{"id":218,"date":"2013-05-08T11:09:55","date_gmt":"2013-05-08T08:09:55","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=218"},"modified":"2024-05-28T13:42:48","modified_gmt":"2024-05-28T10:42:48","slug":"rumpujen-soitto-on-kivaa-kuulon-heikkeneminen-ei","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/rumpujen-soitto-on-kivaa-kuulon-heikkeneminen-ei\/","title":{"rendered":"Rumpujen soitto on kivaa \u2013 kuulon heikkeneminen ei"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2013\/05\/Puranen_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-226 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/Puranen_kuva-300x225.jpg\" alt=\"kuvassa rumpali kuulonsuojaimet p\u00e4\u00e4ss\u00e4\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/Puranen_kuva-300x225.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/Puranen_kuva-200x150.jpg 200w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/Puranen_kuva.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Opiskelen Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiikkaa p\u00e4\u00e4instrumenttina rummut. Opiskelun ohessa opetan rumpuoppilaita musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa. Rumpuja pitk\u00e4\u00e4n soittaneena olen aina tiedostanut rummuista l\u00e4htev\u00e4n kovan metelin. Oman soittourani aikana olen suojannut kuuloani v\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n ja v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Omien soittotuntien kohdalla opettajat eiv\u00e4t ole hirve\u00e4n paljon kiinnitt\u00e4neet huomiota siihen, onko minulla korvat suojattuina vai ei. Vasemmassa korvassani alkoi tinnitus joulukuussa 2012. Ehk\u00e4 hieman tragikoomistakin, ett\u00e4 vaiva alkoi vasta t\u00e4m\u00e4n artikkelin aiheen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen j\u00e4lkeen. Kuulotesteiss\u00e4 en ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan k\u00e4ynyt, mutta aika tarkastukseen on jo varattu. Oli minun oman kuuloni tila mik\u00e4 tahansa, niin varsinainen syy t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamiseen on se, ett\u00e4 en halua omien oppilaitteni k\u00e4rsiv\u00e4n meluhaittojen vaikutuksista.\u00a0 V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin haluan, ett\u00e4 oppilaat ovat tietoisia asiasta ja voivat tehd\u00e4 omia valintoja tulevaisuudessa. Rumputuntien aikana kuitenkin koen, ett\u00e4 minulla opettajana on vastuu oppilaiden kuulosta.<\/p>\n<h2>Rummut ja melu<\/h2>\n<p>Rummut ovat b\u00e4ndisoittimena yksi eniten melua tuottavimmista instrumenteista. Muusikkona toimiessani olen huomannut, ett\u00e4 muut b\u00e4ndisoittajatkin usein s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t omaa volyymia sen mukaan, kuinka kova \u00e4\u00e4ni rummuista l\u00e4htee. Toki rumpuja voi soittaa eri volyymeilla. Kaikista yleisin musiikkityyli mit\u00e4 harrastavat b\u00e4ndit Suomessa soittavat on pop- ja rock-musiikki. Pop- ja rock-musiikin soittamiseen rummuilla taas vaaditaan tietynlaista j\u00e4m\u00e4kkyytt\u00e4, jota ei usein hiljaa soittamisella saavuteta. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voidaan siis ajatella, ett\u00e4 rummuista kuuluu kova meteli. K\u00e4sittelem\u00e4ni asiat koskevat toki muidenkin instrumenttien soittajia, sek\u00e4 muiden instrumenttiopettajien ohjaamista kuulonhuoltoon. Rumpuopettajana l\u00e4hdin kuitenkin nyt selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa p\u00e4\u00e4osin oman instrumentin eli rumpujen kautta.<\/p>\n<h2>Meluvammat ja kuulonsuojelu<\/h2>\n<p>Meluvammat aiheuttavat kuulon alenemista sek\u00e4 korvien soimista eli tinnitusta. Meluvamman lis\u00e4ksi melu voi vaikuttaa kuulon lis\u00e4ksi my\u00f6s fysiologisiin toimintoihin, kuten syd\u00e4men ly\u00f6ntitiheyteen, verenpaineeseen, hengitystiheyteen, keskittymiskykyyn ja uneen. Melu voi olla kuulolle vaarallista, kun sen voimakkuus ylitt\u00e4\u00e4 80 desibeli\u00e4 (db). Poporkesterin on mitattu aiheuttavan noin 105-120 db(A) ja parhaillaan jopa 140 db(A). Meluvamman riski on suhteessa melun voimakkuuteen ja altistuksen kestoon. Altistuksen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on olemassa asetuksia ja suosituksia, joista kuvassa yksi. (<a href=\"http:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=seh00065\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ylikoski J. &amp; Stark J. 2009<\/a>.)