitua.<\/p>\n

Dynamiikka ja dialogi tavoitetasojen v\u00e4lill\u00e4: pohja monipuoliselle tanssinopetukselle<\/h3>\n

Minulle tutkiva opettaja tarkastelee ty\u00f6ns\u00e4 osa-alueita ja niiden sis\u00e4ll\u00e4 tilannekohtaisesti el\u00e4vi\u00e4 ulottuvuuksia. Itse l\u00f6ysin tarpeen opetukseni j\u00e4sent\u00e4miselle nimenomaan ulottuvuustarkastelun kautta. Opetustoiminnan monenlaiset prosessit avautuivat entist\u00e4 selke\u00e4mmin opetuskokemuksen ja edell\u00e4 esitetyn tavoitetasomallin tuotoksena. Ryhm\u00e4kohtaisesti tarpeeseen toteutettu opetuksen sis\u00e4lt\u00f6jen ja tavoitteiden j\u00e4sent\u00e4minen loi pohjan oman ty\u00f6n kehitt\u00e4miselle opetusty\u00f6t\u00e4ni m\u00e4\u00e4rittelevien arvojen tasolta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tuntity\u00f6skentelytasoon saakka.<\/p>\n

Tavoitetasojen selke\u00e4 jako tukee opettajan ty\u00f6t\u00e4 sen analyyttisen suunnitteluvaiheen ja itse toteutuksen v\u00e4lill\u00e4. Tietynlainen hierarkia \u2013 ajatus kolmesta p\u00e4\u00e4tasosta ja p\u00e4\u00e4tasojen alla olevista pienemmist\u00e4 osa-alueista auttaa hahmottamaan ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 kohti haluttua tavoitetta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin asioiden priorisoiminen k\u00e4y kaiken edell\u00e4 niin, ett\u00e4 opettaja saa rakennettua ty\u00f6lleen hallittavan kokonaisuuden. Huomioitavaa on ennen kaikkea ryhm\u00e4n elinkaaren vaihe, joka l\u00e4ht\u00f6kohdaltaan sanelee tavoitetasostrategian suunnan. Esimerkiksi uuden ryhm\u00e4n kanssa on kauden alusta keskitytt\u00e4v\u00e4 ilmapiirin ja ryhm\u00e4n yhteistoiminnallisuuden kehitt\u00e4miseen, jolloin itse tanssitekniset sis\u00e4ll\u00f6t voivat olla mukana – tietysti, kun tanssitunnilla olemme – mutta opettajan tietoisuus toiminnan tavoitteesta vie ryhm\u00e4n ryhm\u00e4ytt\u00e4miseen ja sen mahdollistamaan hyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6ilmapiiriin.<\/p>\n

Opettajan haaste oppiainesta ja opetusta suunnitellessa on opetuksen monipuolisuuden, ja tans-sissa paljon puhutun harrastamisen kokonaisvaltaisuuden, mahdollistaminen. Minulle on tanssin harrastamisen ajoista j\u00e4\u00e4nyt muistikuva hyvin strukturoidusta ja sis\u00e4lt\u00f6rikkaasta tanssitunnista, jossa omalle luovuudelle ja omaehtoiselle liiketuotolle ei j\u00e4\u00e4nyt juurikaan tilaa. Ei ennen kuin ammattiin johtavassa koulutuksessa sana improvisaatioi osui kohdalleni.<\/p>\n

Nyt asiaa ajatellessa se on suuri s\u00e4\u00e4li, sill\u00e4 opettajana itse koen pystyv\u00e4ni luottamaan oppilaan luovuuteen ja oppilasryhm\u00e4n kemiaan, kun puhutaan esimerkiksi koreografioinnista ja yhteisest\u00e4 produktiosta. T\u00e4ll\u00e4 en tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 koko teos pohjaa improvisaation kautta tuotettuun materiaaliin, vaan yhten\u00e4 vaihtoehtona opettajajohtoiselle koreografioinnille pid\u00e4n erilaisia improvisaatiopohjaisia menetelmi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n takaisin opettajan haasteeseen: kuinka suunnitella ja toteuttaa tunti ottaen huomioon eri tavoitetasojen v\u00e4linen mahdollinen dynamiikka ja dialogi sek\u00e4 kuinka kuunnella opetettavaa ryhm\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 ja siell\u00e4 olevia yksil\u00f6it\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa asioiden t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen laittaminen lienee l\u00e4ht\u00f6kohta. Se, mik\u00e4 palvelee ryhm\u00e4\u00e4 kyseisell\u00e4 hetkell\u00e4 ja vie kohti seuraavaa tavoitetta, nostetaan p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi. Ne keinot ja menetelm\u00e4t, jotka tukevat p\u00e4\u00e4llimm\u00e4ist\u00e4 tavoitetta, otetaan tarkasteluun yht\u00e4 lailla. Niin, tavoitetasot eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n palvele opetuksen tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelij\u00f6in\u00e4, vaan ovat my\u00f6s oleellinen osa sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, joissa tavoitteeseen johtavat keinot ovat avainasemassa.<\/p>\n

