{"id":2064,"date":"2020-06-02T13:27:09","date_gmt":"2020-06-02T10:27:09","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=2064"},"modified":"2024-06-12T15:43:21","modified_gmt":"2024-06-12T12:43:21","slug":"saveltapailun-integroiminen-kanteleensoiton-alkeisopetukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/06\/saveltapailun-integroiminen-kanteleensoiton-alkeisopetukseen\/","title":{"rendered":"S\u00e4veltapailun integroiminen kanteleensoiton alkeisopetukseen"},"content":{"rendered":"

Niin kauan kuin olen opiskellut musiikkia ja kanteleen soittoa, olen kokenut kaikista haasteellisimmaksi s\u00e4veltapailun opiskelun. En ole osannut yhdist\u00e4\u00e4 mupe-tunneilla opiskeltuja asioita kanteleen soittoon. Perinteisesti ja ehk\u00e4 jopa hieman vanhanaikaisesti musiikkioppilaitoksissa on opetettu instrumentin soittoa ja musiikinteoriaa ja s\u00e4veltapailua erill\u00e4\u00e4n toisistaan (Lehtonen 2004, 14). Kanteletunneilla on opeteltu soittamista soittamalla ja musiikinteoriatunneilla on opeteltu teoriaa ja s\u00e4veltapailua kirjoittamalla ja laulamalla. Koen, ett\u00e4 s\u00e4veltapailua olisi hyv\u00e4 opettaa instrumenttiopetukseen integroituna. N\u00e4in opetettuna uskon, ett\u00e4 asioiden yhdist\u00e4minen toisiinsa olisi luonnollisempaa ja helpompaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa ja samaa aihetta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni esittelen tapoja, joilla s\u00e4veltapailun opetusta voi integroida kanteleensoiton alkeisopetukseen ja asioita, jotka vaikuttavat 6\u20149 -vuotiaiden kantelistien s\u00e4veltapailun oppimiseen. Haastattelin opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni varten mupe-opettajia sek\u00e4 kanteleensoiton opettajia, joilta sain vinkkej\u00e4 s\u00e4veltapailuasioiden opettamiseen.<\/p>\n

6-9-vuotiaiden musiikillinen kehitys<\/h2>\n

Soittotunnit usein aloitetaan noin 6-7-vuotiaana. Jokainen lapsi on yksil\u00f6 ja kehittyy omaan tahtiin, t\u00e4ss\u00e4 osiossa kuvailen sit\u00e4 mit\u00e4 lapsi voi osata 6-9-vuotiaana.<\/p>\n

Lapsen musiikilliseen kehitykseen vaikuttavat yksil\u00f6llisyys, perim\u00e4 ja kaikista eniten kasvuymp\u00e4rist\u00f6. Aiemmat musiikilliset taidot ja valmiudet vaikuttavat lapsen musiikilliseen toimintaan. Lapsen alle 3-vuotiaana saadut musiikilliset kokemukset luovat pohjan lapsen musiikilliselle kasvulle. (Ruokonen 2016, 41-43.) Jos esimerkiksi lapsi on k\u00e4ynyt muskareissa koko lapsuutensa h\u00e4n luultavasti, kehittyy musiikillisesti paremmin ja nopeammin kuin lapsi, joka ei ole k\u00e4ynyt muskarissa lapsena.<\/p>\n

6\u20149 -vuotias osaa jo mahdollisesti laulaa puhtaasti, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sykkeen ja osaa tuottaa esimerkiksi sanarytmi\u00e4. Lapsi alkaa jo hahmottamaan sointuja ja niiden dissonansseja ja konsonansseja sek\u00e4 harmonian (Ruokonen 2016, 45.) Soittotunneilla voitaisiin esimerkiksi laulaa lapsen soittokappaleita ja samalla s\u00e4est\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kanteleella murtosoinnuilla tai pitkill\u00e4 soinnuilla.<\/p>\n

Nuotinluku- ja kirjoitustaito<\/h2>\n

Nuotinlukutaito kehittyy ja lapsi oppii nuottien symbolit ja niiden merkitykset ja on kiinnostunut niist\u00e4, lapsi oppii lukemaan ja kirjottamaan itse nuotteja. Lapsi soittaa, laulaa, liikkuu, piirt\u00e4\u00e4 ja kuuntelee ja n\u00e4iden kautta oppii musiikinkirjoitus ja -lukutaitoa. Lapsi oppii havaitsemaan ja esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin rytmisesti. Lapselle kehittyy kyky laulaa sis\u00e4isesti ja melodinen muisti. Yksinkertaisten harmonioiden kuuleminen kehittyy varsinkin, jos lapsi soittaa harmoniasoitinta kuten piano tai kantele (Ruokonen 2016, 45.)<\/p>\n