<\/p>\n<figure id=\"attachment_220\" aria-describedby=\"caption-attachment-220\" style=\"width: 544px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2013\/05\/desibelit.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-220\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2013\/05\/desibelit.png\" alt=\"85 desibelin \u00e4\u00e4nitasossa oleskeluaika 8 tuntia. 90 desibeli\u00e4: 2,5 tuntia. 95 desibeli\u00e4: 48 minuuttia. 100 desibeli\u00e4: 16 minuuttia, ja niin edelleen. 115 desibelin \u00e4\u00e4nitasossa ei saisi oleskella yht\u00e4\u00e4n. \" width=\"544\" height=\"271\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/desibelit.png 544w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/desibelit-300x149.png 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2013\/05\/desibelit-200x99.png 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 544px) 100vw, 544px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-220\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1: Suositukset altistuksen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4riksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kohti, suurimmat sallitut oleskeluajat eri melutaloissa. (Ylikoski J. &amp; Stark J. 2009.)<\/figcaption><\/figure>\n<p>Meluvamma syntyy yleisimmin pitk\u00e4aikaisessa, 20-30 vuotta kest\u00e4neess\u00e4 ajassa. Kuulovamman voi kuitenkin saada my\u00f6s \u00e4killisesti kovasta \u00e4\u00e4nest\u00e4. Ihmisiss\u00e4 on my\u00f6s eroja, sill\u00e4 osa meist\u00e4 on herkempi\u00e4 meluvammoille kuin toiset. Noin 10 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on herkki\u00e4 saamaan kuulovamman. (Ty\u00f6terveyslaitos. Kuulovaurio. 2010.)<\/p>\n<h2>Tinnitus<\/h2>\n<p>Tinnitus on korvien soimista, joka ei johdu ulkoisesta \u00e4\u00e4niaistimuksesta. Kaikkien korvat soivat joskus, mik\u00e4 yleens\u00e4 on t\u00e4ysin vaaratonta. Tinnitus kest\u00e4\u00e4 usein vain hetken, mutta osalla ihmisist\u00e4 tinnitus\u00e4\u00e4ni on jatkuvaa. Tinnitus saattaa aiheuttaa unih\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kuten nukahtamisvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia, \u00e4rtymyst\u00e4 ja masennusta. Tinnituksen kanssa voidaan oppia kuitenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. (Suomen Tinnitusyhdistys ry. Tinnitus. 2013.)Muusikoilla esiintyy tavallista enemm\u00e4n tinnitusta, sill\u00e4 jopa noin 50 % muusikoista k\u00e4rsii tinnituksesta. (Ty\u00f6terveyslaitos. Tinnitus. 2010).<\/p>\n<h2>Tinnituksen hoito<\/h2>\n<p>Melun aiheuttamaa tinnitusta ei voida parantaa. Koska tinnitusoireet ovat yksil\u00f6llisi\u00e4, my\u00f6s hoito- ja kuntoutusmuotoja on erilaisia. Jos kuulo todetaan alentuneeksi, voidaan tinnitusta hoitaa kuulokojeella. Huonon kuulon kanssa sinnittely herkist\u00e4\u00e4 tinnitukselle lis\u00e4ten sen h\u00e4iritsevyytt\u00e4. Kuulemisen parantuessa kuuloj\u00e4rjestelm\u00e4 rentoutuu ja tinnitusoireen h\u00e4iritsevyys v\u00e4henee. Yleist\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 tinnitusta peitet\u00e4\u00e4n erilaisilla ulkoisilla \u00e4\u00e4nill\u00e4. On my\u00f6s olemassa uudelleenoppimishoitoja, joiden tavoitteena on totutella \u00e4\u00e4neen siten, ett\u00e4 alitajunta ei rekister\u00f6i \u00e4\u00e4nt\u00e4 uhkaavana tai pelottavana. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppia tunnistamaan omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tinnituksen h\u00e4iritsevyytt\u00e4. (Tinnituksen aiheuttajat. 2013.)