T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 kuva er\u00e4\u00e4lt\u00e4 laulutunnilta: Opettaja antaa oppilaalle harjoituksen, johon tiet\u00e4\u00e4 oppilaan pystyv\u00e4n. Oppilas tekeekin aluksi hyvin, mutta pian alkavat vaikeudet. Oppilaan koko olemus j\u00e4nnittyy ja h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 aivan liikaa. H\u00e4nt\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 harjoitus ei onnistu, vaikka opettaja kuinka antaisi erilaisia neuvoja. Rentoutuminenkaan ei toimi niin vain \u201dk\u00e4skyst\u00e4\u201d. Mik\u00e4 neuvoksi? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen laulamiseen liittyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta sek\u00e4 esittelen metodin, jonka harjoituksia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sain oppilaani unohtamaan oman ep\u00e4varmuutensa laulutunnilla.<\/p>\n
Olen kohdannut lyhyen opettajanurani aikana useita ep\u00e4varmoja oppilaita. Ongelma tuntuu olevan yleinen, mutta siit\u00e4 puhutaan eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n laulunopettajaopinnoissa. Siksi olenkin kokenut t\u00e4rke\u00e4ksi perehty\u00e4 aiheeseen. Laulutuntien j\u00e4nnitt\u00e4minen kun on kuitenkin oppilaalle aivan sallittua ja mielest\u00e4ni olisi opettajan teht\u00e4v\u00e4 tehd\u00e4 tunneista mahdollisimman ei-j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hdin ottamaan selv\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t aiheuttavat ep\u00e4varmuutta ja millaisia keinoja voisin opettajana tarjota sen sel\u00e4tt\u00e4miseksi. Kaverini suositteli minulle Barry Greenin ja Timothy Gallweyn teosta The Inner Game Of Music ja se sai minut innostumaan. L\u00f6ysin kirjasta paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitteita ja jo pienen testailun j\u00e4lkeen minusta alkoi tuntua, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 voisi olla jotain per\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4tin testata n\u00e4it\u00e4 harjoitteita harjoitusoppilaiden kanssa. Lis\u00e4ksi halusin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laulamiseen liittyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta yleisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla, joten hankin siit\u00e4 tietoa kirjallisuuden sek\u00e4 oppilaille teetetyn kirjallisen haastattelun avulla.<\/p>\n
Syyt j\u00e4nnitt\u00e4misen tai j\u00e4nnityksen kaltaisten oireiden taustalla voivat olla hyvinkin moninaisia. Vaikuttimet voivat olla psyykkisi\u00e4, kuten oma min\u00e4pystyvyysuskomus laulamisesta tai lauluun liittyv\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n tunne. Ne voivat olla my\u00f6s sosiaalisia, kuten omaan musikaalisuuteen ja musiikilliseen min\u00e4k\u00e4sitykseen liittyvi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n
Min\u00e4pystyvyysuskomuksella<\/em> tarkoitetaan ihmisen uskomuksia omasta kyvyst\u00e4\u00e4n tietyn tasoisiin suorituksiin, joilla on vaikutusta heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Heikko luottamus omiin kykyihin aiheuttaa sen, ett\u00e4 kohdatessaan vaikean teht\u00e4v\u00e4n oppilas murehtii omia puutteellisia kykyj\u00e4\u00e4n ja mahdollisia haasteita, jotka vaikeuttavat teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 suoriutumista sek\u00e4 kaikenlaisia ep\u00e4suotuisia lopputuloksia sen sijaan, ett\u00e4 keskittyisi siihen, miten suoriutuisi teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 mahdollisimman hyvin. (Bandura 1994, 2.)<\/p>\n Malisen (2012, 76) mukaan h\u00e4pe\u00e4<\/em> tarkoittaa jo lapsuudessa ihmiseen iskostunutta kokemusta itsest\u00e4 ja omasta persoonasta huonona ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. H\u00e4pe\u00e4n perusolemukseen kuuluu pelko paljastumisesta ja n\u00e4hdyksi tulemisesta (mts. 92).