{"id":2031,"date":"2020-06-01T12:59:49","date_gmt":"2020-06-01T09:59:49","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=2031"},"modified":"2024-05-28T13:53:25","modified_gmt":"2024-05-28T10:53:25","slug":"duosoiton-vuoropuhelu-kamarimusiikin-ohjausta-viululle-ja-alttoviululle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/06\/duosoiton-vuoropuhelu-kamarimusiikin-ohjausta-viululle-ja-alttoviululle\/","title":{"rendered":"Duosoiton vuoropuhelu – Kamarimusiikin ohjausta viululle ja alttoviululle"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 valmiuksia duon ohjaaja tarvitsee? Millainen rooli vuorovaikutuksella on duosoitossa? Miss\u00e4 piilee yhdess\u00e4 soittamisen hauskuus?<\/p>\n

Kirjallisuudessa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kamarimusiikkia usein jousikvartetin l\u00e4ht\u00f6kohdista, mutta jousikvartettisoiton p\u00e4\u00e4periaatteet ovat sovellettavissa my\u00f6s muihin kokoonpanoihin. Artikkelimme k\u00e4sitteleekin duokokoonpanoa ohjaajan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Kamarimusiikin hienous<\/h2>\n

Kamarimusiikin soittaminen on antoisaa. Olemme kokeneet mielekk\u00e4\u00e4ksi erityisesti pieniss\u00e4 kamarimusiikkikokoonpanoissa soittamisen, sill\u00e4 silloin stemma on ollut t\u00e4ysin omalla vastuullamme. Pienyhtyeess\u00e4 soittaminen on haastavaa ja samaan aikaan kiehtovaa. Mielest\u00e4mme hienointa on ollut kamarimusiikin soittaminen yst\u00e4vien ja perheenj\u00e4senten kanssa. N\u00e4in ryhm\u00e4ytymiseen ei kulu aikaa ja kemiat sopivat yhteen. Lis\u00e4ksi parhaimmillaan kaikki voivat olla yht\u00e4 motivoituneita ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n eteen.<\/p>\n

Opetussuunnitelmista<\/h2>\n

Kamarimusiikkitermill\u00e4 alettiin viittaamaan vakiintuneemmin melko pienell\u00e4 kokoonpanolla esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n soitinmusiikkiin 1700-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen (Kamarimusiikki 2017). Nyky\u00e4\u00e4n kamarimusiikilla tarkoitetaan yhtyemusiikkia (Palin 2015, 16).<\/p>\n

Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n keskeisiss\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 mainitaan yhteismusisoinnin olevan olennainen osa opetusta (TPO 2017, 49). Pienemmiss\u00e4 oppilaitoksissa t\u00e4m\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osa voi olla vaikea toteuttaa. Kuinka voisimme saada kaikkiin oppilaitoksiin kamarimusiikkia? Auttaisivatko oppilaitosten v\u00e4liset kamarimusiikkiprojektit? Duokokoonpanoja voi olla helpompi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 pieniss\u00e4 oppilaitoksissa, joissa saman instrumentin soittajia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 suureen yhtyeeseen.<\/p>\n

Tasapuolinen huomiointi<\/h2>\n

Opettajan on luonnollisesti helpompaa antaa vinkkej\u00e4 soittajalle, joka soittaa samaa instrumenttia h\u00e4nen kanssaan. Ohjaajan tulisikin tuntea molemmat soittimet. Duon ohjaajan on annettava molemmille oppilaille yht\u00e4 paljon huomiota taitotasosta riippumatta. Ohjeistuksessa keskityt\u00e4\u00e4n asioihin, jotka auttavat yhteissoittoon.<\/p>\n

\"kuvassa<\/a>
Kuva 1. Kamarimusiikkikokoonpanossa soittamisen hauskuus piilee siin\u00e4, ett\u00e4 tuotetaan yhdess\u00e4 musiikkia. Kuva: Susanna Hanhisalo<\/figcaption><\/figure>\n