Omien s\u00e4vellysten tai tuttujen kappaleiden nuotintamista voidaan harjoitella soittotunneilla, instrumentin avulla sek\u00e4 omaa korvaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. 6\u20149-vuotiaalle lapselle 45 minuuttia kest\u00e4v\u00e4 soittotunti on helposti pitk\u00e4 aika keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soittamiseen ja soittimen \u00e4\u00e4ress\u00e4 istumiseen. Osan tunnista voisi helposti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi rytmin opettelun liikkumisen avulla tai vaikkapa musiikkiin liittyv\u00e4ll\u00e4 piirt\u00e4misell\u00e4. Haastattelemistani opettajista muutama mainitsi kuunneltavan musiikin melodian kaarroksen piirt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Kaikki lapset eiv\u00e4t viel\u00e4 osaa ennen kouluun menemist\u00e4 lukea, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n ongelma. Yhdess\u00e4 haastattelussani tuli esille, ett\u00e4 nuottien ja musiikin lukemista opetellaan musiikin kielell\u00e4 ja musiikkimaan aakkosilla, jotka ovat aivan eri asia kuin kirjaimet, sanat ja tekstin lukeminen. Voisi jopa kuvitella, ett\u00e4 lapsi voi oppia lukemaan nuotteja ennen kuin h\u00e4n oppii lukemaan teksti\u00e4.<\/p>\n

Musiikin perusteet ja uusi opetussuunnitelma<\/h2>\n

S\u00e4veltapailua, puhekieless\u00e4 usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nime\u00e4 solfa, opetetaan musiikkiopistoissa osana musiikin perusteiden opetusta. Musiikinperusteiden opetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4veltapailun opetuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s musiikinteorian opetusta. Musiikin perusteiden opetusryhmiss\u00e4 eri instrumenttien soittajat on laitettu sekaisin muiden soittimien soittajien kanssa. Musiikin perusteita opetetaan usein ik\u00e4ryhm\u00e4n ja tason mukaan. Usein musiikin perusteita opiskellaan eri tahdissa soitonopintojen kanssa, toisinaan musiikin perusteiden opinnot suoritetaan nopeammin kuin instrumenttiopinnot (Bj\u00f6rk, Toivanen 2017, 24.) Musiikin perusteiden opiskelu alkaa usein musiikkiopistoissa, kun soittamista on kulunut noin vuosi ja oppilas osaa lukea.<\/p>\n

Nyt uuden opetussuunnitelman tultua voimaan 2018 (siirtym\u00e4 syksyyn 2021 menness\u00e4) monissa musiikkioppilaitoksissa on alettu yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n instrumenttiopetus ja musiikin perusteiden opetus.<\/p>\n

Er\u00e4s haastattelemani opettaja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 musiikkiopistossa esimerkiksi opettaa musiikin hahmottamista, t\u00e4ss\u00e4 oppiaineessa opetetaan musiikin perusteiden alkeita ennen kuin oppilaat alkavat k\u00e4ym\u00e4\u00e4n musiikinperusteiden tunneilla. Oppilaat ovat samalla tasolla ja kaikki soittavat samaa instrumenttia ja musiikin hahmottamista, opettaa kyseisen instrumentin opettaja ja n\u00e4in ollen musiikin perusteiden alkeita k\u00e4yd\u00e4\u00e4n oppilaan instrumentin kautta ja instrumenttia hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n

S\u00e4veltapailu<\/h2>\n

S\u00e4veltapailun avulla yhdistet\u00e4\u00e4n musiikin teoria musiikin soittamiseen. S\u00e4veltapailua opetetaan usein musiikinteorian kanssa rinnakkain. S\u00e4veltapailua opetetaan usein prima vista laulujen (suoraan nuotista laulamalla), diktaatti eli rytmi- ja melodiasaneluiden kautta. S\u00e4veltapailun avulla oppilaan on tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 korvaa ja s\u00e4veltapailun opiskelu opettaa oppilasta kuulemaan melodian linjoja, eli meneek\u00f6 melodia yl\u00f6s vai alas, rytmi\u00e4, aika-arvoja esimerkiksi onko kappale tasa- vai kolmijakoinen, s\u00e4vellajeja, intervalleja ja sointuja ja n\u00e4iden tunnistamista sis\u00e4isen kuulon kautta, eli ilman ett\u00e4 voi soittaa niit\u00e4 soittimella. (von Creutlein & Jo\u00f3b 1992, 3.)<\/p>\n