<\/p>\n Laulutunnilla se, ett\u00e4 laulaa jonkun toisen ihmisen kuullen, saattaa tehd\u00e4 olon hyvinkin paljaaksi ja synnytt\u00e4\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n tunteen. T\u00e4ll\u00f6in oppilas voi kuvitella saavuttavansa opettajan hyv\u00e4ksynn\u00e4n t\u00e4ydellisyydell\u00e4 ja ylivertaisilla suorituksilla (mts. 91). T\u00e4m\u00e4 taas varmasti aiheuttaa yliyritt\u00e4mist\u00e4 ja j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Tulamon (1993, 51) mukaan Musiikillinen min\u00e4k\u00e4sitys<\/em> on yksil\u00f6n subjektiivinen ja tietoinen k\u00e4sitys omista musiikillisista ominaisuuksistaan, toiminnastaan ja mahdollisuuksistaan. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys perustuu henkil\u00f6kohtaisiin kokemuksiin erilaisissa musiikkiin liittyviss\u00e4, vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. Musiikillisen min\u00e4k\u00e4sityksen my\u00f6nteisyys tai kielteisyys vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti oppilaan itseluottamukseen ja kelpaavuuden tunteeseen musiikillisissa vuorovaikutustilanteissa. (Tulamo 1993, 53.)<\/p>\n Oppilaan k\u00e4sitys musikaalisuudesta<\/em> yleisesti saattaa my\u00f6s haitata h\u00e4nen edistymist\u00e4\u00e4n laulutunneilla. Nummisen (2005) mukaan arkiajattelussa esiintyy tyypillisesti uskomus siit\u00e4, ett\u00e4 jotkut ovat synnynn\u00e4isesti musikaalisia, toiset taas eiv\u00e4t (Numminen 2005, 48\u201349). Jos oppilas uskoo ettei h\u00e4n ole musikaalinen, se vaikuttaa luultavasti h\u00e4nen musiikilliseen min\u00e4k\u00e4sitykseens\u00e4 tai min\u00e4pystyvysuskomukseensa ja aiheuttaa n\u00e4in j\u00e4nnityst\u00e4 ja\/tai liikaa yritt\u00e4mist\u00e4 laulutunneilla.<\/p>\n Tein tutkimukseeni osallistuneille harjoitusoppilaille kyselyn, jossa kysyin muun muassa syit\u00e4 laulutunneilla ja laulaessa esiintyv\u00e4lle ep\u00e4varmuudelle. Lis\u00e4ksi keskustelimme paljon ep\u00e4varmuudesta pit\u00e4mill\u00e4ni laulutunneilla.<\/p>\n Vastauksissa ja keskusteluissa toistuivat n\u00e4m\u00e4 samat teemat. Oppilaat ep\u00e4iliv\u00e4t omien taitojensa riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja pelk\u00e4siv\u00e4t muiden arvostelua. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ep\u00e4varmuus riippuu my\u00f6s lauluseurasta. Jos ymp\u00e4rill\u00e4 ei ole kovin musikaalisia ihmisi\u00e4, oli kokemus itsest\u00e4 varmempi kuin vaikka ammattimuusikoiden kanssa musisoidessa. Lis\u00e4ksi laulamista pidettiin hyvin henkil\u00f6kohtaisena asiana ja pel\u00e4ttiin jonkinlaista paljastumista.<\/p>\n The Inner Game of Music<\/em> on Barry Greenin ja Timothy Gallweyn yhteisty\u00f6ss\u00e4 tekem\u00e4 teos, jossa kontrabasisti Barry Green on sovittanut alun perin kirjailija Timothy Gallweyn kehitt\u00e4m\u00e4n oppimismetodin musiikin opettamiseen ja opiskeluun. Metodin luvataan parantavan mielensis\u00e4isten ja oppimista ja suorituskyky\u00e4 h\u00e4iritsevien prosessien hallintaa ja n\u00e4in v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4, parantavan oppimista ja kokemusta musiikista sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n n\u00e4in nautintoa soittamiseen ja laulamiseen (Gallwey & Green 1986, vii).<\/p>\n The Inner Game -metodin<\/em> perusajatus on se, ett\u00e4 kaikilla el\u00e4m\u00e4mme osa-alueilla ihmiseen vaikuttavat sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ett\u00e4 mielensis\u00e4iset tekij\u00e4t. Sis\u00e4inen peli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oman tietotaidon ja potentiaalin sek\u00e4 sis\u00e4iset h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t,<\/em> eli ep\u00e4ilykset omia kykyj\u00e4 kohtaan, j\u00e4nnitykset ja pelot. (Gallwey & Green 1986, 6, 11.)