Esimerkki taitotasojen eroista:<\/p>\n

Oppilas 1 on taidoiltaan edell\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 musiikillisia asioita. H\u00e4n kertoo omia mielipiteit\u00e4\u00e4n esim. siit\u00e4, mit\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 kannattaa painottaa ja miss\u00e4 kohtaa jousta kannattaa soittaa. Oppilas 2 on soittanut v\u00e4hemm\u00e4n aikaa ja osaa perusasiat. H\u00e4n tarvitsee enemm\u00e4n ohjausta teknisiss\u00e4 ja musiikillisissa asioissa.<\/p>\n

Vuorovaikutus<\/h2>\n

Toivonen (2007, 7) kertoo Johnsonin ja Johnsonin (2002, 13) todenneen, ett\u00e4 kaikkien ideat ja ajatukset tulisi ottaa ryhm\u00e4ss\u00e4 tasavertaisesti huomioon ja ryhm\u00e4n kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tulisi olla avointa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 perusedellytyksi\u00e4 kamarimusiikkitoiminnalle on yhtyeen j\u00e4senten ja ohjaavan opettajan v\u00e4lill\u00e4 vallitseva luottamus (Aho 2009, 59).<\/p>\n

Soitossa kuuluu vuorovaikutus, kun pyyd\u00e4mme duoa aloittamaan kappaleen toisiaan katsomalla. Vuorovaikutussuhteen kehitt\u00e4miseksi oppilaille tulisi antaa enemm\u00e4n tilaa keskustella kesken\u00e4\u00e4n kappaleen toteutuksesta. Kun ryhm\u00e4 harjoittelee kesken\u00e4\u00e4n ilman ohjaavaa auktoriteettia, ryhm\u00e4n j\u00e4senten omien n\u00e4kemysten merkitys korostuu, kun heill\u00e4 on mahdollisuus kokeilla vapaasti erilaisia tulkintoja ja soittotapoja.<\/p>\n

Kamarimusiikkiyhtyeen ohjaaja vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti asenteineen ja toimintatapoineen yhtyeen sis\u00e4iseen toimintaan. Ohjaajan olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia yhtyeen ty\u00f6skentelyilmapiirist\u00e4. Ihmiset ovat avoimempia hyv\u00e4ss\u00e4 ilmapiiriss\u00e4, jolloin toisia kunnioittava ja kannustava ty\u00f6skentely onnistuu. (Aho 2009, 55.)<\/p>\n

Olemme huomanneet, ett\u00e4 opettajalla tulisi olla duon opetuksessa herk\u00e4t tuntosarvet palautteen antamisessa, jotta molemmat oppilaat kokisivat olonsa hyv\u00e4ksytyksi. Ideaalitilanteessa j\u00e4senten v\u00e4lille muodostuu yhteenkuuluvuuden tunne, jolloin molemmat uskaltavat ilmaista itse\u00e4\u00e4n soitollaan.<\/p>\n

Ved\u00e4 oikeista naruista \u2013 millainen ryhm\u00e4 sinulla on?<\/strong><\/h2>\n

Kamarimusiikkikokoonpanon toimivuuteen haasteen tuovat erilaiset ihmistyypit k\u00e4ytt\u00e4ytymispiirteidens\u00e4 kera. Ihmistyyppien tuntemisesta on ohjaajalle hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 siten h\u00e4n voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin oppilaiden el\u00e4m\u00e4ntilanteita ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen syit\u00e4. Toisaalta kukaan ihminen ei edusta vain yht\u00e4 tyyppi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, jotta etuk\u00e4teen ei syntyisi yhteisty\u00f6n kannalta haitallisia asenteita ja oletuksia. (Aho 2009, 44.) Ohjaaja tarvitsee pelisilm\u00e4\u00e4, jotta h\u00e4n osaa toimia ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa heille sopivalla tavalla, oikeista naruista vet\u00e4en.<\/p>\n

Kokosimme Ahon (2009, 44-48) mainitsemista ihmistyypeist\u00e4 taulukon, josta selvi\u00e4\u00e4 ihmistyyppien taustatekij\u00e4t sek\u00e4 opettajalle neuvoja niiden huomioimiseen.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\n\n

