{"id":2049,"date":"2020-06-02T12:44:46","date_gmt":"2020-06-02T09:44:46","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=2049"},"modified":"2023-09-06T11:58:41","modified_gmt":"2023-09-06T08:58:41","slug":"puhu-kitaran-kielilla-improvisoinnin-opettaminen-sahkokitaralla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/06\/puhu-kitaran-kielilla-improvisoinnin-opettaminen-sahkokitaralla\/","title":{"rendered":"Puhu kitaran kielill\u00e4 \u2013 Improvisoinnin opettaminen s\u00e4hk\u00f6kitaralla"},"content":{"rendered":"

Sanat ja niiden \u00e4\u00e4nt\u00e4minen, sek\u00e4 tapa, jolla niit\u00e4 yhdistell\u00e4\u00e4n lauseiksi, muodostavat kielen. Musiikki on kieli, joka koostuu melodiasta, harmoniasta ja rytmist\u00e4, sek\u00e4 erilaisista efekteist\u00e4, joita syntyy musiikkia esitt\u00e4ess\u00e4. (Crook 1999, 17.) Musiikillinen fraasi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tietynlaisen kokoelman melodista, rytmist\u00e4 ja harmonista materiaalia, joiden tarkoituksena on muodostaa jokin tietty musiikillinen kannanotto, motiivi, teema tai idea. (Crook 1999, 119.)<\/p>\n

Improvisaatio<\/em> on spontaania uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4, jossa aiemmin opituista sanoista ja fraaseista (lickit, fraasit, patternit<\/em> yms.) muodostetaan uudelleen j\u00e4rjestelem\u00e4ll\u00e4 uusia lauseita. Samaan tapaan kuten puhuessamme k\u00e4yt\u00e4mme valmiita sanoja emmek\u00e4 keksi niit\u00e4 itse uudelleen, samalla lailla improvisoidessamme k\u00e4yt\u00e4mme kuvioita ja ideoita, jotka jo ovat olleet olemassa musiikin kieless\u00e4. Kielellinen sanavarastomme kehittyy pikkuhiljaa p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 kattamaan tuhansia ja tuhansia sanoja. Sama p\u00e4tee musiikilliseen kieleen, jonka sanastoa improvisoijan on kartutettava pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 hitaasti ja jatkuvan toiston ja harjoittelun kautta. (Wise 2002, 2.)<\/p>\n

Improvisointia voidaan l\u00e4hesty\u00e4 monelta eri n\u00e4k\u00f6kulmalta, mutta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sivutaan lyhyesti kahta yleist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, joita opettaja voi aloittaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaansa kanssa. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistavat ovat sointus\u00e4vel-improvisointi<\/em> ja asteikkoimprovisointi.<\/em><\/p>\n

Rohkeasti improvisoinnin pariin<\/strong><\/h2>\n

Improvisoinnin ottaminen mukaan harjoitusohjelmaan jo varhaisessa vaiheessa saattaa helpottaa oppilaan ajautumista ja syventymist\u00e4 aiheen pariin, sen sijaan ett\u00e4 improvisointia pidet\u00e4\u00e4n jotenkin kaukaisena ja jopa m\u00f6rk\u00f6m\u00e4isen\u00e4 aiheena, jota kohti hitaasti pakerretaan. Aloittelevien soittajien kanssa kannattaa tietenkin ensin katsoa l\u00e4pi yksinkertaisempia asioita, mutta heti kun jonkinasteista teknist\u00e4 taitoa riitt\u00e4\u00e4, sek\u00e4 hieman ymm\u00e4rryst\u00e4 musiikin perusteoriak\u00e4sitteist\u00e4, voidaan improvisointia alkaa soveltaa.<\/p>\n

Improvisoinnilla saatetaan saada nostettua oppilaan motivaatiotasoja harjoitteluun huomattavasti harjoiteltaessa esimerkiksi asteikkosormituksia yms. Sen sijaan ett\u00e4 vain mekaanisesti toistetaan asteikkoja eri asemissa, voidaan harjoittelumetodiksi ottaa erilainen \u201djamittelu\u201d vaikkapa taustanauhojen kanssa. T\u00e4m\u00e4 tuo yksitoikkoiseen puurtamiseen luovan ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman, ja oppilas p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kuulemaan milt\u00e4 opeteltava asia kuulostaa ihan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Maltillisesti eteenp\u00e4in<\/strong><\/h2>\n

On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei aloittelevaa improvisoijaa hukuteta liialliseen materiaali tulvaan heti k\u00e4ttelyss\u00e4, vaan yksitt\u00e4isi\u00e4 elementtej\u00e4 otetaan mukaan harjoitteluun yksi kerrallaan. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun Sami Sallinen (2019) on hahmotellut improvisoinnin nelj\u00e4 eri vaativuustasoa, jotka muodostuvat seuraavanlaisesti:<\/p>\n