<\/p>\n N\u00e4iden sis\u00e4isten h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden aiheuttamien haasteiden selvitt\u00e4mist\u00e4 kuvaillaan er\u00e4\u00e4nlaiseksi peliksi. T\u00e4st\u00e4 siis tulevat termit sis\u00e4inen ja ulkoinen peli. Metodi korostaa sis\u00e4isen pelin pelaamista, eli ihmisen kyky\u00e4 hallita sis\u00e4ist\u00e4 maailmaansa. Sill\u00e4, mit\u00e4 ihminen ajattelee ja tuntee, on olennainen merkitys siihen, miten h\u00e4n kohtaa ulkoisia haasteita. (Gallwey & Green 1986, 6, 11.)<\/p>\n Musiikissa ulkoisia haasteita ovat esimerkiksi vaikeat kappaleet tai j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t esiintymistilanteet. Usein n\u00e4ist\u00e4 haasteista pyrit\u00e4\u00e4n selviytym\u00e4\u00e4n parantamalla omia musiikillisia taitoja, kuten soitto- tai laulutekniikkaa.<\/p>\n The Inner Game -metodin mukaan kuitenkin suoritukseen vaikuttavat my\u00f6s sis\u00e4iset tekij\u00e4t, toisin sanoen se, kuinka paljon ihminen uskoo kykyihins\u00e4 tai antaa pelkojensa hallita ajatteluaan. Suoritusta voidaankin parantaa hillitsem\u00e4ll\u00e4 negatiivisten ajatusten kierrett\u00e4, eli v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4isten h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden vaikutusta \u2013 siis pelaamalla sis\u00e4ist\u00e4 peli\u00e4. (Gallwey & Green 1986, 12.)<\/p>\n Musiikissa tavoitteena on usein t\u00e4ydellinen suoritus; t\u00e4ydellisesti hallittu tekniikka tai esiintyminen. The Inner Game -metodissa t\u00e4t\u00e4 kovin suorituskeskeist\u00e4 tavoitetta tasoitetaan kahdella muulla tavoitteella: soittokokemuksen pit\u00e4isi olla mukava ja siit\u00e4 pit\u00e4isi aina oppia jotain. (Gallwey & Green 1986, 26-27.)<\/p>\n N\u00e4in muodostuu positiivinen kierre: kun kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kokemukseen, on my\u00f6s herkempi vastaanottamaan itselt\u00e4\u00e4n palautetta omasta toiminnastaan. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 oppimista ja tehokkaampi oppiminen parantaa suoritusta. Suorituksen paraneminen taas parantaa kokemusta ja niin edelleen. (Gallwey & Green 1986, 27.)<\/p>\n N\u00e4ihin kaikkiin kolmeen tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n The Inner Game -taitojen avulla. N\u00e4it\u00e4 taitoja ovat tietoisuus (awareness), tahto (will) ja luottamus (trust) ja ne ovat avainasemassa sis\u00e4isen pelin pelaamiseen menestyksekk\u00e4\u00e4sti. (Mts. 28-29.)<\/p>\n Tietoisuus <\/em>tarkoittaa objektiivisen havainnoinnin tilaa. Tarkoitus ei ole havainnoida, mik\u00e4 menee hyvin tai huonosti, vaan vain sit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu ja miksi. Tahto <\/em>toimii toimintamme suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mm. tavoitteenasettelun ja sen, miten ja kuinka intensiivisesti siihen t\u00e4ht\u00e4\u00e4mme. Luottamus<\/em> tarkoittaa luottamista edell\u00e4 mainittuihin taitoihin sek\u00e4 omiin kykyihin. (Mts. 28-29.) T\u00e4m\u00e4n artikkelin lopusta l\u00f6yd\u00e4t kunkin taidon harjoitteluun tarkoitettuja harjoituksia.<\/p>\n Kun n\u00e4m\u00e4 taidot hallitsee hyvin, voi saavuttaa rennon keskittymisen tilan (relaxed concentration)<\/em>, jossa ihminen on valpas, rento, herkk\u00e4 reagoimaan ja keskittynyt. T\u00e4ss\u00e4 tilassa ei ole sis\u00e4isille h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6ille sijaa, ja ihminen voikin p\u00e4\u00e4st\u00e4 todella l\u00e4helle omaa t\u00e4ytt\u00e4 potentiaaliaan. (Mts. 23,28.)<\/p>\n Pidin harjoitusoppilailleni laulutunteja, joiden aikana esittelin oppilaille sis\u00e4isen pelin pelaamisen taidot ja teetin heill\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 harjoituksia. Tavoitteenani oli selvitt\u00e4\u00e4, miten tietoisuutta, tahtoa ja luottamusta voi soveltaa laulutunneilla oppilaiden kanssa ja ovatko metodin tarjoamat ajatukset toimivia ty\u00f6kaluja ep\u00e4varmuuden sel\u00e4tt\u00e4miseksi.