Vinkit opettajalle<\/h3>\n<\/td>\n

\n

Taustalla:<\/h3>\n<\/td>\n<\/tr>\n

Itsen\u00e4iset puurtajat<\/td>\nJ\u00e4rjest\u00e4 esityksi\u00e4, huolehdi yhtyeen hyvinvoinnista, tarjoa kiinnostavat ja haastavat teokset!<\/td>\nv\u00a0 Motivaatiov\u00a0 Ahkeruus<\/p>\n

v\u00a0 Pitk\u00e4lle kehittynyt muusikkoidentiteetti<\/p>\n

v\u00a0 \u00a0Kokemuksen puute<\/td>\n<\/tr>\n

Ihmissuhteen vaalijat<\/td>\nHer\u00e4ttele soittajat ajattelemaan itse! Tue identiteetin l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4.<\/td>\nv\u00a0 Omien n\u00e4kemysten puutev\u00a0 Ei kyseenalaista asioita<\/p>\n

v\u00a0 Voimakas miellytt\u00e4misen tarve<\/p>\n

v\u00a0 Pelko konflikteista<\/td>\n<\/tr>\n

Kyps\u00e4t & itsen\u00e4iset<\/td>\nOle suora ja salli kyseenalaistaminen.<\/td>\nv\u00a0 Vahva itsetuntov\u00a0 Paljon tiedonhalua<\/p>\n

v\u00a0 Erimielisyyksien ilmaisu<\/td>\n<\/tr>\n

Puolustautujat<\/td>\nVahvista itsetuntoa, yrit\u00e4 tukea l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n viha-rakkaussuhteen sijaan musiikin ja soittamisen ilo ja anna oppilaiden vaikuttaa kappalevalintoihin.<\/td>\nv\u00a0 Riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne<\/td>\n<\/tr>\n
Asenteelliset<\/td>\n\u00c4l\u00e4 torju, vaan tue ja kannusta.<\/td>\nv\u00a0 Voimakkaat ennakkoasenteetv\u00a0 Kypsym\u00e4tt\u00f6myys<\/td>\n<\/tr>\n
H\u00e4ll\u00e4 v\u00e4li\u00e4 -tyypit<\/td>\nOle k\u00e4rsiv\u00e4llinen. Muista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t saattavat olla tulevaisuudessa eritt\u00e4in sitoutuneita soittamiseen.<\/td>\nv\u00a0 Opiskelun mielekkyyden puute (murrosi\u00e4n kuohunta)<\/td>\n<\/tr>\n
Merkint\u00f6jen ker\u00e4\u00e4j\u00e4t<\/td>\nSuhtaudu neutraalisti ja anna ajan kulua.<\/td>\nv\u00a0 Tarve saada merkinn\u00e4t nopeasti ja v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vaivalla<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Mit\u00e4, jos soittajat ovat erilaisia tai samanlaisia ihmistyypeilt\u00e4\u00e4n? Kun samassa duossa on kappaleen nopeaan valmistamiseen ja esitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4 merkint\u00f6jen ker\u00e4\u00e4j\u00e4 ja tarkkaa ty\u00f6t\u00e4 esityskappaleen kanssa tekev\u00e4 itsen\u00e4inen puurtaja, niin ristiriitoja on vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Opettajalta vaaditaan kyky\u00e4 havaita oppilaiden henkil\u00f6kohtaiset tavoitteet ja neuvottelutaitoja, jotta l\u00f6ydett\u00e4isiin kummallekin duon j\u00e4senelle yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toisaalta my\u00f6s samanlaiset ihmistyypit voivat olla haasteellisia, sill\u00e4 esimerkiksi kahden asenteellisen soittajan alkutaipale saattaa vaikeutua erilaisten ennakkoasenteiden vuoksi. Sen sijaan miellytt\u00e4misenhaluinen ihmissuhteen vaalija ja ep\u00e4varma puolustautuja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan.<\/p>\n

Kuuntelu yhdess\u00e4 oppimisen v\u00e4lineen\u00e4<\/h2>\n

Viulu- ja alttoviuluduossa korostuu toisen kuunteleminen. Yhteisen intonaation eli s\u00e4velpuhtauden l\u00f6yt\u00e4minen voi vied\u00e4 aikaa ja sen etsimisess\u00e4 soittajilta vaaditaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja kompromisseja. Duossa soittaminen kehitt\u00e4\u00e4 puhtauden kuulemista ja korjaamista.<\/p>\n