\"Taulukossa<\/a>
Kuva 1. CC Sami Sallinen<\/figcaption><\/figure>\n

Sointus\u00e4vel-improvisointi<\/strong><\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestymistavassa soittajan t\u00e4rkein improvisointi ty\u00f6kalu on arpeggio<\/em>, eli murtosointu<\/em>, jolla tarkoitetaan sointua, jonka s\u00e4velet on soitettu eriteltyin\u00e4 toisistaan. Sointus\u00e4vel improvisoinnissa<\/em> soittaja keskittyy tarkasti alleviivaamaan kyseess\u00e4 olevan musiikkikappaleen sointu-, eli harmonia pohjaa. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa improvisointiin takaa sen, ett\u00e4 improvisoija saa luotua vahvoja ja loogisen kuuloisia melodioita, koska k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t s\u00e4velet ovat alla olevien sointujen perusrakennuspalikoita. Kuitenkin mik\u00e4li improvisoija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sointujen tavallisimpia \u00e4\u00e4ni\u00e4, saattaa lopputulos kuulosta hieman laimealta, v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ja tyls\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Arpeggioiden soittotekninen toteuttaminen kitaralla on haastavampaa verrattuna asteikkoihin, johtuen murtosointujen sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 intervallihypyist\u00e4. Harmoniapohjan tarkka seuraaminen vaatii my\u00f6s paljon otelaudan tuntemusta, joka saattaa aloittelevalle soittajalle olla hyvin haastavaa ja henkisesti kuormittavaa, verrattuna asteikkosoittoon, jossa kokonaista sointukulkua saatetaan alleviivata pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yht\u00e4 asteikkoa k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

Asteikkopohjainen improvisointi<\/strong><\/h2>\n

Asteikoilla improvisointi tarjoaa soittajalle suuremman melodisen ja rytmisen liikkumavaran (voidaan improvisoida s\u00e4velkorkeus sekvenssej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en kahdeksasosa nuotteja, trioleja, kuudestoistaosia jne). Sointus\u00e4velill\u00e4 improvisoidessa joudutaan soittamaan isompia hyppyj\u00e4 s\u00e4velkorkeuksissa (molliterssi intervalleja tai sit\u00e4 suurempia), kun asteikkoja voidaan soittaa pienemmin liikkein (suuret ja pienet sekuntit), n\u00e4in ollen asteikkojen soitto nopeammin ja tarkemmin on helpompaa verrattuna sointus\u00e4veliin.<\/p>\n

Yleisesti ottaen v\u00e4hemm\u00e4n kokeneet soittajat ovat tutustuneet paremmin asteikkoihin ja asteikko patterneihin, kuin sointuarpeggioihin. T\u00e4ten he kokevat asteikkopohjaisen improvisoinnin helpommaksi l\u00e4hestymistavaksi alussa. Asteikot pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n alla soivaan sointuun kuuluvat sointus\u00e4velet, mutta my\u00f6s siihen sopivat lis\u00e4s\u00e4velet. N\u00e4in ollen improvisoidessaan asteikoilla soittaja tulee l\u00e4hes varmasti soittaneeksi sointus\u00e4veli\u00e4 sek\u00e4 niiden lis\u00e4ksi my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 tuovia lis\u00e4s\u00e4veli\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tosin my\u00f6s huonot puolensa. Asteikot saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 liikaa informaatiota aloittelevalle improvisoijalle, jota he eiv\u00e4t viel\u00e4 kykene prosessoimaan eiv\u00e4tk\u00e4 kontrolloimaan. Improvisoija saattaa soittaa asteikkoja sokeasti, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sointus\u00e4velten ja lis\u00e4s\u00e4velten oikeanlaista painottamista. T\u00e4st\u00e4 seurauksena ovat vaeltelevat, muodottomat, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja mekaanisen kuuloiset melodiat. (Crook 1999, 166.)<\/p>\n

Tekniikka ja improvisointi<\/strong><\/h2>\n

Kitaralle on useita eri tekniikoita, jotka luovat erilaisia soundeja ja mahdollistavat erilaisia musiikillisia linjoja improvisointiin. Tekniikoihin l\u00f6ytyy valtavasti erilaisia harjoitteita, mutta oppilas kannattaa yritt\u00e4\u00e4 tutustuttaa eri tekniikoihin oppilaan oman mielimusiikin kautta motivaation yll\u00e4pit\u00e4miseksi, ja harjoitteet tulisikin olla suoraan musiikkiin siirrett\u00e4vi\u00e4. Kaikki tekniikat eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n sovi kaikille, mutta oppilas kannattaa niihin kuitenkin tutustuttaa. \u2019\u2019Tekniikan perimm\u00e4inen tarkoitus on kuitenkin aina antaa muusikolle tarvittavat edellytykset suorittaa musiikillisia ideoita soittimella tai laulamalla\u2019\u2019 (Lehto 2015, 7).<\/p>\n