<\/p>\n Lopuksi teett\u00e4m\u00e4ni kirjallisen haastattelun mukaan oppilaat kokivat n\u00e4m\u00e4 taidot hy\u00f6dyllisiksi. Uusi oivallus oli muiden muassa se, ett\u00e4 omiin ep\u00e4varmuutta aiheuttaviin ajatuksiin voi vaikuttaa suuntaamalla huomiota muualle. Oppilaat my\u00f6s kertoivat saaneensa luottamusta omaan tekemiseens\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia laulamisen harjoitteluun. Er\u00e4s oppilas kertoi antaneensa itselleen luvan rentoutua er\u00e4st\u00e4 harjoitusta tehdess\u00e4.<\/p>\n Sanoisin siis, ett\u00e4 testaamiseni tuloksena sain sen, mit\u00e4 l\u00e4hdin hakemaan: lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ep\u00e4varmuuden syist\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6kaluja auttaa oppilasta rentoutumaan ja luottamaan itseens\u00e4 laulutunnilla.<\/p>\n Seuraavaksi esittelen muutaman harjoituksen niist\u00e4, joita testasin oppilaiden kanssa. Olen valinnut harjoitukset sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 ne sopivat lauluoppilaille aloittelijasta kokeneeseen laulajaan ja niit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laulutunnilla oppilaan kanssa tai antaa oppilaalle teht\u00e4v\u00e4ksi kotona.<\/p>\n Tietoisuus:<\/strong> T\u00e4m\u00e4n taidon tarkoitus on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden vaikutuksia suuntaamalla huomiota tietoisesti johonkin, mik\u00e4 tapahtuu nykyhetkess\u00e4. Esimerkiss\u00e4 suunnataan huomiota tunteisiin: sek\u00e4 musiikilla ilmaistaviin tunteisiin ett\u00e4 tunteisiin, mit\u00e4 laulajan sis\u00e4ll\u00e4 her\u00e4\u00e4. (Gallwey & Green 1986, 41.)<\/p>\n Harjoitus: L\u00e4sn\u00e4olon vahvistaminen keskittyen tunteisiin<\/em><\/p>\n Kuuntele valitsemaasi kappaletta ja keskity siihen, mit\u00e4 tunteita se her\u00e4tt\u00e4\u00e4. Anna musiikin ja sen her\u00e4tt\u00e4mien tunteiden vied\u00e4 sinut mukanaan. Huomaa, milt\u00e4 musiikki tuntuu kehossasi. Miss\u00e4 tunnet korkeat \u00e4\u00e4net? Ent\u00e4 matalat?<\/p>\n Laula jokin kappale. Edelleen kiinnit\u00e4 huomiota laulaessasi tunteisiin. Ovatko ne samoja, mit\u00e4 musiikilla ilmaistaan, vai erilaisia? \u00c4l\u00e4 tuomitse tai kritisoi itse\u00e4si, vaan ole vain tietoinen tunteistasi. Anna itsesi lipua hieman l\u00e4hemm\u00e4s niit\u00e4 tunteita, mit\u00e4 kappaleella on tarkoitus ilmaista. Miten t\u00e4m\u00e4 muuttaa omaa tunnekokemustasi?<\/p>\n Huomaa taas, milt\u00e4 laulamasi musiikki tuntuu vartalossasi. Miss\u00e4 tunnet korkeat tai matalat \u00e4\u00e4net?<\/p>\n Psyykkisten ja fyysisten tunteiden identifiointi auttaa uppoutumaan musiikkiin ja harhauttamaan itse\u00e4 pois negatiivisten ajatusten kierteest\u00e4. (Gallwey & Green 1986, 41-42.)<\/p>\n Tahto:<\/strong> Kun tavoitteet ovat selke\u00e4t, on helpompi suunnata ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 keskittymist\u00e4 asioihin, jotka viev\u00e4t l\u00e4hemm\u00e4s tavoitetta (mts. 41). Sis\u00e4isen pelin tavoitteita ovat oppiminen, kokemuksen laatu, ja suorituksen laatu (mts. 28-29). Seuraavassa esimerkkiharjoituksessa pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan n\u00e4m\u00e4 kaikki tavoitteet.<\/p>\n Harjoitus: <\/em><\/p>\n Huomasit ehk\u00e4, ett\u00e4 opit kappaleen nopeammin, kuin yleens\u00e4. N\u00e4in oppimisen tavoite on t\u00e4yttynyt. Ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 kohtaa keskittyv\u00e4t toteuttamaan hyv\u00e4n suorituksen tavoitteen, ja viides kohta taas kokemuksen tavoitteen. (Gallwey & Green 1986, 71.)