Olemme todenneet duo-oppilaidemme kanssa, ett\u00e4 yksitt\u00e4isiin sointuihin pys\u00e4htyminen on hidasta ja v\u00e4lill\u00e4 turhauttavaakin. Sointujen puhdistamisessa vaaditaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 niin ohjaajalta kuin soittajiltakin. On upea kokemus, kun s\u00e4velet alkavat lopulta resonoida yhdess\u00e4 ja instrumenttien yksil\u00f6llinen sointiv\u00e4ri muuntuu osaksi yhteist\u00e4 sointia.<\/p>\n

Ahon (2009, 197) mukaan jousikvartetissa intonaation opetteluun auttaa esimerkiksi asteikkojen ja peruskadenssien hiljainen ja hidas unisonosoitto, jonka kautta etsit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 intonaatiota. Unisonosoiton intonaation kuunteleminen on aloitettava alemmista oktaaveista. Kyseinen l\u00e4hestymistapa sopii my\u00f6s duokokoonpanolle.<\/p>\n

Intonaation lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on balanssin l\u00f6yt\u00e4minen. Yleens\u00e4 jousiyhtyeiss\u00e4 perustasapaino luodaankin pieni\u00e4\u00e4nisimm\u00e4n soittimen mukaan. My\u00f6s sointuihin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 s\u00e4velten voimasuhteiden v\u00e4linen balanssi, jotta soinnut soivat. Esimerkiksi duuriterssin tulee olla tarpeeksi matala ja molliterssin puolestaan tarpeeksi korkea. (Aho 2009, 198.)<\/p>\n

Motivaatio<\/h2>\n

Ideaalitilanne duossa olisi, ett\u00e4 soittajat olisivat suunnilleen samalla tasolla. Jos kuilu osaamistasojen v\u00e4lill\u00e4 ei kuitenkaan ole liian suuri, pidemm\u00e4ll\u00e4 olevat soittajat saattavat motivoida v\u00e4hemm\u00e4n soittaneita ja he voivat halutessaan oppia soittokavereiltaan paljonkin. Samaa periaatetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monilla musiikkikursseilla, kun kamarimusiikkispesialisti liittyy opiskelijoiden yhtyeeseen ja ohjaa yhtyett\u00e4 kohti musiikillisia tavoitteita mukana soittaen.<\/p>\n

Duon ohjaajina olemme todenneet, ett\u00e4 soittajista kaiken potentiaalin irti saadakseen ohjaajan on elett\u00e4v\u00e4 musiikkia yhdess\u00e4 soittajien kanssa. Tulkinnan ja fraseerauksen tukeminen onnistuu esimerkiksi johtamisen avulla. Kamarimusiikin ohjaajana parhaiksi olemme kokeneet hetket, jolloin duo on soittanut t\u00e4ydell\u00e4 energialla kaikkensa antaen ja pyrkinyt kohti yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 musiikillista ilmaisua. Kun musiikki vie mukanaan, ajantaju katoaa ohjaajaltakin ja harjoituksissa aika kuluu kuin siivill\u00e4.<\/p>\n

Kamarimusiikissa motivaatiosta ei tarvitse olla yleens\u00e4 huolissaan, koska yhtyesoitto on kiinnostavaa ja usein yhteismusisointiin hakeudutaan vapaaehtoisesti. (Aho 2009, 50) Motivaatio n\u00e4kyy ohjaustilanteissa keskustelevana ilmapiirin\u00e4 ja ohjattavien omien n\u00e4kemysten esitt\u00e4misen\u00e4.<\/p>\n

Halusimme listata artikkelin kirjoittamisprosessin aikana oppimamme asiat, jotka olisi hyv\u00e4 muistaa duojen ja my\u00f6s muiden kamarimusiikkiryhmien ohjauksessa.<\/p>\n