Rauhallinen, j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ja asteittain etenev\u00e4 tapa mahdollistaa tekniikoiden k\u00e4ytt\u00e4misen improvisaatiotilanteessa. Lehto (2015, 9) kertoo opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n kitaravirtuoosi Guthrie Govanin (2003) sanovan, ett\u00e4 kitaristille on t\u00e4rke\u00e4 pilkkoa asteikot, rytmiikka, soinnut ja muu teoria niin pieniin osiin kuin mahdollista ja poimia soiton kannalta t\u00e4rkein. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ei opetella teknisi\u00e4 harjoituksia ulkomuistiin vaan ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n niiden musiikillinen idea ja n\u00e4in ne voidaan muuttaa hy\u00f6dyllisiksi improvisaatioty\u00f6kaluiksi sen sijaan, ett\u00e4 ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuiviksi tekniikkaharjoituksiksi, jotka eiv\u00e4t toimi musiikillisessa kontekstissa.<\/p>\n

Improvisaatiota opetettaessa t\u00e4ytyy ottaa huomioon my\u00f6s oppilaan kitarasoundi ja siihen vaikuttavat tekij\u00e4t (EQ, efektit, soittotatsi) ja muistaa ilmaista oppilaalle, kuinka ne toteutetaan. Tyylinmukainen soundi lis\u00e4\u00e4 huomattavasti oppilaan itsevarmuutta ja halua opetella improvisaatiota. Lis\u00e4ksi erilaisiin soundeihin tutustuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yleisesti kitaransoiton kannalta.<\/p>\n

L\u00f6yd\u00e4 oma tyylisi<\/strong><\/h2>\n

Improvisaatio on olennainen osa musiikkia, jonka avulla soittaja voi tulkita kappaletta ja tehd\u00e4 siit\u00e4 omansa. Se antaa mahdollisuuden luoda uutta ja ilmaista itse\u00e4\u00e4n. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on auttaa ja ohjata oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oma tyylins\u00e4. Monet oppilaat mielt\u00e4v\u00e4t improvisaation usein vain asteikoiden monotoniseksi soittamiseksi, t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 olisi kuitenkin hyv\u00e4 laajentaa, jotta oppilas oppii tunnistamaan mik\u00e4 kuulostaa hyv\u00e4lle ja sopii soitettavaan kappaleeseen. Improvisaatiota tulisikin kitaralla opetella monipuolisesti, jotta saadaan kitaran koko potentiaali ja skaala k\u00e4ytetty\u00e4 hyv\u00e4ksi mielenkiintoisen omann\u00e4k\u00f6isen soiton luomiseksi. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi, ett\u00e4 kynnys improvisaation aloittamiseen ja toteuttamiseen pysyisi mahdollisimman matalana. Improvisoinnin opettelu vaatii paljon ty\u00f6t\u00e4, mutta oikeanlaisilla ja motivoivilla ohjeilla kaikki voivat oppia improvisoimaan.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Antti Huhta ja Tuukka Peltom\u00e4ki 2020<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Crook, H. 1999. Ready, Aim, Improvise. Exploring the basics of Jazz Improvisation. USA. Advance Music.<\/p>\n

Lehto, J. 2015 Soittotekniikoista musiikiksi. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Sallinen, S. 2019. Musiikin lukeminen 2 (Pop\/Jazz) Improvisointi. Luentomateriaali. Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Wise, L. 2002. Bebop Licks for Guitar. A Dictionary of Melodic Ideas for Improvisation. USA. Hal Leonard Corporation.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanat ja niiden \u00e4\u00e4nt\u00e4minen, sek\u00e4 tapa, jolla niit\u00e4 yhdistell\u00e4\u00e4n lauseiksi, muodostavat kielen. Musiikki on kieli, joka koostuu melodiasta, harmoniasta ja rytmist\u00e4, sek\u00e4 erilaisista efekteist\u00e4, joita syntyy musiikkia esitt\u00e4ess\u00e4. (Crook 1999, 17.) Musiikillinen fraasi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tietynlaisen kokoelman melodista, rytmist\u00e4 ja harmonista materiaalia, joiden tarkoituksena on muodostaa jokin tietty musiikillinen kannanotto, motiivi, teema tai idea. (Crook […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[175,76],"class_list":["post-2049","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisointi","tag-kitaransoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2049","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2049"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2049\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2114,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2049\/revisions\/2114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2049"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2049"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2049"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}