Minulle pakollisten asioiden soittaminen on tyls\u00e4\u00e4 ja impulsiivisena ihmisen\u00e4 uppoudun helposti mielihaluihin ja sen hetkisiin kiinnostuksen kohteisiin. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voisin mainita, vaikka sellaisen, ett\u00e4 jos minun pit\u00e4isi harjoitella jotakin pakollista, mutta olen kuullut, vaikka radiosta jonkun melodiap\u00e4tk\u00e4n tai sointukierron mit\u00e4 en saa p\u00e4\u00e4st\u00e4ni, niin on minun t\u00e4ll\u00f6in soitettava se. Perustelen monesti itselleni, ett\u00e4 harjoittelen sen \u201dalkul\u00e4mmittelyksi\u201d, mutta sitten huomaan, ett\u00e4 olenkin viihtynyt jo tunnin saman asian parissa, kun pit\u00e4isi jo alkaa tehd\u00e4 seuraavia asioita. Olen yritt\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hy\u00f6dyksi tuon \u201doireeni\u201d ja yrit\u00e4n ottaa kaiken irti n\u00e4ist\u00e4 musiikillisista hairahduksistani esimerkiksi kirjoittamalla kuulemani asian yl\u00f6s tai analysoimalla sen harmoniaa.<\/p>\n Pianisti Lenni-Kalle Taipale kertoi jossakin haastattelussa, ett\u00e4 on aina ollut hyvin laiska treenaamaan, mutta treenaa kuulemma aina \u201dkaikkea hauskaa ja siisti\u00e4\u201d, kuten esimerkiksi Michael Jacksonia. H\u00e4n muistuttaa minua aina tuolla haastattelullaan siit\u00e4 seikasta, ett\u00e4 soittamisen tulee olla kuitenkin hauskaa. Se jos mik\u00e4 on minun mielest\u00e4ni hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta motivaatiolle. Hauskuus.<\/p>\n Iloa ja riemua, onnistumisen tunnetta saadaan mm. videopeleist\u00e4. Ne my\u00f6s rentouttavat ja laittavat ihmisen keskittym\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin yhteen asiaan kerrallaan. Eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4 tahansa pelit vaan nimenomaan paljon parjatut r\u00e4isikint\u00e4pelit, joissa jatkuvasti vaihtuvat tilanteet vaativat nopeaa reaktiokyky\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Pelk\u00e4t \u00e4lypelit ovat liian k\u00f6yk\u00e4isi\u00e4 \u00e4rsykkeilt\u00e4\u00e4n harjoittaakseen keskittymiskyky\u00e4mme kunnolla, kertovat Wisconsinin yliopiston tutkijat Shawn Green ja Aaron Seitz. (Puttonen, 2016)<\/p>\n Yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan parantaa opiskelua. Joten kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen oheistoiminta tulisi lopettaa harjoittelun ja opiskelun ajaksi. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 puhelimen selaaminen tai musiikin kuuntelu samalla, kun opiskelee. (Nieminen, 2020)<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 keskittymisen harjoittelu auttaa opiskelussa ja on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nykymaailman somehektisess\u00e4 -ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4lle ihmiselle. Samanlaisia onnistumisen tunteita, kuin pelatessa, tulisikin ohjata opetukseen.<\/p>\n Oppilaan t\u00e4ytyisi mielest\u00e4ni tuntea mm. onnistumisen riemua ja arvokkuuden tunnetta instrumentin opiskelusta. Soittimen harjoittelulla tulisi olla aina p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 voi olla useita ja eri kokoisia. Taustalla voi olla suuri p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 esimerkiksi, vaikka joku kuuluisa orkesteri, jossa haluaisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittamaan tai joku kuuluisa soittaja, jonka kanssa haluaisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittamaan, tai se voi olla vaikka jokin vaikea kappale, jonka haluaa oppia soittamaan. V\u00e4lietapit\/v\u00e4lip\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t voivat olla esimerkiksi koulun joulukonsertit, tutkinnot, keikat tms. N\u00e4ill\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rill\u00e4 ja unelmilla on se ominaisuus, ett\u00e4 ne saavutettuaan syntyy uusia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja unelmia.