<\/p>\n<h2>Oppilaiden haastattelussa esiin tulleita asioita<\/h2>\n<p>Kyselin omilta 25 rumpuoppilaalta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 oppilaat kotona soittaessaan kuulonsuojausta. Yht\u00e4 oppilasta lukuun ottamatta kaikki akustisia rumpuja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sanoivat pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s kotona harjoiteltaessa jonkinlaisia suojia korvissa. Puhuin kaikille suojauksen t\u00e4rkeydest\u00e4, vaikka olen maininnut asiasta useasti aiemminkin. Yll\u00e4tyksen\u00e4 tuli, kuinka monella oppilaalla onkin s\u00e4hk\u00f6rummut kotona. S\u00e4hk\u00f6rumpuja soittaessa melutaso on s\u00e4\u00e4dett\u00e4viss\u00e4, joten siin\u00e4 mieless\u00e4 melun rajoittaminen on helpompaa kuin akustisissa rummuissa. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 instrumenttina s\u00e4hk\u00f6rummut eiv\u00e4t ole aivan sama, joten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6rumpujen kanssa soittaminen ei anna t\u00e4ysin valmiuksia akustisen rumpusetin soittamiseen.<\/p>\n<p>Rumpukapuloiden lis\u00e4ksi yleisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 soittaa rumpuja ovat riisitikut, malletit ja sudit. N\u00e4ist\u00e4 v\u00e4lineist\u00e4 kuuluu hiljaisempi \u00e4\u00e4ni kuin kapuloista, joten kysyin my\u00f6s n\u00e4iden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 oppilailta. Yll\u00e4tt\u00e4vint\u00e4 itselleni oli se, ett\u00e4 useat sanoivat, ett\u00e4 riisitikkujen k\u00e4ytt\u00e4minen koulussa on pakollista. Riisitikuilla melu on pienemp\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s rummut kuulostavat erilaiselta kuin kapuloilla soitettaessa. On makukysymys, onko riisitikkujen soundi huonompi, tai onko sill\u00e4 merkityst\u00e4. Omasta mielest\u00e4ni riisitikkujen soundi sopii hyvin tiettyihin komppeihin. Useimmiten on kuitenkin parempi, jos oppilas pystyy soittamaan kapuloilla hiljaa. Kaikki oppilaat eiv\u00e4t tosin osaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4 soittovolyymi\u00e4, niin siin\u00e4 mieless\u00e4 riisitikkupakko voi olla kaikille turvallisempi tapa pit\u00e4\u00e4 melu pienemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<h2>Opettajien haastattelussa esiin tulleita asioita<\/h2>\n<p>Opettajien haastattelu oli kiinnostavaa, sill\u00e4 halusin saada tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muut rumpuopetusty\u00f6ss\u00e4 olevat opettajat pohtivat melukysymyksist\u00e4. Haastattelin kolmea rumpuopettajaa, jotka toimivat musiikkiopistossa, kansalaisopistossa tai ammattiin valmistavassa musiikkiopetuksessa. Kaikki suojasivat omaa kuuloansa sek\u00e4 opettaessaan, ett\u00e4 itse soittaessaan. Kaikki opettajat my\u00f6s sanoivat, ett\u00e4 ovat opastaneet oppilaita suojaamaan kuuloaan. Varsinkin uuden oppilaan aloittaessa rumpuharrastus keskustelu on usein k\u00e4yty. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa asiasta on usein mainittu my\u00f6s vanhemmille.<\/p>\n<p>Rivienv\u00e4list\u00e4 olin lukevinani, ett\u00e4 kaikki opettajat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan palaa jatkuvasti meluntorjuntaongelmiin oppilaiden kanssa. Kaksi opettajaa vastasi, ett\u00e4 jos oppilas ei opastuksesta huolimatta k\u00e4yt\u00e4 suojia niin silloin valinta j\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin oppilaan harteille. Yksi opettajista taas oli asiasta jyrkempi. H\u00e4n vastasi, ett\u00e4 jos tulppia ei k\u00e4ytet\u00e4, niin tuntia ei pidet\u00e4 tai soitetaan vaikkapa jotain hiljaisempaa ly\u00f6m\u00e4soitinta. Se, millaisia suojia korvissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, oli kaikkien opettajien mielest\u00e4 henkil\u00f6kohtainen valinta.<\/p>\n<p>V\u00e4linein\u00e4 riisitikkujen tai sutien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 opettajat eiv\u00e4t suositelleet, ellei rummuista haluta tietynlaista soundia. Yksi opettajista kuitenkin sanoi, ett\u00e4 antaa sellaisten nuorten oppilaiden niit\u00e4 aluksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, joilla on motorisesti vaikea soittaa rumpuja hiljaa. S\u00e4hk\u00f6rumpujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 opettajat sanoivat kaikki aikalailla samaa. Hyv\u00e4 on, ett\u00e4 ne hiljent\u00e4v\u00e4t meteli\u00e4, mutta tuntuma on erilainen kuin akustisissa rummuissa, joten ne eiv\u00e4t korvaa niit\u00e4.