Tavoitetasoajatus on l\u00e4ht\u00f6kohdaltaan oivallinen keino toteuttaa minun henkil\u00f6kohtaista opetta-misen filosofiaani oppilaan yksil\u00f6llisen liike- ja ilmaisupotentiaalin tukemisesta. Minulle tavoitetasojen tiedostaminen oli osa opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni omasta opettajuudesta taideaineopettajana. Oleellista opetusty\u00f6n j\u00e4sent\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta on etsi\u00e4 ajatus omien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja valintojen takaa. Silloin oman opettajuuden perustavanlaatuiset lainalaisuudet – arvot, asenteet ja opetusty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdat, er\u00e4\u00e4nlainen ammatillinen identiteetti – tulevat tietoisuuteen ja opettaminen ammattina l\u00f6yt\u00e4\u00e4 polkuja kehittymiselle (Stenberg 2011, 19 \u2013 20).<\/p>\n

Minulle opetustilanteen moniuloitteinen ymm\u00e4rt\u00e4minen on mahdollistanut er\u00e4\u00e4nlaisen didaktisen pohdinnan tanssin perusopetuksen piiriss\u00e4, ja erityisesti nykytanssin kent\u00e4ll\u00e4. Nykytanssi on lajina leimaantunut korostetusti opettaja- ja koulukohtaiseksi tanssilajiksi, jonka sis\u00e4lt\u00f6- ja tavoiteratkaisuja perustellaan usein \u201dminun tavalla, meid\u00e4n koulun tavalla\u201d tehd\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osaltaan on todellisuutta ja jopa lajille tunnusomainen mahdollisuus olla tukemassa tulevaisuuden tanssijoita persoonallisen liikkeen luojina. Kuitenkin on olemassa jo tietty traditio modernista uuteen tanssiin ja sit\u00e4 kautta nykytanssin rikkaaseen liikerepertuaariin. Miksi siis ei kehitt\u00e4isi itselleen perusteltua ja tavoitteisiin n\u00e4hden tarkoituksenmukaista opetusohjeistusta? Min\u00e4 olen oman opettajuuden pohdinnoista ja tavoitetasokokeiluista saanut potkua oman opetukseni j\u00e4sent\u00e4misest\u00e4 nimenomaan nykytanssin kent\u00e4ll\u00e4, jolla t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkoitan ty\u00f6t\u00e4ni tanssin perusopetuksen piiriss\u00e4 nyky- ja jazztanssin, sek\u00e4 ajan ilmi\u00f6iden parissa. Ajatusty\u00f6 kohti didaktista otetta vaatii viel\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n viety\u00e4 kokeilua. Opintojeni j\u00e4lkeinen ty\u00f6 mahdollistaa minulle opintojen aikana aloitettua opettajuusprojektia antoisalla ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Kirjoittaja: Mari Ihanus 2012, Savonia ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

L\u00c4HTEET<\/h3>\n

Stenberg, K. 2011. Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 opettaja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS \u2013 kustannus.<\/p>\n

Tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelma 2011. Savonlinnan musiikkiopisto \/ Tanssi Hyrr\u00e4.<\/p>\n

TPO 2002 = Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002. Opetushallitus. Helsinki: Edita Prima Oy.<\/p>\n

Haastattelu:<\/strong><\/p>\n

Partio, J. 2011. Savonia \u2013 ammattikorkeakoulu, Musiikin ja Tanssin yksikk\u00f6. Kuopio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palapelin paloja haalimassa: Tanssin perusopetuksen tavoitetasot l\u00e4htiv\u00e4t tutkivan tanssinopettajan ajatuksesta kehitt\u00e4\u00e4 omaa pedagogista ty\u00f6otettaan. Filosofia ja ideologia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taustalla on vahvasti holistinen, jossa oppilaassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llist\u00e4 liike- ja ilmaisupotentiaalia, jota tukien, tutkien ja rohkaisten opettaja voi ohjata oppilasta kohti omaa tanssijuutta taiteen perusopetuksen piiriss\u00e4. Tutkiva opettaja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkastelee kriittisesti opetuksen j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4 ryhm\u00e4kohtaisesti sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 tavoitteisiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,7],"tags":[15,16,11,178],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-opetussuunnitelma","tag-taiteen-perusopetus","tag-tanssinopetus","tag-yhteistoiminnallinen-oppiminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2244,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/2244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}