Opettajat kertoivat haastatteluissa, ett\u00e4 melodian kuunteluteht\u00e4v\u00e4t aloitetaan pienell\u00e4 alueella ja vain 2-3:lla eri s\u00e4velell\u00e4. Rytmi\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 melodia diktaateissa heti tarvitse itse kuunnella. Rytmej\u00e4 opetellaan tanssimalla, esimerkiksi valssi on kolmejakoinen ja tanssittava, my\u00f6s kehorytmit ovat useilla opettajilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

S\u00e4veltapailun tunneilla usein kuunnellaan kuunneltavat asiat pianosta ja tutustutaan muutenkin l\u00e4hinn\u00e4 pianon kautta s\u00e4veltapailu asioihin. Haastattelemani mupe-opettajat kertoivat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tunneilla pianoja. Voitaisiinko tunneilla teht\u00e4v\u00e4t kuunteluharjoitukset tehd\u00e4 jotain muuta instrumenttia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, tai vaikka vaihtelemalla instrumentteja.<\/p>\n

Kanteleen ominaisuudet<\/h2>\n

Keskityn tutkimuksessani ison kanteleen soittamiseen ja erityisesti alkeissoittoon. Isoja kanteleita on kahdenlaisia: kotikanteleita ja konserttikanteleita. Muodoltaan ja laajuudeltaan kanteleet ovat l\u00e4hes saman kokoisia. Konserttikantele eroaa kotikanteleesta p\u00e4\u00e4asiassa koneistonsa vuoksi. Konserttikanteleessa on vipukoneisto, jonka avulla kanteleeseen tehd\u00e4\u00e4n kromaattiset s\u00e4velet. Kotikanteleessa vastaavaa koneistoa ei ole, joten kotikantele on l\u00e4hes t\u00e4ysin diatoninen soitin, ja sit\u00e4 voi soittaa l\u00e4hinn\u00e4 vain C-duurissa. Viritt\u00e4en kotikanteleeseen on mahdollista saada kromaattisia s\u00e4veli\u00e4, mutta esimerkiksi g:n ja gis:\u00e4n soittaminen on mahdotonta yht\u00e4aikaisesti tai saman kappaleen sis\u00e4ll\u00e4. Kanteleensoitto usein musiikkiopistoissa aloitetaan kotikanteleelle, joka on lapselle esimerkiksi helpompi kantaa. Kotikanteleiden hinta on noin 2000 eurosta yl\u00f6sp\u00e4in, kun taas konserttikanteleet maksavat yleens\u00e4 6000 eurosta yl\u00f6sp\u00e4in. (Koistinen kantele 2018.)<\/p>\n

\"Isokokoinen<\/a>
Kuva 1: Kotikantele<\/figcaption><\/figure>\n
\"Isokoinen<\/a>
Kuva 2: Konserttikantele<\/figcaption><\/figure>\n

Kanteleensoiton ja s\u00e4veltapailun yhdist\u00e4minen<\/h2>\n

Kantele on visuaalinen soitin. Intervallien koko on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kielist\u00e4 mutta laatu on vain kuunneltavissa. Intervallien laatujen tunnistuksessa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 intervallilauluja, esimerkiksi Tuiki tuiki t\u00e4ht\u00f6nen alkaa priimill\u00e4. Yksi haastattelemistani kanteleopettajista kertoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 s\u00e4veltapailuteht\u00e4viss\u00e4 lapsille tuttuja lauluja kuten Tuiki tuiki t\u00e4ht\u00f6st\u00e4. Lapsi saa etsi\u00e4 soittimesta kappaleen ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen se kirjoitetaan nuottiviivastolle opettajan avustuksella.<\/p>\n

Kanteleen \u00e4\u00e4niala on laaja ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on sek\u00e4 f ett\u00e4 g avain, joten miksei kuunteluteht\u00e4vi\u00e4 voisi tehd\u00e4 my\u00f6s f-avaimelle. Usein mupe-tunneilla l\u00e4hes kaikki diktaatit tehd\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n g-avaimelle.<\/p>\n

S\u00e4vellajien opettelemista kannattaa harjoitella soittotunneilla varsinkin, jos oppilas ei omista konserttikanteletta. Yleens\u00e4 musiikkiopistoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ainakin yksi konserttikantele. S\u00e4vellajien opettelussa useat haastattelemani opettajat kertoivat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 s\u00e4vellaji loruja ja rimpsuja. Itse olen opetellut gideon, daavid, aatami ja eeva ja niin edelleen, mutta my\u00f6s p\u00e4ivitettyj\u00e4 versioita on keksitty ja miksei n\u00e4it\u00e4 loruja voisi yhdess\u00e4 oppilaankin kanssa keksi\u00e4.<\/p>\n