<\/p>\n<h2>Mit\u00e4 keinoja meluntorjuntaa vastaan?<\/h2>\n<p>Tilan akustiikalla ja \u00e4\u00e4nieristyksell\u00e4 on merkityst\u00e4 \u00e4\u00e4nentason kannalta. Kannattaa my\u00f6s siis mietti\u00e4 ja selvitt\u00e4\u00e4 voiko tilaan, jossa soitetaan jotenkin vaikuttaa. My\u00f6s yksi toimiva melun v\u00e4ltt\u00e4miskeino on harjoituspadien k\u00e4ytt\u00f6. Silloin kun harjoitellaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ly\u00f6ntitekniikkaa, niin on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harjoituspadeja, jolloin \u00e4\u00e4ni on paljon rumpuja vaimeampi. Harjoituspadit ovat edullisia ja suosittelisin musiikkilaitoksia enemm\u00e4n hankkimaan sellaisia. Itse k\u00e4yt\u00e4n niit\u00e4 opetuksessa ja olen havainnut ne toimiviksi. S\u00e4hk\u00f6rumpuja voisin suositella k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n koulujen b\u00e4ndiopetustiloissa. Rumpuopetuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole riitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Jotta akustisilla rummuilla opitaan tietynlainen soittotapa ja soundi soittoon, melua ei voida kuitenkaan kokonaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 korvien suojaaminen joillain suojilla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ovat ne sitten kuppisuojaimet, korvatulpat, omaan korvan mukaan valetut tulpat, niin t\u00e4rkeint\u00e4, ett\u00e4 kuuloa suojataan. Jotta hyv\u00e4ksi rumpaliksi opitaan, niin tarvitaan jatkuvaa j\u00e4m\u00e4kk\u00e4\u00e4 perusharjoittelua ja sen takia melulta pit\u00e4\u00e4 suojautua.<\/p>\n<h2>Rumpuopettajalla on vastuu oppilaiden kuulosta<\/h2>\n<p>Valinnat kuulon suojaamisesta ovat loppuel\u00e4m\u00e4ksi teht\u00e4vi\u00e4 pysyvi\u00e4 valintoja, sill\u00e4 kuulon heikkenemist\u00e4 ja tinnitusta ei voi en\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 syyst\u00e4 etenkin nuorille rumpuoppilaille annettava kuulonhuollon opastus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja opettajan t\u00e4ytyy ottaa henkil\u00f6kohtainenkin vastuu asiasta.<\/p>\n<p><strong>Kirjoittaja: Jukka Puranen 2013, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Suomen Tinnitusyhdistys ry. Tinnitus. 2013. Viitattu 24.3.2013. http:\/\/www.tinnitusyhdistys.fi\/tinnitus.php<\/p>\n<p>Tinnituksen aiheuttajat. 2013. Suomen Tinnitusyhdistys ry. Viitattu 24.3.2013. http:\/\/www.tinnitusyhdistys.fi\/tinnitus2.php<\/p>\n<p>Ty\u00f6terveyslaitos. Tinnitus. 2010. Viitattu 24.3.2013. http:\/\/www.ttl.fi\/fi\/tyoymparisto\/melu\/melun_terveysvaikutukset\/tinnitus\/sivut\/default.aspx<\/p>\n<p>Ty\u00f6terveyslaitos. Kuulovaurio. 2010. Viitattu 24.3.2013. http:\/\/www.ttl.fi\/fi\/tyoymparisto\/melu\/melun_terveysvaikutukset\/kuulovaurio\/sivut\/default.aspx<\/p>\n<p>Ylikoski J. &amp; Stark J. 2009. Sairauksien ehk\u00e4isy. Viitattu 24.3.2013. http:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=seh00065<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Opiskelen Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiikkaa p\u00e4\u00e4instrumenttina rummut. Opiskelun ohessa opetan rumpuoppilaita musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa. Rumpuja pitk\u00e4\u00e4n soittaneena olen aina tiedostanut rummuista l\u00e4htev\u00e4n kovan metelin. Oman soittourani aikana olen suojannut kuuloani v\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n ja v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Omien soittotuntien kohdalla opettajat eiv\u00e4t ole hirve\u00e4n paljon kiinnitt\u00e4neet huomiota siihen, onko minulla korvat suojattuina vai ei. Vasemmassa korvassani alkoi tinnitus [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"530,453,915,1225,76,748","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[30,32,34,31,33],"class_list":["post-218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-ergonomia","tag-kuulonhuolto","tag-meluhaitta","tag-rumpujensoiton-opetus","tag-tinnitus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2574,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions\/2574"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}