<\/p>\n P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t toimivat my\u00f6s paineen tuottajina ja pieni paine on tarpeen kehittymisen kannalta. Kuvitellaan vaikka kymmenen -vuotias lapsi, joka harrastaa soittamista vanhempien aloitteesta. Vanhemmat haluavat n\u00e4hd\u00e4 lapsensa esiintyv\u00e4n ja tsemppaavat h\u00e4nt\u00e4 kotona. Lapsi saa kotoa pient\u00e4 painetta harjoitteluun, koska haluaa vanhempiensa olevan h\u00e4neen tyytyv\u00e4isi\u00e4. Vanhemmat voivat antaa lapselleen halutessaan tai \u201dvaikean paikan tullen\u201d jonkin motivaattorin, vaikka uuden puhelimen tms., jos h\u00e4n suoriutuu harjoituksistaan ja konserteistaan. T\u00e4llaisessa tilanteessa, jossa lasta palkitaan tai rangaistaan, on kyse ulkoisesta motivaatiosta. Lapsi haluaa suoriutua teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 saadakseen jotain, tai v\u00e4ltty\u00e4kseen joltain. Sis\u00e4inen motivaatio taas kumpuaa ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ja johtaakin usein harjoitellessa flow -tilaan. (Kumpum\u00e4ki, 2010, 15)<\/p>\n Paine ei sin\u00e4ns\u00e4 ole motivaation l\u00e4hde, mutta toimii ty\u00f6kaluna kehitykselle. Olen t\u00f6rm\u00e4nnyt ty\u00f6ss\u00e4ni my\u00f6s lapsiin, jotka haluavat s\u00e4hk\u00f6kitaran ja vanhemmat ovat luvanneet sellaisen ostaa, jos lapsi jatkaa kunniakkaasti akustisen kitaran soittoa tietyn ajan keskeytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 harrastusta. Itsell\u00e4ni on my\u00f6s samanlainen historia.<\/p>\n Olen opettanut paljon erilaisia lapsia, nuoria ja aikuisia. Eri el\u00e4m\u00e4ntilanteet ja ik\u00e4ryhm\u00e4t tarvitsevat erilaisia motivaation l\u00e4hteit\u00e4. Pienet lapset voivat innostua tunnilla, jos soitamme vaikka jonkun heille tutun lastenlaulun tai pelin tunnusmusiikkia. T\u00e4m\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin visualisoi harjoittelun. Tulee mieleen hauskoja hetki\u00e4 sarjan tai pelin parissa. Oikeiden kappaleiden opettelun my\u00f6t\u00e4 opettaja voi ujuttaa sekaan, vaikka tutkinnossa tarvittavia osa-alueita. Esimerkiksi kappaleeseen sopivia skaaloja, laajempia sointuja tms. T\u00e4rkeint\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aluksi oppilaan mielenkiinnon kohteet ja mietti\u00e4 harjoittelumateriaalia sit\u00e4 kautta. N\u00e4iden l\u00f6yt\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla hyv\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa.<\/p>\n Tunnin alussa on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kuulumiset ja keskustella. My\u00f6s kannustava asenne on ainakin omalla kohdallani osoittautunut aina toimivaksi ratkaisuksi. Jos opettaja on innostunut, on oppilaankin helpompi olla innostunut. Oppilaskonserttien tai ihan vain jammailuhetkien my\u00f6t\u00e4 oppilas voi huomata h\u00e4nelle opetettujen asioiden merkityksen ja motivoitua sit\u00e4 kautta. Positiiviset kokemukset soittamisesta siis motivoivat my\u00f6s. Aikuisilla motivaattorina voi toimia, vaikka oman lapsen tai sukulaisen juhlat, jossa aikoo esiinty\u00e4. Opiskelija haluaa oppia soittamaan jonkun juhlaan sopivan t\u00e4rke\u00e4n kappaleen. Motivaatio on siis aina olemassa, mutta se t\u00e4ytyy vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Opettaja ei keksi motivaatiota tuulesta temmattuna tai mink\u00e4\u00e4n meditatiivisen retriitin kautta, vaan kuuntelemalla oppilastaan.