S\u00e4veltapailun opiskelun materiaali-ideoita<\/h2>\n

Moni haastattelemani mainitsi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Susanna Ertolahti-Mertasen tekem\u00e4\u00e4 Musiikkiseikkailu kirjasarjaa mupen opetuksessa. T\u00e4m\u00e4 kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon kiinnostavia uudenlaisia mupe ja s\u00e4veltapailuteht\u00e4vi\u00e4. Kaikessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti liikkeelle ja kirja on mielenkiintoisen oloinen.<\/p>\n

Toinen kirjallinen materiaali, joka haastattelussa tuli esille on Marja-Leena Juntusen, Soili Perki\u00f6n sek\u00e4 Inkeri Simoila-Isakssonin kirjoittama Musiikkiliikunnank\u00e4sikirja 1, Musiikkia liikkuen. Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4veltapailuharjoituksia, joita harjoitellaan liikkuen. Liikkuminen tunneilla virkist\u00e4\u00e4 ja on mukavaa erilaista tekemist\u00e4.<\/p>\n

Opettajat kertoivat my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 e-materiaaleja ja puhelinsovelluksia, kuten Theta music trainer, Perfect ear ja Tenuto. N\u00e4m\u00e4 kaikki sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t monipuolisesti s\u00e4veltapailuun liittyvi\u00e4 kuunteluteht\u00e4vi\u00e4. N\u00e4it\u00e4 materiaaleja voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi soittokappaleiden rinnalla kotiteht\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4ni<\/h3>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6ni samasta aiheesta valmistuu kev\u00e4\u00e4n aikana ja perehdyn s\u00e4veltapailun opettamiseen kanteleensoiton alkeisopetuksessa syvemmin. Osa artikkelissa esitetyist\u00e4 ideoista l\u00f6ytyy my\u00f6s opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4ni sek\u00e4 esittelen muita ideoita ty\u00f6ss\u00e4ni. S\u00e4veltapailun integroiminen kanteleensoittoon on mahdollista soveltaa my\u00f6s muille instrumenteille, varsinkin harmoniasoittimille kuten piano.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Oona Kaunisto 2020, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Bj\u00f6rk, A. & Toivanen, A. 2017. Hyvin yhdess\u00e4. Ty\u00f6kaluja hyv\u00e4\u00e4n yhteissoittoon<\/a>. Viitattu 18.3.2020<\/p>\n

Koistinen kantele. 2018. Kanteleen hankintaopas. Koistinen<\/a>. Viitattu 22.1.2020.<\/p>\n

Lehtonen, K. 2004. Maan korvessa kulkevi… johdatus postmoderniin musiikkipedagogiikkaan. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos.<\/p>\n

Opetushallitus. 2017. Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017<\/a>. Viitattu 26.11.2019<\/p>\n

Ruokonen, I. 2016. Esi- ja alkuopetuksen musiikin didaktiikka. Helsinki: Finn Lectura.<\/p>\n

Von Creutlein, T. & Jo\u00f3b, A. 1992. S\u00e4veltapailu ja musiikinteoria 1. Suomalaisia runos\u00e4velmi\u00e4. Opettajan kirja. Helsinki: Otava.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Niin kauan kuin olen opiskellut musiikkia ja kanteleen soittoa, olen kokenut kaikista haasteellisimmaksi s\u00e4veltapailun opiskelun. En ole osannut yhdist\u00e4\u00e4 mupe-tunneilla opiskeltuja asioita kanteleen soittoon. Perinteisesti ja ehk\u00e4 jopa hieman vanhanaikaisesti musiikkioppilaitoksissa on opetettu instrumentin soittoa ja musiikinteoriaa ja s\u00e4veltapailua erill\u00e4\u00e4n toisistaan (Lehtonen 2004, 14). Kanteletunneilla on opeteltu soittamista soittamalla ja musiikinteoriatunneilla on opeteltu teoriaa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1802,973,1420,943,1306,182","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[172,23,123,503,16],"class_list":["post-2064","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-kanteleensoitto","tag-musiikin-perusteiden-opetus","tag-opetussuunnitelmat","tag-saveltapailu","tag-taiteen-perusopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2064"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2064\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2597,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2064\/revisions\/2597"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}