Duon ohjaajan muistilista<\/h2>\n
    \n
  1. Tue ryhm\u00e4ytymisess\u00e4<\/li>\n
  2. Aseta tavoitteet<\/li>\n
  3. Ota huomioon erilaiset ihmistyypit ja ryhm\u00e4dynamiikka<\/li>\n
  4. Anna kannustavaa, positiivista ja rehellist\u00e4 palautetta<\/li>\n
  5. Analysoi musiikkia yhdess\u00e4 duosi kanssa & keskustele <\/em>tulkinnasta
    \n– Kuuntele my\u00f6s eri\u00e4v\u00e4t mielipiteet<\/li>\n
  6. J\u00e4rjest\u00e4 esiintymisi\u00e4<\/li>\n
  7. Kannusta oppilaita hakeutumaan itsen\u00e4isesti keikkamarkkinoille<\/li>\n
  8. Valitse sopivan haastavat teokset
    \n– Muista kysy\u00e4 teostoiveita my\u00f6s duoltasi
    \n– Pyri monipuoliseen ohjelmistoon
    \n(Aho 2009, 27, 44-48, 51, 120.)<\/li>\n<\/ol>\n

    Luottamus yhtyeen toiminnan perustana<\/h2>\n

    Opettajan ohjaus on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varsinkin alussa, koska kokemattomat duon j\u00e4senet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tottuneet kuuntelemaan ja huomioimaan toisiaan soittaessaan. Opettajan tulisi opastaa yhtyett\u00e4\u00e4n puhtaaseen soittoon. Oppilaiden voi olla vaikea kuulla puhtautta aluksi. Duo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisen soinnin soittamalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti yhdess\u00e4 sek\u00e4 tarkkailemalla yksityiskohtaisesti sointujen s\u00e4velten v\u00e4list\u00e4 balanssia.<\/p>\n

    Toimivan duon edellytys on opettajan ja oppilaiden v\u00e4linen luottamus. Opettaja on vastuussa innostavasta ty\u00f6ilmapiirist\u00e4 sek\u00e4 kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen avoimuudesta. Opettajan tulisi olla tietoinen eri ihmistyypeist\u00e4 ja omata pelisilm\u00e4\u00e4 erilaisten ryhmien kanssa toimimiseen.<\/p>\n

    Kirjoittajat: <\/strong><\/h3>\n

    Juulia Ahonen & Susanna Hanhisalo 2020, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

    L\u00e4hteet:<\/h3>\n

    Aho, K. 2009. Kamarimusiikin taito. Classicus Oy. Nurmes: Punamusta Oy<\/p>\n

    Kamarimusiikki<\/a>. 2017. Finto: YSA – Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 25.11.2019.<\/p>\n

    Palin, L. 2015. Kamarimusiikin lumo: Yhtyeen ja kommunikaation merkitys musiikissa. Opinn\u00e4ytety\u00f6<\/a>, AMK. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 25.11.2019.<\/p>\n

    Toivonen, E. 2007. Opettajien tiimity\u00f6skentely kamarimusiikkiyhtyeen opetuksessa: Vantaan Peltolan koulun yhteismusisointiprojekti syksyll\u00e4 2005. Opinn\u00e4ytety\u00f6<\/a>, AMK. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 25.11.2019.<\/p>\n

    TPO. 2017. Yhteismusisointi. Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017<\/a>. Opetushallitus. Viitattu 26.11.2019<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Mit\u00e4 valmiuksia duon ohjaaja tarvitsee? Millainen rooli vuorovaikutuksella on duosoitossa? Miss\u00e4 piilee yhdess\u00e4 soittamisen hauskuus? Kirjallisuudessa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kamarimusiikkia usein jousikvartetin l\u00e4ht\u00f6kohdista, mutta jousikvartettisoiton p\u00e4\u00e4periaatteet ovat sovellettavissa my\u00f6s muihin kokoonpanoihin. Artikkelimme k\u00e4sitteleekin duokokoonpanoa ohjaajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kamarimusiikin hienous Kamarimusiikin soittaminen on antoisaa. Olemme kokeneet mielekk\u00e4\u00e4ksi erityisesti pieniss\u00e4 kamarimusiikkikokoonpanoissa soittamisen, sill\u00e4 silloin stemma on ollut t\u00e4ysin omalla vastuullamme. […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1809,130,106,1152,1208,1831","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[22,71,485,10,16,105],"class_list":["post-2031","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kamarimusiikki","tag-ryhmadynamiikka","tag-ryhmanohjaus","tag-soitonopetus","tag-taiteen-perusopetus","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2031","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2031"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2031\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2581,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2031\/revisions\/2581"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2031"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2031"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2031"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}