<\/p>\n Oppilaan kuunteleminen on t\u00e4rkeint\u00e4 ja syyllistyn v\u00e4lill\u00e4 itsekin v\u00e4syneen\u00e4 tai liian innokkaana h\u00f6pisem\u00e4\u00e4n tunneillani liikaa. T\u00e4h\u00e4n tulokseen olen tullut huomattuani parhaimpien kitaratuntieni olleen niit\u00e4, jolloin annan oppilaalleni eniten tilaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistuttaa heille ja itselleen sit\u00e4, ett\u00e4 ket\u00e4 varten t\u00e4ss\u00e4 opetustilanteessa nyt oikeasti ollaan. Oppilaiden halujen tai kiinnostuksen kohteiden l\u00f6yt\u00e4minen ei ole aina helppoa. Jotkut kertovat heti selv\u00e4sti mit\u00e4 he haluavat ja toiset eiv\u00e4t taas uskalla tai osaa sanoa mik\u00e4 heit\u00e4 kiinnostaa. Kiinnostuksen kohteiden kalastelu saattaa kest\u00e4\u00e4 jonkin aikaa tai l\u00f6yty\u00e4 ihan yll\u00e4tt\u00e4en. Oikeiden kanavien avaaminen t\u00e4ss\u00e4 suhteessa onkin eritt\u00e4in motivoivaa jo itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kuten mainitsin, ovat vanhemmat usein asettamassa lapselleen painetta harrastuksessa. On hyvin yleist\u00e4, ett\u00e4 lapsi itse ei haluaisi soittaa ollenkaan, mutta vanhemmat pakottavat. T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni v\u00e4\u00e4r\u00e4 tapa aktivoida lasta tekem\u00e4\u00e4n asioita. My\u00f6s liiallinen harrastaminen on mielest\u00e4ni hieman kyseenalaista, koska se voi ylikuormittaa ja vied\u00e4 keskittymiskyky\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tosin ei varmastikaan p\u00e4de kaikkiin lapsiin ja onkin vain minun omaa spekulointiani. Olen halunnut kuitenkin tehd\u00e4 kaikkeni, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oppilaat, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haluaisi soittaa kitaraa, saisivat onnistumisen hetki\u00e4 ja riemun tunteita tunneillani. Hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 on voinut tuottaa, vaikka jokin lyhyt helppo ja tunnettu melodian p\u00e4tk\u00e4 tai riffi. Motivaation kadotessa t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s toimiva ratkaisu.<\/p>\n Juho Varjakoski 2020, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Kumpum\u00e4ki, J., 2010. Mist\u00e4 on motivaatio tehty?. Oppilaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia motivaatiosta peruskoulun kuudennella vuosiluokalla. Kasvatustieteellinen tiedekunta, opettajan koulutuslaitos, H\u00e4meenlinna. Kasvatustieteen pro gradu tutkielma. Viitattu 20.3.2020<\/p>\n Nieminen, A., 20.2.2020. \u201dMuistitutkija laati oppimisen kymmenen k\u00e4sky\u00e4: N\u00e4in uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin\u201d. Helsingin Sanomien artikkeli, verkkosivusto. Viitattu 18.3.2020. https:\/\/www.hs.fi\/ura\/art-2000006413649.html<\/a>.<\/p>\n![\"Kuvituskuva\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2020\/06\/Juho_1.jpg\")
<\/a><\/p>\nLaiska treenaamaan\u2026<\/h3>\n
<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\nPelillist\u00e4minen<\/h3>\n
P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h3>\n
<\/a><\/p>\nSis\u00e4inen ja ulkoinen motivaatio<\/h3>\n
Tutut melodiat ty\u00f6kaluiksi<\/h3>\n
Oikea asenne<\/h3>\n
Ole l\u00e4sn\u00e4<\/h3>\n
Rajansa kaikella<\/h3>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
<\/a><\/p>\n