<\/p>\n Luottamus:<\/strong> Edellisten taitojen lis\u00e4ksi tarvitaan luottamusta itseen ja omiin kykyihin (mts. 78). Luottamus on tietoisesta kontrollista irti p\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4. Sit\u00e4 ei voi opetella, mutta erilaisilla harjoituksilla sit\u00e4 voi harjoitella (Gallwey & Green 1986, 78 & 86).<\/p>\n Harjoitus: Roolipeli<\/em><\/p>\n Harjoituksen tavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi omaan muusikkouteen soittamalla kuin oma lempiesiintyj\u00e4.<\/p>\n Oppilaiden kanssa testaamani harjoitukset painottuivat tulkintaan ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kappaleiden ty\u00f6st\u00e4miseen. Kirjallisessa haastattelussa pyysin oppilailta kehitysehdotuksia harjoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja osa kaipasi niist\u00e4 apua my\u00f6s laulun tekniikkapuoleen. Jatkossa haluaisinkin testata harjoitusten soveltuvuutta enemm\u00e4n lauluteknisiin osa-alueisiin. Onneksi tulkintaan liittyvien harjoitusten sivutuotteena sain jo paljon ideoita, miten harjoituksia voisi soveltaa t\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n Anni J\u00e4rvi\u00f6 2020<\/p>\n Bandura, A. 1994. Self-efficacy. Encyclopedia of human behavior, 4, 71-81. New York: Academic Press.<\/p>\n Gallwey, W.T & Green, B. 1986. The Inner game of music. New York: Doubleday.<\/p>\n Malinen, B. 2012. H\u00e4pe\u00e4n monet kasvot. Helsinki: Ben Malinen ja Kustannus-Osakeyhti\u00f6 Kotimaa \/ Kirjapaja.<\/p>\n Numminen, A. 2005. Laulutaidottomasta kehittyv\u00e4ksi laulajaksi. Tutkimus aikuisten laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. Studia Musica 25. Helsinki: Sibelius-Akatemia.<\/p>\n Tulamo, K. 1993. Koululaisten musiikillinen min\u00e4k\u00e4sitys, sen rakenne ja siihen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimus peruskoulun nelj\u00e4nnell\u00e4 luokalla. Sibelius-Akatemia Studio Musica 2. Helsinki: Sibelius-Akatemia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 kuva er\u00e4\u00e4lt\u00e4 laulutunnilta: Opettaja antaa oppilaalle harjoituksen, johon tiet\u00e4\u00e4 oppilaan pystyv\u00e4n. Oppilas tekeekin aluksi hyvin, mutta pian alkavat vaikeudet. Oppilaan koko olemus j\u00e4nnittyy ja h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 aivan liikaa. H\u00e4nt\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 harjoitus ei onnistu, vaikka opettaja kuinka antaisi erilaisia neuvoja. Rentoutuminenkaan ei toimi niin vain \u201dk\u00e4skyst\u00e4\u201d. Mik\u00e4 neuvoksi? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen laulamiseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[151,18,502,501],"class_list":["post-2047","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-esiintymisjannitys","tag-laulunopetus","tag-minapystyvyys","tag-musiikillinen-minakasitys"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2047","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2047"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2047\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2116,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2047\/revisions\/2116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2047"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2047"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2047"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Sosiaalisia tekij\u00f6it\u00e4<\/strong><\/h3>\n
Harjoitusoppilaiden kokemuksia<\/h2>\n
Eroon j\u00e4nnityksest\u00e4<\/h2>\n
Sis\u00e4inen peli<\/strong><\/h3>\n
Tavoitteina kokemus ja oppiminen<\/h3>\n
Sis\u00e4isen pelin kolme taitoa<\/strong><\/h3>\n
Positiivisia tuloksia<\/h2>\n
Ep\u00e4varmuutta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 harjoituksia:<\/h2>\n
\n
\n
Kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n